HOITAJIEN KOKEMUKSIA YKSILÖVASTUISEN HOITOTYÖN TOTEUTUMISESTA HERTTONIEMEN SAIRAALAN VUODEOSASTOLLA
|
|
- Juuso Heikki Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HOITAJIEN KOKEMUKSIA YKSILÖVASTUISEN HOITOTYÖN TOTEUTUMISESTA HERTTONIEMEN SAIRAALAN VUODEOSASTOLLA Katja Ranne & Tiina Sainio Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsingin toimipaikka Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)
2 TIIVISTELMÄ Ranne Katja & Sainio Tiina. Hoitajien kokemuksia yksilövastuisesta hoitotyöstä Herttoniemen sairaalan vuodeosastolla.helsinki, kevät 2008, 47s., 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, DIAK, Etelä, Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten yksilövastuisen hoitotyön periaatteet toteutuvat akuuttisairaalan vuodeosastolla hoitajien arvioimana. Lisäksi tutkittiin työntekijöiden tyytyväisyyttä yksilövastuisen hoitotyönmalliin. Tavoitteenamme oli saada tietoa yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden toteutumisesta osastolla ja mitkä ovat sen kehittämishaasteet. Opinnäytetyö tehtiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla helmikuussa Lomakkeita jaettiin 15 kappaletta yhden vuodeosaston kaikille vakinaisille työntekijöille sekä pitkäaikaisille sijaisille. Tutkimuksen kyselylomake sisälsi 12 avointa ja 15 strukturoitua kysymystä. Kyselylomakkeen kysymykset oli jaettu kuuteen eri osa-alueeseen. Nämä osaalueet olivat omahoitajuuden toteutuminen, hoidon suunnittelu, vastuullisuus, autonomia, jatkuvuus sekä työntekijän tyytyväisyys ja suhtautuminen yksilövastuiseen hoitotyöhön. Omahoitajan toimintamalli työyhteisössä koettiin epäselväksi ja yksilövastuisen hoitotyön toteutumisessa näkyi selviä eroja perus/lähihoitajien ja sairaanhoitajien välillä. Sairaanhoitajat kuvasivat omahoitajuuden toteutuvan osastolla huonosti, kun taas perushoitajat kuvasivat sen toteutuvan hyvin. Vastaajia askarrutti vastuun jakautuminen epätasaisesti. Lähes kaikki hoitajat olivat sitä mieltä, että yksilövastuinen hoitotyö ei toteutunut sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Vastaajat toivat vahvasti esille halunsa kehittää omahoitajuutta. Jatkokehittämishaasteeksi nousi edelleen kehittää ja syventää omahoitajuutta koulutuksen avulla. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen osaston omahoitajamalliin tulisi ottaa osaksi perehdytysohjelmaa. Avainsanat: yksilövastuinen hoitotyö, omahoitajuus, kyselylomake, kvalitatiivinen
3 ABSTRACT Ranne Katja & Sainio Tiina. Nurses experiences of the realisation of primary nursing at Herttoniemi Hospital. 47p.,6 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree programme in Nursing. Option in Health care. Degree: Public Health Nurse. The purpose of this thesis was to discover how the principles of primary nursing are realised at Herttoniemi Hospital in Helsinki. This hospital treats adult patients in need of medical care. Additionally, the satisfaction towards the model of primary nursing was studied among the employees. This thesis was conducted by using the qualitative research method. The data was collected by using questionnaires in February The questionnaires were given to all the employees at the ward including the permanent workers and the long term substitutes. The questionnaires included 12 open-ended questions and 15 structured questions. The questions were divided in six sectors. These sectors were: the realisation of the named nurse practise, planning of nursing, responsibility of the nurses, autonomy of the nurses, continuity of the nursing and the employees satisfaction and attitude towards primary nursing. The principles of primary nursing within the working environment were considered unclear and there were distinct differences between practical nurses and nurses in the realisation of primary nursing. Nurses described primary nursing to be poorly implemented, whereas the practical nurses experienced it to be successful. The distribution of responsibility was considered particularly worrying by all the nurses. Almost all the nurses considered the primary nursing not being realised according to the set principles. However, the respondents brought out strongly their willingness to develop the primary nursing at the ward. Based on the outcome of this study it appears that it would be necessary to develop and deepen primary nursing by education. Additionally, the introduction of the new employees should be included as a part of the recruiting program. Keywords: named nurse, primary nursing, questionnaire, qualitative
4 SISÄLLYS JOHDANTO HOITOTYÖ Hoitotyön toimintamallit Yksilovastuinen hoitotyö YKSILÖVASTUISEN HOITOTYÖN PERIAATTEET Autonomia Jatkuvuus Koordinointi Vastuullisuus Kattavuus TUTKIMUKSIA YKSILÖVASTUISESTA HOITOTYÖNMALLISTA Yksilövastuinen hoitotyö hoitohenkilökunnan kokemana Yksilövastuinen hoitotyö potilaiden kokemana Yksilövastuiseen hoitotyön malliin siirtymisen tuoma muutos hoitotyössä HELSINGIN KAUPUNGIN AKUUTTISAIRAALA TUTKIMUSYMPÄRISTÖNÄ Helsingin terveyskeskuksen arvot Herttoniemen sairaala Vuodeosaston kuvaus TUTKIMUKSEN TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen menetelmä Kyselylomake Aineiston keruu Aineiston analysointi Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen eettiset ongelmat... 31
5 7 TUTKIMUSTULOKSET Yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden toteutuminen Hoitajien suhtautuminen yksilövastuiseen hoitotyöhön Kehittämisehdotukset YHTEENVETO JA POHDINTA LIITTEET Liite 1. MMSE Liite 2. RAVA Liite 3. Osaston omahoitajamalli Liite 4. Taulukko 1 Liite 5. Kyselylomake Liite 6. Taulukko 2
6 7 JOHDANTO Yksilövastuisen hoitotyönmalli sai alkunsa yhdysvalloissa 1960-luvulla. Englanninkielistä primary nursing käsitettä on suomenkielessä käytetty vastineena yksilövastuisesta hoitotyöstä. (Karpov 1988, 9.) Suomalaisena vastineena on ehdotettu myös sanoja omahoitaja, vastuuhoitaja, oma vastuuhoitaja ja yksilövastuinen kokonaishoitaja. Lisäksi joissakin keskusteluissa on ehdotettu käytettäväksi sanoja perhehoitaja ja lähihoitaja. Omahoitajajärjestelmä on nykyisin käytössä suurimmassa osassa maamme sairaaloita. Tullessaan osastolle potilaat usein kyselevät ja kaipaavat omahoitajaa. Opinnäytetyömme sai alkunsa työelämälähtöisesti Herttoniemen sairaalan vuodeosaston osastonhoitajan aloitteesta. Osastolla oli noussut aiheeksi omahoitajuus ja sen käytännön toiminta. Osaston työntekijät olivat saaneet koulutuksen omahoitajuuteen marras-joulukuussa Koulutuksesta huolimatta omahoitajajärjestelmä ei ole toiminut sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Omahoitajamallin sijaan osastolla hoidetaan potilaita modulaarisen hoitotyönmallin mukaisesti. Lähdimme mielenkiinnolla kartoittamaan ja tutkimaan omahoitajajärjestelmää Herttoniemen sairaalan vuodeosastolla, jossa omahoitaja järjestelmää on pyritty toteuttamaan jo muutaman vuoden ajan. Tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää yksilövastuisen hoitotyön toteutuminen vuodeosastolla hoitajien arvioimana. Tavoitteena on saada tietoa yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden toteutumisesta osastolla ja mitkä ovat sen kehittämishaasteita. Terveyskeskussairaaloiden tavoitteena on, että potilas kotiutuu ja hoidon jatkuvuus turvataan kotihoidon kanssa. Potilaiden hyvä hoito tarkoittaa hyvää ja vaikuttavaa hoitoa kustannustehokkaasti tai potilaan rauhallisen ja hyvän kuoleman saattohoitoa. (Mattila & Rekola 2006, 2). Yksilövastuinen hoitotyö tukee ajatusta siitä, että hoitaja on vastuussa potilaastaan sekä potilaan saamasta hyvästä ja tavoitteellisesta hoidosta.
