Toimivat eurooppalaiset markkinat kuluttajan etu toimiala- ja tuotekohtaiset erot huomioitava

Transkriptio

1 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM RMO Kirppu Paula(VM) Asia Komission vihreä kirja finanssialan vähittäispalveluista Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Euroopan komissio on julkaissut vihreän kirjan finanssialan vähittäispalveluista. Vihreällä kirjalla pyritään edistämään EU:ssa ja jäsenvaltioissa käytävää keskustelua. Vihreä kirja antaa mahdollisuuksia esittää näkemyksiä siitä, miten Euroopan finanssialan vähittäispalvelujen eli vakuutuksien, luottojen, maksujen, käyttö- ja säästötilien sekä vähittäissijoitustuotteiden tarjontaa voitaisiin lisätä, säilyttäen kuitenkin riittävä kuluttajan- ja sijoittajansuoja. Komission tavoitteena on aitojen eurooppalaisten finanssialan vähittäispalveluiden luominen. Konsultaatiovastaukset on pyydetty toimittamaan mennessä. Komissio järjestää julkisen kuulemistilaisuuden, jossa keskustellaan vihreässä kirjassa mainituista painopistealoista ja seikoista. Komissio on suunnitellut julkaisevansa finanssialan vähittäispalveluja koskevan toimintasuunnitelman vuoden 2016 kesällä. Huolimatta useista viime aikoina jo toteutetuista finanssialan lainsäädäntötoimista EU:n vähittäispalvelumarkkinoilla kilpailu näyttää riittämättömältä ja markkinat hajanaisilta. Rajat ylittävä toiminta näyttää vähäiseltä sekä maakohtaiset eroavuudet hinnoissa ja valikoimissa nousevat esille. Vihreän kirjan kuulemisella täydennetään komission muita keskeisiä toimia, joita ovat digitaaliset sisämarkkinat (E21/2015vp), pääomamarkkinaunioni (E72/2015vp) ja sisämarkkinastrategia (E78/2015vp), joista eduskunnalle on annettu valtioneuvoston kirjelmät. Vihreässä kirjassa esitetään 33 yksityiskohtaista ja merkitykseltään hyvin erikokoista kysymystä, joihin valtioneuvosto vastaa komissiolle erikseen. Kysymykset liittyvät kuluttajan ja yrityksen tukemiseen rajat ylittävissä hankinnoissa, kuten parantamalla tietämystä tarjonnasta, tuotteiden vertailtavuutta ja kuluttajan oikeussuojaa ja kannustamalla yrityksiä digitalisaation hyödyntämisessä, lisäämällä sähköisen tunnistamisen ja taloudellisten tietojen saatavuutta ja käytettävyyttä ja tukemalla yrityksiä jäsenvaltioiden erilaisen sääntelyn vaatimusten noudattamisessa. Suomen kanta Toimivat eurooppalaiset markkinat kuluttajan etu toimiala- ja tuotekohtaiset erot huomioitava

2 2(10) Suomi suhtautuu myönteisesti toimivien eurooppalaisten finanssialan vähittäispalvelumarkkinoiden luomiseen osana eurooppalaisen pääomamarkkinan kehitystä edellyttäen, että toimiala- ja tuotekohtaiset sekä kansalliset sopimusoikeudelliset erot otetaan huomioon riittävästi mm. vakuutussektorin osalta (esim. selvemmällä jaottelulla riski- ja sijoitusvakuutuksiin). Finanssialan vähittäispalvelujen ja erityisesti maksutilien saatavuus on kuluttajien kannalta välttämätöntä. Finanssialan vähittäispalvelut tarjoavat ratkaisuja siihen, missä säilytämme varojamme, miten säästämme vanhuuden varalta, miten maksamme asunnon tai muut hankinnat sekä miten vakuutamme itsemme tai omaisuutemme terveysongelmien tai onnettomuuksien varalta. Komission tulisi selkeästi erottaa lyhyen ja pitkän aikavälin konkreettiset tavoitteet kehitystyössään sekä ottaa huomioon myös tosiasialliset esteet, kuten kieli- ja huomattavat kulttuurierot sekä