Tekninen keskus Kunnallistekniikan suunnittelupalvelut HAUKILAHDEN JA WESTENDIN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Tekninen keskus Kunnallistekniikan suunnittelupalvelut HAUKILAHDEN JA WESTENDIN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Kesäkuu 2002

2

3 TIIVISTELMÄ Haukilahden ja Westendin liikenneturvallisuussuunnitelmassa on selvitetty liikenneympäristön vaaralliset kohteet, laadittu toimenpideohjelma niiden parantamiseksi sekä esitetty periaate nopeusrajoitusten järjestämiseksi. Suunnitelman keskeisenä tavoitteena on ollut selvittää minkälaisin katu- ja liikenneteknisin keinoin alueen liikenneympäristöä voidaan parantaa siten, että liikenteessä koettu turvattomuus vähenee. Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisia kohteita selvitettiin tarkastelemalla alueella vuosina tapahtuneita liikenneonnettomuuksia, käymällä läpi Espoon tekniseen keskukseen tulleet aloitteet ja palautteet, kuulemalla alueen asukkaita yleisötilaisuuksissa ja haastatteluissa, tekemällä koululaisille koulumatkan vaaranpaikkoja kartoittava kysely ja tekemällä maastokäyntejä. Haukilahden ja Westendin alueilla nykytilanne tapahtuneiden onnettomuuksien suhteen on kohtuullisen hyvä. Ihmiset kuitenkin kokevat liikkumisen turvattomaksi, mikä vähentää alueiden viihtyvyyttä. Tapahtuneita onnettomuuksia suurempi ongelma alueella onkin liikenteessä koettu turvattomuuden tunne. Nykytilanteen analyysin perusteella alueen suurimpana ongelmana ovat korkeat nopeudet ja niistä johtuva kadun ylittämisen vaikeus ja yleinen kevyen liikenteen turvattomuus. Erityisesti ongelma korostuu paikoissa, joissa on paljon kevyttä liikennettä tai joissa katutila on erityisen avoin. Lisäksi ongelmaksi koettiin läpiajoliikenne ja sen aiheuttamat haitat. Ongelmallisimpia paikkoja ovat: Haukilahden ostoskeskuksen ympäristö, Westendin ostoskeskuksen ympäristö, Haukilahdenrannan ylitys Iirislahden sillan kohdalla ja Säynävätien kohdalla, Hiiralantie ja Ankkurisaarentie uuden koulun valmistuttua, Rantaa kiertävät tiet: Haukilahdenranta, Mellsteninranta ja Westendintie, Läpiajoliikenteen määrästä ja ajonopeuksista kärsivät Toppelundintie, Haukilahdenkatu ja Westendintie, Koulujen saattoliikenne ja piha-alueen järjestelyt. Parantamistoimenpiteiden lähtökohtana oli liikenteen rauhoittaminen ja kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen. Liikennettä voidaan rauhoittaa katuverkon jäsentelyllä, loogisella nopeusrajoitusjärjestelmällä ja sitä tukevilla fyysisillä ratkaisuilla, etuajo-oikeusjärjestelyillä, katutilan jäsentelyllä, liittymien uudelleen muotoilulla ja hidasteilla. Parantamistoimenpiteitä suunniteltiin kohteisiin, jotka oli koettu ongelmallisimmiksi ja jotka tukivat parhaiten työlle asetettuja tavoitteita liikenteen rauhoittamisesta. Toimenpiteet on jaettu kiireellisyyden mukaan kolmeen luokkaan. Ensimmäisen luokan toimenpiteet pyritään toteuttamaan vuosien 2002 ja 2003 aikana. Toisen luokan toimenpiteet on ohjelmoitu kolmesta viiden vuoden päähän ( ) ja luokan kolme toimenpiteet kuudesta kymmeneen vuoden päähän ( ). Toimenpiteet suunniteltiin sillä tarkkuudella, että niiden alustavat rakentamiskustannukset voitiin selvittää. Lähes kaikki kohteet vaativat vielä tarkemman suunnitelman ennen kuin ne voidaan toteuttaa.

4 ALKUSANAT Syksyn 2001 aikana Haukilahden alueelta tuli tekniseen keskukseen useita yhteydenottoja koskien korkeita ajonopeuksia ja jalankulkijoiden kokemaa yleistä turvattomuutta. Yhteydenotoissa toivottiin rakenteellisten hidasteiden ja jalkakäytäväyhteyksien rakentamista. Teknisessä keskuksessa ei nähty tarkoituksenmukaisena ratkaisuna isohkon alueen liikenneongelmiin yksittäisten hidasteiden rakentamista, vaan aluetta haluttiin käsitellä kokonaisuutena. Onnettomuuksien valossa liikenneturvallisuustilanne Haukilahdessa ja Westendissä ei ole huono, mutta liikenteessä liikkumisen kannalta asukkaiden kokema turvallisuuden tunne on merkittävä tekijä. Liikenteen rauhoittamistoimenpiteet tulisi suunnitella ja tehdä kokonaisuutta silmällä pitäen ja pidemmällä aikavälillä osana yleistä liikenneturvallisuuden kehittämistä. Suunnitelman laatiminen aloitettiin helmikuun 2002 lopussa ja se valmistui kesäkuun 2002 lopussa. Työ toimii pilottina Espoon kaupungin osa-alueiden liikenneturvallisuussuunnitelmien laadinnassa. Suunnitelman laatimista ohjasi työryhmä, johon ovat kuuluneet Espoon kaupungilta Päivi Ahlroos (puheenjohtaja), Henry Westlin, Tuomo Saarinen ja Heikki Svenn. Lisäksi Espoon kaupungilla oli hankkeen edistymistä seurannut projektiryhmä, johon kuuluivat edellä mainitun työryhmän jäsenten lisäksi Jarkko Roine ja Markku Antinoja. Konsulttina on toiminut LT-Konsultit Oy, jossa työstä ovat vastanneet DI Risto Jounilan johdolla DI Riikka Kallio (projektisihteeri), sosiologi Jani Päivänen ja tekn.yo Kerkko Vanhanen. Työssä kiinnitettiin erityistä huomiota vuorovaikutukseen asukkaiden ja alueen toimijoiden kanssa. Asukastilaisuuksien lisäksi otettiin projektin aikana käyttöön internet-sivut, joita kehitettiin koko suunnittelutyön ajan. Asukkaiden osallistuminen ja informointi onnistui kiivaasta suunnitteluaikataulusta huolimatta verrattain hyvin. Yleisötilaisuuksia pidettiin neljä kappaletta ja niissä esitetty toimenpide-ohjelma sai osallistujien yleisen hyväksynnän.

5 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 3 ALKUSANAT 4 SISÄLTÖ 5 1 JOHDANTO 7 2 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET 8 3 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Suunnittelualue ja maankäyttö Liikenneverkko ja -ympäristö Liikennemäärät, nopeusrajoitukset ja nopeusmittaukset Liikenneonnettomuudet Aloitteet, palautteet ja haastattelut Maastokäynnit Yhteenveto ongelmakohdista 24 4 VUOROVAIKUTUS Yleistä Asukastilaisuudet Koululaiskyselyt ja haastattelut Internet 28 5 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Toimenpiteiden määrittely Toimenpideohjelma Nopeusrajoitusjärjestelmä Toimenpiteiden vaikutukset 42 6 SEURANTA 43 7 JATKOTOIMENPITEET 44