7 8 1 HOITOTYÖ Hoitotyö edellyttää hoitajan ja potilaan välistä kanssakäymistä. Hoitotyö on taitona kykyä auttaa muita itsehoidon suunnittelussa ja toteuttamisessa niin, että inhimillinen toimintakyky paranee tai pysyy ennallaan. Hoitotyö taitona käsittää kaksi puolta: auttamisen taidot ja auttamisen keinot. Hoitotyön taitoon kuuluvat myös tilanteisiin sopivat auttamistavat ja järjestelmät. (Orem1986, 22.) Hoitamisen kantavina ajatuksina on ihmisen kunnioittaminen, terveyden edistäminen, lohduttaminen ja kärsimyksen lievittäminen. Hoitotyön tavoitteena on, että potilas tulee autetuksi. Potilaan itsemääräämis- ja tiedonsaantioikeutta tuetaan, jotta hänellä on paremmat edellytykset ottaa myös itse vastuuta omasta hoidostaan. Sairauksien ennaltaehkäisy on osa sairaanhoitoa. 1.1 Hoitotyön toimintamallit Potilaskohtainen hoitotyönmalli on vanhin hoitotyön malleista. Jo Florence Nigtingale kuvaa hoitotyön toiminta mallia kirjassaan vuonna Potilaat hoidettiin luvun alussa pääosin kotona ja sairaanhoitajat asuivat potilaiden kotona hoitaen heitä 24 tuntia vuorokaudessa. Käytännössä tämä merkitsi sitä, että hoitajalla oli vain yksi potilas hoidettavanaan. Tänä päivänä tämä malli on yhä käytössä joillakin teho-osastoilla, jossa potilas vaatii jatkuvaa hoitoa ja seurantaa. (Voutilainen & Laaksonen 1994, ) Tehtäväkeskeisessä hoitotyönmallissa hoitaja huolehtii tiettyjen tehtävien suorittamisesta tiettyyn aikaan. Näin potilaiden yksilölliset tarpeet eivät juuri tule huomioiduiksi. (Voutilainen & Laaksonen 1994, 72.) Modulaariselle hoitotyönmallille on ominaista se, että hoitotyössä pyritään toteuttamaan yksilövastuista hoitotyötä käyttäen koko hoitohenkilökuntaa, sairaanhoitajia sekä perus- ja lähihoitajia. Modulaarisessa työnjakomallissa jokaisella potilaalla on nimetty omahoitajaksi sekä perushoitaja että sairaanhoitaja.
8 9 Perushoitajat toimivat sairaanhoitajien ohjauksessa. Henkilökunta hoitaa ryhmätyönä pientä potilasryhmää, eli moduulia. (Luottolinna-Lybeck & Leino-Kilpi 1991, 10.) 1.2 Yksilovastuinen hoitotyö Yksilövastuisessa hoitotyössä potilaalle on nimetty omahoitaja, joka vastaa ja on vastuussa potilaan hoidosta aina sairaalaan tulosta kotiin tai jatkohoitopaikkaan pääsyyn asti. Omahoitaja on vastuussa omien potilaidensa hoidosta, hoidon suunnittelusta ja arvioinnista. Omahoitaja vastaa hoitotyön prosessista 24 tuntia vuorokaudessa koko hoitojakson ajan. Omahoitaja on vastuussa potilaastaan myös poissa ollessaan, tämä mahdollistuu hyvän ja kattavan hoitosuunnitelman sekä korvaavan hoitajan avulla. Omahoitaja määrittelee yhdessä potilaan kanssa hoitotyön tarpeet ja tavoitteet hoitojaksolle ja laatii tämän perusteella hoitosuunnitelman. Omahoitaja arvioi hoitoa ja tavoitteiden saavuttamista päivittäin ja tarvittaessa hoitosuunnitelmaan tehdään muutoksia. Potilaan kotiutuessa omahoitaja arvioi koko hoitojakson kulkua. Ominaista yksilövastuisen hoitotyön ajattelutavalle on terveyskeskeisyys, jolla tarkoitetaan potilaan omien voimavarojen hyväksikäyttämistä ja niiden vahvistamista. (Suonsivu 1993, ) Yksilövastuinen hoitotyö on potilaan ja hoitajan, kahden yhdenvertaisen ihmisen yhteistyösuhde, jossa molemmat työskentelevät potilaan sen hetkisen terveyden edistämiseksi. Potilas elää ainutlaatuista elämäntilannetta ja omahoitaja antaa yhteistyösuhteessa potilaan käyttöön oman henkilökohtaisen ammatillisuutensa. Yhteistyösuhteessa potilas voi kokea läheisyyttä, turvautua toiseen ihmiseen ja tulla oikeaan aikaan autetuksi. Kahdenkeskisessä suhteessa potilas voi lisätä tietoisuutta itsestään ja näin avautuvien mahdollisuuksien kautta edistää terveyttään ja saada energiaa, jonka avulla hän voi hallita omaa elämäänsä. Yhteistyö edellyttää aikaa ja jatkuvuutta. (Munnukka 1993, 9.) Yksilövastuinen hoitotyö toteutuu moniammatillisena tiimityönä, jossa sairaanhoitaja-perushoitaja pari on vastuussa omista nimetyistä potilaistaan. Omahoita-
9 10 jan tehtävissä painotetaan yhteistyötä potilaan ja omaisten kanssa koko hoitoprosessin ajan. Osastojen tilanteen mukaan on siirrytty pääosin yksilövastuiseen hoitotyöhön osittain vielä ryhmätyöskentelyä toteuttaen. (Mattila & Rekola 2006, 32.) Virtasen (2002) mukaan yksilövastuisen hoitotyöntekijän näkökulmasta omahoitajuus on yksilöllistä vastuuta ja päätöksentekoa. Hoitotyö kohdistuu tiettyihin potilaisiin ja hoitotyöntekijä on vastuussa heistä. Omahoitajuus antaa myös hoitotyöhön itsenäisyyttä, jatkuvuutta ja kokonaisvaltaisuutta. (Munnukka 2002, 13.) Yksilövastuinen hoitotyö on koko työyhteisöä koskeva kehittymisprosessi. Yksilövastuinen hoitotyö edellyttää, että omahoitaja voi toteuttaa vastuutaan laajaalaisesti. Jotta yksilövastuinen hoitotyö voi toteutua täytyy omahoitajalla olla valtuudet toiminnalleen ja mahdollisuudet vastata itsenäisesti potilaidensa hoidosta. (Paasovaara 2000, 22.)
10 11 2 YKSILÖVASTUISEN HOITOTYÖN PERIAATTEET Filosofisen näkökulman mukaan yksilövastuinen hoitotyönperiaate merkitsee näkemystä ja kokemusta hoitotyöstä inhimillisenä, potilaskeskeisinä ja kokonaisvaltaisena toimintana. (Luottolinna-Lybeck & Leino-Kilpi.1991, 1.) Hegyvary (1991) ja Munnukka (1993) määrittelevät yksilövastuisen hoitotyön asenteen olevan hoitotyön toteuttamisen lähtökohta, omahoitaja sitoutuu yhteistyöhön potilaan kanssa laaja-alaisesti. Autonomia merkitsee hoitotyössä päätöksentekoa, tällöin potilas ja omahoitaja tekevät yhdessä päätöksiä potilaan hoidosta. Jatkuvuudella tarkoitetaan, että potilas on jatkuvasti tietoinen omasta tilanteestaan ja hoidon suunnitellusta. Potilas tietää, milloin omahoitaja on saatavilla. Koordinointi tarkoittaa, että omahoitaja koordinoi potilaan hoitotyötä sovittaen sen hänen kokonaishoitoonsa. Potilaskeskeisyys tarkoittaa, että omahoitaja tukee potilasta itseohjautuvuuteen. Neuvottelu on keskeinen hoitotyön muoto, jolloin potilaan omat mielipiteet otetaan huomioon. Vastuullisuus on omahoitajan paneutumista potilaan asioihin tarkasti ja omahoitaja huolehtii siitä, että potilas saa tarvittavaa apua. Omahoitaja kirjaa hoidon tarkoituksen ja tavoitteet tarkasti ja siirtää tiedot potilaan hoidosta korvaavalle hoitajalle. 2.1 Autonomia Autonomialla tarkoitetaan hoitajan tekemiä hoitotyötä koskevia päätöksiä ja niiden mukaan toimimista (Hegyvary 1991, 18). Pukuri (2002) taas näkee päätöksenteossa tärkeänä sen, että päätökset tehdään yhdessä potilaan kanssa. Yhteistyösuhteessa omahoitaja antaa potilaan käyttöön henkilökohtaisen ammatillisuutensa, mikä vaatii autonomiaa omahoitajalta. Yhteistyösuhteessa potilas voi löytää uusia mahdollisuuksia itsestään ja omahoitaja toimii joustavasti, tekee päätöksiä, ohjaa ja tukee häntä. On tärkeää, että vastuunjako on selkeä ja työskenneltäessä muistamattomien potilaiden kanssa tulee kiinnittää erityistä huomiota vallankäyttöön. (Munnukka 2002, 64.)
