HYVINVOINTI- PALVELUT

Transkriptio

1 HYVINVOINTI- PALVELUT Luottamushenkilökoulutus Matti Ansala

2 L U O T T A M U S H E N K I L Ö O R G A N I S A A T I O lukien K A U P U N G I N V A L T U U S T O (59) HALLINTO-ORGANISAATIO Tarkastuslautakunta, JHTT-tilintarkastaja Keskusvaalilautakunta Nuorisovaltuusto Nuorisohallitus K A U P U N G I N H A L L I T U S (11) Elinkeinojaosto (6) Koulutuslautakunta (11) Perusturvalautakunta (11) Tekninen lautakunta (11) Vapaa-ajanlautakunta (11) Ympäristölautakunta (9) Koulujen johtokunnat Perusturvajaosto (5) Jätehuoltojaosto (5) Tiejaosto (3) Alakemijoen alueltk (7) Alaounasjoen alueltk (6) Ranuantien alueltk (6) Sodankyläntien alueltk (9) Yläkemijoen alueltk (9) Yläounasjoen alueltk (8) PALVELUORGANISAATIO Palvelujohtokunta (5) Liikelaitosten johtokunta (5) - Napapiirin Vesi liikelaitos - Tilaliikelaitos - Työterveysliikelaitos Taru_Luonnos12112

3 Toimielin Tehtäväalueen toimintakate (nettomenot) TP TA TPE TA (=määrärahataso, M ) Lautakuntien toiminta- ja talous Muutettu Aluelautakunta 122 ALUEELLISET PALVELUT 1,96 2,12 2,12 2,07 Perusturvalautakunta 124 LAPSIPERHEIDEN PALVELUT 13,82 14,32 14,32 14, IKÄIHMISTEN PALVELUT 36,18 37,95 37,95 40, TERVEYDENHUOLTOPALVELUT 22,46 23,60 23,30 25, ERIKOISSAIRAANHOITOPALVELUT 61,89 69,43 70,33 70, SOSIAALIPALVELUT 27,55 31,37 31,37 34,65 yht. 161,90 176,66 177,27 185,43 Koulutuslautakunta 140 PERUSOPETUSPALVELUT 46,20 48,36 48,36 49, LUKIOKOULUTUSPALVELUT 6,83 8,11 8,11 8, KOULUTUSPALVELUT 2,21 2,48 2,48 2, LASTEN PÄIVÄHOITOPALVELUT 38,19 41,21 41,21 41,81 yht. 93,43 100,16 100,16 102,30 Kulttuurilautakunta 150 KULTTUURIPALVELUT 8,44 8,89 8,89 8,79 Liikuntalautakunta 160 LIIKUNTAPALVELUT 4,07 4,29 4,29 4,19 Nuorisolautakunta 165 NUORISOPALVELUT 1,02 1,25 1,25 1,25

4

5 PERUSOIKEUDET Suomen perustuslaki / 731 (voimaan ) Vapausoikeudet sekä taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet Subjektiiviset oikeudet suoraan perusoikeuksina tai lailla säädettyinä Perustuslain 22 velvoittaa julkisen vallan turvaamaan perus- oikeuksien käytännön toteutuksen Valtion tulee lainsäädäntötoimin ja voimavaroja myöntämällä sekä kuntien asianmukaisella rahoituksella ja toiminnan järjestämisellä huolehtia siitä, että jokaiselle turvataan riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja että muutkin perusoikeudet toteutuvat Perustuslain 121 vahvistaa kunnille itsehallinnon

6 OIKEUS SOSIAALITURVAAN (19 ) Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä

7 SIVISTYKSELLISET OIKEUDET (16 ) Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.

8 VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ (20 ) Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu meille kaikille Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveeseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon

9 Säädökset, ohjelmat, suositukset Kuntalaki Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan Erityslainsäädäntö Perusturvalautakunta; HJS:ssä 33 eri lakia Koulutuslautakunta; HJS:ssä 6 eri lakia Vapaa-ajanlautakunta; HJS:ssä 7 eri lakia Peruspalveluohjelma (VVM) Sisältää toimenpiteitä kuntien tulojen ja menojen kehittämiseksi, peruspalvelujen tuottavuus Laatu- ym. suositukset Esim. henkilöstömitoitukset