6

7 Haukilahden ja Westendin liikenneturvallisuussuunnitelma JOHDANTO 7 1 JOHDANTO Espoon teknisen keskuksen toimesta tehtiin kevään 2002 aikana Haukilahden ja Westendin alueilla liikenneturvallisuusselvitys. Työssä keskityttiin nykyisen katuverkon ongelmakohteiden selvittämiseen ja sopivien ratkaisumallien etsimiseen. Suunnittelutyön keskeisenä tavoitteena on selvittää minkälaisin tie- ja liikenneteknisin toimin voidaan vähentää liikenteessä koettua turvattomuutta. Lähtökohtana Haukilahden ja Westendin liikenneturvallisuussuunnitelmalle on ollut YTV:n yhteistyössä jäsenkuntien kanssa laatima Liikenneturvallisuuden strategiasuunnitelma, jossa on määritelty YTV-alueen seudullisen liikenneturvallisuustyön painotukset ja toimintalinjat valtakunnallisten tavoitteiden ja linjausten pohjalta. Strategiasuunnitelman tavoitteena on saada pääkaupunkiseudulla vuosittain liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä laskemaan alle 900:aan vuoteen 2005 ja alle 600:aan vuoteen 2025 mennessä. Liikenteessä kuolleiden määrä halutaan saada pienenemään nykyisestä noin 20:stä alle 15:een vuoteen 2005 mennessä ja alle viiteen vuoteen 2025 mennessä mitattuna useamman vuoden keskiarvona. Toisena liikkeelle panevana voimana suunnitelman käynnistämisessä olivat syksyn 2001 aikana Haukilahden alueelta tekniseen keskukseen tulleet useat yhteydenotot. Asukkaat ovat huolestuneita korkeista ajonopeuksista ja jalankulkijoiden kokemasta turvattomuudesta. Teknisessä keskuksessa ei nähty tarkoituksenmukaisena ratkaista ison alueen ongelmia rakentamalla yksittäisiä kohteita, vaan aluetta haluttiin käsitellä kokonaisuutena. Liikenneturvallisuuden nykytilan analysoinnin tarkoituksena on löytää liikenteellisesti vaaralliset paikat ja syyt niiden vaarallisuuteen. Liikenneturvallisuustilannetta on selvitetty: tarkastelemalla alueella vuosina tapahtuneita liikenneonnettomuuksia, käymällä läpi Espoon tekniseen keskukseen tulleet aloitteet ja palautteet, kuulemalla alueen asukkaita yleisötilaisuuksissa ja toimijoita haastatteluissa, tekemällä koululaisille kysely koulumatkan vaaranpaikoista sekä maastokäynneillä. Nykytilan ongelma-analyysin pohjaksi selvitettiin alueen liikenneverkon hierarkia ja eri katuosuuksien nopeusrajoitukset sekä alueen palvelujen ja työpaikkojen sijainti. Lisäksi laskettiin ja mitattiin tiettyjen katuosuuksien liikennemääriä sekä todellisia ajonopeuksia. Asukkaita kuultiin yleisötilaisuuksissa, joita järjestettiin kaksi nykytilan selvitysvaiheessa ja kaksi alustavien toimenpiteiden esittelyvaiheessa. Yleisötilaisuuksien lisäksi haastateltiin alueen koulujen, päiväkotien ja vanhustenhoitolaitosten työntekijöitä sekä tehtiin koululaisten liikenneturvallisuuskysely sekä ala-asteella että yläasteella. Yleisötilaisuuksien lisäksi asukkaat ovat voineet antaa palautetta myös soittamalla, kirjoittamalla sähköpostia tai osallistumalla internetin keskustelupalstan keskusteluihin. Tässä suunnitelmassa esitetään liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisten kohteiden parantamistoimenpiteet sekä toimenpiteiden rakentamiskustannusarvio ja kiireellisyys. Lisäksi esitetään ehdotus uudeksi nopeusrajoitusjärjestelmäksi.

8 8 Haukilahden ja Westendin liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET 2 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET Liikenteen rauhoittamisen yleisenä tavoitteena on asuin- ja asiointiympäristön turvallisuuden ja viihtyisyyden parantaminen, liikkumisen tasa-arvo ja esteettömyys sekä ihmisläheisen kaupunkikulttuurin edistäminen. Haukilahden ja Westendin liikenneturvallisuussuunnitelman tulee tukea YTV:n liikenneturvallisuuden strategiasuunnitelman tavoitteita, joiden mukaan vuosittainen liikenteessä loukkaantuneiden määrä tulee saada laskemaan 600:aan ja kuolleiden määrä viiteen uhriin vuoteen 2025 mennessä. Liikenneturvallisuustyön tavoitteena oli selvittää minkälaisin katu- ja liikenneteknisin ratkaisuin voidaan parantaa Haukilahden ja Westendin alueiden liikenneympäristöä siten, että liikenteessä koettu turvattomuus vähenee. Erityisiä painopistealueita olivat: kevyen liikenteen aseman korostaminen, ajonopeuksien hillitseminen, koulujen ja palvelukeskusten erityisvaatimusten huomioon ottaminen, läpiajoliikenteen vähentäminen ja haittojen minimointi ja joukkoliikenteen asettamat erityisratkaisut. Suunnittelutyön tärkeänä tavoitteena oli myös yhteistyö alueen asukkaiden kanssa ja asukkaiden kuuleminen suunnitteluratkaisuissa. Kuva 1. Mellstenintiellä on eroteltu jalankulku- ja pyörätie.

9 Haukilahden ja Westendin liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 9 3 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 3.1 Suunnittelualue ja maankäyttö Haukilahden ja Westendin alue sijaitsee Espoon eteläosassa Länsiväylän eteläpuolella merenrantaan rajautuen. Molemmat alueet ovat tyypillisiä vanhoja, hitaasti kasvaneita pientalovaltaisia lähiöitä. Kerrostaloja on Westendissä Westendinpuiston länsiosassa ja Haukilahdessa Toppelundin alueella, Haukilahden ostoskeskuksen ympäristössä, Hauenkalliossa ja Haukilahdenrannassa. Kuva 2. Suunnittelualue. Haukilahdessa ja Westendissä asuu noin asukasta, joista 17 % on peruskouluikäisiä lapsia ja 14 % yli 65-vuotiaita. Alueella asuvien yli 65-vuotiaiden määrä vastaa maan keskitasoa, mutta on suurempi kuin Espoossa keskimäärin (9 %). Kouluikäisten suhteellinen määrä sen sijaan vastaa Espoon keskiarvoa. Alueellisesti lapsia asuu eniten Westendinkulmassa ja Pattisen alueella. Vanhuksia asuu eniten Mellsteninrannassa, Pitkäkalliolla ja Pattisen alueella (kuva 3). Alueen palvelut ovat keskittyneet Haukilahden ostoskeskuksen, Westendin ostoskeskuksen ja Toppelundin alueille (kuva 4). Työpaikkoja alueella on vain vähän ja ne ovat keskittyneet alueen pohjoisosaan Länsiväylän läheisyyteen. Päiväkoteja on useita ja ne ovat levittäytyneet tasaisesti koko alueelle. Alueella on kaksi koulua: Toppelundin peruskoulu Toppelundissa sekä Haukilahden koulu ja lukio Telamäessä alueen pohjoisosassa. Lisäksi osa alueen lapsista käy Steinerkoulua ja Aarnivalkean koulua Etelä-Tapiolassa. Aarnivalkean koulun on tarkoitus muuttaa uusiin tiloihin Hiiralantielle. Uusi kaksisarjainen koulu aloittaa vuonna 2004, mikä muuttaa koulunkäyntialueita. Hiiralantien koulussa käyvät myös monet Etelä-Tapiolan lapset.

10 10 Haukilahden ja Westendin liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Kuva 3. Asukkaiden määrä ja ikärakenne vuonna 2001.