11 Jatkuvuus Jatkuvuudella tarkoitetaan, että potilas on jatkuvasti tietoinen omasta tilanteestaan ja hoidon suunnitellusta. Oikea-aikainen tieto on jatkuvuuden takuu. Jotta potilas voisi todella vaikuttaa ratkaisuihin ja päättää omista asioistaan, hänen on saatava tietoa ja ymmärrettävä oman hoitonsa kannalta merkittävät asiat. Tieto auttaa myös pelon ja epätoivon tunteiden hallintaan, niin potilaan kuin hänen omaistensakin kannalta. Turvallisuutta lisää sekin, että potilas tietää, milloin omahoitaja on työssä ja saatavilla. Samoin auttaa tieto siitä, kenen puoleen voi kääntyä kun omahoitaja on poissa. (Munnukka 2002, 63.) 2.3 Koordinointi Hoitotyön koordinoinnilla varmistetaan se, että kaikilla potilasta hoitavilla henkilöillä on yhteiset päämäärät ja käsitykset hoidosta. (Hegyvary 1991,17) Hoitotyössä omahoitaja on päätöksentekijänä yhdessä potilaan kanssa. Hoidon suunnittelussa on tärkeää se, että mahdollisuuksien mukaan omahoitaja, potilas ja/tai hänen omaisensa otetaan mukaan suunnittelemaan hoitotyötä. Omahoitaja toimii myös tiedon välittäjänä ja toimii yhteistyössä toisten ammattiryhmien kanssa potilaan ehdoilla. Omahoitaja toimii usein tulkkina eri ammattialoilta saadun tiedon suhteuttamisessa potilaan elämään ja arjen toimintaan. Jatkohoidon omahoitaja valmistelee yhdessä potilaan, hänen omaistensa sekä hoitoa jatkavien kanssa. (Munnukka 2002, 64.) 2.4. Vastuullisuus Vastuullisuudella tarkoitetaan sitä, että yksi ja sama hoitaja on vastuussa potilaan hoitotyön prosessista ympäri vuorokauden tulohetkestä kotiutukseen. Omahoitajamallissa potilaan hoidosta vastaa nimetty hoitaja eikä ryhmä. Potilaan sekä omaisten tulisi tietää omahoitajan nimi. Omahoitaja on vastuussa potilaalle suunnitellusta hoitotyöstä, työtovereille hyväksyttyjen standardien ylläpitämisestä, työnantajalle suunniteltujen palvelujen toteuttamisesta sekä yhteis-
12 13 kunnalle lakien ja asetusten noudattamisesta. Omahoitajan poissa ollessa potilaat tietävät, kuka on heidän korvaava hoitajansa. (Hegyvary 1987, 17, Perkinen 1998, 27, Pukuri 2002, 63.) Pukuri (2002) näkee vastuullisuuden periaatteen toteutuvan siten, että omahoitaja paneutuu potilaan asioihin tarkasti ja huolehtii, että potilas saa apua aikanaan. Omahoitaja kirjaa hoidon tarkasti ja siirtää tiedot potilaan hoidosta korvaavalle hoitajalle. Yksilövastuinen hoitotyö mahdollistaa potilaslähtöisemmän ja siten potilaan kannalta parhaan tavan tehdä hoitotyötä. Omahoitaja suostuu laaja-alaiseen vastuullisuuteen 24 tuntia vuorokaudessa, mikä on yhteistyösuhteen perusta. Tämä kysyy omahoitajalta kannanottoa työstä ja siihen sitoutumisesta. Omahoitajuuteen sitoutuessaan omahoitaja toimii vastuullisesti siten, ettei suostu sellaisiin järjestelyihin, jotka vaikeuttavat potilaiden asioiden hoitamista. Vastuullisuus potilaan hoidossa kuuluu omahoitajan työhön myös siten, että hän tehokkaasti huolehtii potilaansa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Tämä ei onnistu, ellei hän hoida potilastaan ja paneudu hänen asioihinsa. (Munnukka 2002, 63.) 2.5 Kattavuus Kattavuudella tarkoitetaan sitä, että jokainen hoitotyöntekijä huolehtii potilaan kaikista tarvittavista hoitotoimista työvuoronsa aikana hoitosuunnitelman mukaisesti silloinkin, kun omahoitaja on poissa (Hegyvary 1991,18). Omahoitaja luovuttaa hoitotyön toimeenpanon korvaavalle hoitajalle, kun hän ei ole työvuorossa. Vaikeissa tilanteissa omahoitajan tulee voida luottaa toisen apuun ja tukeen, sillä kollegiaalisuus on yksilövastuisen hoitotyön edellytys. Samoin kuin potilaan ja omahoitajan välillä, osastonhoitajan ja omahoitajan välinen luottamuksellinen suhde on välttämätön. (Munnukka 2002, )
13 14 3 TUTKIMUKSIA YKSILÖVASTUISESTA HOITOTYÖNMALLISTA Aiemmat aiheesta tehdyt tutkimukset tukevat sitä käsitystä, että yksilövastuisesta hoitotyönmallista hyötyvät niin potilaat kuin hoitajatkin. Tutkimuksista käy ilmi, että potilaat ovat tyytyväisempiä ja he saavat osallistua hoitoonsa enemmän kun osastoilla noudatetaan yksilövastuista hoitotyön mallia. Omahoitaja luo potilaalle turvallisuuden ja luottamuksellisen tunteen ja hänelle on helpompi kertoa omista asioista. 3.1 Yksilövastuinen hoitotyö hoitohenkilökunnan kokemana Koivuselkä ym. (2002) tekivät tutkimuksen omahoitajuuden toteutumisesta Tampereen yliopistollisen sairaalan konservatiivisella tulosalueella. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa millainen on potilaiden tieto omahoitajuudesta hoitohenkilökunnan arvio sekä miten yksilövastuisen hoitotyön periaatteet toteutuvat. Tutkimustulosten mukaan hoitohenkilökunta arvioi potilaidensa tietävän oman hoitajansa, hänen saatavilla olon ja korvaavan hoitajan kohtalaisesti. Yleisesti tieto omahoitajasta ja korvaavasta hoitajasta siirtyy potilaalle osaston esittely paperista tai hoitajien itsensä esittelemisellä. Autonomian koettiin toteutuvan kaikkein parhaiten. Tulosten mukaan vastuullisuuden, koordinoinnin ja potilaskeskeisyyden osioiden arvioitiin toteutuvan hyvin. Heikoimmaksi arvioitiin asennoituminen omahoitajuuteen, joka arvioitiin kohtalaiseksi. Kehittämisehdotukseksi mainittiin se, että osastonhoitajien tulisi jatkossa palata lähemmäs käytäntöä määritellessään omahoitajuutta ja pohtia yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa mitä omahoitajuus osastolla merkitsee. Saikkonen selvitti työssään vuonna 2004 vastuuhoitajamallin kehitysvaiheita vuodeosaston osastonhoitajien arvioimana. Tutkimuksen keskeisinä tuloksina Saikkonen mainitsi muun muassa sen, että vastuuhoitajamallin kehittämisessä ei saatu riittävästi tukea ylihoitajilta, mutta osastonhoitajien johtamistoiminta oli pääosin vastuuhoitajamallin mukaista. Yhtenä jatkotutkimushaasteena Saikko-
14 15 nen ja Eriksson mainitsivat sen, että tulisi selvittää hoitotyön johdon (osastonhoitajien ja ylihoitajien) osuus omahoitajuuden edistämisessä. Saikkonen (2004) kertoi Erikssonin (1998) Helsingin kaupungin sairaalan kehittämisprojektista, jossa tutkimustehtävinä oli selvittää hoitotyön henkilöstön käsitystä yksilövastuisen hoitotyön käsitteestä sekä yksilövasituisen hoitotyön nykyisestä tilanteesta. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda yhteisesti hyväksytyt kriteerit yksilövastuiselle hoitotyölle, sekä kehittää sen kehittämiskohteet yksiköissä. Tulosten mukaan yksilövastuinen hoitotyö edistää potilaan hyvinvointia ja auttaa henkilökohtaisessa ammatillisessa kehittymisessä. Estäviksi tekijöiksi mainittiin useimmin hoitohenkilöstön rakenne ja vähyys, ajan puute, sijaiset sekä epäselvä työnkuva. Persoonallisissa tiedoissa ja taidoissa koettiin puutteita, esimerkiksi kirjaamistaidoissa. Yksilövastuisen hoitotyön toteutumisessa ilmeni eroja teorian ja käytännön välillä. Saman osaston henkilökunta oli arvioinut käytössä olevan mallin eritavoin, mitä osoitti, ettei yhteistä käsitystä yksilövastuisesta hoitotyöstä ollut vielä kehittynyt. (Saikkonen 2004, 8.) Perkiö-Kuosmanen (2004) on tutkinut, miten hoitotyöntekijät arvioivat työssä oppimista ja yksilövastuisen hoitotyön toteutumista hoitotyössä. Yksilövastuista hoitotyötä työnjakomallina soveltavissa työyksiköissä työssä oppiminen, kokemuksellisuus ja yhteisöllisyys todettiin paremmiksi kuin muissa työnjakomalleja soveltavissa työyksiköissä. Vakituiset hoitotyöntekijät arvioivat yksilövastuisen hoitotyön toteutumisen määräaikaisia hoitotyöntekijöitä paremmaksi. Yksilövastuinen hoitotyö toteutui parhaiten terveyskeskuksissa ja heikoimmin työyksiköissä, joiden toiminta oli selviämistä päivästä kerrallaan.
