Orgaaninen kiintoaines turvemaiden valumavesissä keinoja kuormituksen vähentämiseksi
|
|
- Noora Laine
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Orgaaninen kiintoaines turvemaiden valumavesissä keinoja kuormituksen vähentämiseksi Hannu Marttila, Oulun yliopisto Huomiota humusvesiin seminaari
2 Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turv la, missä luontainen kiintoainekuormitus on pientä. Toimivat ravinteiden nieluna ja lähteenä Laskeutuvat hidasvirtaisille alueille: lammet, suvannot ja järvet muuttavat pohjan olosuhteita Vaikuttavat vesistöekologiaan Uusi tieto auttaa ymmärtämään prosesseja ja parantamaan vesiensuojelua
3 Erityinen ongelma Suomessa Suot muodostavat merkittävän osan maanpinta-alasta Lisääntynyt kiintoaineen kulkeutuminen on luokiteltu haitallisimmaksi ongelmaksi turv ta Lisääntyneen kulkeuman syyt: Lisääntynyt sedimentin saatavuus Muutokset virtaamissa ja huipukkuuden lisääntyminen Lisääntynyt valuma-aluetason hydrologinen liittyvyys
4 Kuormituksen synty Turveojituksen kuormituksen määrään ja laatuun vaikuttavat useat ojitusalueen paikalliset ja alueelliset ominaisuudet, kuten suon geologinen historia, turpeen geokemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet, kosteusolosuhteet, alueen ilmasto sekä kuivatus-ojien kaltevuudet ja syvyydet Vesistöön kulkeutuvan kuormituksen määrään vaikuttavat lisäksi käytettävät vesienpuhdistusmenetelmät
5 Yhteydet valuma-alue tasolla Picture from Marttila et al (ICCE red book)
6 Mikä on kiintoaines? Kiintoaineella tarkoitetaan vedessä hiukkasmaisessa muodossa (yli 0,45 μm) olevaa ainetta, joka koostuu sekä orgaanisesta että epäorgaanisesta aineksesta. Siitä aiheutuvaa kuormitusta on pidetty turvetuotannon ja turvemetsätalouden keskeisimpänä ympäristöhaittana Mistä kiintoaines koostuu turveojitusalueilla Orgaaninen ja epäorgaaninen jae Raudan flokkuloituminen Suuri molekyyliset humushapot? Kiintoainekuormitus on seurausta maaperän eroosiosta ja kulkeutumisesta valumaveden mukana vastaanottavaan vesistöön.
7 Kiintoaineen kulkeutuminen ja flokkulaatio
8 Orgaaninen turvesedimentti ojitusalueilla Kun ojitus on tehty mm. ojatörmien eroosiota on vaikea estää Vesiensuojelun kannalta uoman pohjalla olevalla sedimentillä on tärkeä rooli Orgaaninen turvesedimentti on helposti liikkeelle lähtevää Kesäiset/syksyiset valuntahuiput voivat olla dominoivia, esim. yksi ukkoskuuro voi kuljettaa yli 30% vuotuisesta kuormituksesta (tulos yhdeltä turvemetsätalousalueelta) Merkittävä osa ravinteista voi kulkeutua kiintoaineen mukana Marttila, H & Klöve, B Erosion and delivery of deposited peat sediment, Water Resources Research, 44 Marttila H & Klöve B Dynamics of erosion and suspended sediment transport from drained peatland forestry, Journal of hydrology 344 (3-4),
9 Tiedon puute Tyypillisesti kiintoainekuormitusta mitataan turveojitusalueiden valumavesistä käyttämällä 1,2 μm suodatinta, mikä voi johtaa hienojakoisimman kiintoaineen kulkeuman aliarviointiin verrattuna suodatuksiin, joissa käytetään 0,4 μm suodatinta. Tietoa näiden fraktioiden välisestä erosta turvetuotantoalueiden tai turvemetsätalouden valumavesissä on kuitenkin vielä vähän. Asiaa selvitetään parhaillaan. Erittäin pienet partikkelit 1.2 µm filter (GF/C) vs. 0.4 µm filter Mikä vaikuttaa? Orgaanisen kiintoaineen hajoaminen Raudan flokkulaatio Suuri molekyyliset humus-hapot
10 Mistä kiintoaine on peräisin? Katsaus turvemetsätalouteen ja turvetuotantoon
11 Leinonen (2010)
12 Eroosio turveojitusalueilla Eroosiolla tarkoitetaan maanpinnan kulumista, jota tapahtuu etenkin veden vaikutuksesta. Altistaa maanpintaa eroosiota aiheuttaville voimille Suojaavan pintakasvillisuuden poistaminen (turvetuotanto) Pintavesien kulkureittien muuttaminen (turvetuotanto, turvemetsätalous) Oja eroosio (turvetuotanto, turvemetsätalous) Pintaeroosioon ja uomaeroosioon: Pintaeroosiota syntyy sadepisaroiden iskeytyessä maahan, jolloin ne irrottavat maahiukkasia. Uomaeroosiossa veden virtausenergia irrottaa ja kuljettaa maahiukkasia virtauksen mukana. Eroosioalttiudella tarkoitetaan uoman kykyä vastustaa eroosiota aiheuttavia voimia. Siihen vaikuttavat mm. maalaji, kasvipeite, läpäisevyys, kosteus ja fysikaalinen koostumus.