10 KASTE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Strateginen ohjausväline, jolla uudistetaan suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi Alueelliset johtoryhmät osa täytäntöönpanoa; Pohjois-Suomi Hankerahoitukseen yhteensä n. 70 M vuosina Myös muuta hankerahoitusta suunnataan ohjelman edistämiseksi Suomalaisten hyvinvointi ja terveys ovat jatkuvasti parantuneet, mutta sosioekonomisten ryhmien väliset erot ovat kasvaneet lähes kaikilla hyvinvoinnin ja terveyden ulottuvuuksilla

11 Kaste-ohjelman tavoitteet ja osaohjelmat

12

13 HYVINVOINTI ON MONEN TEKIJÄN SUMMA Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä, lähiympäristönsä ja palvelujärjestelmän toiminnan sekä yhteiskuntapolitiikan tuloksena Hyvinvoinnin tekijöitä ovat terveyden ja toimintakyvyn lisäksi elinolosuhteet ja elinympäristö, asuminen, toimeentulo, mielekäs tekeminen, ihmissuhteet, yhteisöllisyys, osallisuus ja turvallisuus Hyvinvointi merkitsee erilaisia asioita elämänkaaren eri vaiheissa

14 Asukkaiden Rovaniemi PÄÄMÄÄRÄT Rovaniemi järjestää asukkailleen riittävät ja laadukkaat peruspalvelut ja luo edellytykset muille hyvinvointipalveluille. Asukkaille tarjotaan viihtyisä elinympäristö ja hyvät kuulluksi tulemisen, osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet Yritysten Rovaniemi Rovaniemi tarjoaa elinkeinotoiminnalle monimuotoisen ja monialaisen kehitysympäristön sekä hyvät menestymisen ja työllistämisen edellytykset Kylien Rovaniemi Rovaniemen keskus lähiöineen ja maaseutu kylineen kehittyvät luonnonläheisenä, elinvoimaisena ja vireänä kokonaisuutena Maakunnan Rovaniemi Rovaniemi on kehittyvä, yhteistyö- ja muutoskykyinen, kansainvälinen ja omaleimainen maakunta- ja palvelukeskus

15 Asukkaiden ROVANIEMI Järjestetään lakisääteiset peruspalvelut Muita hyvinvointipalveluja asukkaiden elämänkulkuun liittyvien tarpeiden ja kaupungin rahoitusmahdollisuuksien puitteissa Monituottaja-malli; julkisen, yksityisen ja 3. sektorin palvelutuotantoa Palveluinnovaatioiden ja uusien palvelukonseptien edistäminen Palveluhankintastrategia uudisteilla Ikäsidonnaisten menojen kasvun hillintä; erityisesti soten kasvavat menopaineet Palveluverkkoon ja rakenteisiin kohdentuvat toimenpiteet ja tuottavuuden kehittämisohjelma => sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteiden, prosessien ja toimintatapojen uudistamisen ohjelma (04/2013)

16 Sosiaali- ja terveyspalvelut Terveydenhuollon hoitotakuu (välitön yhteys/ hoidon tarpeen arv. / hoitoon pääsy) Terveystarkastukset (neuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, suun terveydenhuolto) Sosiaalipalvelujen palvelutakuut Lastensuojelu (tarpeen arv./ selvityksen tekeminen) Ikäihmiset (palvelutarpeen arv.) Toimeentulotuki (käsittelyaika) Sosiaalityöntekijä (ajanvaraus) Vammaispalvelut ja tukitoimet (selvitys/päätös) Henkilöstömitoitukset / ympärivuorok. hoiva ja laitoshoito Nuorten yhteiskuntatakuu Asiakastyytyväisyysmittaukset Kokonaisuutena ottaen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä vastaa pääosin hyvin asukkaiden palvelutarpeisiin Rahoitusongelmat, tuottavuuden lisäämisvaatimukset Palvelurakenteiden uudistaminen (laitosvaltaisuus) Asukaslähtöisyyden lisääminen (valinnanvapaus)

17 Varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut Päivähoitopalveluja on voitu tarjota lain mukaisissa aikarajoissa Lasten päivähoidossa palvelutarpeet kasvavat vielä muutaman vuoden Perusopetuksen sisältö laadukasta, oppimistulokset hyviä ja ryhmäkoot kohtuullisia Perusopetuksen tiloissa peruskorjaustarpeita Oppilaiden alueellisen sijoittumisen muutoksista johtuvat tilatarpeet ja toisaalta oppilasmäärän väheneminen Lukioikäisten määrän väheneminen jatkuu vielä vuosia II asteen koulutuksen aloituspaikkojen raju vähentäminen Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen

18 Kulttuuri ja vapaa-aika Rovaniemellä on hyvä kulttuurinen infrastruktuuri ja vireä kulttuurielämä Korkeatasoiset ja kansainvälisesti tunnetut kulttuuriinstituutiot, Lapin kamariorkesteri ja Rovaniemen taidemuseo, sekä Rovaniemen teatteri/lapin alueteatteri ja Lapin maakuntamuseo & Arktikum Mittavien investointien käyttökustannusvaikutukset Rovaniemi on vahva ja monipuolinen liikunta- ja urheilukaupunki

19 Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kokonaiskehys Osallisuus ja vaikuttaminen varhaiskasvatuksessa, oppilaskunnat, nuorisovaltuusto ja hallitus, opiskelijat ja opiskelijajärjestöt Aluelautakunnat (6) *Palvelujen järjestäminen, *Asuinalueiden yleinen kehittäminen *Elinkeinojen kehittäminen *Osallisuus ja vaikuttaminen Ikäihmisten osallisuus ja vaikuttaminen, ikäihmisten neuvosto Vammaisten osallisuus ja vaikuttaminen, vammaisneuvosto ASUKAS Yhteisten asioiden valmistelu ja päätöksenteko Sähköinen asiointi ja demokratia sekä vuorovaikutus Asuinalueiden kehittäminen ja yhteisöllisyys Jatkuva vuorovaikutus ja keskinäisviestintä Vapaaehtoinen toiminta Neuvokas, naapurustotoiminta, vertaistoiminta, VET-väärti Koko kaupunki/ keskuksen suuralue Asukkaat, yhdistykset, järjestöt Verkostot, foorumit, teemat, yhdessä tekeminen Asukastupatoiminta ja kylätalot Kaupunginosien ja kylien kehittämissuunnitelmat Kaupungin johto, tilaaja- ja tuottajaorganisaatiot Johtaminen ja yhteensovittaminen, koulutus, viestintä sekä avoin dialogi Kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, lautakunnat ja johtokunnat

20 Lähde: Tilastokeskus

21 Rakenteet ennakoivasti kohdalleen!

22 indeksi 80 indeksi lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Talous kiristyy lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli hyvin edullinen huoltosuhde 50 Eläköityminen lisääntyy Hoivatarve kasvaa Palvelurakenteet Kuntarakenne Palveluprosessit vuosi Eija Koivuranta

23 Väestöllinen (tai demografinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. (Sotkanet) Lähde: Tilastokeskus

24

25 Vuoden 2015 luvut ovat vuoden 2011 kustannukset ikäryhmän asukasta kohti kerrottuna ennusteen mukaisella väestömäärällä.

26 Vuoden 2015 luvut ovat vuoden 2011 kustannukset ikäryhmän asukasta kohti kerrottuna ennusteen mukaisella väestömäärällä.

27 Vuoden 2012 tilinpäätös on alijäämäinen Tilinpäätös valmistuu maaliskuussa ja on kaupunginhallituksessa Tilinpäätösennusteessa varaudutaan noin 15 miljoonan euron alijäämään Alijäämä katetaan aikaisempien vuosien ylijäämistä

28 Alijäämän aiheuttajat Erikoissairaanhoidon menojen räjähdysmäinen kasvu Lomapalkkavarauksen lisäys Sosiaalipalvelujen subjektiivisten oikeuksien kasvavat kustannukset Verorahoituksen kasvun hiipuminen (verot + valtionosuudet)

29 Vuoden 2013 talousarvion näkymät Määrärahoja on palveluihin ja hallintoon on käytettävissä 328,3 M ja investointeihin 27,9 M Talousarvio on veronkorotuksesta huolimatta 8,4 M alijäämäinen Suomen kasvuennuste on heikentynyt entisestään => arvioitujen verotulojen toteutuminen epävarmaa

30

31 Toimintakatteen muutos (%) 8,0 % 2,6 % 2,1 % 2,1 % 2,1 %

32

33 Työryhmän toimeksiannon lähtökohtia/tavoitteita Esitettävien ratkaisujen tulee perustua hallitusohjelmaan ja sosiaali- ja terveyspoliittisen ministeriryhmän tekemiin linjauksiin ( ) Uuden sote-palvelurakenteen keskeinen tavoite on perustuslaissa turvattujen riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertainen toteuttaminen koko maassa Hyvinvointi- ja terveyserot ovat kasvaneet Uudistuksen tavoitteena on Parantaa väestön yhdenvertaista pääsyä oikea-aikaisiin ja tarpeenmukaisiin palveluihin Vahvistaa ja monipuolistaa lähipalveluja Parantaa asiakaskeskeisten palvelu- ja hoitopolkujen toimivuutta Vähentää tarpeetonta palvelutarjonnan päällekkäisyyttä ja kilpavarustelua Purkaa hallinnonalojen välisiä raja-aitoja