11 Haukilahden ja Westendin liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 11 Kuva 4. Palvelut

12 12 Haukilahden ja Westendin liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 3.2 Liikenneverkko ja -ympäristö Alueen liikenneverkon rungon muodostaa alueen läpi kulkevien alueellisten kokoojakatujen ketju: Westendinkatu, Westendintie, Toppelundintie, Haukilahdenkatu ja Hauenkalliontie. Paikalliset kokoojakadut täydentävät alueen sisäisen verkon syöttäen liikenteen tonttikaduille. Katuverkon hierarkian ongelmakohta on Haukilahden ja Westendin alueet yhdistävä Toppelundintie, joka tällä hetkellä toimii alueellisena kokoojakatuna. Toppelundintie on alunperin suunniteltu tonttikaduksi. Kuva 5. Katujen nykyinen rooli katuverkossa Haukilahden ja Westendin alueille ovat tyypillisiä leveät, reunakivettömät ja avoojalliset maantiemäiset kadut ja erilliset kevyen liikenteen väylät. Kokoojakaduille on useita tonttiliittymiä. Tonttiliittymien, ajoradan leveyden ja kevyen liikenteen ylityskohtien kannalta ainoa nykyiset asuinalueen kokoojakadun normit täyttävä katu on Westendinkatu, joka valmistui vuonna Pientaloalueilla kadut ovat kapeita ja rajautuvat suoraan tontteihin ilman jalkakäytäviä tai suuria ojia. Kadunvarsipysäköinti on pääosin kielletty koko alueella. Alueen leveiden katujen nopeaa liikennettä on pyritty rauhoittamaan rakenteellisilla ratkaisuilla. Haukilahdessa töyssyjä on rakennettu Haukilahden koulun ja lukion alueen kaduille. Hauenkalliontielle on tehty korotettu liittymäalue ja bussipysäkki. Westendissä töyssyjä on Mäenrinteessä, Kulmakujalla, Vehkasaarentiellä, Hiiralankaarella ja Westenditiellä. Keskisaarekkeellisia suojateitä on Haukilahdenkadulla, Hauenkalliontiellä, Toppelundintiellä ja Westendikadulla. Näistä kuitenkin vain Westendinkadun saarekkeet ovat sen muotoisia, että ne hidastavat ajoneuvojen nopeuksia. Alueella on liikennevalot ainoastaan Kuhatien ja Haukilahdenkadun liittymässä. Toppelundin koulun kohdalla on jalankulkijavalot.

13 Haukilahden ja Westendin liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 13 Kuva 6. Haukilahden ja Westendin alueelle on ominaista leveä ja avoin katutila. Kuvassa Haukilahdenranta. Joukkoliikenteen palvelutaso suunnittelualueella on hyvä. Länsiväylän varressa on pysäkki Haukilahden kohdalla. Westendissä sijaitsee Länsiväylällä bussiterminaali, jonka kautta kulkee suuri osa Espoon eteläosien bussiliikenteestä. Alueen sisällä kulkee kuusi bussilinjaa ja palvelulinja. Suurin osa bussiliikenteestä kulkee reittiä Westendintie Hiiralantie Westendintie Toppelundintie Haukilahdenkatu ja Hauenkalliontie (kuva 7). Kevyen liikenteen verkko on alueella melko kattava. Kaikilla alueellisilla ja paikallisilla kokoojakaduilla on kevyen liikenteen väylä ainakin kadun toisella puolella ja jalkakäytäviä on useilla vilkkailla tonttikaduilla. Ainoastaan omakotitaloalueen tonttikaduilta puuttuvat jalkakäytävät. Kevyen liikenteen ongelmana Haukilahden ja Westendin alueella on turvallisten kadunylityspaikkojen puuttuminen erityisesti vilkkailta alueellisilta ja paikallisilta kokoojakaduilta. Ulkoilumahdollisuudet alueella ovat hyvät kattavan kevyen liikenteen verkon ja ulkoilupolkujen ansiosta. Espoon rantaraitti kulkee rantaviivaa myötäillen lähes yhtenäisenä koko matkan Haukilahdesta Westendiin ja pohjois-eteläsuunnassa on ulkoilupolut Gräsanojan vartta merenrantaan ja Linnakkeelta Toppelundin metsikön läpi Hietaniemeen. Lisäksi Haukilahden vesitorninmäellä on pururata.

14 14 Haukilahden ja Westendin liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Kuva 7. Alueiden nykyiset joukkoliikennereitit ja pysäkit.

15 Haukilahden ja Westendin liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Liikennemäärät, nopeusrajoitukset ja nopeusmittaukset Haukilahden ja Westendin alueiden liikenneverkko on muuttunut viime vuosien aikana: Westendinkatu rakennettiin vuonna 1996 ja Matinkylän ja Haukilahden yhdistävä silta avattiin liikenteelle elokuussa Näiden yhteyksien rakentaminen on vaikuttanut merkittävästi alueen liikennevirtoihin, minkä takia vanhoja laskentoja ei paikasta riippuen voi käyttää tai niiden käytössä on oltava varovainen. Tämän työn aikana tehtiin useita liikennemäärälaskentoja. Suurin liikennemäärä alueella on Haukilahdenkadulla, jossa arkipäivän keskivuorokausiliikenne on noin ajon/vrk (kuva 8). Muilla alueellisilla kokoojakaduilla liikennemäärä on noin ajon/vrk. Hauenkalliontien liikenteestä läpiajoliikenteen osuus on noin 25 %. Toppelundintien liikenteestä arvioidaan läpiajoliikennettä olevan korkeintaan 20 %, koska ajoetäisyydet Länsiväylälle ovat suuremmat kuin Hauenkalliontiellä. Kuva 8. Liikennemäärät vuonna 2002 (KAVL, vuoden keskimääräinen arkivuorokausiliikenne, ajon/vrk). Kevyen liikenteen määriä ei tämän työn aikana laskettu. Vuosien mittausten mukaan polkupyöräliikenne on erittäin vilkasta Länsiväylän kevyen liikenteen väylällä (kvl 700 pp/vrk), Iirislahden sillalla (kvl 680 pp/vrk) ja Haukilahdenrannan itäpäässä (kvl n. 600 pp/vrk). Westendistä ei ollut käytettävissä kevyen liikenteen mittauksia. Kuvasta 9 nähdään, että Haukilahden ja Westendin alueilla on melko johdonmukaiset nopeusrajoitukset. Kokoojakaduilla nopeusrajoitus on 40 km/h tai 50 km/h ja suurimmalla osalla tonttikaduista on 30 km/h. Nopeusrajoitukset on osoitettu aluerajoitusmerkein. Katuun maalattuja nopeusrajoitusten toistomerkintöjä on Westendintiellä, Hiiralantiellä, Toppelundintiellä ja Mellsteninrannassa.

16 16 Haukilahden ja Westendin liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Kuva 9. Nopeusrajoitukset vuonna 2002.

17 Haukilahden ja Westendin liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 17 Todellisen nopeustason selvittämiseksi alueella tehtiin nopeusmittauksia toukokuussa Mittausten mukaan keskinopeus ylittyy monessa paikassa noin 10 km/h. Suurimmat mitatut nopeudet nousivat jopa 70 km/h, kun nopeusrajoitus oli 40 km/h. Haukilahdenrannan ja Haukilahdenkadun mittauksissa % kaikista vapaista ajoneuvoista ajoi enemmän kuin 10 km/h yli nopeusrajoituksen. Ajoneuvojen nopeustaso alueella on huolestuttavan korkea, ja se vastaa koko Espoon ajonopeuksia. Ylinopeudet ovat vakava ongelma koko Espoossa ja pääkaupunkiseudulla. 3.4 Liikenneonnettomuudet Liikenneonnettomuustiedot saatiin poliisin rekistereistä. Poliisin tietoon tulevat kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet, noin 70 % loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista ja vain noin 30 % omaisuusvahinkoihin johtaneista onnettomuuksista. Tämän takia omaisuusvahinkoihin johtaneita onnettomuuksia voidaan pitää ainoastaan suuntaa antavina. Suunnittelualueella ei ole vuosina sattunut kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Loukkaantumiseen johtaneita henkilövahinko-onnettomuuksia (= hevaonnettomuus). on tapahtunut yhteensä 14 Näistä 7 on ollut ajoneuvo-onnettomuutta, 3 jalankulkijaonnettomuutta, 2 polkupyöräonnettomuutta ja 2 mopo-onnettomuutta. Ajoneuvo-onnettomuudet ovat olleet pääasiassa risteämisonnettomuuksia. Muutamia ohitusonnettomuuksia on tapahtunut Länsiväylän ramppien läheisyydessä. Katukohtaisesti tarkasteltuna onnettomuuksia on tapahtunut eniten Haukilahdenkadulla. Muuten alueella on tapahtunut lähinnä yksittäisiä loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia kokoojakaduilla ja Westendin terminaalin läheisyydessä (kuva 10). Omaisuusvahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien tarkastelu tukee käsitystä Haukilahdenkadun ja Ukkohauentien alueen ongelmallisuudesta. Asukaslukuun suhteutettuna Haukilahdessa ja Westendissä on tapahtunut vuodessa 0,3 heva-onnettomuutta/1 000 asukasta viiden vuoden keskiarvolla laskettuna. Koko Espoon vastaava luku on 0,9 heva-onnettomuutta/1 000 asukasta. Onnettomuuksien mukaan tarkasteltaessa liikenneturvallisuustilanne Haukilahdessa ja Westendissä on muuhun kaupunkiin ja koko Suomeen nähden hyvä. Tapahtuneita onnettomuuksia suurempi ongelma alueella onkin liikenteessä koettu turvattomuuden tunne.