13 Hypoteesina on, että tuore paljastunut turpeen pinta on kuituinen ja vastustaa eroosiota hyvin. Vastaavasti hapettuneet, rikkoutuneet tai haurastuneet turvekerrokset ovat alttiimpia eroosiolle ja huuhtoutuvat helpommin. Etenkin heikosti maatuneiden turpeiden kasvinosat muodostavat turvetta sitovia ja vahvoja kerroksia. On myös todennäköistä, että turvekerroksien leikkauslujuus heikkenee turpeen maatuneisuuden kasvaessa
14 Eroosio turvemetsätalouden ojastossa Yleisesti eroosio turvemetsätalouden ojastossa voidaan jakaa kolmeen osaan: Ojitus toimenpide tuottaa kiintoainetta suoraan kuljetukseen Ojapinnat altistuvat liikkuvan veden kitkavoimille Ojaston pinta altistuu sadannalle ja rapautumiselle Monet paikalliset tekijät vaikuttavat eroosioon ja kulkeutumiseen Eroosiota on mahdollista pienentää hyvällä suunnittelulla ja kulkeutuvaa kiintoainetta kontrolloida vesiensuojelurakenteilla.
15 Eroosio turvetuotannossa Turvetuotannossa suurin osa kiintoaineesta on peräisin paljaasta tuotantopinnasta. Tuotantokentältä kiintoaine kulkeutuu työkoneiden ja pintavalunnan seurauksesta ojiin. Sateen intensiteetti, pintaturpeen ominaisuudet ja veden imeytyminen pintaturpeeseen määrittävät huuhtoutuvan kiintoaineen määrän. Kiintoainekuormitus on suurimmillaan kesän sadantahuippujen aikana, kun turve on kuivaa, kevyttä ja osittain hydrofobista Tuotantopinnalta kiintoaine kulkeutuu ojaverkostoon ja osa siitä laskeutuu ojan pohjalle Ojien pohjalle laskeutunut kiintoaine erodoituu helposti uudelleen valuntahuippujen aikana. Tästä johtuen valuntahuippujen aikana kiintoaineen pääasiallinen lähde on ojaverkostoon laskeutunut ja pidättynyt turvesedimentti
16 Ylävirrasta tuleva suspentoitunut kiintoaines Suspentoitunut kiintoaines Suspensiossa kulkeutuva kuormitus Paikallinen lähde Paikallinen sedimentti materiaali Siirtyvä sedimentti materiaali Sedimentti tase Ylävirrasta tuleva pohjasedimentti Pohjasedimentti Pohjakulkeuma kuormitus Paikallinen balanssi Sedimentin kulkeutumisen dynamiikka Mitkä vaikuttavat kiintoaineen kulkeutumiseen: Kulkeutuvan kiintoaineen määrä ja laatu Uoman kuljetus kapasiteetti ja morfologia Paikalliset uoman ominaisuudet
17 Menetelmiä kiintoainekulkeuman hallintaan turveojitusalueilla
18 Leinonen (2010)
19 Kuormituksen poiston periaatteita Kuormituksen synnyn estäminen Syntyneen kuormituksen pidättäminen mahdollisimman lähelle syntypaikkaa Kuormituksen poistaminen siellä, jossa pitoisuudet suuria ja kuormituksen pidättäminen ennen vesistöä Käytetään parasta mahdollista tekniikkaa BAT (Best available technology) & BMP (Best management practice) Pyritään saavuttamaan useita tavoitteita samanaikaisesti (tulva ja kuormitus, kuormitus ja biodiversiteetti) Valuma-aluekohtainen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa yleistymässä
20 Kaikki alkaa hyvästä suunnittelusta!!! Mitä, missä ja milloin!!! Kuinka minimoida vaikutukset vesistöihin Kaltevuus, vaikuttaa veden virtausnopeuteen Maaperä, vaikuttaa eroosio herkkyyteen Valuma-alueen koko, vaikuttaa vesimääriin Sijoittuminen vesistöalueella Alapuolisen vesistöalueen erityistarpeet Vesiensuojelun onnistumisen kannalta on tärkeää, että ojaeroosio jää mahdollisimman vähäiseksi. Kenttätyö ja paikkatieto (GIS) GIS tiedon hyödyntäminen lisääntyy turvemetsätaloudessa Ojituksien suunnittelu Vesiensuojelurakenteiden sijainti