34 Työryhmän toimeksiannon lähtökohtia/tavoitteita Sote-tehtävien järjestämis- ja rahoitusvastuu on vahvoilla peruskunnilla Vaihtoehtona mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä muodostavat sosiaali- ja terveysalueita Riittävä väestöpohja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen Vähintään as. (laaja perustaso, sisältää myös erityispalveluja ja 24/7 perustason päivystyksen muista kantokykytekijöistä riippuen) Vähintään as. ja muutenkin riittävä kantokyky (mahdollisuus järjestää itse joitakin peruspalveluja mutta muiden sote-palvelujen saatavuus turvattava kuulumalla sote-alueeseen) Alle as. (ei itsenäistä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta=> kuuluttava sote-alueeseen) Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettava laki Kaikkien kunnallisten toimijoiden tehtävät ja palvelujärjestelmän ohjaus määritellään nykytilaan verrattuna uudestaan

35 Tavoitteena kaksitasoinen sote-palvelujen järjestämisen rakenne Päävastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta on laajalla PERUSTASOLLA, jota täydentää ja tukee koordinaation keinoin soten yhteinen ERITYISVASTUUTASO NYKYMALLI Huom. erva ei oikeushenkilö UUSI MALLI ERVA ERVA ESH PERUSTASO LAAJENNETTU PERUSTASO Etunimi Sukunimi

36 Järjestämisvastuu palvelurakennetyöryhmän väliraportin mukaan VASTUU väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurannasta ja edistämisestä julkisen vallan käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen selvittämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon yhdenvertaisesta saatavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon saavutettavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantotavasta päättämisestä tuotannon laadusta, seurannasta ja valvonnasta järjestämiseen liittyvästä rahoituksesta voimavarojen tehokkaasta kohdentamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

37 Palvelujen tuottaminen Palvelujen tuotantotavoista päättäminen kuuluu järjestämisvastuun kantavalle taholle ja palvelutuotanto voidaan ratkaista monella tavalla Kunta voi tuottaa palvelut itse, yhdessä toisen kunnan kanssa tai ostaa ne toiselta kunnalta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta (yritykset, järjestöt, säätiöt) tai antaa palvelunkäyttäjälle palvelusetelin

38 Vaihtoehtoja sote-palvelujen järjestämisvastuun toteuttamiselle Lapissa Ve1 Sote-alue LAPPI kuntayhtymä ( as.) Ve2 Sote-alue LAPPI vastuukunta/kuntayhtymä Sote-alue LÄNSI-POHJA vastuukunta/kuntayhtymä Ve3 Rovaniemen kaupunki (peruskunta, as.) Sote-alue LAPPI vastuukunta/kuntayhtymä ( as.) Sote-alue LÄNSI-POHJA vastuukunta/kuntayhtymä ( as.) Ve4 Rovaniemen kaupunki (peruskunta as.) Sote-alue LAPPI vastuukunta/kuntayhtymä Kemin kaupunki (peruskunta, as.) + sote-alueessa Tornion kaupunki (peruskunta, as.) + sote-alueessa Sote-alue LÄNSI-POHJA vastuukunta/kuntayhtymä

39 Vaihtoehtoja sote-palvelujen järjestämisvastuun toteuttamiselle Lapissa Ve5 Jokin muu nykyiseen kuntarakenteeseen pohjautuva, alueellisilla erityispiirteillä perusteltu järjestämisvastuun toteutus tai mahdollisen uuden kuntarakenteen mukaiseen väestöpohjaan tai muuhun kantokykytekijään perustuva järjestämisvastuun ratkaisu Selvitysryhmän ehdotuksen perustana tulisi olla kantokykytekijöiden arviointi kuitenkin ottaen huomioon alueelliset erot esim. harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien alueet sekä kielelliset olosuhteet Palvelurakenteen toteutuksessa tulee ottaa huomioon alueelliset erot siten, että koko maahan muodostuu kattava ja tarkoituksenmukainen palveluverkko