18 18 Haukilahden ja Westendin liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Kuva 10. Haukilahden ja Westendin henkilövahinko-onnettomuudet vuosina

19 Haukilahden ja Westendin liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Aloitteet, palautteet ja haastattelut Tapahtuneiden liikenneonnettomuuksien lisäksi liikenneympäristön ongelmakohtia selvitettiin käymällä läpi tekniseen keskukseen tullut palaute ja kyselemällä alueen asukkailta. Alueen asukkaita kuultiin yhteensä neljässä yleisötilaisuudessa. Koulujen, päiväkotien ja vanhustenhoitolaitosten henkilökuntaa haastateltiin erikseen. Lisäksi tehtiin kysely koululaisille ja heidän vanhemmilleen. Asukastilaisuudet olivat hyödyllinen lisä onnettomuus- ja maastotarkasteluihin, sillä ne toivat hyvin esiin alueen kokonaistilanteen ja pahimmat ongelmat. Lisäksi koululaisille tehdyt kyselyt täydensivät asukastilaisuuksissa saatuja tietoa, sillä vastaukset kohdentuvat erityisesti koulujen ympäristöihin ja vilkkaimmille koulureiteille. Yleisötilaisuudet, palautelomakkeet ja tekniseen keskukseen tullut palaute Yleisötilaisuuksissa jaettiin palautelomakkeita, jonka sai palauttaa heti tilaisuudessa tai lähettää myöhemmin postissa. Lisäksi yleisötilaisuuksien keskusteluissa esiin tulleita ajatuksia kirjattiin ylös. Palautelomakkeita saatiin takaisin yhteensä 42 kpl. Yleisötilaisuuksien lisäksi palautetta tuli sähköpostin, internetin, postin ja puhelimen välityksellä yhteensä noin 55 kappaletta. Kaikista palautteista tehtiin yhteenveto, joka sisältää yhteensä 104 ongelmalliseksi koetun kohteen kuvaukset ja ehdotuksia parantamistoimenpiteiksi. Palautetta saaneita kohteita oli alunperin enemmän, mutta niitä yhdisteltiin tarkoituksenmukaisten kokonaisuuksien aikaansaamiseksi ja analyysin helpottamiseksi. Kohteista 56 kpl tuli esiin yleisötilaisuuksien kommenteissa ja keskusteluissa. Näistä 28 oli sellaisia, joita ei mainittu ollenkaan palautelomakkeissa. Palautelomakkeissa mainittiin yhteensä 51 kohdetta, joista 23 oli sellaisia, jotka mainittiin vain palautelomakkeissa. Suurin osa yleisötilaisuuksissa saadusta ja tekniseen keskukseen tulleesta palautteesta koski jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden olosuhteita ja autojen liian suuria nopeuksia. Eniten mainintoja saivat Haukilahden ja Westendin ostoskeskusten alueet. Näissä molemmissa ongelmana ovat kevyen liikenteen järjestelyjen puutteellisuus, ajoneuvojen korkeat nopeudet ja niistä johtuvat turvattomat kadunylitykset sekä ajoneuvojen pysäköinnistä johtuvat vaaratilanteet. Toppelundintiellä on ongelmana läpiajoliikenne ja ajoneuvojen korkeat nopeudet. Ylinopeuksista mainittiin erityisesti myös Mellsteninrannassa, Haukilahdenrannassa ja Westendintiellä. Kuvassa 11 on esitetty saatu yleisöpalaute ongelman tyypin mukaan jaoteltuna ja kuvassa 12 mainintojen lukumäärän mukaan jaoteltuna. Koululaispalaute Koululaispalautetta pyydettiin sekä Toppelundin alakoululta että Haukilahden koulusta (yläkoulu) ja lukiosta. Palaute hankittiin jakamalla kyselylomakkeet alakoulussa yhdelle 1, 3 ja 6 luokalle, yläkoulussa jokaiselle luokka-asteelle ja lukiossa 2. luokkalaisille. Lisäksi koulujen opettajat täyttivät opettajille tarkoitetun liikenneturvallisuuden tarkistuslistan. Suurin osa koululaisilta saaduista palautteista koski samoja kohtia kuin yleisötilaisuuksissa saadut palautteet. Koululaisten palaute tuki siten analyysiä liikenneympäristön vaarallisimmista paikoista. Uutena kohteena tuli esiin Haukilahdenrannan ylittäminen Säynävätien kohdalla, jossa on ongelmana ajoneuvojen suuret nopeudet. Paljon mainintoja tuli myös kohteista: Hauenkalliontien ylittäminen Haukilahdenkadun liittymässä, Kuhatien liikennevalot, Haukilahdenkadun ylittäminen Länsiväylän eteläpuolella sekä Koulutanhuan ja Lohitien liittymä. Kuvaan 13 on koottu koululaisilta saatu palaute.

20 20 Haukilahden ja Westendin liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Haastattelut Liikenneturvallisuuden nykytilaa selvitettiin myös haastatteluin. Haastatteluissa keskityttiin erityisesti liikenteen heikoimpiin osapuoliin; lapsiin ja vanhuksiin. Seuraavia tahoja haastateltiin: Ukkohauen päiväkoti Westendinpuiston päiväkoti Toppelundin koulu Haukilahden koulu ja lukio Opri ja Oleksi dementiakoti Kanervakoti Aluepoliisi Pääkaupunkiseudun päiväkodeille ja kouluille yhteinen ongelma on saattoliikenteen aiheuttamat vaaratilanteet. Nykyisen käytännön mukaan lapset tuodaan ja haetaan henkilöautoilla, mikä aiheuttaa liikennesumia koulujen ja päiväkotien lähiympäristöön. Ongelmaa korostaa se, että päiväkotien ja koulujen tonteille ei ole varattu paikkoja saattoliikenteen pysähtymiseen ja kääntymiseen. Päiväkodit ja koulut on usein rakennettu aikana, jolloin saattoliikenne oli huomattavasti nykyistä vähäisempää. Haukilahden koulut kärsivät myös tästä ongelmasta, mutta haastatellut päiväkodit sijaitsivat saattoliikenteen kannalta suotuisissa paikoissa. Sen sijaan Oprin ja Oleksin toimintaa hankaloittaa viereisen päiväkodin saattoliikenne. Ukkohauen päiväkodin erityinen ongelma on Haukilahdenkadun ylittäminen lasten kanssa useita kertoja päivässä. Vilkas katu joudutaan ylittämään, koska päiväkoti ja leikkipuisto sijaitsevat eri puolella katua. Westendinpuiston päiväkodin toimintaa hankaloittaa myös katujen ylittäminen, koska ajoneuvojen nopeudet ovat suuria. Katuja joudutaan ylittämään esimerkiksi matkalla pulkkamäkeen tai bussipysäkille. Toppelundin koulun ongelmana on saattoliikenteen lisäksi huonosti valaistu piha ja Säynävätien kapea jalkakäytävä. Säynävätie on yksi tärkeistä koulureiteistä ja se on vaarallinen erityisesti talvella, jolloin kapeaa ja kaltevaa jalkakäytävää ei voi käyttää. Haukilahden koulun oppilaat joutuvat ylittämään Haukilahdenkadun Lohitien päästä matkalla bussipysäkille ja huoltoasemalle. Kadun ylitys on vaarallinen, koska autot ajavat ylinopeutta eivätkä käytä vilkkua kääntyessään. Kuhatien kohdalla on liikennevalot, mutta oppilaat eivät kierrä liikennevalojen kautta. Toinen Haukilahden koulun ongelma on Koulutanhuan ja Lohitien vaaralliseksi koettu liittymä. Aluepoliisin mukaan Haukilahden ja Westendin alueen liikenneongelmat eivät poikkea Espoon muiden alueiden ongelmista. Yleinen ongelma Espoossa on liikennekurin löystyminen ja sitä kautta piittaamattomuuden ja ylinopeuksien lisääntyminen. Saattoliikenne on myös ongelma lähes kaikilla kouluilla ja päiväkodeilla.