15 Yksilövastuinen hoitotyö potilaiden kokemana Nymanin (2006) tekemässä tutkimuksessa selvitettiin omahoitajuuden toteutumista potilaiden arvioimana yliopistosairaalan neljällä osastolla. Tutkimuksen mukaan omahoitajuus toteutui hyvin tai kiitettävästi sen sijaan omaisten mukaan ottaminen ei vastaajien mielestä toteutunut riittävän hyvin. Munnukka (1993) on tehnyt toimintatutkimuksen, jonka tulokset viittaavat siihen, että yksilövastuisen hoitotyön avulla voidaan edistää potilaiden hyvää oloa ja terveyttä. Tämä mahdollistuu, kun potilaan ja omahoitajan yhteistyösuhde on sellainen, että potilas voi ottaa vastaan turvaa ja läheisyyttä, tulla autetuksi ja hallita omaa elämäänsä ja nähdä itselleen uusia mahdollisuuksia. Haavisto (1991) käsitteli tutkimuksessaan potilaiden tarpeiden tyydyttämistä yksilövastuisessa hoitotyössä. Tutkimustuloksena oli, että yksilövastuisessa ja ryhmätyömallia toteuttavissa hoitotyössä ei ollut eroa potilaan inhimillisten tarpeiden tyydyttämisessä. Tässä tutkimuksessa potilaat olivat erittäin tyytyväisiä saamaansa hoitoon molemmissa hoitotyön käytännöissä. 3.3 Yksilövastuiseen hoitotyön malliin siirtymisen tuoma muutos hoitotyössä Yksilövastuiseen hoitotyöhön siirtymiseen vaikuttavat ihmisten asenteet, käsitykset ja heidän voimavaransa tehdä muutos. Siirtyminen vaatii tietojen hankkimista sekä suunnittelua etukäteen. On tarkasteltava henkilökunnan määrää, rakennetta, nykyistä hoitotyön tasoa sekä henkilökunnan kiinnostusta ja halua muuttua. (Hegyvary 1991, 25.) Pakarinen (1999) tutki niitä muutoksia, joita siirtyminen yksilövastuiseen hoitotyöhön tuo tullessaan. Tulosten mukaan muutosta tapahtui potilaan ja hoitajan välisessä yhteistyössä sekä eri työntekijöiden välisessä yhteistyössä. Toiminta yksilövastuisina hoitajina lisääntyivät ja potilaan mahdollisuudet osallistua omaan hoitoonsa lisääntyivät. Myönteiset kokemukset henkilökunnan riittävyydestä lisääntyivät. Vastuullisuuden, kokonaishoidon ja turvallisuuden katsottiin
16 17 sujuvan helpommin. Hoitajien valmiudet toimia omahoitajina lisääntyivät, potilastietoja hyödynnettiin aiempaa enemmän ja hoitosuunnitelmien tekeminen tehostui. Harkilan (1991) tutkimuksesta selvisi, että muutos yksilövastuisen hoitotyön toteuttamiseksi on hidas prosessi, jonka tueksi tarvitaan koulutusta. Lähtökohtana muutokselle on hoitajien halu muuttaa käytäntöä ja osallistua muutokseen. Osastojen on itse luotava omahoitajakäytäntö. Siinä on otettava huomioon henkilökunnan rakenne, potilaiden tarpeet sekä yhteiset tavoitteet joihin muutoksella tähdätään. Munnukan (1993) tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää hoitotyötä tarkastelemalla sitä miten hoitajien työ sekä osaston sisäinen yhteistyö muuttuvat, kun henkilökunta alkaa toteuttaa yksilövastuista hoitotyötä. Tutkimuksissa nousi esiin omahoitajuuden vaikutus potilaan hyvään oloon ja terveyteen. Potilaiden, omaisten, hoitohenkilökunnan sekä lääkäreiden tutkimustulokset toivat esiin yksilövastuisen hoitotyön sopivuuden yliopistolliseen sairaalaan. Tuloksia voidaan verrata omaan hoitotyönkäytäntöön, jonka jälkeen hoitotyö on toteutettavissa halutulla tavalla. Tulokset tukevat ajatusta työn kautta oppimiselle. Myllypuron pitkäaikaissairaalan vuodeosastoilla kehitettiin ja syvennettiin omahoitajamallia ja luotiin yhteiset kriteerit omahoitajan toiminnalle ja arvioinnille. Toimintatutkimuksen tehtävänä oli kartoittaa osaston nykyiset hoitotyön toimintamallit sekä kartoittaa henkilökunnan käsityksiä omahoitajuudesta. Omahoitajuus ilmeni hyvänä yhteistyönä potilaan, omaisen ja omahoitajan välillä. Omahoitajamallin kehittäminen koettiin pääosin tärkeäksi ja henkilökunta katsoi kehittämisessä tärkeäksi työvuorosuunnittelun, omahoitajuuden tukemisen, yhteneväiset linjaukset hoitajien toimintaan, vastuun lisäämisen ja kokonaisvaltaisen hoitotyön toteuttamisen. Henkilökunnalla oli myös koulutustoiveita, jotka liittyivät yksilövastuiseen hoitotyön periaatteisiin, hoitotyön suunnitteluun ja toteutukseen, vuorovaikutustaitoihin sekä lääketieteelliseen osaamiseen eri alueilla. (Ristolainen 2005.)
17 18 4 HELSINGIN KAUPUNGIN AKUUTTISAIRAALA TUTKIMUSYMPÄRISTÖNÄ Helsingin terveyskeskuksen akuuttisairaala muodostuu kuudesta tulosyksiköstä Herttoniemen, Malmin, Laakson ja Koskelan sairaaloissa. Akuuttisairaalaosaston tehtävänä on huolehtia somaattisen akuuttisairaanhoidon palveluista vuodeosastoilla ja poliklinikoilla. Lisäksi akuuttisairaala tuottaa lääkäripalvelut pitkäaikaissairaaloille sekä fysioterapiapalvelut terveysasemille. Akuuttisairaala vastaa myös lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista. (Terveyskeskus 2007.) Akuuttisairaaloiden tulosyksiköissä jokaiselle potilaalle on nimetty omahoitaja ja korvaavahoitaja. Osastokohtaiset menettelytavat omahoitajien määräytymiseksi, tunnistamiseksi ja tavoittamiseksi ovat olemassa. Työvuorot ja työnjako suunnitellaan niin, että omahoitaja saa tukea ja apua, sekä tarvitsemaan lisäkoulutusta.(läntinen terveyskeskussairaala, akuuttitoimintojen tulosyksikkö 2000.) Potilaat otetaan jatkohoitoon akuuttisairaalan vuodeosastoille päivystyspoliklinikalta, erikoissairaanhoidon vuodeosastolta tai suoraan kotihoidon lähettämänä. Osalle potilaista vuodeosastotasoista hoitoa voidaan tarjota kotisairaalassa. Akuuttihoito-osastoilla on perussisätautien hoitoa, geriatrista arviointia ja kuntoutusta sekä neurologisten ja kirurgisten potilaiden jatkohoitoa ja kuntoutusta. Päivystyksen osastohoito toimii Malmin sisätautipäivystyksen tukena. Kuntoutusosastojen potilaat saavat intensiivistä, moniammatillista ja neurologista kuntoutusta. Akuuttisairaalan tehtävänä on myös tarjota päiväsairaalassa kuntouttavaa hoitoa ikääntyville helsinkiläisille kotona asumisen tukemiseksi. Akuuttisairaalan poliklinikat tuottavat helsinkiläisille sisätautien, neurologian ja fysiatrian ajanvarauspalveluja. Poliklinikat toimivat läheisessä yhteistyössä terveysasemien kanssa. Päivystyksen palveluja ovat aikuisten terveyskeskuspäivystykset ja pientraumapäivystykset Mariassa ja Malmilla, lasten terveyskeskuspäivystys Lasten ja nuorten sairaalassa sekä Malmin sisätautipäivystys ja selviämisasema. Akuuttisairaaloissa on sairaansijoja yhteensä 775, kotisairaalapaikkoja 86 ja päiväsairaalapaikkoja 20 (Terveyskeskus 2007.)
