Pohjoismainen hyvinvointimalli. Pauli Kettunen Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Helsingin yliopisto
|
|
- Jari Järvenpää
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pohjoismainen hyvinvointimalli Pauli Kettunen Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Helsingin yliopisto XII Suomalaiset historiapäivät, Lahti
2 Kansallinen ja kansainvälinen, sosiaalinen ja taloudellinen Pekka Kuusi: 60-luvun sosiaalipolitiikka (1961): Jos mielimme Ruotsin ja Neuvostoliiton, kahden kasvutietoisen ja kykyisen kansan, välissä jatkaa omaa elämäämme, me olemme tuomitut kasvamaan. Kansanvalta, sosiaalinen tasoitus ja taloudellinen kasvu näyttävät nykyyhteiskunnassa kytkeytyvän onnellisella tavalla toisiinsa. hyvinvointivaltiot syntyivät kansainvälisten vuorovaikutusten, ristiriitojen ja muutosten kentässä hyvinvointivaltiot rakentuivat pyrkimyksistä käsitellä sosiaalisen ja taloudellisen jännitettä Pohjoismaissa luottamus laajentuvan demokratian, lisääntyvän sosiaalisen tasa-arvon ja voimistuvan talouskasvun hyvään kehään globalisoituneen kapitalismin aikana pohjoismaisen hyvinvointivaltion haasteet liittyvät näihin kysymyksiin Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli
3 Kansallisvaltio ja modernisaatio Euroopan köyhän pohjoisen periferian integroituminen laajenevaan maailmantalouteen 1800-luvulla valtiolle keskeinen osa markkinatalouden edellytysten luomisessa, valtiollisesti käynnistetty kapitalismi (Rune Slagstadin tulkinta Norjan kansallisten strategien toimintalinjasta) vaikutti siihen, miten Pohjoismaat muotoutuivat kansallisvaltioiksi. pieniä avoimia talouksia, kansainvälinen riippuvuus ja kansallisen talouden rakentaminen Amerikan-siirtolaisuus (erityisesti Norjasta ja Ruotsista) valtiollisen tiedonkeruun ja politiikan virikkeenä jälkeenjääneisyyden etujen määrätietoinen hyväksikäyttäminen: ongelmia piti ennakoida ja ratkaisuja hahmottaa hankkimalla tietoa edistyneempien maiden kokemuksista, ratkaisuista ja virheistä Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli
4 Frederik Stang ( ) Norjan kansallisia strategeja Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli
5 Pohjoismaisuus pohjoismaisuus 1800-luvun lopulla yhteiseksi viitekehykseksi yhteiskunnallisia ongelmia koskevalle tiedolle pohjoismainen yhteistyö eri tasoilla kansallisten instituutioiden ja identiteettien rakentuminen pohjoismaisten vertailujen tietä 1930-luvulla moderniudesta osa pohjoismaisuutta pohjoismainen demokratia kansansivistyksessä, sosiaalipolitiikassa ja työelämän suhteissa Tanska edelläkävijä 1930-luvulla Ruotsi modernisaation pohjoismaiseksi kärkimaaksi sosiaalidemokratia poliittisen agendan määrittelijäksi Ruotsissa vahvemmin kuin muissa Pohjoismaissa pohjoismainen yhteiskunta Suomessa: rajanveto itäblokkiin sekä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudenkoodi, joka tunnistettiin siinä, mikä jo toteutunut Ruotsissa Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli
6 N. F. S. Grundtvig ( ) kansanopistoaatteen isä Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli
7 K. K. Steincke ( ) Tanskan sosiaaliturvajärjestelmän suunnittelija Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli
8 Ådalen 1931 lakkomielenosoitus, joka päättyi viiden mielenosoittajan ampumiseen Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli
9 Tukholman näyttely 1930 Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli
10 Gunnar ja Alva Myrdal lapsineen matkalla Yhdysvaltoihin 1938 Gunnar kutsuttu selvittämään neekerikysymystä Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli
11 Per Albin Hansson ( ) Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli
12 Kansankoti 1920-luvun lopulla ruotsalaiset sosiaalidemokraatit kaappasivat konservatiivien kotimetaforan kansankoti olevien olojen kritisoinnin mittapuuksi ja poliittiseksi tavoitteeksi työväenliike ja sosiaalinen insinööritaito Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli
13 Kolmas tie 1930-luvulta lähtien ilmaus keskitie tai kolmas tie Ruotsiin ja usein myös yhteisesti Pohjoismaihin kylmän sodan aikana kolmas tie rajanvetona neuvostokommunismiin ja amerikkalaiseen kapitalismiin samalla kompromissien politiikkaa Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli
14 Hyvät kehät 1930-luvun luokkakompromissit johtopäätöksinä talouslamasta ja demokratian uhista: sosiaalidemokraattien ja agraaripuolueiden yhteistyö sekä teollisten työmarkkinoiden sopimusjärjestelmän vahvistaminen; Suomessa tosin vain edellinen ennen toista maailmansotaa useita eri tasoja, joilla kyse luottamuksesta hyviin kehiin: 1) maanviljelijöiden, työnantajien ja työntekijöiden ryhmäedut saattoivat tukea toisiaan 2) tasa-arvon, tehokkuuden ja solidaarisuuden periaatteet saattoivat tukea toisiaan 3) pohjoismaisen modernisaation kolme suurta ideologista juonnetta kietoutuivat yhteen: a) vapaan pohjoismaisen talonpojan vahvasti idealisoitu traditio, b) kapitalismin henki ja c) sosialismin utopia. Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli
15 Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli
16 Valtioindividualismi traditiot eivät ole vaikuttaneet pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentumiseen vain jatkuvuutensa voimalla vaan myös kritiikin kohteina henkilökohtaisten alistus- ja riippuvuussuhteiden murtaminen tärkeä linja pohjoismaisen mallin muotoutumisessa vrt. tulkinta pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta maallistuneena luterilaisuutena teesi valtioindividualismista (Lars Trägårdh): vahva valtio kehittyi edistämään yksilön autonomiaa kuitenkin pohjoismainen malli muutakin kuin valtion ja yksilöiden välinen yhteiskuntasopimus (Trägårdh) työmarkkinoiden kollektiivisen neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän merkitys sosiaalisen turvan tuottamiseen osallistuneet myös muut tahot kuin valtiokoneisto: vapaaehtoiset järjestöt, yritykset, seurakunnat ja ennen kaikkea kunnat Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli
17 Universalismi ja sen rajat universalismi: sosiaalisten oikeuksien tasa-arvo paikallisen itsehallinnon organisaatiolla, kunnalla, keskeinen asema sekä hyvinvointivaltion universaaleimman puolen eli julkisten palvelujen järjestämisessä että köyhäinhoidon perinteestä juontuvan tarveharkintaisen tuen hoitamisessa työsuhteita ja työelämää säännellään vahvasti järjestäytyneiden työmarkkinaosapuolten sopimuksilla resursseiltaan erilaisten kuntien ja voimaltaan vaihtelevien työmarkkinaintressien keskeisyys pohjoismaisessa mallissa ongelmallista universaalin sosiaalisen kansalaisuuden kannalta sosiaalinen kansalaisuus kuitenkin myös muuta kuin yksilön oikeudet sosiaaliturvaan ja sosiaalipalveluihin myös pyrkimys tasoittaa epätasa-arvoisia rakenteita perheessä ja työelämässä Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli
18 Palkkatyön yhteiskunta pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentaminen toisen maailmansodan jälkeen 1980-luvulle saakka palkkatyöyhteiskunnan rakentamista täystyöllisyystavoite ja ajatus työstä oikeutena naisten ansiotyön poliittisten merkitysten muutos: aiemmin sosiaalinen ongelma tai toimeentulon välttämättömyys, 1960-luvulta lähtien henkilökohtaisen vapauden lähde ja tasa-arvon kysymys ansiosidonnaiseksi painottunut sosiaaliturva, etenkin eläkejärjestelmä, tukemaan palkkatyöllä elämisen mallia ja myös työmarkkinaliikkuvuutta julkiset palvelut sosiaalisena infrastruktuurina tukemaan äitiyden ja ansiotyön yhdistämistä naisten vahva osallisuus palkkatyöhön mutta samalla työmarkkinoiden sukupuolen mukainen eriytyminen työelämän neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä: tasavertaisen sopimisen periaate myös mittapuuksi tunnistaa, arvostella ja muuttaa työelämän alistussuhteita Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli
19 Pohjoismainen malli yksi malli, josta viisi poikkeusta muutosten ja uudistusten tahti erilainen eri Pohjoismaissa, poliittisten voimasuhteiden ja toimintatapojen eroavuudet paljon yhteistä läntisen Euroopan monien muiden maiden kanssa. kuitenkin pohjoismaisuus yhteisenä viitekehyksenä ja yhteistyönä muovannut suuresti näitä yhteiskuntia yhteiset työmarkkinat, passivapaus ja sosiaaliturvasopimus 1950-luvulta pohjoismaisista yhteisistä kokemuksista näkökulmia Euroopan integraatioon toisaalta: miten Euroopan integraatio ja globalisaatio muuttavat pohjoismaisuuden edellytyksiä ja merkityksiä? ilmaus pohjoismainen malli suosituksi 1980-luvulla, pohjoismaisen kansallisen sosiaalisen sääntelyn suhde integroituvaan Eurooppaan ja globalisoituvaan kapitalismiin pohjoismainen malli joko vanha järjestelmä, jota uudet haasteet uhkaavat, tai tapa vastata uusiin haasteisiin kummassakin tapauksessa globalisaatio kansallisena haasteena tämä näkökulma on sangen ymmärrettävä mutta ongelmallinen. Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli
20 Hyvinvointivaltio ja kilpailuvaltio globalisaatio on antanut pontta nationalismille kansallisen kilpailukyvyn vaatimukset: houkuttelevan toimintaympäristön luominen yritystoiminnalle, sijoittajille, niin sanotun luovan luokan jäsenille julkinen valta saanut ja ottanut kilpailuvaltion tehtäviä Pohjoismaiden kansalaisilta ja myös maahanmuuttajilta vahva kannatus hyvinvointivaltiolle hyvinvointivaltiota voitu muovata täyttämään kilpailuvaltiollisia tehtäviä pohjoismaista mallia kiitetty siitä, että se riskejä tasaamalla edistää taloudellista toimeliaisuutta ja kilpailukykyä ja luo edellytyksiä tietoon, koulutukseen, innovaatioon ja sitoutuneisiin työntekijöihin perustuvalle kilpailustrategialle mutta miten pitkälle hyvinvointi- ja koulutusjärjestelmän tasaarvoperiaatteita on mahdollista perustella kilpailuetuargumentin avulla? Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli
21 Kansallisen katseen rajat Hyvätkään vastaukset kansallisen kilpailukyvyn kysymyksiin eivät riitä vastauksiksi kysymyksiin demokratiasta, kansalaisuudesta, sosiaalisesta tasa-arvosta ja elämän ekologisista ehdoista. Vastaukset kansallisen kilpailukyvyn kysymyksiin kilpailuvaltion toimintalogiikka eivät riitä vastauksiksi myöskään itse talousjärjestelmän toimivuuden ongelmiin, sen osoittaa talouskriisi. Nostalgisesta hyvinvointinationalismista ei ole kilpailukykynationalismin voittajaksi, vaan tarvitaan kansallisen katseen (Ulrich Beck) rajojen murtamista. Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli
22 Pekka Kuusi ( ) Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli
23 Kansallisen katseen ylittäminen hyvinvointinationalismin ja kilpailukykynationalismin ylittämiseen tukea pohjoismaisen hyvinvointivaltion tiennäyttäjiltä Gunnar Myrdal 1950-luvulla: nationalistisesta hyvinvointivaltiosta hyvinvointimaailmaan, jossa sosiaalisen tasoituksen, laajenevan demokratian ja talouskasvun hyvä kehä globaalilla tasolla Pekka Kuusi ja eloonjäämisen ongelman laajentaminen kansakunnallisesta ihmiskunnalliseksi: Kasvusidonnaisen tuotannon valtionsisäinen kesyttäminen on laajennettava valtioiden välisen kilpailun säätelyksi; se on laajennettava globaaliseksi luonnonvarojen käytön yhteissäätelyksi. Valtioittain rakennetut sosiaaliset yhteiskuntajärjestelmät on lähisukupolvien aikana koottava ja ohjattava kehittyväksi, sosiaaliseksi maailmanyhteisöksi. Pekka Kuusi: Tämä ihmisen maailma (1982). Pauli Kettunen: Pohjoismainen hyvinvointimalli
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
LisätiedotPohjoismainen hyvinvointivaltio
Leijona ja kolme kruunua 200 vuotta Suomen sodasta ja rauhasta Eduskunnan juhlaseminaari 13.5.2009 Pauli Kettunen Pohjoismainen hyvinvointivaltio 1. Vuonna 1961 julkaistiin Pekka Kuusen teos 60-luvun sosiaalipolitiikka,
LisätiedotUudistushalun historiaa Anders Chydeniuksesta tuntemattomaan innovaatiokonsulttiin
Uudistushalun historiaa Anders Chydeniuksesta tuntemattomaan innovaatiokonsulttiin Pauli Kettunen Luento 7. Sosiaalinen insinööritaito ja hyvinvointivaltio 2.3.2011 Keskustelu hyvinvointivaltion luonteesta
LisätiedotOnko kansallinen yhteiskunta käynyt liian pieneksi ja liian suureksi sopimiselle?