21 Turvemetsäojan evoluutio, keskeinen turvemetsätalouden vesiensuojelun hallinnan ongelma Joten kuinka estää eroosio???
22 Kunnostusojitukseen saattava GIS-tieto Valuma-alueen koko Kaltevuus ojitusalueella Teoreettinen virtausnopeus Eroosio riskin arviointi Virtausreitit ja pituudet Pintavalutusalueet jne Kuva Antti Leinonen
23 Kuva Kati Martinmäki
24 Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmiä Vesiensuojelutoimet on harkittava tapauskohtaisesti, koska kunnostusojituskohteet ovat erilaisia. Käytettävien menetelmien valintaan vaikuttavat pääasiassa: maaston kaltevuus, joka vaikuttaa veden virtausnopeuteen maalaji, joka vaikuttaa maaperän eroosioherkkyyteen valuma-alueen ja ojitusalueen laajuus, joka vaikuttaa virtaamien määrään vesistöjen läheisyys kunnostusojitusalueen alapuolisen vesistön erityiset suojelutarpeet vesiensuojelumenetelmien toteuttamista hankaloittavat maanomistusolot. Menetelmiä voidaan jakaa käyttötarkoituksen mukaan esim. 1. Ojakohtaiset / Ojitusalue -valuma-aluekohtaiset 2. Eroosiota vähentävät rakenteet / Irronnutta kiintoainesta kiinniottavat rakenteet
25 Turvetuotannon vesiensuojelu Perustaso Sarkaojarakenteet Laskeutusallas Tehostettu taso Virtaamansäätö Pintavalutuskenttä/kosteikko Kemiallinen käsittely
26 Vesiensuojelumenetelmiä Yleiset periaatteet: Yksittäinen vesiensuojelutoimenpide ei ole riittävä Vesiensuojelurakenteista muodostuu ketju, joka mahdollistaa tehokkaan vesienkäsittelyn
27 Kuormituksen poistomekanismit Laskeutus kiintoaineen poisto, ravinteiden poisto kok P suoraan verrannollinen kiintoainepitoisuuteen kok N joskus verrannollinen kiintoainepitoisuuteen Sorptio Fosfaatin (PO4-P) poisto Typen poisto nitrifikaatio-denitrifikaatio prosessissa Kasvillisuuteen pidättyminen
28 Ojakohtaiset rakenteet Turvetuotanto Sarkaojassa lietesyvennys ja päisteputki Turvemetsätalous Ojakohtaiset lietesyvennykset Ojakatkot Pidättävät kiintoainetta ojastoon ja lietesyvennyksiin Tasaavat ojakohtaisia virtaamia Ongelmana herkkä tukkeutuminen
29 Laskeutusallas Allas mitoitetaan siten, että kiintoainetta poistuu vedestä mahdollisimman tehokkaasti Turvetuotantoalueilla kerääntynyt kiintoaines poistetaan säännöllisesti. Turvemetsäalueilla laskeutusaltaiden huolto jää usein tekemättä Ongelmana toimivuus tulva-aikoina Kuva: Kaisa Heikkinen
30 Pintavalutus Vesi virtaa turpeen pintakerroksissa ja puhdistuu fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten prosessien seurauksena Hankaluutena löytää sopivia alueita Ojitetut alueet turvetuotanto Riittävä pinta-ala turvemetsätalous Toimivuudessa eroja Ojitus, maatuneisuusaste Ongelmia turvetuotannossa Edustava vesinäyte, ylä- ja alapuolella eri vettä Kuva: Anssi Karppinen Luontaisesti alhainen tai korkea kuormitustaso Voidaanko vaatia suuria reduktioita pienille ravinne konsentraatioille? Mikä on suon luontainen ravinnetaso, karu vs. ravinteikas suo Virtamaanmittauksen ongelmat Ei luotettava tulva-aikaan Viime aikoina on saatu viitteitä siitä, että myös ojitetulle suoalueelle voitaisiin perustaa turvetuotannon valumavesiä puhdistava kosteikko
31 Kemiallinen käsittely Tehokas mutta kallis Kemikaalijäämät ja ph taso ongelmat alapuolisissa vesistöissä Optimaalista toimintaa ja annostusta selvitetään Lisää tietoa Jaakko Saukkoriipin esityksessä
32 Ongelma! Vesiensuojeluratkaisujen toimivuus heikko suurien virtaamien aikana jolloin suurin osa vuotuisesta kiintoaine ja ravinnekuormituksesta huuhtoutuu vesistöihin Kevät tulvat, rankka sateet ja syksyn sateet Ilmaston muutoksen myötä mm. rankkasateet tulevat yleistymään Asettaa uusia haasteita vesiensuojeluun
33 Virtaamaan vaikuttavat rakenteet Settipadot Säätöpadot Putkipadot Tarkoituksena vaikuttaa ylivirtaama aikaiseen vesimäärään pienennetään eroosiovaaraa