18 19 Vastuullisuuden osalta rakenne on Helsingin akuuttitoimintojen tulosyksiköissä kirjattu seuraavasti: henkilökunta tuntee osaston hoitofilosofian ja vastaa omalta osaltaan sen toteutumisesta. Osastonhoitajan vastuu on toimia niin, että yksilövastuisen hoitotyön rakenteet toteutuvat ja työvuorosuunnittelu onnistuu niiden mukaisesti. Osatonhoitaja toimii tukihenkilönä, joka pystyy arvioimaan koulutustarpeen ja järjestämään kehityskeskustelut kerran vuodessa. Hänen vastuulla on uuden työntekijän perehdytyksestä huolehtiminen. Hoitajat tietävät omahoitajan tehtävät. Ylihoitaja toimii niin, että henkilökuntarakenne tukee yksilövastuista hoitotyötä. (Läntinen terveyskeskussairaala, akuuttitoimintojen tulosyksikkö 2000.) Terveyskeskussairaaloiden tavoitteena on, että potilas kotiutuu joko kotihoidon turvin tai saa vointiaan vastaavan jatkohoitopaikan. Potilaiden jatkohoitopaikan selvittäminen tarkoittaa sitä, että vastuuhoitaja tekee yhteistyötä moniammatillisen tiimin kanssa arvioiden potilaiden toimintakykyä. Potilaiden hyvä hoito tarkoittaa hyvää ja vaikuttavaa hoitoa kustannustehokkaasi. Terveyskeskushoidon tavoitteena voi myös olla potilaan rauhallinen ja hyvä kuolema saattohoidossa. (Mattila-Rekola 2006,2.) 4.1 Helsingin terveyskeskuksen arvot Yksilövastuisen hoitotyön mallin ominaisuuksia ovat tunnistettavat arvot toiminnan perusteesta. Ihminen oletetaan yksilölliseksi, vastuulliseksi ja ainutkertaiseksi kokevaksi olennoksi. Ihmisten oletetaan olevan keskenään tasavertaisia, jolloin vallankäyttö jää tarpeettomaksi. Asiantuntija tarjoaa asiantuntemuksensa potilaan käyttöön ja potilas käyttää asiantuntemusta oman elämäntilanteensa muuttamiseen. Toiminta etenee tavoitteellisesti, yhteistyössä, dialogin avulla, tulevaisuuteen suunnaten ja lähtee liikkeelle potilaan elämäntilanteesta. Potilas on vastuullinen yhdenvertainen yhteistyökumppani. (Munnukka, 2002, 20. ) Terveyskeskuksen vuosien strategiasuunnitelman mukaan terveyskeskuksen toimintaa ohjaavat arvot ovat asiakaslähtöisyys ja palvelujen kehittäminen väestön tarpeista lähtien. Potilaan itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan
19 20 ja hänellä on mahdollisuus vaikuttaa hoitoaan koskeviin päätöksiin. Potilaalla on myös mahdollisuus vaihtaa omalääkäriä ja omahoitajaa. Asiakaspalvelun tulee olla ystävällistä ja sujuvaa ja palvelua kehitetään potilailta saadun palautteen perusteella. Äidinkielelliset palvelut turvataan suomen ja ruotsin kielellä ja palveluja kehitettäessä otetaan huomioon monikulttuurisuus. Kestävällä kehityksellä helsinkiläisten terveyden edistäminen ja sairauksien hallintaan panostamalla voidaan saavuttaa ratkaisuja, jotka pitkällä tähtäimellä tuovat väestölle inhimillisempää ja laadukkaampaa elämää. Erityinen huomio kiinnitetään lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen on keskeinen menestystekijä. Terveyskeskus toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti palveluja tuottaessaan ja ottaa huomioon toiminnan vaikutukset elinympäristöön ja yhteiskuntaan. Oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan, että käytettävissä olevat voimavarat jaetaan väestön terveystarpeiden mukaan. Voimavarojen kohdentaminen perustuu parhaaseen mahdolliseen näyttöön ja väestöllä on oikeus samantasoiseen palveluun asuinalueesta riippumatta. Palvelut tuotetaan tehokkaasti ja kokonaistaloudellisesti. Palveluja arvioidaan niiden tuottaman terveyshyödyn ja vaikuttavuuden lähtökohdista. Turvallisuutta lisää se, että helsinkiläiset tuntevat kaupungin terveyspalvelut ja luottavat niihin. Tarpeellisten terveydenhuollon palvelujen saanti turvataan myös kriisitilanteissa. Syrjäytyneiden palveluista huolehditaan ja näin edesautetaan turvallisen kaupunkikuvan säilymistä. Johtamistapa tukee yksittäisten työntekijöiden mahdollisuutta toimia joustavasti ja aloitteellisesti, vastata potilaistaan, sitoutua työhönsä ja vaikuttaa työyhteisönsä parhaan tuloksen aikaansaamiseen. Kolmannen sektorin toimijoilla sekä terveydenhuollon yrityksillä on oma roolinsa Helsingin terveydenhuollon palveluketjun sujuvuudessa. Yhteistyötä jatketaan ja kehitetään siltä osin kuin se on molemmille edullista.
20 21 Terveyskeskuksen arvomaailma näkyy omahoitajuudessa. Omahoitajuus alkaa siitä kuin potilas vastaanotetaan ja omahoitaja nimetään. Arvojen mukaisesti jokaisella potilaalla on samanlaiset oikeudet samanarvoiseen hoitoon. Potilaan itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan ja hänet otetaan mukaan oman hoitonsa suunnitteluun. Hoidossa hyödynnetään moniammatillisen tiimin mahdollisuudet ja arvioidaan niiden tuottaman terveyshyödyn sekä vaikuttavuuden lähtökohtia. 4.2 Herttoniemen sairaala Yksi Helsingin kaupungin akuuttisairaaloihin kuuluvista kuudesta tulosyksiköstä on Herttoniemen sairaala, jossa on kuusi osastoa, joilla on yhteensä 150 sairaansijaa. Sairaalassa hoidetaan aikuispotilaita, jotka tarvitsevat sairaanhoitoa, yleislääketieteen, geriatrian ja sisätautien alalta tai neurologista ja kirurgista jatkohoitoa. Sairaalassa annettava hoito on kuntouttavaa ja moniammatillista. Moniammatillisen tiimin osastolla muodostavat lääkäri, sairaanhoitaja, perus- tai lähihoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti sekä sosiaalihoitaja. Lisäksi saatavilla on puhe- ja ravitsemusterapiaa sekä erikoislääkärien konsultaatioita Hoidon tavoitteena on tukea potilaan kotona selviytymistä. (Herttoniemen sairaala 2005.) Helsingin Akuuttisairaalassa hoitotyössä toimitaan yksilövastuisen hoitotyön mallin mukaan. Laakson sairaalassa on laadittu vuonna yksilövastuisen hoitotyön ohjeet, joita ovat potilaskeskeisyys, yksilöllisyys, jatkuvuus, koordinointi ja vastuullisuus. Nämä yksilövastuisen hoitotyön periaatteet on konkretisoitu tulosyksikön käytäntöön. (Mattila-Rekola 2000,10-12.) Rakennekriteereissä potilaskeskeisyydelle ja yksilöllisyydelle on asetettu osastoilla seuraavat vaatimukset: hoitofilosofia sekä arvot on kirjattu, ja ne ovat esillä osastolla, yksilövastuisen hoitotyön kriteerit ovat olemassa, potilasopas on sekä suomeksi, että ruotsiksi, menettely esitteen käytöstä on sovittu. Kirjallisen hoitotyönsuunnitelman kriteerit ovat olemassa osastokohtaisesti. (Läntinen terveyskeskussairaala, akuuttitoimintojen tulosyksikkö 2000.)
21 Vuodeosaston kuvaus Kyselyyn vastanneet hoitajat työskentelevät 25 vuodepaikkaa sisältävällä osastolla. Osastolla on kahdeksan potilashuonetta, viidessä huoneessa on neljä vuodepaikkaa sekä yksi ns. ylipaikka. Lisäksi osastolla on kaksi kahden hengen huonetta ja yksi yhden hengen huone. (Perttula 2006.) Vakituista henkilökuntaa on 15, ja määräaikaisia työntekijöitä on 5. Työntekijöistä on sairaanhoitajia 9 ja perushoitajia 6. Työvuorossa osastolla on aamuvuorossa yleensä kaksi sairaanhoitajaa ja kolme perushoitajaa. Iltavuorossa on yksi sairaanhoitaja ja kolme perushoitajaa. Yö-vuorosta vastaavat sairaanhoitaja perushoitaja pari. (Perttula 2006.) Potilaat tulevat osastolle jatkohoitoon pääosin Malmin sairaalan päivystyspoliklinikalta sekä Marian ja Meilahden osastoilta. Vuonna 2007 osaston potilaiden keski-ikä oli 80- vuotta ja keskimääräinen hoitojakson pituus oli 25 vuorokautta. Hoidon tavoitteena on potilaan kotiuttaminen, yhteistyötä tehdään tiiviisti kotihoidon kanssa. Aina ei kotiuttaminen kuitenkaan ole mahdollista, jolloin moniammattillinen tiimi arvioi potilasta kokonaisvaltaisesti ja etsii potilaalle sopivan jatkohoitopaikan. (Perttula 2006.) Arvioinnissa moniammatillinen tiimi käyttää apunaan muistia ja toimintakykyä kuvaavia mittareita. (Liitteet 1-2) Osastolla on lääkäri käytettävissä arkisin virka-aikana. Lääkärinkierto on kaksi kertaa viikossa ja kierrolla ovat mukana osastonhoitaja, sosiaalihoitaja, fysioterapeutti, ylilääkäri ja osastonlääkäri sekä sairaanhoitaja. (Perttula 2006.) Osaston henkilökunta sai koulutusta omahoitajuuteen marras- joulukuussa Muutosta modulaarisesta hoitotyönmallista yksilövastuisen hoitotyönmalliin vastustettiin voimakkaasti. Muutosvastarinnan jälkeen hoitajilla on säilynyt mielenkiinto omahoitajamallia kohtaan. (Perttula 200.) Yleisesti ottaen muutosvastarinnan keskeisiksi syiksi ovat vakiintuneet työntekijöiden haluttomuus ottaa vastaan uudenlaista vastuuta. Halutaan pidättäytyä vanhassa ja turvalliseksi koetussa tavassa. Itsensä jatkuvaan kouluttautuminen
22 23 tuo pelkoa lisääntyvästä työmäärästä. Usein perusteet vastustukselle ovat varsin emotionaalisia, muutosta vastustetaan enemmän periaatteesta kuin varsinaisesti pätevistä, oikeutetusti perustelluista syistä. (Jokinen 2005,19.) Työntekijän myönteinen suhtautuminen muutoksiin näkyy hoitotyöntekijän joustavuutena ja haluna olla mukana kehittämistoiminnassa. Se näkyy myös sitoutumisena sovittuihin uusiin käytäntöihin ja kokeiluihin. (Hilden. 2002, 29.) Hegyvaryn (1991) mukaan yksilövastuiseen hoitotyöhön siirtymisessä vaikuttavat ihmisten asenteet, käsitykset sekä heidän voimavaransa tehdä muutos. Siirtyminen vaatii tietojen hankkimista ja suunnittelua etukäteen. On tarkasteltava henkilökunnan määrää ja rakennetta, nykyistä hoitotyön tasoa sekä henkilökunnan kiinnostusta ja halua muuttua. Osastolle on määritelty perustehtävä, jonka mukaan osaston tehtävänä on vastata kokonaisvaltaisesti potilaiden hoidon tarpeeseen, pitää yllä potilaiden toimintakykyä, kuntouttaa, kotiuttaa ja/tai turvata potilaan hyvä kuolema. Omahoitajan vastuualueet ja tehtävät olivat eriteltyinä selkeästi. (Liite 3) Koulutuksesta huolimatta omahoitajajärjestelmä ei ole toiminut sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti vaan omahoitajamallin sijaan osastolla hoidetaan potilaita enemmän modulaarisen hoitotyönmallin mukaan. Osasto oli jaettu kahtia ja osastolla puhuttiin alku- ja loppupään hoitajista. (Perttula 2006.) Hegyvaryn (1991) mukaan modulaarinen hoitotyö on järkevä sekoitus ryhmätyötä ja yksilövastuista hoitotyötä silloin, kun kaikki henkilökunnan jäsenistä eivät kykene huolehtimaan potilaan hoidosta yksilövastuisen hoitotyömallin mukaan. Henkilökunnan koostumus on Hegyvaryn mukaan määräävä tekijä toteutettaessa yksilövastuista hoitotyötä.