21 Haukilahden ja Westendin liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 21 Kuva 11. Yleisöpalautteet ongelman tyypin mukaan.

22 22 Haukilahden ja Westendin liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Kuva 12. Yleisöpalautteet mainintojen määrän ja palautekanavan mukaan.

23 Haukilahden ja Westendin liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 23 Kuva 13. Koululaisilta saatu palaute.

24 24 Haukilahden ja Westendin liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 3.6 Maastokäynnit Maastokäynnit ovat tärkeä osa nykytilan analyysia ja toimenpiteiden suunnittelua. Ainoastaan kohteeseen maastossa tutustumalla voidaan löytää paikalliseen ympäristöön ja liikkumiseen parhaiten soveltuvat ratkaisut. Alueen liikenneympäristöön ja ympäristön ongelmakohtiin tutustuttiin useilla maastokäynneillä. Erityisesti kiinnitettiin huomiota niihin kohteisiin, joista oli ollut keskustelua yleisötilaisuuksissa ja joissa oli sattunut liikenneonnettomuuksia. Lisäksi tutustuttiin koulujen pihoihin ja lähiympäristöihin. 3.7 Yhteenveto ongelmakohdista Alueen suurimpana ongelmana ovat korkeat nopeudet ja niistä johtuva kadun ylittämisen vaikeus ja yleinen kevyen liikenteen turvattomuus. Erityisesti ongelma korostuu paikoissa, joissa on paljon kevyttä liikennettä tai joissa katutila on erityisen avoin. Tällaisia paikkoja ovat: Haukilahden ostoskeskuksen ympäristö Westendin ostoskeskuksen ympäristö Haukilahdenrannan ylitys Iirislahden sillan kohdalla ja Säynävätien kohdalla Hiiralantie ja Ankkurisaarentie uuden koulun valmistuttua Rantaa kiertävät tiet: Haukilahdenranta, Mellsteninranta ja Westendintie Läpiajoliikenteen määrästä ja ajonopeuksista on eniten ongelmaa Toppelundintiellä sekä Haukilahdenkadulla ja Westendintiellä. Muita ongelmallisia paikkoja ovat Haukilahdenkadun ylittäminen Lohitien kohdalla sekä alueen molempien koulujen saattoliikenteen ja piha-alueen järjestelyt. Kuva 14. Haukilahdenkatu Haukilahden ostoskeskuksen kohdalla. Keskisaarekkeen leveys ei ole riittävä mm. päiväkodin lapsiryhmille.

25 Haukilahden ja Westendin liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 25 Kuva 15. Westendintie Toppelundintieltä pohjoiseen. Ajoneuvojen nopeudet nousevat korkeiksi leveällä ja suoralla kadulla. Kuva 16. Toppelundintien kiusana on läpiajoliikenne ja ylinopeudet. Erillinen kevyen liikenteen väylä sekä sivuojat antavat maantiemäisen vaikutelman autoilijoille. Liittymäalueiden läheisyydessä olevat pysäkit vaikeuttavat liikenneympäristön hahmotusta.

26 26 Haukilahden ja Westendin liikenneturvallisuussuunnitelma VUOROVAIKUTUS 4 VUOROVAIKUTUS 4.1 Yleistä Aktiivinen vuorovaikutus alueiden asukkaiden, muiden osallisten ja Espoon kaupungin sekä liikenneturvallisuussuunnitelmaa laatineen konsultin välillä oli oleellinen osa Haukilahden ja Westendin alueiden liikenneturvallisuussuunnitelman laatimista. Konkreettisimpana vuorovaikutuksen muotona olivat Toppelundin koululla järjestetyt neljä asukastilaisuutta, joista ensimmäiset kaksi järjestettiin projektin alussa maaliskuussa ja jälkimmäiset kaksi toukokuun lopulla. Jälkimmäisissä asukastilaisuuksissa esiteltiin työn aikana laadittuja toimenpide-ehdotuksia. Yleisötilaisuuksien lisäksi projektissa käytettyjä vuorovaikutteisen yhteistyön muotoja olivat mm. alueiden kouluihin jaetut kyselylomakkeet, joiden avulla pyrittiin selvittämään alueiden liikenneturvallisuutta nimenomaan lasten ja nuorten näkökulmasta. Erityisryhmien kannalta liikenneturvallisuudessa ilmenneitä puutteita selvitettiin haastattelemalla koulujen rehtoreita ja opettajia sekä päiväkotien ja vanhusten hoitokotien johtajia ja henkilökuntaa. Lisäksi alueiden liikenneturvallisuuden nykytilannetta selvitettiin haastattelemalla aluepoliisia. Modernina vuorovaikutteisen suunnittelun muotona käytettiin mahdollisuutta antaa palautetta alueiden liikenneturvallisuudesta sähköpostitse. Lisäksi Espoon kaupungin internet-sivuilla oli tietoa projektin etenemisestä sekä mahdollisuus osallistua internetissä alueen liikenneturvallisuuden kehittämistä käsitteleviin keskusteluihin. Internetissä oli myös mahdollisuus jälkimmäisten yleisötilaisuuksien jälkeen antaa alueen karttapohjan avulla yksilöityä, tarkasti tiettyä katuosuutta koskevaa palautetta. Vuorovaikutus osallisten välillä havaittiin mielekkääksi ja tehokkaaksi tavaksi hankkia yksilöityä tietoa alueen nykytilasta, puutteista ja ongelmista. Asukkaiden, koululaisten ja alueella toimivien yritysten paikallistuntemus auttoi selvitystyön ja parannussuunnitelmien tekijöitä orientoitumaan paremmin alueen ominaispiirteisiin. Asukkaat kokivat kaupungin olevan aidosti kiinnostunut heidän asuinalueensa ongelmista. He arvostivat mahdollisuutta olla konkreettisesti vaikuttamassa oman asuinalueensa kehittämiseen. Kaupungin kannalta aktiivinen vuorovaikutus ja yhteistyö asukkaiden kanssa on hyödyllistä. Se tuo kaupungin toiminnan lähemmäksi yksittäisiä asukkaita ja parantaa kehittämistoimenpiteiden yleistä hyväksyttävyyttä. Asukastilaisuudet olivat hyödyllisiä tapahtumia myös asukkaiden välisen vuoropuhelun ja mielipiteiden vaihdon mahdollistajina. 4.2 Asukastilaisuudet Asukastilaisuuksia järjestettiin yhteensä neljä kappaletta, joista kaksi ensimmäistä olivat projektin aloitustilaisuuksia. Ensimmäinen aloitustilaisuuksista järjestettiin Haukilahden asukkaille maaliskuun 19. päivä, jolloin paikalla oli n. 50 asukasta. Toinen asukastilaisuus järjestettiin Westendin asukkaille maaliskuun 20. päivä, jolloin paikalla oli n. 30 asukasta. Tilaisuuksissa asukkaille esiteltiin Espoon kaupungin käynnistämää projektia. Espoon kaupungin ja konsultin edustajien pitämien lyhyiden alustuspuheenvuorojen jälkeen asukastilaisuuksien yleisöllä oli yhdessä kaupungin ja konsulttien edustajien kanssa mahdollisuus käydä avointa keskustelua alueiden ongelmista. Keskustelut olivat vilkkaita ja niitä käytiin runsaasti eri osapuolien kanssa. Tilaisuuksissa esitetyt havainnot kirjattiin ylös. Asukastilaisuuksissa osallistujille jaettiin palautelomakkeita, joissa kysyttiin havaintoja Haukilahden ja Westendin alueiden liikenteen nykytilasta. Lisäksi palautelomakkeessa pyydettiin asukkaita arvioimaan, kokevatko he olonsa turvalliseksi vai turvattomaksi liikkuessaan Haukilahden ja Westendin alueilla. Täytettyjä palautelomak-