34 Virtaamansäätöpato turvemetsäojituksissa Riittävään viipymään tarvittava tilavuus ylivirtausputki Virtaamansäätöputki Sedimentti varasto Marttila, H & Kløve, B Retention of sediment and nutrient loads with peak runoff control. Journal of Irrigation and Drainage Engineering,Vol. 134(2), Marttila H, Vuori K-M, Hökkä H, Jämsen J & Klöve B (in press) Framework for designing and applying peak runoff control structures for peatland forestry conditions. Forestry management and ecology Marttila H & Klöve B Managing runoff, water quality and erosion in peatland forestry by peak runoff control. Ecological engineering, 36(7),
35 Varastoi virtaamahuippuja väliaikaisesti ojituverkostoon Periaatteet: Virtaamanhuiput leikkaantuvat Eroosio vähenee Pidentynyt viipymä mahdollistaa kiintoaineen takaisin laskeutumisen ojastoon Ei liiallista tulvitusta, kuivatusolosuhteet on säilyttävä
36 SS [kg/d/ha] Without peak runoff control With peak runoff control Keskimääräinen kiintoaineen reduction 82% Keski- Suomen kohteilla Tehokkain virtaamahuippujen aikana, kuten suunniteltu
37 Virtaamansäätö turvetuotannossa
38 Virtaamansäätö turvetuotantoalueilla
39 Virtaamansäädön vaikutukset turveojitusalueilla Reduktio (%) turvemetsätalous (1),(2) Reduktio (%) turvetuotanto (3),(4) Kiintoaine (SS) Kokonaisfosfori (P tot ) Kokonaistyppi (N tot ) (1) Marttila and Kløve, in press, (2) Amatya et al., 2003 (3) Marttila and Kløve, 2009, (4) Kløve, Suurin vaikutus kiintoaineeseen ja siihen sitoutuneisiin ravinteisiin. Hetkellisellä padottamisella ei vaikutusta puiden kasvuun (Hyttinen 2010) Hyttinen H (2010) Putkipatomenetelmän vaikutus kunnostusojitusalueen puuston kasvuun, opinnäytetyö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
40 Virtamansäädön toimivuus erilaisilla ojitusalueilla?
41 Virtaamansäädön toimivuus erilaisilla ojitusalueilla Virtaamahuiput pienentyivät 10-91%, riippuen paikasta ja valunta tilanteista Toimivat hyvin etenkin suurien huippujen aikana Toimivuus riippuu Valuma-alueen topografiasta ja olemassa olevasta pidätystilavuudesta Rakenteen mitoituksesta ja sijoittamisesta Valunta tilanteista
42 Ohjeistus putkipatojen rakentamiseen Rakentaminen Mitoitus ohjeistus ja suositukset Soveltuvuus erilaisille ojitusja valuma-alueille
43 Työkaluja erilaisiin ongelmiin
44 Kaivukatkot ja pohjapadot kaltevilla paikoilla Lietekuopat ojaverkostossa Virtaaman säätö Laskeutusaltaat Pintavaluntakentät ja kosteikot Virtaamansäätö yksi menetelmä muiden joukossa Vesistöjen suojavyöhykkeet
45 Kunnostusojituksen tekemättä jättäminen? paras vesiensuojelukeino? Kuivatus olosuhteet turvemetsätalouden olosuhteissa riippuvat kesällä Puiden kokonais tilavuudesta Sadannasta Ojien syvyydestä Pohjois-Etelä sijainti Turpeen tiheys Viimeaikaiset tulokset osoittavat että tietty puutilavuus riittää kuivattamaan maan haihdunnalla Ei tarvetta kuivatustoimille Kuva: Hannu Hökkä
46 Tulevaisuuden suuntaukset turvemetsätaloudessa Turhien ojitustoimien välttäminen Minimoidaan vaikutukset vesistöihin Pintavalutuksen lisääntyminen Virtaamansäädön ja muiden pidätysmenetelmien lisääntyminen
47 Aina ongelmana ei ole orgaaninen kiintoaines!
48 Ojitusalueilta latvavesistöihin Puisia kunnostusrakenteita voidaan käyttää tehokkaasti latvavesien kunnostuksessa Tulvituksen ja tulvatasanne yhteyden parantaminen auttaa kiintoaineen hallinnassa Ohjeistus purojen kunnostukseen - Marttila H, Tammela S & Kløve B Hydraulic and geomorphological properties of siltated forest brooks in North-East Finland. Submitted to Boreal Environmental Research - Tammela S, Marttila H, Dey S & Kløve B Effect and design of underminer structure. Journal of hydraulic research, 48(2),