23 24 5 TUTKIMUKSEN TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yksilövastuisen hoitotyön toteutuminen vuodeosastolla hoitajien arvioimana. Tavoitteenamme oli saada tietoa yksilövastuisen hoitotyön periaatteiden toteutumisesta osastolla ja mitkä ovat sen kehittämishaasteet. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Miten yksilövastuisen hoitotyön periaatteet toteutuvat osastolla hoitajien arvioimina? 2. Miten hoitajat suhtautuvat omahoitajuuteen? 3. Mitkä ovat omahoitajuuden kehittämishaasteet osastolla?
24 25 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeiden avulla, jotka analysoitiin laadullisen analyysin sisällön periaatteiden mukaisesti. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2007 ja saman vuoden aikana vastaukset analysoitiin. Tutkimuskohteena olivat yksittäisen osaston henkilökunta ja hoitohenkilökunnan yksittäiset käsitykset sekä kokemukset yksilövastuisesta hoitotyöstä. Tutkimusta voidaan luonnehtia ainutkertaiseksi, koska henkilöiden kokemukset ovat yksilöllisiä ja he toivat siten esiin ainutlaatuisia näkemyksiään. 6.1 Tutkimuksen menetelmä Laadullinen tutkimus on käyttökelpoinen silloin, kun ilmiötä tarkastellaan sisältäpäin, sellaisena kun asianosaiset sen itse näkevät. Tutkija etsii aineistostaan kuvauksia ja olennaisia piirteitä. Tutkimus itsessään on tapahtuma, jossa teoria rakentuu vaiheittain. Teoria pätee vain valitussa tutkimustilanteessa ja on merkityksellinen vain tutkimushetken osalta. (Field & Morse1985, ) Laadullisella tutkimusmenetelmällä toteutetussa tutkimuksessa tutkimusaineiston kokoa ei säätele määrä vaan laatu. Tavoitteena on, että tutkimusaineisto toimii apuvälineenä asian tai ilmiön ymmärtämisessä tai teoreettisesti mielekkään tulkinnan muodostamisessa. Tähän tavoitteeseen päästään pienelläkin tutkimusaineistolla, mikäli analyysi tehdään perusteellisesti. (Vilkka 2005, 126.) Tässä tutkimuksessa hyödynnettiin ensisijaisesti laadullisen tutkimuksen keinoja. Kyselylomakkeeseen yhdistettiin myös numeraalinen arviointiosuus, jotta tutkimus antaisi mahdollisimman hyvän ja luotettavan kokonaiskuvan tutkimuskohteena olevan osaston toiminnasta hoitajien arvioimana. Laadullinen ja määrällinen tutkimus nähdään usein toistensa vastakohtina ja kilpailevina suuntauksina, mutta parhaimmillaan ne voivat täydentää toisiaan usealla eri tavalla. Määrällisiä ja laadullisia menetelmiä voidaan käyttää rinnak-
25 26 kain, määrällinen vaihe voi edeltää laadullista vaihetta tai määrällistä käytetään laadullisen tutkimuksen esikokeena. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2005, 127, Janhonen & Nikkonen 2003, 7.) Laadullinen tutkimus on käyttökelpoinen silloin, kun kohteena on ihminen ja ihmisen maailma. Laadullinen lähestymistapa pyrkii tulkitsemaan ja ymmärtämään ihmisten ajatuksia, merkityksiä, kokemuksia ja käyttäytymistä eri ympäristöissä. Laadullista menetelmää on hyödyllistä käyttää etsittäessä tutkimuskohteesta uutta tietoa uudesta näkökulmasta. Laadullinen tutkimus pyrkii ymmärtämään eikä selittämään. Sen eri lähestymistapojen yhteisenä tavoitteena on löytää tutkimusaineistosta toimintatapoja, samanlaisuuksia tai eroja. (Varto 1992, 23, Krause & Kiikkala 1996, 77 78, Syrjälä, Ahonen,Syrjäläinen & Saari 1996, 116, Latvala & Vanhanen-Nuutinen 2001, 21.) 6.2 Kyselylomake Kyselylomakkeen pohjana käytimme Munnukan tutkimuksessaan vuonna 1993 käyttämää kyselylomaketta. (Munnukka 2002, 14.) Aluksi pohdimme millaisilla kysymyksillä saamme vastaukset tutkimuskysymyksiimme. Laadullisia kysymyksiä työstettiin yhdessä ohjaavien opettajien ja opponenttien avulla. Ensimmäinen koekyselylomake jaettiin varsinaista kyselyyn osallistuvaa osastoa vastaavan osaston hoitotyöntekijöille. Tarkoituksenamme oli saada vinkkejä ja kehittämisehdotuksia kyselylomakkeen kehittämistä ja muokkaamista varten. Koekyselylomakkeen täyttäneet arvioivat kysymysten sisältöä ja määrää, lomakkeen selkeyttä, sekä vastaamiseen käytettyä aikaa. Vastaajien mielestä kysymyksiä oli liikaa, ja he kokivat kyselyyn vastaamisen vievän liian paljon aikaa. Koekyselylomakkeessa avoimia kysymyksiä oli 25 ja strukturoituja 15. Saadun palautteen perusteella kyselylomaketta muokattiin niin, että lopulliseen kyselylomakkeeseen avoimien kysymysten määrä vähennettiin kahteentoista. Strukturoitujen kysymysten määrä säilyi ennallaan, mutta vastausten arviointiasteikkoa vähennettiin viisinumeroisesta nelinumeroiseksi. Alkuperäisessä
26 27 koekyselylomakkeessa vastausvaihtoehdot kohtalaisesti ja jonkin verran olivat mielestämme liian lähellä toisiaan. Munnukan tutkimuksessaan käyttämässä kyselylomakkeessa oli myös kohta jonkin verran jonka poistimme omasta varsinaisesta kyselylomakkeesta. Koekyselylomakkeeseen vastanneiden hoitajien aikaa oli strukturoituihin kysymyksiin käytetty 20 minuuttia ja avoimiin kysymyksiin vastausaikaa oli tarvittu minuuttia. Kokonaisuudessaan vastaamiseen käytetty aika oli minuuttia, jota vastaajat pitivät liian pitkänä. Esitestauksessa pidimme tärkeänä sitä, että testikyselyyn vastanneet vastasivat sitä ryhmää johon lomakkeiden lopullinen versio oli tarkoitettu. Kysymysten vähentämisen myötä arvioimme vastaamiseen kuluvan ajan vähenevän riittävästi vastaajien mielenkiinnon ylläpitämiseksi. Kyselylomakkeen kysymykset olivat jaettu kuuteen eri osa-alueeseen. Nämä osa-alueet olivat omahoitajuuden toteutuminen, hoidon suunnittelu, vastuullisuus, autonomia, jatkuvuus sekä työntekijän tyytyväisyys ja suhtautuminen yksilövastuiseen hoitotyöhön. Taustamuuttujina kysyttiin tutkimukseen osallistuvien ikää, virka-asemaa, työsuhteen pituutta sekä omahoitajuuteen saamaa koulutusta. Strukturoituihin kysymyksiin kyselyyn vastaajat arvioivat toimintaansa numeraalisesti asteikolla =huonosti/ei koskaan, 2=tyydyttävästi, 3= hyvin, 4= erittäin hyvin. Kyselylomakkeessa vastaajat vastasivat kysymyksiin, jotka koskivat omahoitajuuden toteutumista. Kyselylomakkeen etuna pidettiin sitä, että vastaaja pysyy anonyyminä, eikä tekijä voi omalla läsnäolollaan vaikuttaa vastaajaan. Kyselyyn osallistuja pystyy vastaamaan omien kykyjensä mukaan, mahdollista kritiikkiä antaen, tulematta tunnistetuksi vastauksistaan.