EU-sääntelyn noudattamiseen ja täytäntöönpanoon liittyvät erilaiset käytännöt ja asenteet Kuluttajansuojan merkitys korostuu Luomalla tehokkaat ja liiketaloudelliset edellytykset huomioon ottavat Euroopan laajuiset finanssialan markkinat parannetaan kuluttajien valinnanvaraa, sallitaan toimiluvan saaneiden palveluntarjoajien tarjota palvelujaan kaikkialla EU:ssa ja uusien toimijoiden markkinoillepääsy sekä edistetään innovaatioita ja finanssialan kilpailua unohtamatta kuitenkaan riittävää kuluttajansuojaa. Finanssituotteiden avoimuutta ja vertailtavuutta lisäämällä voidaan vahvistaa samalla kuluttajien luottamusta. Sijoittajien ja kuluttajien luottamuksen vahvistaminen edellyttää ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ohella myös riittäviä jälkikäteisiä oikeussuojakeinoja. Suomi katsoo, että komission yhteisistä kollektiivisista oikeussuojakeinoista kesäkuussa 2013 antaman suosituksen riittävyyttä sijoittajien kollektiivisten oikeussuojakeinojen yhdenmukaistamiseksi ja tehostamiseksi EU:ssa tulisi selvittää ja arvioida. Sääntelyn yhdenmukaistamisella ei kuitenkaan pidä vaarantaa jäsenvaltioissa mahdollisesti jo käytössä olevia edistyksellisempiä kuluttajansuojasäädöksiä (esim. kuluttajan irtisanomisoikeus). Perusteelliset vaikutusarviot edellytyksenä Suomi korostaa paremman sääntelyn hengessä, että sääntelyuudistusten pohjana tulee käyttää perusteellisia taloudellisia vaikuttavuusarvioita ja tutkimusta markkinoista ja volyymeista sekä ottaa huomioon viime vuosina jo säädetty uusi EU-lainsäädäntö ennen kuin pidemmälle meneviä konkreettisia sääntelyehdotuksia tehdään, jotta vältytään eitoivotuilta markkina- ja oheisvaikutuksilta. Komission eri pääosastojen tulisi lisätä keskinäistä yhteistyötä sääntelyn johdonmukaisuuden varmistamiseksi. Tavoitteena tulisi olla johdonmukainen sääntelykokonaisuus, jota voidaan soveltaa erilaisissa jatkuvasti muuttuvissa toimintaympäristöissä kuten digitaalisessa ympäristössä. Sääntelyn täytäntöönpano monelta osin vielä kesken Mahdollisten uusien lainsäädäntöehdotusten valmistelun tulisi tapahtua hyvässä yhteistyössä ja laajojen sidosryhmäkuulemisten perusteella. Lisäksi osaa viime vuosien uusista säännöksistä ei ole vielä ehditty panna kansallisesti täytäntöön tai soveltaa käytännössä. Esim. kuluttajariitojen vaihtoehtoisista riidanratkaisuista annetun direktiivin (ADR), kiinteään asunto-omaisuuteen liittyviä luottoja koskevan direktiivin (asuntoluottodirektiivi MCD), sijoitusrahastodirektiivin muutoksen (UCITS V), perusmaksutilidirektiivin (PAD), rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin (MIFID II) ja

3 3(10) paketoitujen ja vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden avaintietoasetuksen (PRIIPs) täytäntöönpanoaika on vasta päättynyt tai päättymässä ja vakuutusten tarjoamista koskevan direktiivin (IDD) täytäntöönpano alkamassa. Lisäksi sääntelyä täydentävien Euroopan valvontaviranomaisten tarkemmat määräykset ja ohjeet edellyttävät täytäntöönpanotoimia kansallisilta valvontaviranomaisilta ja finanssialan yrityksiltä. Myös muun toimialaan vaikuttavan lainsäädännön, kuten tietosuoja- ja rahanpesulainsäädännön, vaikutukset tulisi ottaa huomioon. Edellisten lisäksi käytännön syistä johtuva eriaikainen sääntelyn täytäntöönpano voi aiheuttaa kustannuksia ja tehottomuutta. Suomi pitää tärkeänä, että niin yrityksille, kuluttajille