54 VATUPASSI VAATIVAMPAA TUKEA TARVITSEVIEN PÄIH- DEASIAKKAIDEN HOITOPOLUN MALLINTAMINEN

Transkriptio

1 54 VATUPASSI VAATIVAMPAA TUKEA TARVITSEVIEN PÄIH- DEASIAKKAIDEN HOITOPOLUN MALLINTAMINEN Pilotin nimi Vatupassi Vaativampaa tukea tarvitsevien päihdeasiakkaiden hoitopolun mallintaminen Alue Länsi-Lappi/ Ylitornio Aloituspvm Liittyy seuraavaan Hakusessa -hankkeen tavoitteeseen: Päihderiippuvuusriskissä olevien sosiaalisen ja terveydellisen hyvinvoinnin lisääminen sekä osallisuuden edistäminen Omaehtoisen hyvinvoinnin lisääminen Työntekijöiden päihdeosaamisen parantaminen sekä päihdepalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden edistäminen Kehittäjätyöntekijä Jaana Niskanen Lopetuspvm Kuvaus työntekijän roolista pilotissa: Toiminnan koordinointi, koollekutsuminen, sihteeri Muut toimijat Nimi Yhteystieto sosiaali () terveys () muu () (X) Susanna Rötkönen, päihdetyöntekijä Anna-Maija Rautio, vammaispalveluohjaaja Arja Antti, Jokipajun toimintakeskus Outi Niva Uppa, ohjaaja Jokipaju Maila Haltia, kuntoutusohjaaja, Kolpene Kolpeneen palvelukeskus Moniammatilliseen tiimiin lisäksi Terhi Saukkoriipi, psyk.sairaanhoitaja /mtt Mirja Rahtu, edunvalvoja asiakkaat omissa verkostopalavereissaan (3) Tukena kunnan päihdetiimi Kari Askonen, johtava lääkäri Mika Nevala, psykologi Ritva Jolma, psyk.sairaanhoitaja / mtt Anniina Hanhirova, päiväkeskusohjaaja Pilotoinnin lyhyt kuvaus

2 Pilotti on osa Ylitornion päihdeasiakkaiden ja riippuvuusriskissä olevien hoitopolkujen kehittämistä. Tavoitteena on kuvata ja mallintaa vaativampaa tukea tarvitsevan asiakkaan päihdehoitopolku Ylitornion kunnassa yhteistyössä Kolpeneen palvelukeskuksen kanssa. Pilotin aikana kokeiltiin moniammatillista työskentelyotetta, jossa päihdetyöntekijä, vammaispalveluiden työntekijä sekä tarpeen mukaan muut toimijat konsultoivat Kolpeneen palvelukeskusta ja hyödyntävät moniammatillista tiimiä työskentelyssään. Toimijat työstävät pilotin eri vaiheissa materiaalia, josta koostetaan materiaalipankki työntekijöiden tueksi. Mihin alueen laajempiin tavoitteisiin toiminta liittyy Moniammatilliseen työhön, palvelujen kehittämiseen yhteistyössä, kunnan palvelujen mallintamiseen ja kehittämiseen. Kehittäjäasiakkaiden rooli ja kuvaus heidän osallisuudestaan: Asiakkaat mukana tiimissä koko ajan, toimintaa mallinnetaan kolmen case asiakkaan avulla. Pilotoinnin tavoitteet: Tavoitteena on luoda ja mallintaa toimiva hoitopolku pienen kunnan tarpeisiin enemmän tukea tarvitsevan päihdeasiakkaan kohdalla sekä koota ja tuottaa materiaalipankki työntekijöiden tueksi päihdeasiakkaan kanssa työskentelyyn. Arviointi Arviointia tekee tiimi työskentelyn eri vaiheissa. Kunnan päihdetiimin sekä HH-hankkeen muiden toimijoiden ja alueen osaamista hyödynnetään myös tarpeen mukaan pilotin aikana. Arvioidaan asiakastapausten perusteella. Mittareina toimivat asiakkaan motivaatio, ryhtyminen, osallistuminen, käynnit, tulokset, päihteettömyyden toimivuus, retkahtamisten määrät, osallistuminen Jokipajun toimintaan. Henkilökohtaisten avustajien ja tukihenkilöiden rooli ja palaute ovat tärkeitä. Toteutettavat toiminnot Aikataulusuunnitelma Toteutuma Suunnittelu- ja aloitustapaaminen Ylitorniolla (AC.kontaktissa Maila Haltia Kolpeneelta) Muut: Susanna Rötkönen, Arja Antti) Seuraava tapaaminen, asiakas mukana. Verkostopalaveri, tutustuminen Jokipajun toimintakeskukseen. Kehittämisprosessin aloitus, pilottisuunnitelman läpikäynti, tavoitteiden selkiyttäminen ja kuvaus Pilotin esittely Ylitornion päihdetiimille Tutustuminen Kolpeneelle, työpajapäivä ja pilotin jatkotyöstö Mailan johdolla klo klo klo klo 10 16, osallistujia kunnasta 5