49 Kiitos!
Virtaamanhallinta metsätalousvaltaisilla valumaalueilla
Virtaamanhallinta metsätalousvaltaisilla valumaalueilla Hannu Marttila Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen hallintaan Pyhäjärvi-instituutti
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
LisätiedotKokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari
Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Virtaamaan vaikuttavat rakenteet Tarkoituksena vaikuttaa ylivirtaama aikaiseen
LisätiedotKunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi
Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/ Kunnostusojitustarve Pohjois-Suomessa VMI11 (2009-2013): kunnostustarve on 117000 ha/v, josta Pohjois-Suomessa 45%,
LisätiedotSoiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa
Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Oulussa Kuvat: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma
LisätiedotTurvetuotannon kuormitukseen vaikuttavat tekijät
Turvetuotannon kuormitukseen vaikuttavat tekijät TASO-hankkeen julkaisujen esittelytilaisuus 9.5.2012 Jyväskylässä Kaisa Heikkinen FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus TASO- hankkeen julkaisu Turvetuotannon
LisätiedotVESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet
VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei
LisätiedotValuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät. Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto
Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Vesistöjen ja valuma-alueiden tila Muutostekijät, vesistöjen
LisätiedotMetsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.
Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma
LisätiedotSuot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus
1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotKunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä
Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus
LisätiedotOhjeistus virtaamansäätöpadon rakentamiseen
Ohjeistus virtaamansäätöpadon rakentamiseen Ohjeistus virtaamansäätöpadon rakentamiseen 2 (16) Sisällys 1 Putkipadon toimintaperiaate ja puhdistusmekanismit...3 1.1 Kiintoaines ja ravinteet... 4 2. Padon
LisätiedotKunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012
Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Lisätietoa TASO-hankkeen sivuilta: www.ymparisto.fi/ksu/taso - muokattavat omavalvontalomakkeet - tiivistetyt vesiensuojelusuositukset - diaesitykset
LisätiedotPintavesien virtausmalli
Pintavesien virtausmalli Aineisto Aineisto on laskettu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan sekä Suomen ympäristökeskuksen valuma aluejaon perusteella. Tuloksena on tieto yläpuoleisen valuma-alueen pintaalasta,
LisätiedotVirtaamakartan käyttö ja tulkinta
päivitetty 3.5.2016 Virtaamakartan käyttö ja tulkinta versio 1.1 Aineisto ja sen käyttötarkoitus Aineisto on laskettu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan sekä Suomen ympäristökeskuksen valuma aluejaon
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen P, 130 Mg Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15-20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha Luonnontilaisen
LisätiedotTurvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus
Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Luonnonvarainstituutti ja Bioenergiakeskus Saarijärvi 6.9.2013 Turvetuotannossa käytettävät vesiensuojeluratkaisut
LisätiedotVesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus
Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös
LisätiedotMetsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme
Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)
LisätiedotTurvetuotannon vesiensuojelu
Turvetuotannon vesiensuojelu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Heta Latvala 28.5.2011 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristövastuualue Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra
LisätiedotVesiensuojelu kunnostusojituksessa. Samuli Joensuu
Vesiensuojelu kunnostusojituksessa Samuli Joensuu 16.4.2013 Kunnostusojituksen suunnittelu Kohdevalinta Taloudellinen kannattavuus Maastosuunnittelu Eroosioherkkien alueiden selvittäminen Kaivutyön toteutus
LisätiedotKunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät. Samuli Joensuu Karstula
Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät Samuli Joensuu 8.6.2012 Karstula Vesiensuojelu turvemaiden hakkuissa Turvemaiden hakkuissa käytetään mahdollisimman vähän maastovaurioita aiheuttavaa kalustoa
LisätiedotUudistamisketjun vesiensuojelu
Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki Uudistamisketjun vesiensuojelu Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Sisältö Metsätalouden vesistökuormitus Vesiensuojelun tavoite Vesiensuojelun
LisätiedotVesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus
Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus 1 Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1994/1996) Laki (1994/1996) voimassa
LisätiedotKunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen
Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54
LisätiedotVesiensuojelun ohjeistus ja kokemuksia. Samuli Joensuu
Vesiensuojelun ohjeistus ja kokemuksia Samuli Joensuu 11.4.2012 Metsätalouden kuormitusta aiheuttavat: Hakkuut ravinteet Maanmuokkaus Kiintoaine, ravinteet Energiapuun korjuu (kannonnosto) Kiintoaine,
LisätiedotTurvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann
Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon
LisätiedotVesiensuojelutoimenpiteet. Samuli Joensuu
Vesiensuojelutoimenpiteet Samuli Joensuu 25.11.2013 Yleistä Vesiensuojelun kannattavuutta on äärimmäisen vaikea yksiselitteisesti laskea Yleisesti voidaan sanoa, että kaikki vesiensuojelu on kannattavaa,
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä
Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.