Onko kansallinen yhteiskunta käynyt liian pieneksi ja liian suureksi sopimiselle? Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Poliittinen historia Työelämän tutkimuspäivät Tampere
LisätiedotGlobalisaatio ja kansallinen me
Globalisaatio ja kansallinen me Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Yhteiskuntatutkimuksen instituutti 19.4.2011 1 Teema globalisaatio toteutuu
LisätiedotToimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu
Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen@helsinki.fi Henkisestä työstä tietoyhteiskuntaan Toimihenkilöliikkeen
LisätiedotDemokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana. Pauli Kettunen Luento 7: Valtio ja ryhmäedut demokratian uhkana 25.2.
Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana Pauli Kettunen Luento 7: Valtio ja ryhmäedut demokratian uhkana 25.2.2010 Valtio ja ryhmäedut demokratian uhkana oikeiston liberalismi ja konservatismi:
LisätiedotDemokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana
Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana Pauli Kettunen Luento 6: Taisteluun oikeasta demokratiasta toinen maailmansota murroksena 18.2.2010 Toinen maailmansota ja sodanjälkeisen maailman
LisätiedotDemokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana
Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana Pauli Kettunen Luento 5: Valtiollinen sääntely ja taloudellisten intressien edustus 11.2.2010 Valtio ja demokratisointi: kaksi kiisteltyä suuntaa
LisätiedotGunnar Myrdal ja hyvinvoinnin talouspolitiikka kansallisvaltiossa ja maailmalla
Gunnar Myrdal ja hyvinvoinnin talouspolitiikka kansallisvaltiossa ja maailmalla Pauli Kettunen Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Poliittinen historia Talouspolitiikan modernit klassikot Avoin yliopisto
LisätiedotHyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa
Hyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa Mitä sosiaalinen maksaa? 6. sosiaalialan ajankohtaisfoorumi Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous tiimin päällikkö, SOSTE Esityksen sisällys
LisätiedotGlobalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen
Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on
LisätiedotGlobaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste
JYU. Since 1863. Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste siirtyy Aasiaan. Globalisaatioprosessin
LisätiedotSOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä
SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä 20.10.2010 2 Mitä on luottamus? Sosiaalinen pääoma = yhdistystoiminta + luottamus Luottamus instituutioita kohtaan Luottamus toisia
LisätiedotValtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta. 11/2018 Kaisa Oksanen VNK
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta 11/2018 Kaisa Oksanen VNK Tunnistaa ja nostaa esiin tulevan päätöksenteon kannalta tärkeitä ja huomiota vaativia asioita Rakentaa pitkän aikavälin
LisätiedotMistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta?
Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Kunta-järjestö yhteistyöseminaari, 23.9.2015 Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous-tiimin päällikkö, SOSTE Esityksen sisällys 1. Mitä on hyvinvointitalous?
LisätiedotGlobaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.
Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.fi 1 Esitys pohjautuu artikkeliin: Seppänen, Marjaana & Toikkanen, Tuulikki
LisätiedotTalous ja työllisyys
Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:
LisätiedotEuroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n
LisätiedotIlmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö
Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka Liisa Häikiö Idea: Ongelman määrittely: mistä on kysymys? Miten ongelma on mahdollista ratkaista? Hyvinvointi: Mitä se on? Sosiaalipolitiikka:
LisätiedotSuomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa
Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies
LisätiedotSosiaalidemokratia suomalaisessa yhteiskunnassa
SDP 110 vuotta juhlaseminaari, Turku 8.8.2009 Pauli Kettunen Sosiaalidemokratia suomalaisessa yhteiskunnassa Historian merkitys Kokemus omaan historiaan perustuvasta yhteenkuuluvuudesta ja jatkuvuudesta
LisätiedotYHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET
YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET 2017 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖ: POHJOISMAISUUS MUUTOKSESSA Asumme maissa, jotka kuuluvat kaikin tavoin maailman hienoimpiin. Olemme vapaita, onnellisia ja
LisätiedotValtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNK VNEUS Korhonen Ville(VNK) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu
Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNK201700027 VNEUS Korhonen Ville(VNK) 05.04.2017 Asia Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen Kokous U/E/UTPtunnus E 59/2016
LisätiedotMILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015
MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen
LisätiedotOsallisuuden olot, tilat ja suhteet
Osallisuuden olot, tilat ja suhteet Anna-Maria Isola, Mariitta Vaara & Sokra-koordinaatio 26.09.2016 Osallisuuden olot Ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään
Lisätiedotyhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto
Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta
LisätiedotSiksi nyt on tärkeää. On mahdollista että: TYÖN JA TOIMEENTULON ARVOITUS. Työ muuttuu mutta sitä on runsaasti ja palkkatyötä riittää kaikille.