27 Aineiston keruu Kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen aineiston keruussa käytetään menetelmiä, jotka vievät tutkijan lähelle tutkittavaa kohdettaan. Tutkimuksen tarkoituksena on tavoittaa tutkittavien näkökulma tutkittavasta ilmiöstä. Tyypillisiä aineistonkeruu menetelmiä ovat haastattelu ja havainnointi, mutta myös muu arkipäivän elämäntilanteissa syntynyt materiaali. (Aaltola & Valli 2001,68.) Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla Herttoniemen sairaalan vuodeosastolla helmikuussa Osastonhoitaja jakoi kyselylomakkeet henkilökunnalle ja henkilökunnalla oli mahdollisuus täyttää kyselylomake erillisen osastotunnin aikana. Kyselyyn vastasivat sillä hetkellä työssä olevat vakinaiset työntekijät sekä pitkäaikaiset sijaiset. Kyselylomake jaettiin 15 työntekijälle ja niistä palautui 12. Palautettu aineisto kerättiin suljetuissa kirjekuorissa laatikkoon, joka oli aikaisemmin sovitussa paikassa. 6.4 Aineiston analysointi Sisällön analyysi on menettelytapa, jolla voi analysoida dokumentteja systemaattisesti ja objektiivisesti. Sisällön analyysissa kerätty tietoaineisto tiivistetään niin, että tutkittavia ilmiöitä voidaan kuvailla lyhyesti ja yleistävästi tai siten, että tutkittavien ilmiöiden väliset suhteet saadaan selkeinä esille. Strukturoimaton analyysirunko on väljä, jolloin sen sisälle muodostetaan aineistosta kategorioita. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 3-12, Latvala & Vanhanen-Nuutinen 2003, 23, 26.) Aineiston analyysi suoritettiin laadullisella sisällönanalyysillä. Sisällön analyysillä pyrittiin järjestämään tutkimusaineisto tiiviiseen ja selkeään muotoon kadottamatta sen sisältämää informaatiota. Analyysin tarkoituksena oli luoda selkeyttä aineistoon, jotta sen perusteella voitiin tehdä selkeitä ja luotettavia johtopäätöksiä tutkittavasta ilmiöstä. Sisällön analyysin ensimmäinen vaihe oli analyysiyksikön määrittäminen. Analyysiyksikön valintaa ohjaavat tutkimuksen tehtävät ja aineiston laatu. Analyysiyksikkönä voi olla yksi sana, sanayhdistelmä,
28 29 lause, lausuma tai ajatuskokonaisuus. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 3-12.) Tässä tutkimuksessa valittiin analyysiyksiköksi lause. Aineiston analysointi aloitettiin lukemalla kyselylomakkeet useaan kertaan läpi. Tarkoituksena oli saada mahdollisimman laaja yleiskuva aineistosta. Aineiston ryhmittelyssä käytiin alkuperäiset ilmaukset tarkasti läpi ja etsittiin samankaltaisuuksia ja/tai eroavuuksia kuvaavia käsitteitä. Samaa asiaa tarkoittavat käsitteet ryhmiteltiin ja yhdistettiin luokaksi sekä nimettiin luokan sisältöä kuvaavalla käsitteellä. Tutkimusmateriaalista poimittiin tärkeiksi havaittuja ilmaisuja jotka alleviivattiin ja kirjoitettiin erillisille papereille. Aineisto ryhmiteltiin kokoamalla kaikista vastauksista samansisältöiset ilmaisut, joista muodostui kuusi eri luokkaa. Luimme aineistoa läpi yhä uudelleen. Jokaisesta luokasta nousi alaluokkia, joille annettiin niitä kuvaava nimi. Järjestimme aineiston alaluokittain, jolloin saimme aineiston selkeään muotoon. Ryhmittelimme aineistoa yhdistämällä samansisältöisiä luokkia, jolloin alaluokkia jäi 5. Tässä vaiheessa tapahtui aineiston abstrahointia eli käsitteellistämistä. Luokittelussa aineisto tiivistyi, kun yksittäiset tekijät sisällytetiin yleisempiin käsitteisiin. Abstrahoimme samansisältöiset alaluokat ja saimme näin 2 yläluokkaa, jotka nimesimme niitä kuvaavilla ilmaisuilla. Lopuksi nimesimme yläluokkia yhdistävän pääluokan. Analysoinnin edetessä päädyttiin yhteen pääluokkaan, jonka jaoimme kahteen yläluokkaan ja saimme niiden alle alaluokat pelkistettyjen ilmaisujen mukaan. Pelkistetyt ilmaisut valittiin samansisältöisten vastausten perusteella. Esimerkki luokittelusta on liitteenä. (Liite 4). Strukturoitujen kysymysten analysoinnissa käytettiin Exell- taulukkolaskentaa. Strukturoitujen kysymysten vastaukset vaikuttivat tukevan avoimista kysymyksistä saatuja tuloksia, joten niiden lähempi tarkastelu jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle.
29 Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen luotettavuuden arviointi laadullisen tutkimuksen ollessa kyseessä on vaikeaa, koska ei ole olemassa yhtä selkeitä kriteereitä kuin kvantitatiivisen tutkimuksen kodalla. Ei voida pois sulkea sitä etteivätkö tekijöiden persoonalliset näkemykset, jotka sisältävät heidän omat tunteensa ja intuitionsa vaikuttaisi tuotettuun tulkintaan. Laadullisen tutkimuksen voidaan katsoa olevan luotettavaa, kun tutkimuksessa saadaan tietoa tutkitusta ilmiöstä tai asiasta. Luotettavuutta lisää mahdollisimman monipuolinen aineisto. Jotta tutkija kykenee liittämään erityisen ilmiön tai asian laajempaan yhteyteen, hänellä tulee olla riittävästi tietoa tutkittavista asioista ja tutkimuksen taustasta tarkoituksenmukaisista lähteistä. (Krause, Kiikala. 1996, ) Laadullisella tutkimusmenetelmällä tehdyssä tutkimuksessa luotettavuuden kriteerinä ovat tutkijat itse, koska arvioinnin kohteena ovat tutkijoiden tutkimuksessaan tekemät teot, valinnat ja ratkaisut. (Vilkka 2005, 159). Tutkijat arvioivat tutkimuksensa luotettavuutta jokaisen tekemänsä valinnan kohdalla ja arviointia tehdtiin perustellen ja dokumentoiden koko ajan. Tämän opinnäytetyön tekijöitä on kaksi, mikä monipuolistaa tutkimusta ja antaa laajempia näkökulmia tutkimukseen molempien yhdessä ja erikseen sitä arvioiden ja kehittäen. Tekijät ovat olleet avoimia aineiston suhteen ja pitäneet mielessään sen, että tutkimusaineisto kertoo ja on koottu rajatusta aineistosta, tässä tapauksessa yhden osaston henkilökunnasta. Tekijöinä olemme olleet ehdottoman rehellisiä tutkimuksia tehdessämme, tekijät itse ovat tutkimuksensa luotettavuuden kriteeri. (Eskola & Suoranta. 1998, 211). Vastaajien jääminen anonyymeiksi vahvistaa tutkimuksen luotettavuutta, sillä uskomme kunkin vastaajan olleen itselleen rehellinen arvioidessaan toimintatapaansa. Kyselomakkeessa olevien sekä avoimien, että strukturoitujen kysymysten vuoksi tutkimustulos ei anna vain rajoittunutta ja yksipuolista kuvaa, vaan mahdollisti aineiston analysoimisen laajasti ja monipuolisesti. Tutkimusta käy-
Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila
Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotTausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotVASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä
VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan
LisätiedotKirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN
Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntouttavassa hoitotyössä kuntouttavaa toimintaa suoritetaan osana potilaan perushoidollisia tilanteita. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä myös kuntoutumista
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (5) 335 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite kuntouttavasta hoitotyöstä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Tuomo Valokaisen
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014
Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET
LisätiedotOmahoitajuuden toteutuminen Herttoniemen sairaalassa hoitajien arvioimana
Omahoitajuuden toteutuminen Herttoniemen sairaalassa hoitajien arvioimana Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja Opinnäytetyö 24.04.2007 Katri Ervasti Anne-Maria Haapanen Niina-Marika Vesa Päivi Vesala-Aho
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014
Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2019
August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 019 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN AUGUST-KODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET.1 Fyysiset ja aineelliset olosuhteet..