27 Haukilahden ja Westendin liikenneturvallisuussuunnitelma VUOROVAIKUTUS 27 keita saatiin yhteensä 42 kappaletta, joista 34:ssä oli vastattu turvallisuuden tunnetta koskevaan kysymykseen. Kaikista vastaajista 41 % koki olonsa liikenteessä turvattomaksi. 21 % vastaajista koki olonsa osittain turvattomaksi ja osittain turvalliseksi. Oma asuinalue koettiin yleisesti turvattomammaksi kuin viereinen alue (kuva 17). Omalla asuinalueella 47 % vastanneista tunsi olonsa turvattomaksi, mutta viereisellä alueella ainoastaan 33 %. Naiset kokivat olonsa turvattomaksi huomattavasti useammin kuin miehet. Naisten kohdalla luku oli 60 %, mutta miehistä olonsa koki turvattomaksi vain 37 %. Eri ikäryhmien vastauksissa ei ollut merkittäviä eroja. Kuva 17. Haukilahdessa ja Westendissä asuvien kokemukset liikenteen turvallisuudesta. Kyllä = koen oloni turvalliseksi, Ei = en koe oloani turvalliseksi, K+E = koen oloni osin turvalliseksi ja osin turvattomaksi. Asukastilaisuuksista saatujen palautteiden, tehtyjen haastatteluiden ja kyselyiden sekä postitse ja sähköpostitse saatujen palautteiden pohjalta laadittiin paikkatietojärjestelmään Haukilahden ja Westendin alueiden liikenneturvallisuuden kuvaus nykytilanteesta. Se sisältää yhteensä 104 ongelmalliseksi koettua kohdetta selityksineen sekä ehdotuksia parannustoimenpiteiksi. Suurin osa saadusta palautteesta koski jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden olosuhteita ja autojen liian suuria nopeuksia sekä läpiajoliikennettä. Liikenneturvallisuussuunnitelmaan liittyvien toimenpide-ehdotusten valmistuttua pidettiin Toppelundin koululla toukokuun 21. ja 22. päivä jälkimmäiset kaksi asukastilaisuutta. Tilaisuuksien aluksi Espoon kaupungin ja konsultin edustajat pitivät lyhyen tietoiskun liikenneympäristön rauhoittamiseen liittyvien toimenpiteiden vaikutuksista. Haukilahtelaisille järjestetyssä asukastilaisuudessa oli läsnä yhteensä noin 30 alueen asukasta ja Westendin asukkaille järjestetyssä tilaisuudessa noin 15. Maaliskuussa järjestettyihin asukastilaisuuksiin verrattuna toukokuun tilaisuudet olivat rauhallisempia, eikä keskustelu ollut yhtä vilkasta. Asukkaat olivat suurimmaksi osaksi tyytyväisiä esitettyihin parannusehdotuksiin. Eniten kritiikkiä parannusehdotukset saivat toteutusaikataulusta, sillä moniin esille tulleisiin ongelmiin oltaisiin haluttu pikaisia parannuksia.

28 28 Haukilahden ja Westendin liikenneturvallisuussuunnitelma VUOROVAIKUTUS 4.3 Koululaiskyselyt ja haastattelut Asukastilaisuuksien ohella projektin vuorovaikutteisuutta lisättiin jakamalla kyselylomakkeita Toppelundin koulun ja Haukilahden koulun ja lukion oppilaille. Lomakkeiden avulla pyrittiin kartoittamaan Haukilahden ja Westendin alueiden liikenneturvallisuustilannetta nimenomaan lapsen ja nuoren tielläliikkujan kannalta. Jaettujen kyselylomakkeiden lisäksi koulujen rehtoreita ja opettajia haastateltiin erikseen. Kouluille jaettiin kyselylomakkeet, joita pyydettiin jakamaan alakoululla yhdelle 1-, 3- ja 6-luokalle, yläkoululla jokaiselle luokka-asteelle ja lukiossa lukion 2-luokkalaisille. Osa luokista täytti kyselylomakkeet luokassa ja osalle lomake annettiin kotona täytettäväksi. Koulujen opettajat täyttivät lisäksi opettajille tarkoitetun liikenneturvallisuuden tarkistuslistan. Palautelomakkeita saatiin takaisin seuraavasti: 1-luokkalaiset 12 kpl 3-luokkalaiset 9 kpl (joista 2:ssa ei ollut merkintöjä vaarallisista paikoista) 6-luokkalaiset 27 kpl (joista 5:ssa ei ollut merkintöjä vaarallisista paikoista) 7-luokkalaiset 14 kpl 8-luokkalaiset 15 kpl (joista 1:ssä ei ollut merkintöjä vaarallisista paikoista) 9-luokkalaiset 28 kpl (joista 10:ssa ei ollut merkintöjä vaarallisista paikoista) lukion 2-luokkalaiset 25 kpl (joista 8:ssa ei ollut merkintöjä vaarallisista paikoista) Useimmat koululaisilta saaduista palautteista koskivat samoja kohtia kuin yleisötilaisuuksissa saadut palautteet. Uutena kohteena koululaisten antamissa palautteissa tuli esille Haukilahdenrannan ylittäminen Säynävätien kohdalla. Haukilahden ja Westendin alueilla toimii vanhusten palvelukoteja ja lukuisia päiväkoteja. Niiden henkilökuntaa haastattelemalla kartoitettiin liikenneturvallisuuden nykytilaa ja parantamistarpeita erityisesti erityisryhmien kannalta. Edellisten lisäksi myös Haukilahden ja Westendin aluepoliisilta pyydettiin arvio alueiden liikenneturvallisuuden nykytilasta. 4.4 Internet Espoon kaupungin internet-sivuilla oli ajankohtaista tietoa Haukilahden ja Westendin liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteista ja työn etenemisestä. Projektin internetsivut olivat osa Espoon kaupungin vuoden 2002 strategisten tavoitteiden mukaista e-palveluhanketta. Sivut toimivat vuorovaikutteisen suunnittelun pilottiprojektina. Internet-sivuille annettiin oma osoite/tunnus (HAWELI), josta ilmoitettiin asukastilaisuuksissa sekä asukastilaisuusilmoituksissa. Internet-sivujen arvoa laski kuitenkin niiden myöhästynyt avaaminen ja hidas päivittäminen, minkä takia kaikkia internetpalveluita ei saatu tehokkaasti asukkaiden käyttöön. Lisäksi liikenneturvallisuusprojektia käsittelevät sivut löytyivät Espoon kaupungin etusivulta lähdettäessä hankalasti vasta usean linkin takaa. Internetin keskustelupalstalle kirjoitti kaikkiaan noin 30 henkilöä aiheesta Mitkä ovat mielestäsi ongelmallisimmat liikenteen kohdat Haukilahdessa ja Westendissä? Keskustelupalstan lisäksi internetissä oli mahdollisuus antaa alueen karttapohjan avulla yksilöityä, tarkasti tiettyä katuosuutta koskevaa palautetta. Asukkailta saadun suullisen palautteen mukaan internet koettiin hyväksi apuvälineeksi kehitettäessä kaupungin ja asukkaiden välistä vuorovaikutusta. Tähän projektiin liittyviä erilaisia havainnekuvia ja karttapohjia olisi toivottu PDF-muodossa internetiin, jotta asukkaat olisivat halutessaan voineet tulostaa niitä kotonaan. Tämä raportti tullaan laittamaan projektin internet-sivuille PDF-muodossa. Jatkoa ajatellen

29 Haukilahden ja Westendin liikenneturvallisuussuunnitelma VUOROVAIKUTUS 29 internetin hyödyntämistä kannattaa tulevissa projekteissa lisätä, mutta se edellyttää internetissä olevan aineiston säännöllistä päivittämistä ja laadukasta ylläpitoa. Kuva 18. HAWELIn kotisivu projektin aikana.