3 Työpajapäivä Ylitorniolla (ATK-luokka ja materiaalin työstö yhdessä) Työpajapäivä Ylitorniolla (kutsuttu kunnan työntekijät 3, Kolpeneelta Maila ja 2 työntekijää; materiaalin työstö) Esittely Pohjoinen päihdetyö päivillä Inarissa klo klo , osallistujia kunnasta 3 & kehitt.tt. Toteutui, Maila ja Jaana Pilotoinnin toteutuksen ja tulosten kuvaus suunnittelupalaveri: käytiin läpin 3 case-tyyppistä tapausta, joiden hoitopolkua voidaan kehittää ja käsitellä Maila Haltian tuen avulla. Sovittiin seuraavaan tapaamiseen asiakaskohtaaminen, jossa ovat Maila ja asiakkaan verkosto mukana. Kerätään asiakkaasta yksilöllisten haastatteluiden avulla tietoa koko prosessin ajan, samalla myös materiaalipankkia liittyen siihen, millaisia kommunikointikeinoja ja -välineitä on käytetty. Maila kertoi hyvän elämän kolmiosta, jonka avulla voidaan käydä asiakkaan kanssa asioita läpi. Kunnan työntekijät selvittävät kaikkien asiakkaiden kohdalla henkilökohtaisen avun käyttömahdollisuuden, joka ei tällä hetkellä ole kenelläkään käytössä. Kaikilla asiakkailla on tarve arjen apuun iltaisin ja viikonloppuisin. Päivät sujuvat Jokipajun avulla ja tuella. Susanna tarkistaa Anna- Maijan kanssa myös kuntoutussuunnitelmien ajantasaisuuden. Lääkärit ja tk:n henkilöstö tulevat mukaan suunnitelmien laatimiseen työpäivä: Verkostopalaveri ja jatkotoimenpiteet, Jokipajuun tutustuminen, asiakkaan tilanteen ja työtehtävien tarkempi selvittäminen. Mailan materiaaliin tutustuminen ja jatkotyöstöstä sopiminen. Eri palavereissa esille nousseita erityishaasteita listattuna keskustelujen perusteella: * Asiakkaan itsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen nousee esiin ongelmatilanteissa, joissa päihteiden käyttö aiheuttaa terveydellisiä ongelmia. *Vapaa liikkuvuus, lähtö ystävien seuraan, jossa alkoholin nauttiminen runsasta. Heitteillejätön raja: Asiakkaan omatoimisuus vs. heitteillä olo. * Lääkityksen epäsäännöllisyys; alkoholin käyttötilanteissa ei muista ottaa lääkkeitä säännöllisesti; aiheuttaa tilanteen huononemista (epilepsia), muistamattomuutta, onnettomuuksia jotka vaikuttavat fyysiseen kuntoon. *Muistamattomuutta; epilepsiasta, lääkkeiden unohtumisesta, onnettomuudesta vai päihteistä? *Ruokailun epäsäännöllisyys, ei muisteta syödä alkoholia käytettäessä. Kykeneekö huolehtimaan itsestään? *Henkilökohtaisen avun puute: Ei henkilökohtaista apua tarjolla. Myös tukihenkilön tarve on suuri. *Sosiaalisten suhteiden puuttuminen ja tai niiden vähyys ja toimimattomuus, harrasteiden puute aiheuttaa ja ajaa päihteiden käyttöön. Sosiaalisen verkoston puute: Ei välttämättä ketään omaista paikkakunnalla, joka voi olla osallisena elämässä

