HYVINVOINTI HAKUSESSA RIIPPUVUUS RISKINÄ Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä

Transkriptio

1 HYVINVOINTI HAKUSESSA RIIPPUVUUS RISKINÄ Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Nina Peronius projektipäällikkö 1

2 Hankekuvaus Päihde- ja mielenterveyspalveluketjun, kuntoutusyhteistyön ja työmenetelmien kehittäminen Lapissa ja Kainuussa Sosiaali- ja terveysministeriö myöntänyt Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymälle, kokonaiskustannukset , josta Kainuun osuus n Osa STM:n Kaste-ohjelmaa/osio 1 (osin osio 2), tavoitteet mieli suunnitelman mukaisia Toteuttajana Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/lapin toimintayksikkö sekä Kainuun sosiaali- ja terveyshuollon kuntayhtymä (Kainuun sote) 2 Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä -hanke

3 Hankeorganisaatio Valtakunnallinen mt- ja päihdekastehankkeiden ohjausryhmä Lounais- Suomen AVI STM THL Kolpene ky Ohjausryhmä P-S Kastejory Poske Projektipäällikkö 40 % HH-projektiryhmä Poske+Kainuun sote Kainun sote Lapin hankeosio 70 % projektipäällikkö 60 %, suunnittelija 100 % kk, jonka jälkeen 30 %, 5 kehittäjätyöntekijää 26 kk, toimistotyöntekijä 30 %, Yhteinen kehittämistoiminta sekä viisi kehittämisaluetta, joiden kehittämistoimintaa tukevat aluetyöryhmät Kainuun hankeosio 30 % osa-aikainen projektipäällikkö, 3 projektityöntekijää 18 kk, toimistotyöntekijä 25 % Laaja tukiryhmä ja projektiryhmä 3 Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä -hanke

4 Hanketavoitteet: Tavoite 1 Lisätään päihderiippuvuusriskissä olevien sosiaalista ja terveydellistä hyvinvointia sekä osallisuutta Tavoite 2 Edistetään omaehtoista hyvinvoinnin lisäämistä. Tavoite 3 Parannetaan työntekijöiden päihdeosaamista sekä päihdepalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. 4

5 Hankejohtaja Kaisa Kostamo-Pääkkö Projektipäällikkö Nina Peronius Suunnittelijan ja taloussihteerin työpanosta Kehittämisrakenteen kunnat, ei työntekijää Tunturi-lappi Satu Uusimaa Rovaniemi Helena Rännäli Lapin hankeosio Lapissa hanke painottuu riippuvuusriskissä oleviin aikuisiin 5 Länsi-Lappi Jaana Niskanen Eivät osallistu hankkeeseen Itä-Lappi Vuokko Lahtela 4/2015 asti Etelä-Lappi Lea Lahtela 4/2015 asti Maria Jeminen 2-5/2015

6 Lapin toteutusmalli Taustalla Tervein Mielin Pohjois-Suomessa ja Pakaste 2 hankkeet, jotka painottuivat ehkä mielenterveyspuolelle ja toimivat vahvemmin sairaanhoitopiirilähtöisesti Lapissa (ts. ylhäältä alaspäin kehittäminen, terveyskeskuspainotteisuus) HHRR -hankkeessa lähdettiin vahvemmin kuntien toiveista ja tarpeista päihdeasioissa (ruohonjuurilähtöistä, sosiaalitoimipainotteista), josta käsin tavoiteltiin sekä horisontaalista että vertikaalista kehittymistä Toteutettiin hanketavoitteiden mukaisia, kuntakohtaisia kehittämistoimia, jotka tarkentuivat hankkeen alkukuukausina. Taustalla yleisinä tavoitteina kehittäjäasiakkuuden, sosiaali- ja terveyssektorien yhteistyön, kuntien välisen yhteistyön ja kunta sairaanhoitopiiriyhteistyön kehittäminen sekä kulttuurisensitiivsyys Tavoitteisiin pyrkiminen kunnittaisilla, seudullisilla ja alueellisilla kehittämispiloteilla, joiden toteutusta koordinoivat aluetyöryhmät Tukirakenteena työntekijäpalaverit viikoittain, Hakusessa työkokous 4/vuosi, Kainuun kanssa yhdessä joka toinen kerta 6

7 Kainuun hankeosio Kainuussa painopisteenä ovat nuoret ja lapsiperheet Hankejohtaja Marita Pikkarainen Projektipäällikkö Saara Pikkarainen 40 % 3 projektityöntekijää: Pia Kovalainen, Veera Valtanen ja Eija Pitkänen/Sonja Haverinen noin 1/2014 6/2015 Sihteeri 25 % 7