LisätiedotOsatehtävä 3. - Sedimentti ja kiintoaine selvitykset - Seurantakohteiden valintakriteerit
Osatehtävä 3 - Sedimentti ja kiintoaine selvitykset - Seurantakohteiden valintakriteerit Sedimentti ja kiintoaine selvitykset (1/2) Tavoite: Selvittää kiintoaineen ja sedimentin fysikaaliset ja kemialliset
LisätiedotKosteikot vesienhoidossa
Kosteikot vesienhoidossa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus SYKE Kosteikko Vesiperäinen maa-alue, joka on pysyvästi tai ainakin suurimman osan vuodesta veden peittämä Vesi- ja rantakasvillisuutta
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu 29-30.5.2018 Kaakkois-Suomi Jostakin pitää löytää 3,5 milj. kuutiota puuta Hakkuut 4 milj. m3/v Investoinnit/KaS + 1,4 milj. m3/v 5.6.2018 Suomen metsäkeskus 2 Hakkuukertymä
LisätiedotKunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla
Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla Kunnostusojitukset taustaa Kunnostusojitusten tavoitteena
LisätiedotTiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen
LisätiedotSOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA
SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE
LisätiedotMetsänkäsittely ja soidensuojelu
Metsänkäsittely ja soidensuojelu Kommenttipuheenvuoro 29.1.2013 Suoluonnon tulevaisuus Soidensuojelun täydennysohjelma aloitusseminaari Leena Finér Metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset vesi- ja ravinnevirtoihin
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio
Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio Hakkuut, maanmuokkaus ja energiapuun korjuu 5.12.2012 2 Hakkuissa jätetään vesistöjen varteen
LisätiedotMetsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset
Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2016 Hannu Marttila Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä Oulun yliopisto Latvavesiä on muokattu Suomessa
LisätiedotVesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus
Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus Samuli Joensuu 12.11.2013 Lapua Sisältö Lannoituksen ja maanmuokkauksen vesiensuojelu Kunnostusojituksen vesiensuojelu Vesiensuojelurakenteet
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesiensuojelussa
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä
LisätiedotMitä uusimmat tulokset hydrologisista ja vedenlaadun seurannoista kertovat soiden ennallistamisen onnistumisesta?
Mitä uusimmat tulokset hydrologisista ja vedenlaadun seurannoista kertovat soiden ennallistamisen onnistumisesta? Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 12.-14.6.2018 Anna-Kaisa Ronkanen, Meseret Menberu,
LisätiedotUTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Vastaanottaja Utajärven kunta Asiakirjatyyppi Pintavesivaikutusten arviointi Päivämäärä 19.6.2018 Työnumero 1510017196 UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN
LisätiedotKunnosta lähivetesi -koulutus
Kunnosta lähivetesi -koulutus Suomen metsäkeskus Läntinen palvelualue / Pirkanmaa Elinkeinopäällikkö Ari Lähteenmäki Palvelualueet 1. Pohjoinen palvelualue 2. Itäinen palvelualue 3. Läntinen palvelualue
LisätiedotOjitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari
Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Seminaarin avaus Raimo Ihme, Suomen ympäristökeskus Turvetuotannon valumavesien ympärivuotinen äi käsittely
LisätiedotValumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila
Isonevan vesiensuojelukosteikko 12.8.2010, kuva : Anssi Karppinen Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Kaisa asa Heikkinen, e Suomen ympäristökeskus Suomen pintavesien
LisätiedotVesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/
LisätiedotTurvetuotannon kuormitus
Turvetuotannon kuormitus Kirjallisuuskatsaus ja asiantuntija-arvio turvetuotannon vesistökuormitukseen vaikuttavista tekijöistä TASO Turvetuotannon kuormitus - Kirjallisuuskatsaus ja asiantuntija-arvio
LisätiedotOjitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari
Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Kosteikoiden tehokas käyttö Maankäytöstä peräisin oleva kuormitus on nykyisin
LisätiedotUutta tietoa vesiensuojelukosteikkojen merkityksestä
Uutta tietoa vesiensuojelukosteikkojen merkityksestä Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2016 Hannu Marttila, Anna-Kaisa Ronkanen, Heini Postila, Riku Eskelinen, Katharina Palmer, Björn Klöve Vesi-
LisätiedotKunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät. Samuli Joensuu Saarijärvi
Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät Samuli Joensuu 14.6.2012 Saarijärvi Vesiensuojelu hakkuissa Hakkuualan ja vesistön väliin jätetään suojakaista Vähintään 5 m leveä Leveyden määrää kuvion kaltevuus
LisätiedotTASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN
TASO TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN Turvetuotannon vesistökuormitus ja vesiensuojelu Turvetuotannon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus voi olla paikallisesti merkittävää.
LisätiedotVirtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys-
Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys- Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Vesiensuojelun tehostaminen; kunnostusojitus ja ojitusmätästys Vesiensuojelun kustannustehokkuus
LisätiedotVesiensuojelukeinot metsätaloudessa
Vesiensuojelukeinot metsätaloudessa Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Sampo, Imatra Edistämispalvelujen päällikkö Seppo Repo Suomen metsäkeskus Esityksen sisältö Metsätalouden vesistökuormitus, vesistökuormitusta
LisätiedotKunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy
Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Yleistä Tornator Oy:stä Tornator on Suomen kolmanneksi suurin metsänomistaja Vajaa 600 000
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja. Marjo Ahola
Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja Marjo Ahola 29.8.2019 RUSLE2015-eroosiomalli RUSLE2015-eroosiomalli Eroosiomalli kuvaa paljastetun maanpinnan eroosioherkkyyttä. Malli kuvaa potentiaalista
LisätiedotMetsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan
Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Puula-forum 17.7.2013, Kangasniemi Teemat: Mitkä muutokset vaikuttavat vesistöihin ja pienvesiin? Metsissä
LisätiedotVesiensuojelupelin ohje
Vesiensuojelupeli Tulostusohje Tulosta peliohje A4-kokoisena, vaakasuoraan, värillisenä, yksipuolisena. Tulosta pelilauta A3-kokoisena, vaakasuoraan, värillisenä, yksipuolisena. Tulosta lipukediat 5 18
LisätiedotTASO-hankkeen esittely
TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen
LisätiedotBioTar-hankkeen yleisesittely
BioTar-hankkeen yleisesittely Satu Maaria Karjalainen SYKE BioTar-loppuseminaari Oulu Helsinki 14.5.2014 Projektin tausta Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin
LisätiedotKunnostusojitusten vesiensuojelun suunnittelu valuma-aluetasolla
Kunnostusojitusten vesiensuojelun suunnittelu valuma-aluetasolla TASO-hankkeen kunnostusojituspäivä Jyväskylä 16.4.2013 Timo Hiltunen Vesienhoito metsätaloudessa 2010-2015, 2/2 Lisätoimenpiteet (täydentävät)
LisätiedotKiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013
Kiintoaineen ja humuksen Nitrogen loading from forested catchments mallintaminen Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/213 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/9/212 21.11.213 VEMALA vedenlaatumalli
Lisätiedotkosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)
Suunnittelu- ja mitoitusohjeita ojitettujen kosteikkojen suunnitteluun Björn Klöve (Oulun yliopisto) Taustaa Ojitetuillet ill kosteikoille ill ei ole olemassa mitoitus- ja suunnitteluohjeita (mitoitus
LisätiedotUudet hakkuiden, maanmuokkauksen ja kunnostusojituksen vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu
Uudet hakkuiden, maanmuokkauksen ja kunnostusojituksen vesiensuojelusuositukset Samuli Joensuu 9.6.2012 Projektin taustaa Metsätalouden vesiensuojelun vaiheita Vesiensuojelun lähtökohtana 1972 MERA-ohjelman
LisätiedotMiten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Kuormituksen muodostuminen Automaattinen veden laadun seuranta ja
LisätiedotVesiensuojelun tavoitteita ja suunnittelussa käytettäviä paikkatietoaineistoja. Valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelu Antti Leinonen
Vesiensuojelun tavoitteita ja suunnittelussa käytettäviä paikkatietoaineistoja Valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelu 14.11.2012 Antti Leinonen 1 Vesiensuojelusuositusten painopisteitä Vesiensuojelun
LisätiedotKosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa
Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin
LisätiedotTURVETUOTANNON KIINTOAINE- JA RAVINNEKUORMITUKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT JA KUORMITUKSEN ENNAKOINTI
1 TURVETUOTANNON KIINTOAINE- JA RAVINNEKUORMITUKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT JA KUORMITUKSEN ENNAKOINTI Tapio Tuukkanen, Hannu Marttila ja Bjørn Kløve Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä
LisätiedotVesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM
Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM 1 Sisältö turpeet ja suot muutamana lukuna suo- ja turvemaiden
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15 20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha P, 130 Mg Luonnontilaisen
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotTurvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin
Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin Leena Finér, Luke Vesistöpäivä 15.6.2018 Haukivuori Teemat: 1. Ojitustilanne ja maankäyttö 2. Paljonko ojitusalueilta tulee kuormitusta? 3. Keinot kuormituksen
LisätiedotAutomaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa
Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä
Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys
LisätiedotVesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely
Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely Vesiensuojelu metsätaloudessa 15.3.2013 15.3.2013 Ojituksesta ilmoittaminen Vesilain (587/2011) 5 luvun 6 Kirjallinen ilmoitus ELY-keskukselle Postiosoite:
LisätiedotMetsätalous ja ilmastonmuutos haaste metsien kestävälle käytölle?