TYÖN JA TOIMEENTULON ARVOITUS Työn maailma on tuntemattoman äärellä: automatisaatio, robotisaatio, keinoäly ja digitaaliset alustat muokkaavat eri aloja teollisuudesta hoivaan ja tietotyöhön. Todennäköisesti
LisätiedotLausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta
Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta 3.10.2017 Paula Laine Johtaja, ennakointi ja strategia Sitra
LisätiedotSuomen tulevaisuus 100 vuotta sitten
Suomen tulevaisuus 100 vuotta sitten Sakari Heikkinen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos OP Ryhmän tutkimussäätiön teemapäivä 8.2.2017 Esityksen rakenne Suomi sata vuotta sitten
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103
KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu
LisätiedotISO KUVA, OHJELMATYÖ JA TYÖRYHMÄ- ORGANISAATIO
ISO KUVA, OHJELMATYÖ JA TYÖRYHMÄ- ORGANISAATIO ISO KUVA Elämme historiallista murroskautta Jälkiteollisesta ajasta ollaan siirtymässä ajanjaksoon, joka on oraalla, mutta jonka lopullisesta muodosta ei
LisätiedotSuuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen. Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012
Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012 Esitelmän tarkoitus 1. Erittelen Suomen aluerakenteen peruselementit 2. Avaan Suomen alueellisen
LisätiedotVIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta
VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma
LisätiedotLausunto tulevaisuusvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta
Lausunto tulevaisuusvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta 7.11.2017 Paula Laine Johtaja, ennakointi ja strategia Sitra TYÖN JA
LisätiedotDemokratian merkityksen kokonaisuus
Demokratian merkityksen kokonaisuus Asukkaat maakuntauudistuksen keskiöön Maakuntakoulutukset Liisa Häikiö Demokratia: peruslähtökohtia Demokraattinen yhteiskunta on keskeinen, globaalisti jaettu hyvän
LisätiedotMISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa?
MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa? MAAKUNNAT YHTEISKUNTA ENNEN JA NYT Ennen ELÄMÄ SAMASSA PAIKASSA turvallisuus, varmuus identiteetti ja mahdollisuudet määrätty auktoriteettien
LisätiedotUusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja
Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja K-E Michelsen 31.10.2014 3.11.2014 1 Miksi Suomesta loppuu työ? 1. Suomi on kulkenut historiallisen kehityskaaren, jossa työn ja yhteiskuntarakenteen
LisätiedotSosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo
Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo Sosiaalisen tilanteen trendi Lapsiköyhyys V. 1990 köyhissä kotitalouksissa
LisätiedotAsiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus
Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus Liisa Häikiö Kansalaisuus on monitahoinen käsite Yhteiskunnallinen taso Sosiaalinen taso Yksilötaso Tarkastelunäkökulma Rakenteet, kulttuuri, instituutiot
LisätiedotMegatrendit. Paula Laine Johtaja, Ennakointi ja strategia, Sitra
Megatrendit Paula Laine Johtaja, Ennakointi ja strategia, Sitra 15.3.2018 ONKO ELÄMÄ NYKYISIN PAREMPAA KUIN 50 VUOTTA SITTEN? % ihmisistä sanoo Elämä maassamme tänään on kuin 50 vuotta sitten kaltaisilleni
LisätiedotSuomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa näyttää?
Suomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa näyttää? Reaktiomme seuraavaan kolmeen trendiin määrittelee pohjoismaisen mallin suunnan. TYÖN JA TOIMEENTULON ARVOITUS
LisätiedotPäihdepäivät 16.9.2008
Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdehuollon tulevaisuuden näkymiä Laitospalvelut muutosvoimien pyörteissä Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö Projektipäällikkö Kimmo Mäkelä Kehittäjä-päihdetyöntekijä Aki Heiskanen
LisätiedotErityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan
LisätiedotPOLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto
POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten
LisätiedotKumppanuuden sosiaalipolitiikka. Briitta Koskiaho Kumppanuuspäivä 2017 Helsinki
Kumppanuuden sosiaalipolitiikka Briitta Koskiaho 18.10.2017 Kumppanuuspäivä 2017 Helsinki Kysyn: Mitä tapahtuu makrotasolla maailmassa? Mitä tapahtuu Suomessa? Mikä on kansalaisyhteiskunnan asema nyt?