4 *Tuki asumiseen ilta- ja viikonloppuaikaan. *Kuntoutus-, hoito- ja palvelusuunnitelmien ajantasaisuus: moniammatillisen tiimin kanssa päivittäminen, KOTIPESÄ? Lain mukaan lääkärijohtoiset suunnitelmat olisi oltava, samoin selvitettävä päihdekuntoutusjakson mahdollisuus tai jakso Kolpeneen kuntoutusyksikössä. Toiminnallisuus kuntoutuksessa ja sen toteuttamisen resurssit: Vaatii selkeästi enemmän toiminnallisuuteen perustuvaa kuntoutusta, jossa päihdetyöntekijän ja muiden toimijoiden jalkautuminen nousee erityiskysymykseksi. Vaatii jalkautumista myös muilta toimijoilta. Perinteinen toimistoterapia ei riitä erityistä tukea tarvitsevien kohdalla. Materiaalin työstö: Mailalla todella hyvää materiaalia, johon päihdetyöntekijältä toivotaan kommentteja / lisätyöstöä. Materiaali käyttöön ja sitä sovelletaan suoraan päihteisiin. Lisätään päihteisiin liittyviä kuvia, kysymyksiä. Ammatti, työ ja harrastukset ovat usein samoja. Erityisempää tukea tarvitsevien kohdalla usein esim. kädentaidot ovat erikoistaito. Työpajalla työtehtävät liittyvät kädentaitoihin, joten samaa tekemistä sekä työssä että harrastuksissa. Oman taidon tai halun löytäminen tärkeää, pitäisi olla muutakin kuin kädentaitoja. Työstöä eteenpäin, päihdetyöntekijä tekee etsivää työtä vahvuuksien, osaamisen ja mielekkään tekemisen löytämiseksi Arvioidaan tilannetta: Viikko-ohjelma otettu käyttöön useamman asiakkaan kanssa. Elämäntilanteet kohentuneet ja selkeästi päivärytmillä ja sen järkeistämisellä saatu ryhtiä elämään. Pärjäämistä arjessa tukee myös säännöllinen ruokarytmi sekä lääkkeiden säännöllisestä käytöstä huolehtiminen. Vaikka ilta- ja viikonloppuavustajaa ei ole vielä saatu, ovat viikonloputkin menneet asiakkailla paremmin. Työyhteisössä puhutaan alkoholista ja sen käytöstä luontevammin. Siihen on auttanut työntekijöiden saama koulutus ja tuki, jonka seurauksena kiertely on jäänyt pois ja puhutaan reilusti asiasta. Samoin keskustellaan aiempaa enemmän myös muusta tekemisistä, yhteydenpidosta omaisiin ja ystäviin ja toiveista uusiin kokemuksiin. Myös talousasiat nostettu useamman asiakkaan kanssa keskustelujen ja tuen piiriin. Työntekijöiden kesken arvioitiin, että alussa tavattiin asiakasta liian isolla porukalla, jonka asiakkaat kokevat ahdistavaksi. Liikaa ei saa luvata eikä edetä liian pitkin harppauksin. Kaikkien työntekijöiden tulee kyetä yhtenäiseen linjaan. Päihdetyön apua tulisi pyytää herkemmin myös jatkossa, jotta tilanteet eivät pääsisi vaikeutumaan liiaksi. Päihdetyöntekijän tulisi tulla yhdeksi tiimin jäseneksi, ei siis siten, että asiakas käy yksin päihdetyöntekijällä ja niistä keskusteluista ei kukaan muu kuule mitään, eli tarvitaan vähintään omaohjaaja mukaan päihdetyöntekijän tapaamisiin. Tällä varmistetaan se, että asiakas ymmärtää ja voi tarkentaa asioita myöhemmin omalta työntekijältä. Ylitorniossa otettu käyttöön myös työparityöskentelymalli, jolloin asiakkailla on aina jompikumpi omahoitajista paikalla. Tämä on koettu hyväksi järjestelmäksi. Arvioinnin toteutuksen ja tulosten kuvaus

5 Kolpeneen pajapäivästä; Hyviä materiaalilähteitä; papunet, savas.fi/map-materiaali, innokyla.fi, mielenterveystalo.fi, emppa.fi, Asiakkaan materiaali: 1. Haastattelumateriaali 2. Motivointimateriaali 3.Ohjausmateriaali 4.Työkirjoja Mitä tarpeita: 1. Tietoa erityistuen tarpeista ja mahdollisuuksista 3 asiakascasea, 2. palveluverkoston hahmottaminen, 3 Hoitopolun mallinnus Posken sivuille 4. Työkalupakki (selkomateriaali/vaikutuksista) -> Innokylä Juurtuminen Jää alueen käytännöksi. Mallinnetaan myös muiden kuntien käyttöön Posken verkkosivuille. Levittäminen Poske mallinnus, viedään Innokylään myös. Esitelty useaan kuntaan Lapissa. Muut kommentit, huomiot jne.