kuin valvontaviranomaisille on annettava aikaa ottaa käyttöön ja mukautua uusien säännösten mukaisiin menettelytapoihin ja kerätä kokemusta sääntelyn vaikutuksista sekä sen yhdenmukaisesta täytäntöönpanosta EU-tasolla. Sääntelyn kohdentaminen oikein ja oikeasuhteisuus tärkeää Suomi kiinnittää huomiota siihen, että on tärkeää tarkoin harkita, onko tarpeen säännellä toimijaa, toimintaa tai tuotetta vai menettelytapoja tarjottaessa tuotetta tai palvelua. Lisäksi on aiheellista, rahoitusmarkkinoiden sääntelykehikkoa koskeva komission aloite huomioon ottaen, pyrkiä keventämään sääntelyn aiheuttamaa hallinnollista taakkaa sekä ottaa huomioon toimijoiden monimutkaisuuteen, kokoon ja riskinottoon liittyen suhteellisuusperiaate siinä määrin kuin se on mahdollista. On tärkeää, että sääntely mahdollistaa monipuolisen sekä eri toimijoiden ja kuluttajaryhmien tarpeita tyydyttävän kattavan palveluntarjonnan kehittämisen. Vaikka komission tarkoituksena on lisätä finanssipalveluiden rajat ylittävää tarjontaa, on kuitenkin otettava huomioon, että edelleen merkittävä osa palveluista tuotetaan ja ostetaan kansallisilla markkinoilla. Finanssipalveluissa on usein kyse pitkäaikaisista ja luottamukseen perustuvista asiakassuhteista, joissa arvostetaan muun muassa maantieteellistä läheisyyttä sekä henkilökohtaista osaavaa ja ammattitaitoista palvelua. Painopiste käytännön toimenpiteisiin Sääntelyn sijaan EU:n laajuisten toimenpiteiden painopiste tulisikin Suomen näkemyksen mukaan kohdistaa sellaisiin toimiin, joilla edistetään ja tehostetaan finanssituotteiden tarjontaa ja kilpailua digitaaliset markkinat mukaan lukien, esimerkiksi tehostamalla kuluttajien mahdollisuuksia vertailla kielieroista huolimatta markkinoilla olevia eri rahoituspalveluja ja -tuotteita sekä edistämällä kuluttajien finanssilukutaitoja. Kuluttajien valinnanmahdollisuuksia voidaan edistää myös puuttumalla tehokkaammin tuotteiden ja palveluiden sitoviin kytköksiin (tuotepaketointi, kytkykauppa tai muut sellaiset yhdistetyt tarjoukset). Toimien tulisi olla suhteutettu palveluntarjoajien tarjoaman palvelun luonteeseen ja laajuuteen sekä sellaisia, että niillä voidaan edistää kilpailua niin kansallisilla markkinoilla kuin rajojen yli. Pääasiallinen sisältö Parempia tuotteita sekä enemmän valinnanvaraa ja mahdollisuuksia kuluttajille ja yrityksille Komission tavoitteena on maksimoida finanssialan vähittäispalvelujen sisämarkkinoiden käytännön edut siten, että ne hyödyttävät mahdollisimman monia eurooppalaisia kuluttajia, avaamalla markkinat ja parantamalla niiden toimivuutta kuluttajien kannalta, jotta heidän

4 4(10) saatavillaan on parempi valikoima finanssituotteita. Komissio pyrkii myös poistamaan käytännön esteitä, jotka estävät yrityksiä tarjoamasta palvelujaan rajojen yli. Komissio pyrkii edelleen saavuttamaan laaja-alaiset tavoitteensa ja poistamaan perusteettomat maarajoitukset ja muuntyyppisen kansalaisuuteen tai asuinpaikkaan perustuvan syrjinnän, edistämään kuluttajien luottamusta asianmukaisten oikeussuojakeinojen saatavuuteen ja parantamaan ymmärrettävien, vertailukelpoisten ja oikeasuhteisten finanssialan vähittäispalvelutuotteita koskevien tietojen saatavuutta. Autetaan kuluttajia ostamaan finanssituotteita jäsenvaltioiden rajan yli Komissiota kiinnostaa erityisesti se, voidaanko digitaaliteknologian avulla poistaa joitakin