LisätiedotSosiaalityö osallisuuden tiloissa
Sosiaalityö osallisuuden tiloissa Esitys osallisuuden tila - toiminnalliset designtyökalut sosiaalisesti esteettömien tilojen kehitystyössä sessiossa Helsinki Design -viikolla Esitys on osa Euroopan sosiaalirahaston
LisätiedotRiskienhallinta rajatarkastuksissa kohti turvaluokitettua kansalaisuutta? Tutkija Minna Jokela Raja- ja merivartiokoulu
Riskienhallinta rajatarkastuksissa kohti turvaluokitettua kansalaisuutta? Tutkija Minna Jokela Raja- ja merivartiokoulu Riskit ja rajaturvallisuus Riskit, riskiyhteiskunta, riskikäyttäytyminen, riskianalyysi,
LisätiedotToisen asteen koulutuksen haasteet ja uudistyön linja
Toisen asteen koulutuksen haasteet ja uudistyön linja Näkökulmasta Toisen asteen haasteet verrattuna peruskouluuudistuksen taustaan Muita toisen asteen koulutuksen kehittämistarpeen taustatekijöitä Kehittämisen
LisätiedotOsallisuus käsitteenä
Osallisuus käsitteenä Mistä puhumme, kun puhe on osallisuudesta?, tutkija-kehittäjä./sosku-hanke, THL SOSKU kehittämishanke 1.4.2015 31.3.2018 Valtakunnallinen ESR kehittämishanke (Kestävää kasvua ja työtä
Lisätiedotrakenteiden kunnostusta? Aikuissosiaalityön päivät 2012 Rovaniemi Aila-Leena Matthies
Yksilöiden kannustusta vai rakenteiden kunnostusta? Aikuissosiaalityön päivät 2012 Rovaniemi Aila-Leena Matthies TARKASTELUKULMIA Aikuissosiaalityön reunaehdoista Tutkimuksia vaikuttavuudesta Mitä olisi
LisätiedotEU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011
EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian
LisätiedotYritysvastuu ja etiikka -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu Asmo Kalpala
-kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu 12.4.2017 Asmo Kalpala Vastuullisuus on sydämen sivistystä, tietoa ja tahtoa tuottaa hyvää. Kysymys: Oletteko valinneet kaupalliset opinnot vaikuttaaksenne maailmaan?
LisätiedotKohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki
Kohti hyvinvointitaloutta Johtaja Riitta Särkelä 6.11.2013 Helsinki Seminaarin tavoitteet Käydä keskustelua hyvinvoinnin ja talouden suhteesta ja niiden keskinäisestä riippuvuudesta Mahdollisuuksista rakentaa
LisätiedotDemokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1
Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta
27.1.2016 A8-0009/55 55 Johdanto-osan A kappale A. toteaa, että TiSA-neuvotteluilla olisi tehostettava kansainvälistä sääntelyä, ei heikennettävä kansallista sääntelyä; A. toteaa, että TiSA-neuvotteluissa
LisätiedotTyöterveysyhteistyöllä eteenpäin 9.6.2015 Helsinki. Työn arvo ja asenne työhön ennen ja nyt Professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopisto
Työterveyden Edistämisyhdistyksen juhlaseminaari Työterveysyhteistyöllä eteenpäin 9.6.2015 Helsinki Työn arvo ja asenne työhön ennen ja nyt Professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopisto Kokonaishedelmällisyys
LisätiedotTampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle
LisätiedotPaluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke
Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita
LisätiedotGLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä
GLOBALISAATIO ARK-C5005 TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU RYHMÄ 1 1.3.2017 GLOBALISAATIO "maapalloistuminen tai maailmanlaajuistuminen" ihmisten ja alueiden jatkuvaa maailmanlaajuista yhtenäistymistä kansainvälisen
LisätiedotYHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö
YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 MITEN YHTEISKUNNALLINEN ILMAPIIRI VAIKUTTAA IHMISTEN TURVALLISUUTEEN? MIKSI VÄESTÖRYHMIEN VÄLILLE
LisätiedotTalous, tulos ja tasa arvo globaalissa kilpailussa?