8 Kainuun toteutusmalli Taustalla pitkä, koordinoitu kehittämisprosessi perhepalveluiden toimialalla, jonka perusteella tehty suunnitelma uuden toimintamallin kokeilusta nuorten päihdeongelmissa, haluttu kehittää kuntien lapsiperheille ja nuorille suunnattujen ehkäisevien palvelutoimintojen koordinaatiota ja tuottaa päihdetyön geneerinen osaamismalli. Lisäksi selvitystehtävänä sosiaali- ja terveysneuvontapisteen perustamistarve ja vaihtoehdot Hankkeessa viedään toimintamalli kunta kunnalta käyttöön Kainuun Soten kuntiin sekä tuetaan kunnittaisten palvelurakenteiden muotoutumista 8 a

9 Kainuun toimintamallit Polku -jalkautuva päihdetyöparitoimintamalli Matalan kynnyksen ehkäisevien päihdepalvelujen koordinointi Kainuun soten kunnissa, yhteistyössä kunta- ja järjestöorganisaatioiden kanssa Sosiaali- ja terveysneuvontapisteen selvitystyö tehty Päihdetyön palvelurakenteen ja osaamisen selvitystyö, geneerisen osaamismallin kehittämisen käynnistäminen 9 a

10

11

12 Tavoite 1 mukaiset pilotit Lapissa , esimerkki pilottiprosesseista

13 Toimintamallit 1/2 Päivätoimintapäivän käynnistäminen pienessä kunnassa Tervola, Pello, Posio, Ranua, Salla ja kokeilut Pelkosenniemi ja Savukoski Viisipäiväisen päivätoiminnan käynnistämis- tai kehittämisprosessin tuki Uudet toiminnot: Kemijärvi, Kittilä, Keminmaa Toimintojen kehittäminen: Tornio, Ylitornio, Kemijärvi Asiakasosallisuuden lisääminen päivätoiminnassa Kuntouttavat ryhmätoiminnot kuntiin Päivätoimintoihin tai muiden kunnan palvelujen tueksi luotavat ryhmätoiminnot esim. mies- ja naisryhmät, omaisryhmät, moniammatillinen ja yhteistoiminnallinen vetovastuu (Muonio, Pello, Kittilä, Ylitornio, Tornio, Tervola, Kemijärvi) Uudet kuvapuhelinpalvelut lappilaisille Keskustelu/kehittäjäkahvilat päihdepalvelujen kehittämisen tukena Kokemusasiantuntijakouluttajakoulutus ja valmennusmalli Yhteistyössä THL, LSHP, Balanssi ry, Poske ja hanke 13

14 14

15 Keskustelukahvila Rovaniemellä: päihdepalveluiden kehittäminen Kokoontui syksyllä 2013 kuudessa eri paikassa, mukana samoja ja uusia osallistujia Keskustelua ohjaava rakenne Tuloksena konkreettisia palvelujen kehittämisehdotuksia sekä aktiivisia kehittäjäasiakkaita Tasa-arvoista vuoropuhelua asiakkaiden ja työntekijöiden välillä

16 Asiakkaiden osallisuus: Posken kehittäjäasiakastoiminta Kehittäjäasiakastoimintaa vuodesta 2005 alkaen Toimintamallina rekrytointi, koulutus sekä säännöllinen tuki Mm. asiakasfoorumit kahdesti vuodessa Tavoitteena kuntien aktiivinen rooli Posken ja järjestöjen tuella Kehittäjäkahvilat polkuna toimintaan Esite kehittäjäasiakastoiminnasta Kehittäjäasiakastoiminnan opas Lisätietoja innokylä.fi

17 17

18 18 Toimintamallit 2/2 Korvaushoitomallin kehittäminen ja levittäminen Lappiin sekä siihen liittyvät ohjeistukset, oppaat ja koulutusmalli (Rovaniemi) Päihdepalveluiden mallinnukset (Ranua, Posio, Tornio) ja päihde- ja mt-suunnitelma (Muonio) sekä päihdeohjelmat (Pelkosenniemi ja Savukoski) Päihdeasiakkaan asumisen tukemisen mallit /tuettu vuokraasuminen (Tornio) Kokemusasiantuntijoiden uudet roolit (Rovaniemi: työterveys, esimieskoulutus, A-klinikan vastaanottotyö) Päihdetiimien toiminnan käynnistyminen (Posio, Ranua, Salla, Kemijärvi, Sodankylä, Muonio) Kuvapuhelinpalvelut ammattilaisille (Päihdeklinikka, Romppu, ammattilaisten vertaistuki) Päihteet puheeksi kotihoidossa koulutuspaketti (Salla,Pelkosenniemi) Avo- ja osastokatkaisuohje asiakkaille (Roi, Kemijärvi, Salla) Vatupassi-malli, eli ns. Kolpenepilotti (Ylitornio)