kuluttajien ja yritysten kohtaamista rajan yli tarjonnan esteistä kuten se, että kuluttajilla ei ole riittävästi tietoa rajat ylittävästä tarjonnasta tai että yrityksille syntyy ylimääräisiä toimintakustannuksia ja paikallisen lainsäädännön noudattamisesta aiheutuvia lisäkustannuksia. Lisäksi selvitetään, tarvitaanko tuotevertailuun kuluttajille tukea ja miten voidaan helpottaa palveluntarjoajan vaihtamista, miten voidaan helpottaa rajan yli toteutettujen maksujen kustannuksia etenkin, jos maksut tehdään eri valuutoissa, miten finanssipalvelujen siirrettävyyttä voidaan edistää ja asuinpaikkasidonnaisuudesta irrottautua, sekä mitä finanssialalla voidaan tehdä vähittäistuotteiden, kuten henkivakuutuksen ja yksityisen sairausvakuutuksen siirrettävyyden helpottamiseksi. Vertailtavuuden ja kuluttajien tietämyksen edistäminen parantamalla tietojen julkistamista Pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman mukaan komissio aikoo pyytää Euroopan valvontaviranomaisia tarkastelemaan vähittäis- ja eläketuotteiden avoimuutta ja analysoimaan niiden tosiasiallista nettotulosta ja palkkioita. Lisäksi digitalisointi ja uusien tuotteiden ja uusien digitaalisten kanavien ilmaantuminen antaa mahdollisuuden tarkastella lähemmin, miten yritysten ja niiden asiakkaiden välisellä viestinnällä sekä EU:n ja kansallisten säädösten edellyttämien tietojen julkistamisella voidaan edistää parhaiten kuluttajien etuja ja auttaa kuluttajia ymmärtämään tuotteita, joita he ostavat, ja luottamaan niihin. Komissio on kiinnostunut siitä, mitä lisätoimenpiteitä voitaisiin vielä harkita finanssituotteiden vertailtavuuden parantamiseksi. Finanssipalveluja koskevan oikeussuojan parantaminen Kuluttajien on usein vaikeaa löytää asianmukainen oikeussuojamenettely rajat ylittävissä tilanteissa, mikä saattaa estää heitä ostamasta finanssituotteita muista jäsenvaltioista. Auttaakseen kuluttajia tällaisissa tilanteissa komissio perusti vuonna 2001 finanssipalvelualan riitojenratkaisuverkoston FIN-NETin, jonka tavoitteena on helpottaa finanssipalveluja koskevien rajat ylittävien riitojen ratkaisemista. Tämä vapaaehtoisuuteen perustuva ja epämuodollinen verkosto ei kuitenkaan kata kaikkia jäsenvaltioita eikä yksittäisen jäsenvaltion finanssialan kaikkia osa-alueita. Komissio aikoo tutkia keinoja FIN- NETIN tunnettuisuuden lisäämiseksi. Vuonna 2013 komissio antoi kollektiivisia oikeussuojakeinoja koskevan suosituksen, jossa jäsenvaltioita kehotetaan ottamaan käyttöön unionin lainsäädäntöön perustuvien oikeuksien rikkomiseen liittyvät kollektiiviset oikeussuojamekanismit myös finanssipalvelujen alalla. Komissiota kiinnostaa myös, ovatko taloudelliset korvaukset asianmukaisesti kuluttajien saatavilla, olisiko ryhdyttävä toimiin rajan yli maksettavien vakuutuskorvausten (esim. autoonnettomuudet) maksun suorittamisen varmistamiseksi, sekä miten täydentävien lisävakuutusten tietoja ja vertailukelpoisuutta voidaan edistää. Palveluntarjoajien uusien markkinamahdollisuuksien luominen