Kuka johtaa? elinkeinoelämä ja tasa arvo Tasa arvoasiain neuvottelukunta 19.3.2010 Talous, tulos ja tasa arvo globaalissa kilpailussa? Minna Canth Akatemiaprofessori Anne Kovalainen Turun yliopisto, kauppakorkeakoulu
LisätiedotDemokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana. Pauli Kettunen Luento 3: Demokratia ja sosialistinen kapitalismin kritiikki 28.1.
Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana Pauli Kettunen Luento 3: Demokratia ja sosialistinen kapitalismin kritiikki 28.1.2010 Palkkatyön lakkauttaminen: utopistisosialistit utopistisosialismi
LisätiedotKestävä hyvinvointi ja sen edistäminen
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä
LisätiedotYritysvastuun politiikkaa
Yritysvastuun politiikkaa KTT, Dosentti, Jukka Mäkinen, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu 15.6. Yllättävät yritysvastuut Osa 1: Tilannekuvaa Patruunan paluu? Liberaalidemokratia kriisissä? Yhteiskuntaelämän
LisätiedotAntti Alaja (toim.) KRIISIKIERTEESTÄ HYVÄN KEHÄÄN
Antti Alaja (toim.) KRIISIKIERTEESTÄ HYVÄN KEHÄÄN Kirjoittajat ja Kalevi Sorsa -säätiö rs Kansi ja ulkoasu: Harri Heikkilä Taitto: Fredrik Bäck Paino: WS Bookwell Oy Jyväskylä 2012 ISBN 978-952-5689-48-8
LisätiedotOECD:n hallintoministerikokous Helsinki
OECD:n hallintoministerikokous Helsinki 28.10.2015 Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty OECD:n ministeritason kokous Suomi isännöi OECD:n hallintoministerien kokousta Helsingissä 28.10.2015. Kokouksen
LisätiedotKansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40
Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Pääpointit Merkitseekö vahva kansalaisyhteiskunta demokratiaa ja vaurautta? Kansalaisyhteiskunnan
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotGlobaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015
Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset
LisätiedotJari Heinonen. Yhteiskunnan muutos ja rakenteellinen sosiaalityö 15.9.2014(Tampere)
Jari Heinonen Yhteiskunnan muutos ja rakenteellinen sosiaalityö 15.9.2014(Tampere) Jatkuva rakennemuutos Marx ja Engels Manifestissa (1848): Jatkuvat mullistukset tuotannossa, kaikkien yhteiskunnallisten
LisätiedotSuomi EU:n ja pohjoismaisen ympäristöpolitiikan tekijänä: näkökulmia vihreän kasvun ja kestävien transitioiden haasteisiin
Suomi EU:n ja pohjoismaisen ympäristöpolitiikan tekijänä: näkökulmia vihreän kasvun ja kestävien transitioiden haasteisiin Tuula Teräväinen tutkijatohtori historia- ja maantieteiden laitos / ympäristöpolitiikka
LisätiedotSOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA
SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan
LisätiedotYrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa
LisätiedotKolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti
Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti Julkisen ja kolmannen sektorin kehitysvaiheet Hyvinvointivaltion rakentamisen aikaan korostettiin julkisen sektorin vastuuta
LisätiedotSuomalaisen työpolitiikan linja
Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri
LisätiedotValtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNK VNEUS Korhonen Ville(VNK) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu
Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNK2017-00050 VNEUS Korhonen Ville(VNK) 19.05.2017 Asia Komission tiedonanto Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustamisesta Kokous U/E/UTP-tunnus E 59/2016
LisätiedotVisio kestävän hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta.
Visio kestävän hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta. MITEN TAKAAMME REILUN TULEVAISUUDEN KAIKILLE, JOS VARMAA ON VAIN, ETTÄ KAIKKI MUUTTUU? HYVINVOINNIN SEURAAVA ERÄ ON SITRAN VISIO KESTÄVÄN HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotSosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?
Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008
LisätiedotSiksi nyt on tärkeä. On mahdollista, että: ÖN JA OIMEENTULON RVOITUS. Työ muuttuu mutta sitä on runsaasti ja palkkatyötä riittää kaikille.