19 19

20 Alustavaa arviointia Kainuusta Koordinoitu kehittämistoiminta ja erillinen, mutta Kainuun Soten sisäinen kehittämisyksikkö tukevat koordinoitua kehittämistyötä ja sen jatkumoa Henkilöstömuutokset Kainuun hankeosiossa hidastivat hieman käynnistymistä ja ajoittain toimintaa ja lisäsivät hallinnointia Ulkoinen arviointiprosessi käynnistyi vasta 2015 puolella Kilpailutus sitoi runsaasti voimavaroja ja oli hidas prosessi Arvioinnissa esille noussut piilevää muutosvastarintaa projekteja kohtaan kunnissa Toukokuussa loppuraportti Poislähettämisen kulttuurista konsultaatioon -muutos tapahtunut hitaasti Vaatinut arvioitua enemmän koulutusta ja tiedotusta kuntiin 20

21 Juurtuminen, levittäminen ja jatko- suunnitelmat Kainuussa, mm. Polku työparimallin hyväksytty vakinaiseksi toiminnaksi 7/2015 alkaen Kainuun Soten toimintasuunnitelmassa Sosionomi ja psyk.esh toimet Ehkäisevän työn toimintarakenteet kaikissa kunnissa valmistuvat keväällä 2015 Sosiaali- ja terveysneuvuontapistekartoitus tehty Polku-työparimallia esitellään mm. Pohjoinen päihdetyö seminaarissa Inarissa ja Terveyttä Lapissa 2015 seminaarissa Toimintamallit Innokylään, Hakusessa hankkeen yhteinen julkaisu 21

22 Alustavaa arviointia Lapista Kuntapilottien vahvistaminen ja toteuttaminen käynnistyi hitaasti Perustason työntekijöillä hatara tieto hankkeesta Tiukka vaatimus yhdessä tekemisestä ( hanke ei tee, kuntatoimijat tekevät ja hanketoimija tukee ) yllätti osan toimijoista ja hidasti alkua Kunnissa tapahtui paljon henkilöstömuutoksia ja kuntatalous päätti osan toiminnoista alkuunsa tai esti kokonaan kehitettyjen mallien käynnistämisen, myös hankkeessa henkilöstömuutoksia Lapin sh-piirin yhteinen päihde- ja mt-palvelumalli ei edennyt odotetusti Erittäin positiivisia kokemuksia uusista ja kehitetyistä päivä- ja ryhmätoiminnoista, sekä asiakkaat että kuntatoimijat saaneet uskoa niiden vaikuttavuuteen Asiakkaiden mukaantulo kehittämiseen ja toimintoihin vahvistunut selkeästi, asenteet nousseet keskustelun piiriin järjestelmän sisällä So ja te sektorien yhteistyö vahvistunut kuntien sisällä, ymmärrys kuntien erilaisista palvelujärjestelmistä vahvistunut, vierailut naapurialueilla erittäin onnistuneita 22

23 Juurtuminen, levittäminen ja jatko- suunnitelmat Lapissa Toimintamallit jakoon -vierailukierrokset kehittämisalueiden välillä (syksy 2014 ja kevät 2015) Julkaisu 9/2015: toimintamalleja, puheenvuoroja sekä tarinoita työntekijä- ja asiakaskehittäjiltä Levittämiskierros Lapissa 6-9/2015: mitä muualla tehtiin! Muutamia toimintamalleja levitetään valtakunnallisesti, ehkä korvaushoidon aloittaminen pienissä kunnissa korvaushoidon kehittäminen asiakasyhteistyössä tuetun vuokra-asumisen prosessi päivätoimintapäivän käynnistäminen Toimintamallit Innokylään, hallinnollinen loppuraportti ja tulokset, verkostot ja osaaminen SoteSavotan hyödyksi 23

24 Juurtuminen, levittäminen ja jatko- suunnitelmat Lapissa Kuntapiloteissa juurruttaminen vahvasti mukana koko ajan, haasteena kuntatalous ja työntekijävaihdokset Toimintamallit jakoon -vierailukierrokset kehittämisalueiden välillä (syksy 2014 ja kevät 2015) Julkaisu 9/2015: toimintamalleja, puheenvuoroja sekä tarinoita työntekijä- ja asiakaskehittäjiltä Levittämiskierros Lapissa 6-9/2015: mitä muualla tehtiin! Muutamia toimintamalleja levitetään valtakunnallisesti, ehkä korvaushoidon aloittaminen pienissä kunnissa korvaushoidon kehittäminen asiakasyhteistyössä tuetun vuokra-asumisen prosessi päivätoimintapäivän käynnistäminen Toimintamallit Innokylään, hallinnollinen loppuraportti ja tulokset, verkostot ja osaaminen SoteSavotan hyödyksi 24

25 Lue lisää