5 Yritysten kannustaminen digitalisaation hyödyntämisessä 5(10) Nopea digitalisoituminen saattaa johtaa siihen, että kilpailua edistävä ja kuluttajaystävällinen kehitys joko vaikeutuu tai sen estävät lainsäädännölliset tai muut järjestelyt, joita laadittaessa kehitystä ei otettu huomioon. Komissiota kiinnostaa, miten innovatiivisia ja kuluttajaystävällisiä palveluja voidaan edistää Euroopassa ja miten kansallisten markkinoiden pirstoutuminen voidaan estää. Sähköisen allekirjoituksen ja henkilöllisyyden todentamisen mahdollistaminen Sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista annettu asetus on osoitus alalla tapahtuneesta kehityksestä. Asetuksessa tarkastellaan sähköisen tunnistamisen ja luottamuspalvelujen, kuten sähköisten allekirjoitusten, leimojen, aikaleimojen, rekisteröityjen jakelupalvelujen ja verkkosivustojen todentamispalvelujen, rajat ylittävää käyttöä. Sen tarkoituksena on auttaa yrityksiä tunnistamaan asiakkaat entistä helpommin etäältä tai todentamaan luotettavasti maksutapahtumien osapuolet tarkistetun maksupalveludirektiivin mukaisesti. Tässä yhteydessä finanssialan on todettu olevan yksi niistä aloista, jotka voivat hyötyä eniten sähköisistä tunnistusratkaisuista. Muita ratkaisuja voisivat olla etäsopimusten hallinnollisten rajoitusten poistaminen, uusien sähköisten tunnistamisjärjestelmien kehittäminen tai kolmansien osapuolten toteuttamien henkilöllisyyden todentamiseen liittyvien toimien laajentaminen tai sen salliminen, että kuluttajat voivat käyttää varmennustaan palveluntarjoajien välillä. Tällaisilla ratkaisuilla ei luonnollisestikaan saa heikentää rahanpesun tai laittomien toimien rahoituksen torjumiseen tähtäävien EU:n toimenpiteiden tehokkuutta. Taloudellisten tietojen saatavuuden ja käytettävyyden parantaminen Kulutusluottodirektiivin ja kiinteään asunto-omaisuuteen liittyviä luottoja koskevan direktiivin (asuntoluottodirektiivin) mukaan luotonantajilla on oikeus hakea tietoa muiden jäsenvaltioiden luottotietokannoista syrjimättömin ehdoin arvioidakseen mahdollisten asiakkaiden luottokelpoisuutta. Tästä huolimatta yritykset kohtaavat esteitä yrittäessään käyttää tällaisia tietoja, sillä tietojen keräämiseen, jakamiseen ja käyttöön liittyvät tekniikat ovat edelleen hyvin erilaisia, ja eri toimijoilla on erilaiset näkemykset siitä, mitä tietoja luottokelpoisuuden arvioimiseen tarvitaan. Toiset luottorekisterit raportoivat vain kielteisistä tiedoista, kun taas toiset tietokannat sisältävät myös myönteisiä tietoja. Tällaisten tietojen saatavuus ja käyttö voi siten osoittautua haastavaksi, ja useiden yritysten voi olla vaikeaa tarjota palvelujaan rajojen yli taloudellisesti. Koska digitalisaatio on osa finanssipalvelualaa, vakuutusyhtiöt ja muut finanssipalveluyritykset käyttävät uudenaikaista tietotekniikkaa ja suurten tietomäärien analyysia tarjotakseen yhä räätälöidympiä vakuutustuotteita, jotka perustuvat yksilölliseen riskihinnoitteluun ja joihin sovelletaan tarkkoja ja dataintensiivisiä valvontamenetelmiä, kuten telematiikkalaitteita. Tietojen lisääntynyt käyttö antaa valtavat mahdollisuudet alentaa kuluttajahintoja, mutta tällaiset käytännöt herättävät usein yksityisyyteen ja tietosuojaan liittyviä huolia, jotka on otettava huomioon. Henkilökohtaisen maksukyvyttömyyden, omaisuuden arvioimisen ja vakuuksien täytäntöönpanoon liittyvien menettelyjen lähentäminen Luotonantajat voivat epäröidä uusien rajat ylittävien luottojen tarjoamista, kun niillä ei ole riittävästi tietoa muissa jäsenvaltioissa sovellettavista henkilökohtaista maksukyvyttömyyttä koskevista menettelyistä. Pääomamarkkinaunionihankkeen yhteydessä on tavoitteena lähentää yritysten maksukyvyttömyysjärjestelyjä, mutta henkilökohtaisissa maksukyvyttömyysmenettelyissä on edelleen merkittäviä eroja. Luotonantajille on lisäksi