ÖN JA OIMEENTULON RVOITUS n maailma on emattoman äärellä: omatisaatio, otisaatio, keinoäly ja taaliset alustat kkaavat eri aloja suudesta hoivaan ja työhön. Todennäköisesti tiedämme yhtä vähän tulevaisuudesta
LisätiedotGlobaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet
Kestävyyskriisi nyt! Globaali keskinäisriippuvuus ja kasvavat jännitteet Teknologia muuttaa kaiken Megatrendit Suomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa
LisätiedotEettistä tietopolitiikka tekoälyn aikakaudella. Syksy 2018
Eettistä tietopolitiikka tekoälyn aikakaudella Syksy 2018 Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella selonteon tausta ja valmistelu Suomi tarvitsee tietopolitiikkaa -muistio. VM Kauhanen- Simanainen
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030
Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030 Uusiutuva Suomi mahdollisuuksien maailma Monet nyt itsestään selvinä pitämämme asiat ovat ainutlaatuisia. Puhdas ruoka ja vesi ovat tulevaisuudessa elintärkeintä
LisätiedotSOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1
SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi 1 Onnellisuus ja hyvinvointipolitiikka Pohjoismaisessa tutkimusperinteessä hyvinvointi on
LisätiedotMaailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien
LisätiedotAikuisuuden muuttuvat ehdot
Aikuisuuden muuttuvat ehdot Sukupolvien väliset suhteet -STYR-seminaari 12.3.2012 Hanna Sutela 12.3.2012 Tausta Aikuisuuteen siirtyminen asteittainen prosessi: muutto vanhempien luota, opiskelu, työmarkkinoille
LisätiedotReaalipolitiikka vs. haaveet : Suomen aluerakenteen kehitys ja kysymys kulttuurista. Sami Moisio Oulun yliopisto Kajaani 4.9.2013
Reaalipolitiikka vs. haaveet : Suomen aluerakenteen kehitys ja kysymys kulttuurista Sami Moisio Oulun yliopisto Kajaani 4.9.2013 Esitelmän tarkoitus 1. Erittelen Suomen aluerakenteen peruselementit 2.
LisätiedotRUOTSIN MALLI - Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa Eduskunnan pikkuparlamentti 17.09.2014. Marjo Hannu-Jama Pohjoismainen erityistehtävä
RUOTSIN MALLI - SOSIAALIALA VAHVASSA ASEMASSA? Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa Eduskunnan pikkuparlamentti 17.09.2014 Marjo Hannu-Jama Pohjoismainen erityistehtävä Ruotsin viesti sosiaalialalle: selkeä
LisätiedotVerkostot ja monitoimijainen yhteistyö opistotyön johtamisessa. Helena Ahonen KT 9.2.2012
Verkostot ja monitoimijainen yhteistyö opistotyön johtamisessa Helena Ahonen KT 9.2.2012 Lähteenä käytetty ja lisää voi lukea.. Reija Linnamaa (2004) Verkostojen toimivuus ja alueen kilpailukyky. Tampereen
LisätiedotTSL:n strategia vuosille
TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta
Lisätiedotteemoihin PalKO hankkeessa
Näkökulmia osallisuuden teemoihin PalKO hankkeessa Kati Närhi ja Tuomo Kokkonen Jyväskylän yliopisto / Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Aikuissosiaalityön päivät 2012 Rovaniemi PalKO: palvelut ja kansalaisosallistuminen
LisätiedotMiten suomalaista hallintoa pitäisi jatkossa kehittää? Arto Haveri Alue- ja paikallishallintopäivät Tampereen yliopisto
Miten suomalaista hallintoa pitäisi jatkossa kehittää? Arto Haveri Alue- ja paikallishallintopäivät Tampereen yliopisto 17.8.2016 Missä olemme? Julkisen hallinnon kehitysvaiheet Nykyiseen uskomusjärjestelmään
LisätiedotMiksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä?
15.3. MAAHANMUUTTAJAT AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? Kalle Nieminen, asiantuntija Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? Megatrendit Kestävyyskriisi
LisätiedotStrategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo
Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen
LisätiedotYMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ
YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain
LisätiedotKestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009
Kestävä käsityö muutosvoimana Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Muutospaineita syntymässä Ilmaston lämpeneminen (hiilijalanjälki) Luonnonvarojen
LisätiedotJokaisen oikeus työhön?
Jokaisen oikeus työhön? Mitä merkityksiä työllä meille on?, tutkija-kehittäjä./sosku-hanke, THL Salo, 13.9.2017 Työn merkityksestä Sillä, minkä aseman yksilöt saavuttavat yhteiskunnan sosiaalisessa työnjaossa,
LisätiedotVapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa
Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian
LisätiedotVasemmistoliiton perustava kokous
VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton
Lisätiedot