30 30 Haukilahden ja Westendin liikenneturvallisuussuunnitelma TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 5 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 5.1 Toimenpiteiden määrittely Liikenteen rauhoittamisen perustelut Toimenpiteiden suunnittelun lähtökohtana oli liikenteen rauhoittaminen ja kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen. Liikennettä voidaan rahoittaa katuverkon jäsentelyllä, loogisella nopeusrajoitusjärjestelmällä ja sitä tukevilla fyysisillä ratkaisuilla, etuajo-oikeusjärjestelyillä, katutilan jäsentelyllä, liittymien uudelleen muotoilulla ja hidasteilla. Liikenteen rauhoittamisen päätavoite on saada ajonopeudet turvalliselle tasolle. Taajama-alueilla liikkumisen turvattomuus on ongelma erityisesti jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Näiden liikkujien turvallisuus on pitkälti kiinni autojen ajonopeuksista. Nopeuksilla on merkitystä siihen, miten paljon onnettomuuksia sattuu. On todettu, että taajamanopeuden aleneminen keskimäärin 1 km/h:lla on vähentänyt onnettomuuksien määrää 2 4 %. Toiseksi ajonopeus ratkaisee, miten vakavat törmäämisen seuraukset ovat. Ajonopeus vaikuttaa merkittävästi reaktioaikana kuljettuun matkaan ja jarrutusmatkaan. Yhteentörmäyksessä jalankulkijan kuolemanriski on viisinkertainen, jos auton nopeus on 30 km/h:n sijasta 50 km/h. Mitä suurempi nopeus, sitä suurempi on kolarin tapahtuessa murskaava energia ja sitä pahempaa jälkeä onnettomuuksissa syntyy. KUOLEMAN TODENNÄKÖISYYS TÖRMÄYSNOPEUS (KM/H) Kuva 19. Ajonopeuden vaikutus jalankulkijan kuoleman todennäköisyyteen (Pasanen, E Ajonopeudet ja jalankulkijan turvallisuus. Espoo. Teknillinen korkeakoulu, Liikennetekniikka, Julkaisu 72). Alhainen nopeus helpottaa myös autoliikennettä, mistä hyötyvät eniten vähän ajavat ja ikääntyneet kuljettajat. Erityisesti liittymissä ajaminen on helpompaa ja turvallisempaa. Alhaisemmalla nopeudella liikennevirta on tasaisempi ja tien välityskyky hyvä. Katujen kapasiteetin kannalta ja ruuhkien välttämiseksi 40 km/h nopeus on lähellä optimaalista, koska nopeuden alentuessa autojen välimatkat lyhenevät.

31 Haukilahden ja Westendin liikenneturvallisuussuunnitelma TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 31 Toimenpiteiden valinta ja periaateratkaisut Ongelmakohdeanalyysissä esiin tulleista kohteista parantamistoimenpiteitä suunniteltiin kohteisiin, jotka/joissa: olivat saaneet paljon mainintoja yleisöpalautteessa, oli tapahtunut paljon onnettomuuksia, todettiin maastossa ongelmallisiksi ja parhaiten tukivat työlle asetettuja tavoitteita liikenteen rauhoittamisesta. Lisäksi kiinnitettiin huomiota koulujen ympäristöön. Kohteiden valintaan vaikutti myös tehtävän toimenpiteen liikenneturvallisuusvaikutus. Ennen yksittäisten toimenpiteiden suunnittelemista määritettiin alueelle tavoiteltava liikenneverkon hierarkia ja nopeusrajoitusjärjestelmä. Kaikki yksittäiset toimenpiteet suunniteltiin siten, että ne tukevat kadun toiminnallista luokkaa ja luonnetta. Toimenpiteiden täytyy soveltua ympäröivään maankäyttöön ja liikenneympäristöön. Toimenpiteiden valinnassa ja ratkaisujen mitoituksessa otettiin huomioon joukkoliikenteen aiheuttamat erityisvaatimukset. Seuraavassa on kerrottu Haukilahden ja Westendin alueille suunniteltujen toimenpiteiden periaateratkaisuista, mitoituksesta ja toimenpiteiden vaikutuksesta. Ratkaisuista on esitetty periaatteelliset kuvat ja kaikki toimenpideohjelmassa olevat kohteet vaativat vielä yksityiskohtaisen suunnittelun. Joukkoliikenteen vaatimukset Joukkoliikennekaduilla tulee kiinnittää huomiota siihen, etteivät bussien matka-ajat hidastu merkittävästi. Bussissa matkustaminen ei saa olla vaarallista eikä se saa tuntua epämiellyttävältä äkillisten pysähdysten tai töyssyjen takia. Muistettavia asioita ovat: Töyssyt ja korotetut suojatiet eivät sovi bussireiteille. Näitä voidaan käyttää vain erityisen tärkeästä syystä. Korotettu pysäkkialue ja korotettu liittymäalue soveltuvat busseille paremmin kuin lyhyet korotukset. Kiertoliittymä on bussireiteillä parempi kuin korotetut ratkaisut. Tasa-arvoiset liittymät eivät sovi bussireiteille äkillisten pysähdysten takia. Liikennevaloihin tarvitaan tunnistimet busseille. Töyssyt ja korotetut liittymät Ajoradan korotus on kaikkein tehokkain nopeutta rajoittava keino. Korotuksen kohdalla henkilöauton nopeus on noin 30 km/h. Ajonopeuksia hidastavat korotukset pyritään tekemään mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti korotettuina suojateinä tai korotettuina liittymäalueina. Yksittäisiä töyssyjä käytetään vain asuntokaduilla, jos muutoin muodostuu liian pitkiä katuosuuksia ilman hidasteita. Bussireiteillä korotetut liittymäalueet suunnitellaan siten, että myös bussipysäkki on korotetulla alueella. Bussireiteillä olevien korotettujen liittymien luiskat kannattaa lisäksi tehdä epäsymmetrisiksi siten, että liittymään/korotukseen päin oleva luiska on jyrkkä ja luiska liittymästä/korotukselta pois on loiva.

32 32 Haukilahden ja Westendin liikenneturvallisuussuunnitelma TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Kuva 20. Periaatepiirustus korotetusta liittymästä Keskisaarekkeet Keskisaarekkeen tehtävänä on sekä hidastaa ajoneuvojen nopeuksia että helpottaa kadun ylittämistä jakamalla ylitys kahteen vaiheeseen. Keskisaareke hidastaa ajonopeuksia ainoastaan silloin, kun se on niin leveä, että se aiheuttaa sivusiirtymän ajolinjaan. Pitkillä suorilla kaduilla leveä istutettu keskisaareke vaikuttaa ajonopeuksiin myös siksi, että se katkaisee pitkät katunäkymät. Keskisaarekkeen minimileveys on 2,5 m, mikä on tarpeeksi paljon pyöräilijöille ja lastenvaunuja työntäville jalankulkijoille. Kuva 21. Periaatepiirros leveästä keskisaarekkeellisesta suojatiestä.

33 Haukilahden ja Westendin liikenneturvallisuussuunnitelma TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 33 Ajoratapysäkit Linja-autopysäkkien rakentaminen ajoratapysäkkinä pysäkkisyvennyksen sijaan tukee nopeuden hillintää. Ajoratapysäkin on todettu soveltuvan varsin vilkasliikenteisillekin väylille. Haukilahden ja Westendin alueilla pysäkit ovat nykyisin sekä ajoratapysäkkejä että pysäkkisyvennyksiä. Katutilan jäsentely Ajoradan ylimääräinen leveys ja avoin näkymä vaikuttavat ajonopeuksiin. Katutilan jäsentelyllä pyritään saamaan katutilasta kapeamman ja hiljaa ajettavamman näköinen. Keinoja ovat mm.: istutukset, erilaiset pinnoitteet, reunakivet ja kadun kaventaminen. Kevyen liikenteen väylää voidaan käyttää yhtenä katutilaa kaventavana ja rajaavana elementtinä. Kiertoliittymät Kiertoliittymän periaatteena on poistaa vaaralliset onnettomuustyypit, joita liittymissä ovat nokkakolarit ja törmäykset risteävän ajoneuvon kanssa. Kiertoliittymissä onnettomuuksien vakavuus pienenee, koska ajonopeudet ovat pieniä ja risteämiskulmat loivia. Kiertoliittymän soveltuvat erityisen hyvin kokoojakatujen liittymiin, koska ne hidastavat tehokkaasti ajonopeuksia. Liikenteelliseltä välityskyvyltään kiertoliittymät vastaavat kanavoitua valo-ohjattua liittymää. Kiertoliittymää voidaan käyttää myös taajaman porttina, jolloin tielläliikkuja tietää saapuvansa erilaiseen ympäristöön. 5.2 Toimenpideohjelma Alueelle suunnitellut toimenpiteet on esitetty kuvassa 22 ja taulukossa 1. Toimenpiteet on jaettu kiireellisyyden mukaan kolmeen luokkaan. Ensimmäisen luokan toimenpiteet pyritään toteuttamaan vuosien 2002 ja 2003 aikana. Toisen luokan toimenpiteet on ohjelmoitu kolmesta viiden vuoden päähän ( ) ja luokan kolme toimenpiteet kuudesta kymmeneen vuoden päähän ( ). Taulukosta selviää mitä kohteessa on tarkoitus tehdä. Edellisessä luvussa on kerrottu erilaisten toimenpiteiden periaatteista ja vaikutuksista. Tässä suunnitelmassa parantamistoimenpiteet on määritetty sillä tarkkuudella, että toimenpiteen alustavat rakentamiskustannukset on voitu selvittää. Lähes kaikki kohteet vaativat vielä tarkemman suunnitelman ennen toteutusta.

34 34 Haukilahden ja Westendin liikenneturvallisuussuunnitelma TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Kuva 22. Toimenpideohjelma.

35 Haukilahden ja Westendin liikenneturvallisuussuunnitelma TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 35 Taulukko 1. Toimenpideohjelma. numero toimenpide kiireellisyys kustannusarvio 1 jk+pp-tien rakentaminen, ajoradan kavennus, näkemäleikkaus pensaiden leikkaaminen vuosittain keskisaarekkeelta ja välikaistalta suojateiden kohdilta 3 korotettu suojatie jk+pp-tien leventäminen, kadun kaventaminen ja hidaste, Toppelundintien liittymän tiivistäminen (hidaskatu) 5 väliaikainen korotettu suojatie (asfalttikorotus) senioritalon kohdalle ja ajonopeuksien maalaaminen katuun 6 korotettu liittymäalue, näkemäraivaus, uusi kaide ja ojan maisemointi nykyisten korotusten korjaaminen ja merkitseminen töyssyn rakentaminen ja kavennuksen poistaminen, nykyisten korotusten merkitseminen 9 liikennevalojen ajoituksen tarkistaminen 1 10 töyssyjen korjaaminen ja merkitseminen, lapsista varoittava liikennemerkki ja Koulutanhuan kunnossapidon tehostaminen 11 nopeuksien hillitseminen pollarein tms jk+pp-tien ja keskisaarekkeellisten suojateiden rakentaminen töyssyn korjaaminen kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen: töyssyt/ korotetut liittymäalueet 15 Mellstenintielle korotetut suojatiet kohtiin, joissa ylitystarvetta ja nopeusrajoituksen lasku 30 km/h 16 liikennevalot kadunylityksen turvaaminen: jalankulkijavalot painonapilla ERILLINEN KOHDE: Haukilahden ostoskeskuksen ympäristö 2 19 ERILLINEN KOHDE: Westendin ostoskeskuksen ympäristö 2 20 korotettu liittymä kadun rakentaminen ja jk+pp kevyen liikenteen yhteys puiston läpi ajonopeuksien hillitseminen töyssyillä tai kavennuksilla, nopeusrajoitusten maalaaminen katuun, pysäköinnin salliminen Toppelundintien ja liittymien parantaminen: korotetut liittymät, ojan täyttö ja istutus, jk+pp:n rakentaminen, keskisaarekkeelliset suojatiet Haukilahdenrannan keskisaarekkeelliset suojatiet ja jalankulkuyhteydet bussipysäkeille 26 * pihan valaistus ja hidaste pysäköintialueen ja pihan väliin jk+pp-tien rakentaminen kiertoliittymä kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen: kevyen liikenteen väylä 30 Kiiskitien jatkeen rakentaminen sivusuunnille korotetut suojatiet * Hankkeen kustannukset kuuluvat kiinteistöpalvelukeskukselle.

36 36 Haukilahden ja Westendin liikenneturvallisuussuunnitelma TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Toimenpideohjelmassa on 13 ensimmäisen luokan toimenpidettä, joiden rakentamiskustannusarvio on yhteensä noin Ensimmäisen luokan toimenpiteisiin on valittu kohteita, joiden on arvioitu olevan kaikista kiireellisimpiä ja jotka voidaan toteuttaa nopeasti ilman katusuunnitelmaa tai kaavan muutosta. Toisen luokan toimenpiteisiin kuuluu 13 kohdetta, joiden rakentamiskustannusarvio on yhteensä noin Toisessa luokassa on laajoja ja suuritöisiä kohteita, jotka vaativat tarkemmat suunnitelmat ja neuvotteluja asukkaiden ja maanomistajien kanssa. Näiden kohteiden rakentamiskustannukset eivät ole mukana toisen luokan rakentamiskustannusarviossa. Kolmannessa luokassa on yhteensä viisi kohdetta, joiden rakentamiskustannusarvio on noin Kolmannen luokan kohteille on tunnusomaista, ettei niiden toteuttaminen nykyisellä maankäytöllä ja liikennemäärillä ole kiireellistä. Rakentamistoimenpiteiden lisäksi toimenpideohjelmaan kuuluu kunnossapidon ja talvihoidon toimenpiteitä. Nämä ovat Madetien ja Ukkohauentien liittymän sadevesiviemärin puhdistaminen, Koulutanhuan tehostettu talvihoito, Säynävätien tehostettu talvihoito ja Haukilahden ja Westendin ostoskeskusten ympäristön tehostettu talvihoito. Seuraavassa on kerrottu tarkemmin neljästä laajasta kohteesta. Muiden kohteiden selitteet ovat taulukossa 1. Haukilahden ostoskeskuksen ympäristö, erillinen kohde (toimenpidenumero 18) Haukilahden ostoskeskuksen ympäristön toimenpiteitä ei ole suunniteltu tässä työssä, koska alue vaatii tarkemman suunnitelman laadinnan. Suunnitelman tulee sisältää koko ostoskeskuksen ympäristön suunnittelu sekä liikenteen toimivuuden ja turvallisuuden että ympäristön viihtyisyyden kannalta. Suunnittelu tehdään yhteistyössä asukkaiden, tontinomistajien ja yritysten kanssa. Pikaparannuksena tehdään Ukkohauentielle väliaikainen korotettu suojatie Senioritalon kohdalle. Haukilahdenkadun keskikaistalla ja välikaistalla näkemäesteenä olevat pensaat leikataan suojateiden kohdilta. Tässä työssä Haukilahden ostoskeskuksen ympäristön parantamiseksi on alustavasti ideoitu: nopeuksien laskemista Haukilahdenkadulla leveämmillä keskisaarekkeellisilla suojateillä tai katutilan kaventamisella, korottamisella ja keskisaarekkeiden poistolla, Haukilahdenkadun pensaiden vaihtamista matalakasvuisempaan lajikkeeseen, korotettua liittymäaluetta tai liikennevaloja Haukilahdenkadun ja Hauenkalliontien liittymään, kevyen liikenteen yhteyksien uudelleen järjestämistä Ukkohauentiellä ja pysäköinnin uudelleen järjestämistä Ukkohauentiellä sekä ostoskeskuksen ja kappelin pysäköintialueilla.