6 tärkeää saada tarkka kuva esim. vakuutena käytetyn kiinteistön arvosta. Asuntoluottodirektiivillä ei vielä ole saavutettu EU:n laajuista yhdenmukaisuutta tällä alueella. Komissio on kiinnostunut näkemyksistä siitä, tarvitaanko lisätoimia, jotta luotonantajia rohkaistaisiin myöntämään kiinnitysluottoja tai lainoja rajan yli. 6(10) Vastaanottavien jäsenvaltioiden erilaisten sääntelyvaatimusten noudattaminen Komissio on kiinnostunut siitä, millä tavoin yritysten toimintaedellytyksiä voidaan helpottaa eri jäsenvaltioissa liittyen erilaisiin kansallisiin sääntelyvaatimuksiin, jotka voivat liittyä mm. sopimuksiin, tietosuojaan, kuluttajansuojaan, tietojen julkistamiseen, rahanpesun torjuntaan tai verotukseen. Jäsenvaltiot voisivat tehdä enemmän auttaakseen muissa jäsenvaltioissa palveluja tarjoavia yrityksiä toimimaan nykyisen lainsäädäntökehyksen rajoissa ja helpottaakseen sovellettavien vaatimusten noudattamista. EU:n laajuinen SOLVIT-verkosto auttaa yrityksiä, joilla on ongelmia EU:n oikeutta virheellisesti soveltavien viranomaisten kanssa, ja keskitetyt asiointipisteet tukevat rajat ylittäviä palveluja tarjoavia yrityksiä niiden velvoitteiden täyttämisessä, sekä neuvovat, mistä toimista yritykset voisivat tässä suhteessa eniten hyötyä. Itsenäisten tai yhdenmukaisempien EU:n laajuisten järjestelmien luominen Esim. vakuutuslaitos voi tarjota yksinkertaista kansallisen sääntelyn vaatimukset täyttävää henkivakuutusta kilpailukykyiseen hintaan kotimarkkinoillaan. Se ei voi kuitenkaan myydä tuotetta muilla markkinoilla, kun tuote ei täytä muiden jäsenvaltioiden kansallisia vaatimuksia. Kansallisten järjestelmien yhdenmukaistamisella voisi komission alustavan arvion mukaan hyödyttää paitsi vakuutusalaa myös muita tuotteita. Lähentymistä voitaisiin komission mukaan edistää antamalla neuvontaa, parantamalla vertailtavuutta tai standardoimalla käytäntöjä, sekä ottamalla mallia yhteissijoitusyrityksestä (UCITS), joka on tuotteena ajankohtainen ja onnistunut esimerkki EU:n laajuisesta järjestelmästä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Vihreä kirja on keskusteluasiakirja, jolla ei ole varsinaista oikeusperustaa. Finanssialan vähittäispalvelumarkkinoiden kehittäminen edellyttää myöhemmin komission toimintasuunnitelmassa eriteltävien säädösehdotusten antamista. Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa taataan tavaroiden, pääoman, palvelujen ja henkilöiden vapaa liikkuvuus EU:ssa. Pääomien vapaata liikkuvuutta koskevat SEUT artiklan erityiset määräykset. Rahoituspalveluja koskevan sääntelyn oikeusperusta on yleensä sisämarkkinoiden lähentämistä koskeva SEUT 114 artikla. Käsittely Euroopan parlamentissa Keskusteluasiakirjana vihreää kirja ei varsinaisesti ole Euroopan parlamentissa käsiteltävä ehdotus. Parlamentin täysistunnossa on hyväksytty päätöslauselma aiheesta "Saavutukset ja haasteet rahoituspalveluja koskevan EU:n lainsäädännön alalla: vaikutukset ja eteneminen kohti tehokkaampia ja toimivampia EU:n puitteita rahoituspalvelujen sääntelylle ja pääomamarkkinaunionille", jossa on yleisesti otettu kantaa EU:n rahoituspalvelujen sääntelyyn ja osittain niihin liittyvään kuluttajansuojaan. Talous- ja raha-asioiden (ECON) valiokunnan esittelijä mietinnössä oli Burkhard Balz (EPP, DE).