Metsätalous ja ilmastonmuutos haaste metsien kestävälle käytölle? Ilmastonmuutos maaseudun kehittämisessä seminaari 8.11.2018 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus Muuttuva ilmasto ja metsätalouden vesistövaikutukset
LisätiedotMetsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa
Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden
LisätiedotYleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön
Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden
LisätiedotVesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola
Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotMetsätalouden päivitetyt vesiensuojelusuositukset - muutos entiseen ja suositusten merkitys käytännön metsätaloudessa. Samuli Joensuu 9.5.
Metsätalouden päivitetyt vesiensuojelusuositukset - muutos entiseen ja suositusten merkitys käytännön metsätaloudessa Samuli Joensuu 9.5.2012 Projektin taustaa Metsätalouden vesiensuojelun vaiheita Vesiensuojelun
LisätiedotMetsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista
Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotLuonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna
Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Kuivatus Ympäristökuormitus Maisema Valuntavesien pidättäminen valuma-alueilla
LisätiedotTervetuloa retkelle! Kunnostettujen purojen ja rumpujen valtakuntaan Iijoen vesistöalueelle
Tervetuloa retkelle! Kunnostettujen purojen ja rumpujen valtakuntaan Iijoen vesistöalueelle Pirkko-Liisa Luhta p.+358400 293023 pirkko-liisa.luhta@metsa.fi Eero Moilanen p.+35840 5314969 eero.t.moilanen@metsa.fi
LisätiedotONKAMAANJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA
ONKAMAANJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 282/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 ONKAMAANJÄRVEN
LisätiedotTurvetuotannon vesistökuormitus
Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä
LisätiedotHumus - Mitä se on ja mikä on sen merkitys? Peräkkäissuodatukset
Humus - Mitä se on ja mikä on sen merkitys? Peräkkäissuodatukset TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Jaakko Saukkoriipi, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Esityksen sisältö Taustaa humusaineista Tutkimusten
LisätiedotTurvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli
Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu
LisätiedotVesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?
Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Fosforia selittää 1: suon alkuperä Alue/Suotyyppi P mg/l valumassa Fe Al Ennen
LisätiedotVesistökuormituksen vähentäminen Lahnankuttavan valuma-alueella Keskiviikko Jäppilätalo
Ohjelma: Vesistökuormituksen vähentäminen Lahnankuttavan valuma-alueella Keskiviikko 26.4.2017 Jäppilätalo 18.00 Kahvi ja aloitussanat 18.10 Metsätalouden toimenpiteet projektipäällikkö Riikka Salomaa,
LisätiedotVoidaanko vesiensuojelutoimia sopeuttaa ilmastonmuutokseen?
Voidaanko vesiensuojelutoimia sopeuttaa ilmastonmuutokseen? Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Teija Kirkkala 1 Kokeiluja/kehitystyötä useissa hankkeissa Pyhäjärven suojeluohjelma 1995-
LisätiedotMÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA
MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 261/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUE
LisätiedotKANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA
KANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 287/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 KANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUE
LisätiedotTUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA
TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 277/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUE
LisätiedotLUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous
LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus
LisätiedotLaatuloikka vesiensuojelussa, toimenpiteitä metsätalouden kuormituksen vähentämiseen. Marjo Ahola
Laatuloikka vesiensuojelussa, toimenpiteitä metsätalouden kuormituksen vähentämiseen Marjo Ahola 3.6.2019 Vesiensuojelun laatuloikka -hankepari Hankkeet: Vesiensuojelun laatuloikka - menetelmäkehitys Etelä-Savossa
LisätiedotVesiensuojelukosteikot
Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit
LisätiedotRaudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella
Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella Kaisa Heikkinen SYKE, Oulu Jäälinjärvi-seminaari 13.11.2012 Raudan kierto järvessä 2 Rauta happipitoisessa vedessä
LisätiedotTyppeä voidaan poistaa valumavesistä kosteikkojen ja pintavalutuskenttien avulla. Kaisa Heikkinen, erikoistutkija, FT Suomen ympäristökeskus
1 Typpeä voidaan poistaa valumavesistä kosteikkojen ja pintavalutuskenttien avulla Kaisa Heikkinen, erikoistutkija, FT Suomen ympäristökeskus 2 Typpi on useimmiten rehevöitymistä rajoittava minimiravinne
LisätiedotTarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.
Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in
Lisätiedot