LisätiedotOpiskelijapalaute 2018
Opiskelijapalaute 2018 Vastaajien kokonaismäärä: 53 1. Yksikkö, jossa suoritit harjoittelun: Vastaajien määrä: 50 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 16% Valitse Akuuttiosasto 1 14% Akuuttiosasto 2 14% Geriatrinen
LisätiedotYKSILÖVASTUISEN HOITOTYÖN TOTEUTUMINEN POTILAIDEN ARVIOIMANA
YKSILÖVASTUISEN HOITOTYÖN TOTEUTUMINEN POTILAIDEN ARVIOIMANA Tampereen yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos Pro gradu-tutkielma Anu Nyman TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Hoitotieteen
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotKannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi
Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella
LisätiedotKotiutuksessa huomioitavia asioita
Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet
LisätiedotLÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen
LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu
LisätiedotKUNTOUTUMISEN TUKEMINEN
ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,
LisätiedotLÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET
LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva
LisätiedotTerveyttä helsinkiläisille. Helsingin terveyskeskus
Terveyttä helsinkiläisille Helsingin terveyskeskus 2012 Suomen suurin terveyskeskus Terveyskeskuksessa työskentelee yli 9 000 työntekijää ja toimipisteitä on yli 90 eri puolilla kaupunkia. Terveyskeskus
LisätiedotLastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli
Lastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat Omahoitaja / työpari Omahoitajien toiminta tutkimusjaksolla Perhehoitotyö Hoitohenkilökunta
LisätiedotVASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE
LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /
LisätiedotYksilövastuisen hoitotyön toteuttaminen konservatiivisella tulosalueella hoitohenkilöstön arvioimana v. 2000
Yksilövastuisen hoitotyön toteuttaminen konservatiivisella tulosalueella hoitohenkilöstön arvioimana v. Helena Vesaluoma Hannele Laitinen Sirkka Auvinen Pirjo Aalto Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja
LisätiedotLastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli
Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat Omahoitaja / työpari Omahoitajien toiminta hoitojaksolla Perhehoitotyö Hoitohenkilökunta Lastenpsykiatrian
LisätiedotRAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET
1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.
LisätiedotTerveyden edistämisen johtaminen sairaalassa
Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella
LisätiedotSatu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty
Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen
LisätiedotTulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi
Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...
LisätiedotOpiskelijapalaute vuodelta 2017
1 (14) Opiskelijapalaute vuodelta 2017 1. Yksikkö, jossa suoritit harjoittelun: 2 (14) 2. Ikäsi: 3. Onko sinulla aikaisempaa ammatillista tutkintoa? 5. Minkä lukuvuoden opiskelija tällä hetkellä olet?
LisätiedotMiten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?
Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa? Seminaari 28.3.2019 Paneeli: Miten vähentää eettistä kuormitusta sosiaali- ja terveydenhuollossa? Mika Virtanen, projektipäällikkö,
LisätiedotKatja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013
Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen
LisätiedotKansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin
ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet
LisätiedotTekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi
Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.5.15
Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana
LisätiedotPöytyän terveyskeskuksen osasto
PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa
LisätiedotVäitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)
1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015
LisätiedotTahdistinpotilaan ohjauksen kehittäminen Satakunnan sairaanhoitopiirissä
hanke 2009-2011: Yhdessä uudella tavalla. Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen osahanke, VeTePO Satakunnan sairaanhoitopiirin pilottihanke Tahdistinhoitajapoliklinikan kehittäminen ja potilasohjauksen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa
LisätiedotSAIRAALAINFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOTYÖN TOIMINTONA
SAIRAALAINFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOTYÖN TOIMINTONA Hoitotyön opiskelijoiden, hoitotyöntekijöiden sekä potilaiden tiedot ja käsitykset Hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja; Tutkimus toteutettiin kahdessa
LisätiedotYhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla
Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena
LisätiedotLiite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi
KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotOPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK
OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK TAUSTA Kliininen harjoittelu olennainen osa Sairaanhoitajan (amk) tutkintoa. Tutkinnon
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotKuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote
Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,
LisätiedotArviointi ja palaute käytännössä
Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan
LisätiedotYKSILÖVASTUISEN HOITOTYÖN PERIAATTEIDEN TOTEUTUMINEN POTILAIDEN ARVIOIMANA
YKSILÖVASTUISEN HOITOTYÖN PERIAATTEIDEN TOTEUTUMINEN POTILAIDEN ARVIOIMANA Johanna Leino ja Mari Kähärä Opinnäytetyö Lokakuu 2008 Sosiaali- ja terveysala Tekijä(t) Johanna Leino ja Mari Kähärä Julkaisun
LisätiedotTukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä
Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.
LisätiedotTOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA
TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu
LisätiedotKUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN
LisätiedotHoitotyön yhteenveto Kantassa
Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön
LisätiedotKUNTOUTUMISEN TUKEMINEN
TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN
LisätiedotLääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti mukana Leena Kuusikko, Anu Ahonen, Jouni Ahonen / Kirjoitettu
LisätiedotTUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA
TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen
LisätiedotPalliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit. Leena Surakka, Siun sote
Palliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit Leena Surakka, Siun sote Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kolmiportainen malli Palliatiivisen hoidon palveluketjut Perustaso Tunnistetaan lähestyvä kuolema
LisätiedotIkäihmisten asiakaskyselyjen tulokset v. 2010
Ikäihmisten asiakaskyselyjen tulokset v. 2010 Ritva Lundbom ikäihmisten palvelulinjajohtaja ritva.lundbom@karviainen.fi 20.4.2011 Ikäihmisten palvelulinjan asiakastyytyväisyys kyselyn tulokset 12/2010
LisätiedotMITEN POTILAAT KOKEVAT YKSILÖVASTUISEN HOITOTYÖN TOTEUTUMISEN KÄTILÖOPISTON SAIRAALAN NAISTENTAUTIEN VUODEOSASTOLLA KAHDEKSAN?
MITEN POTILAAT KOKEVAT YKSILÖVASTUISEN HOITOTYÖN TOTEUTUMISEN KÄTILÖOPISTON SAIRAALAN NAISTENTAUTIEN VUODEOSASTOLLA KAHDEKSAN? Laura Lummepuro - Tanja Paavola Opinnäytetyö, kevät 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu,
LisätiedotVastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen
Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015
LisätiedotCHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi
Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotNäyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat
LisätiedotOHEISMATERIAALIN TARKOITUS
(2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain
LisätiedotLahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista
1 Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista 24.3.2014 2 SISÄLLYS 1 L21 AKUUTTI PERUSTERVEYDENHUOLLON VUODEOSASTO JA AGAY (AKUUTTI GERIATRINEN ARVIOINTIYKSIKKÖ) 3 2 L31 - GERIATRIAN ARVIO-, TUTKIMUS-
LisätiedotAsiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,
Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op
LisätiedotKOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN
KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen
LisätiedotItsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö
Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotEnnaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus
Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86
LisätiedotTyöpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014
Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotKuntouttava työote Rovaniemellä
Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus
LisätiedotHoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit
Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,
LisätiedotMiksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?
Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen
LisätiedotOpiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä. Tiina Tarr
Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä Tiina Tarr Taustaa Vuonna 2004 sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan alainen ammatillisen koulutuksen
LisätiedotLÄÄKÄRITYÖVOIMAN VUOKRAAMINEN KAUPUNGINSAIRAALA-OSASTOLLE
1 Liite 1. Palvelukuvaus H002-12-1 HEL 2011-010061 LÄÄKÄRITYÖVOIMAN VUOKRAAMINEN KAUPUNGINSAIRAALA-OSASTOLLE Hankinnan kohde Hankinnan kohteena on lääkärityövoiman vuokraaminen tilapäiseen sijaistarpeeseen
LisätiedotSairaanhoitajien näkemys yksilövastuisen hoitotyön toteutumisesta Katriinan sairaalassa
Sairaanhoitajien näkemys yksilövastuisen hoitotyön toteutumisesta Katriinan sairaalassa Eskelinen Mervi, Lahtinen-Tambila Alma Pulkkinen Tanja 2010 Tikkurila Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Tikkurila
LisätiedotLiiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp
Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset
LisätiedotKUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät
LisätiedotLastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010
Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto
LisätiedotVanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen
Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä
Sosiaali- ja terveysministeriö Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuussuunnitelma
LisätiedotProsessikaaviosta käytännön toiminnaksi
Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi Hyvinkää sairaalan päihdetyömallin jalkauttaminen Katja Holopainen HUS medisiininen yksikkö 1 Ongelmakohdat Miten puheeksi ottaminen myydään henkilökunnalle? Miten
LisätiedotIkäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016
1 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskyselyt toteutettiin vuosien 2015 ja 2016 keväällä. Kyselylomakkeet annettiin sillä hetkellä hoidossa/asiakkaana
LisätiedotLeila Mukkala Ranuan kunta
Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i
LisätiedotMielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014 Yhteenveto tuloksista Hannele Kähkönen Anne Tuovinen Lokakuussa 2014 toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely kunnan mielenterveys- ja päihdepalveluissa.
LisätiedotArvioin palvelusuunnitelmani tekemistä
Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?
LisätiedotTutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden
LisätiedotTurvallisuuskulttuurikysely
Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen
LisätiedotHengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset
Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia
LisätiedotKeiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1
Keiturin Sote Oy Strategia 2018-2021 17.12.2017 Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1 Strategiatyön perusta Strategian perustana työ, joka on tehty yhdessä kuntalaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden
Lisätiedot