7 Kansallinen valmistelu 7(10) Eduskuntakäsittely Valtiovarainministeriö on valmistellut muistion yhteistyössä oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Vihreästä kirjasta on järjestetty sidosryhmille kuuleminen sekä pyydetty kommentit EU-asiain komitean alaisen jaosto 10 (rahoituspalvelut ja pääomanliikkeet) sekä jaosto 16 (vakuutuspalvelut) kautta (kirjallinen menettely ). - Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 :n mukaan valtakunnalla on lainsäädäntövalta mm. asioissa, jotka koskevat yhtiöitä ja muita yksityisoikeudellisia yhteisöjä, kirjanpitoa, koko valtakuntaa koskevia yleisiä ehtoja ulkomaalaisten ja ulkomaisten yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta ja osakkeita sekä harjoittaa elinkeinoa, kilpailun edistämistä, kuluttajansuojaa, vakuutussopimuksia sekä veroja ja maksuja 18 :n 5 kohdassa säädetyin poikkeuksin. Itsehallintolain 29 :n mukaan myös luottolaitoksia koskevat asiat kuuluvat lähtökohtaisesti valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Taloudelliset vaikutukset Vihreällä kirjalla ei ole välittömiä taloudellisia vaikutuksia, vaan vaikutukset tulevat riippumaan myöhemmin annettavasta toimintasuunnitelmasta ja mahdollisista lainsäädäntöehdotuksista. Koska kyseessä on vihreä kirja, komissio ei sen yhteydessä esitä selkeitä määrällisiä arvioita taloudellisista vaikutuksista. On kuitenkin selvää, että vihreän kirjan suunnitelmien toteutuessa niillä on vaikutuksia finanssialan vähittäispalvelujen tarjontaan ja saatavuuteen sekä jäsenvaltioiden talouksiin että kuluttajien ja yrityksien toimintaan. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että annettavien sääntelyehdotusten tueksi tulisi laatia perusteelliset vaikutusarviot, joissa otetaan huolellisesti huomioon sääntelyn kokonais- ja yhteisvaikutus. Samaten tulisi kiinnittää huomiota vaikutuksiin, joita sääntelyllä on markkinatoimijoiden ja markkinoiden tosiasiallisiin dynaamisiin muutoksiin, kuten jonkin tuotteen tai tuoteryhmän vetämiseen pois markkinoilta. Lisäksi vihreä kirja sivuaa laajasti tällä hetkellä täytäntöön pantavaa tai sovellettavaksi tulevaa EU-lainsäädäntöä. Vaikka vihreässä kirjassa otetaan paljon kantaa rajat ylittävään toimintaan, niin on syytä ottaa huomioon se, että lopulliset ehdotukset ja sääntely tulevat vaikuttamaan myös kansallisesti rajojen sisäpuoliseen toimintaan. Vaikutusten voimakkuus ja tarkemmat kohteet riippuvat siitä, miten markkinat kehittyvät ja mitä suunnitelmia loppujen lopuksi toteutetaan. Mahdollisella digitalisaation kehityksellä on vaikutusta finanssialan vähittäispalvelujen saatavuuteen laajentavasti ja kustannuksiin laskevasti. On ilmeistä, että vakuutusmarkkinoiden avautuminen ja palveluiden ja tuotteiden rajojen yli tarjoaminen tapahtuvat muita vähittäispalveluja hitaammin. Kehittyvien digitaalisten palveluiden avulla voidaan helpottaa kuluttajan elämää. Nämä ovat myös vihreän kirjan tavoitteita. Digitalisaatioon liittyviä vaikutuksia on kuitenkin vaikeaa lähteä arvioimaan, kun tarkkaa teknologian kehitystä ei tiedetä. Lisäksi

8 digitaalisetkin palvelut edellyttävät, että asiakkaat tunnistetaan ja mm. sähköisen allekirjoituksen käytön kehitystyöllä on huomattava merkitys. 8(10) Yksi vihreän kirjan esittämä ongelma on jäsenvaltioiden kansalaisten kohtaamat vaikeudet rajat ylittävien finanssialan vähittäispalveluiden ostamisessa toisessa jäsenvaltiossa. 13,6 miljoonaa EU:n kansalaista asuu muussa kuin omassa jäsenvaltiossaan ja lisäksi 35 prosenttia Euroopan kansalaisista asuu toisiin jäsenvaltioihin rajoittuvilla alueilla. Suomessa asui vuonna muun EU:n jäsenvaltion kansalaista Eurostatin tilaston mukaan. Saman tilaston mukaan Suomen kansalaista tiettävästi asui muissa EU:n jäsenvaltioissa. Tilastot ovat puutteellisia ja lisäksi tilastoissa näkyvät vain ne henkilöt, jotka ovat rekisteröityneet toisen jäsenvaltion asukkaiksi. Todellisuudessa Suomen kansalaisia asuu jonkin verran enemmän EU:n jäsenvaltioissa kuin tilastoista näkyy. Viime aikoina tehtyjen tutkimusten mukaan kuluttajista, jotka ovat ostaneet pankkipalveluja toisesta jäsenvaltiosta, alle kolme prosenttia on hankkinut luottokortin, käyttötilin tai kiinnitysluoton. Lisäksi komissio on perusmaksutilidirektiivin vaikutusarvioissaan arvioinut, että Suomessa noin 2 prosenttia kuluttajista on avannut toisessa jäsenvaltiossa maksutilin, kun komissio arvioi esteiden poistuessa potentiaaliksi määräksi 7 prosenttia kuluttajista. Vakuutusalallakaan rajat ylittävä toiminta ei ole suurta, sillä vakuutuspalvelujen rajat ylittävä tarjonta oli vain kolme prosenttia bruttovakuutusmaksujen kokonaismäärästä vuosina 2011 ja 2012 Euroopassa. Lisäksi finanssialan vähittäispalvelujen markkinat ovat pirstaleiset, minkä lisäksi palveluiden hinnat ja sisällöt vaihtelevat suuresti eri jäsenvaltioiden välillä. Komission ja Euroopan järjestelmäriskikomitean (European Systemic Risk Board, ESRB) mukaan Suomessa asuntolainojen korot ovat alhaisimpia EU:ssa. Kun tuotteiden ja palveluiden vertailtavuus ja saatavuus paranee rajat ylittävät liiketoimet mukaan lukien, paranee myös kuluttajien valinnanvara ja asema, mikä on vihreän kirjan päätavoite. Muutokset eivät kuitenkaan tapahdu hetkessä, vaan vaativat uudistuksia, joiden kehittäminen ja toteuttaminen vaativat aikaa ja panostuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Vihreä kirja finanssialan vähittäispalveluista liittyy komission muihin keskeisiin hankkeisiin, joita ovat pääomamarkkinaunioni, digitaaliset sisämarkkinat ja sisämarkkinastrategia. Pääomamarkkinaunionilla pyritään lujittamaan yhteisiä pääomamarkkinoita, ja sen tavoitteena on lisätä yritysten rahoitusvaihtoehtoja eri kasvuvaiheissa ja laajentaa tallettajien ja yksityissijoittajien valinnanvaraa sekä tuottopotentiaalia. Digitaalisten sisämarkkinoiden strategialla on tarkoitus muun muassa helpottaa kuluttajien ja yritysten mahdollisuuksia hankkia verkosta tavaroita ja palveluja eri puolilta Eurooppaa poistamalla perusteettomien maarajoitusten (toimittajan asettamat rajoitteet hankinnoille) muodostama ongelma. Sisämarkkinastrategia koostuu kohdennetuista toimista kolmella keskeisellä alalla. Sillä luodaan mahdollisuuksia kuluttajille, ammattihenkilöille ja yrityksille, kannustetaan nykyaikaistamiseen ja innovointiin sekä varmistetaan sellainen käytännön toteutus, että siitä on hyötyä kuluttajille ja yrityksille jokapäiväisessä elämässä. Komission vihreä kirja finanssialan vähittäispalveluista COM(2015) 630

9 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot 9(10) VM/RMO/ Paula Kirppu, puh VM/RMO/Ilkka Harju, Urpo Hautala, Jyrki Knuutinen, Risto Koponen, Milla Kouri, Armi Taipale OM/LAVO/Katri Kummoinen STM/ Hannu Ijäs, Juha Jokinen, Terhi Valtonen EUTORI-tunnus EU/2015/1709 Liitteet Viite

10 10(10) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi