Perheväkivallalle altistuneiden lasten kehitykselliset riskit ja lasten auttaminen

Transkriptio

1 Perheväkivallalle altistuneiden lasten kehitykselliset riskit ja lasten auttaminen Psykologi, psykoterapeutti XV Lähisuhde- ja perheväkivaltaa työssään kohtaavien valtakunnallinen verkostofoorumi Oulussa Alaseminaari Finnkino, Plaza 6

2 Parisuhdeväkivallan yleiset riskit lapsille I Parisuhdeväkivalta muodostaa riskin sekä lapsen laiminlyönnille että fyysiselle pahoinpitelylle Riski ei ole yksinkertainen syy-seuraus suhde vaan väkivalta aiheuttaa useita riskitekijöitä lapsen kaltoinkohtelulle, joita ovat mm. perhedynamiikkaan ja perheen struktuuriin liittyvät tekijät Parisuhdeväkivalta on merkittävä riskitekijä lapsen laiminlyönnille lapsen ollessa 6 kk 5-vuotta (McGuigani & Pratt, 2002)

3 Parisuhdeväkivallan yleiset riskit lapsille II Perheväkivallan riskitutkimukset ovat sosiaalisia, psykologisia tai lääketieteellisiä. Kokoavia tutkimuksia on tehty vähän. Perheväkivallan ja lasten kaltoinkohtelun erityisesti fyysisen pahoinpitelyn tiedetään liittyvän usein yhteen, mutta tutkimuksia, joissa kumpikin riskitekijä olisi otettu yhtä aikaa huomioon on vähän.

4 Trauma sekoittaa orientoitumisvalmiutta I (Ogden, Minton & Pain, 2009) Ihminen on koko ajan orientoitumisvalmiudessa sekä ulkoisiin että sisäisiin ärsykkeisiin Ihmiselle tyypillinen tapa on tunnustella koko ajan minkälaista minulla on tässä Sisäelinaistit = intuitio = kehomuisti Aistien tutka

5 Trauma sekoittaa orientoitumisvalmiutta II Traumaattinen tapahtuma muuttaa orientoitumista Vaikeus sovittaa ulkoista ja sisäistä orientaatioita. Mitä pienempänä traumatisoituminen tapahtuu sitä tiedostamattomampaa se on. On yleistä, että kompleksisesti traumatisoituneet ihmiset, reagoivat uhkaan mekaanisella mukautumisella tai välinpitämättömyydellä = puolustuskäyttäytyminen.

6 Lapsen traumatisoitumiseen vaikuttavat tekijät Ikä Mitä pienempi lapsi, sitä herkemmin traumatisoituu Väkivallan laatu ja määrä Yksittäinen/ väkivallan ilmapiiri Miten traumaattinen tapahtuma käsitelty lapsen kanssa

7 Lasten traumatisoitumisen oireita: (L. Terr.) Ajatusten tukahduttamista Uniongelmat Säpsähtely Kehityksen taantuminen Jokapäiväinen pelokkuus Vältteleminen Paniikki Ärtyisyys Valppaus

8 Trauma oireiden näkyminen PTSD oireet: Takaumat Välttely (turruttaminen) Ylivireys, säpsähtely Oireet aiheuttavat toiminnankyvyn heikkenemistä, josta seuraa ongelmia mm. töissä, kotona ja/tai kotona. Oireisiin kuuluu fyysisiä tuntemuksia kuten: hikoilu, vapina, nopea syke, uni- ja syömisvaikeudet. Tyypillistä on myös keskittymisvaikeudet, väsymys, epätodellisuuden ja syyllisyydentunteet. Kompleksinen PTSD oireet: Muutokset affektin ja impulssikontrollin säätelyssä Muutokset tietoisuudessa ja huomiokyvyssä Somaattiset oireet Oman itsen havaitsemisen ja kokemisen muutokset Merkitysjärjestelmän muutokset

9 Kompleksisen traumatisoitumisen ilmeneminen lapsilla vaikeus säädellä omia tunteita ja vireystilaa jatkuva vuoristorata tietoisuuden ja muistin muutoksia epätietoisuus omasta itsestä kognitiiviset vaikeudet ja häiriöt keskittymisvaikeudet ihmissuhde ongelmia uskomusjärjestelmän muutoksia

10 Lasten kaltoinkohtelun yleisyys Vuonna lasta kaltoinkohdeltiin yhdysvalloissa (lastensuojelun dokumentteja) suurin osa lapsista oli alle 3-vuotiaita ja heistä tyttöjä oli 50,7% (U.S. Department of Health and Human Services, 2007) Dong jne. (2004) tutkivat lähisuhdeväkivallan ja lasten pahoinpitelyn yhteyttä. Perheissä, joissa oli vanhempien välistä väkivaltaa, 57,5% käytti väkivaltaa myös lapsiaan kohtaan. (Renner & Slack (2006)

11 Tutkimus 1-3-vuotiaiden päivähoidossa (Main & George) Puolilla lapsista oli kokemusta vanhempien pahoinpitelystä Lapsia tarkkailtiin neljä 30 minuutin jaksoa, neljänä eri päivänä kolmen viikon aikana. Tarkkailtavia asioita olivat: lähestyminen, välttely, lähestymis-välttely käyttäytyminen ja aggressiivisuus.

12 Suurin ero lasten kohdalla tuli myönteisten aloitteiden vastaanotossa: - pahoinpidellyt lapset suhtautuivat välttelevästi tai lähestymis-välttely käyttäytymisellä niin aikuisia kuin myös lapsia kohtaan. Aggressiivisuutta oli kummassakin lapsiryhmässä, mutta pahoinpitelyn kokeneilla enemmän. Ero näkyi erityisesti siinä hyökkäykset suuntautui myös aikuisiin ja se oli yhtäkkistä Ero oli myös huomattavissa empaattisuudessa. Pahoinpidellyt lapset usein suuttuivat ja olivat aggressiivisia toista itkevää lasta kohtaan Tuija Korhonen

13 Lapsuuden tunnekasvatus Lapsi oppii vanhemmiltaan, mistä tunteissa on kysymys ja miten niitä säädellään Traumatisoituneilla vanhemmilla on usein vaikeuksia tunteiden kanssa, koska oma tunteiden hallintakyky on heikko. Perheessä saattaa syntyä sanomattomia sääntöjä siitä, mitä ja miten tunteita saa näyttää. Joidenkin tunteiden näyttäminen saattaa olla jopa vaarallista, koska vanhemman reaktio saattaa olla rangaistus, pilkanteko tai piittaamattomuus (Boon, Steele & Van der Hart) Tuija Korhonen

14 Kiintymyssuhde kehittyy vuorovaikutuksessa Kiintymyssuhde muodostuu ensimmäisten kuukausien aikana lasta hoivaaviin aikuisiin. Kiintymyssuhteen syntymisen kriittinen aika on 18 kk. Kiintymyssuhde muodostuu toistuvista kokemuksista, joista syntyy aikuisuudessakin vaikuttava oletusmalli eli tapa suhtautua toisiin ihmisiin. Turvaton kiintymyssuhde johtaa usein siihen, että lapsi vääristää todellisuutta. Lapsi syyttää itseään tapahtuneista pahoista asioista. Ajatus suojaa lasta, koska se antaa lapselle illuusion kontrollin tunteesta.

15 Vihamielis-avuton kiintymyssuhteen siirtyminen vanhemmalta lapselle (Lyons-Ruth, Bronfman & Atwood 1999) Tuija Korhonen

16 Ennustamattomassa ympäristössä oleva lapsi pyrkii: Hallintaan aggressiivisellä käyttäytymisellä. Itsensä vahingoittamisella. Kätkemään tunteet, joista vanhemmat eivät pidä saadakseen huolenpitoa ja hyväksyntää. Lapsi/ nuori antaa itsestään itsevarman ja huolettoman vaikutelman.

17 Kaltoinkohtelun vaikutukset lapsen kehitykseen Se mitä tapahtuu, lapsen varhaisissa ihmissuhteissa, näkyy elimellisellä tasolla lapsen aivoissa. Kahden ensimmäiseen vuoden aikana kehittyy autonomisen hermoston toiminnan ohjaus ja tämä tapahtuu aikuisen tyynnyttävän ja tasoittavan hoidon kautta, jos tällaista hoitoa ei ole, lapsella on vaikeuksia tunteiden tunnistamisessa ja säätelyssä. Kaltoinkohtelun aiheuttama stressi on todettu aiheuttavan lasten aivojen kehityksen hidastumista ja muutoksia, jotka näkyvät erityisesti kognitiivisissa toiminnoissa, kielen oppimisessa ja koulunkäynti kyvyissä (Watts-English ym. (2006)). Jos lapsi on jäänyt vaille kokemusten jakamista, tällaiseen myöhemmin pakottaminen aiheuttaa tuskaa ja häpeää (D.Hughes).

18 Trauma ja turvaton kiintymyssuhde Traumatisoituneet lapset, joilla ei ole turvallista kiintymyssuhdetta, saavat vahvistusta omalle käyttäytymiselleen eri asioista kuin turvallisesti kiintyneet. Heillä on kielteinen käsitys omasta itsestään ja heitä vahvistaa ajatus siitä, etteivät he tarvitse ketään. He tuntevat haavoittuvansa tilanteessa, jossa joutuvat pyytämään apua tai saavat kiitosta ja tämän vuoksi he välttelevät tällaisia kokemuksia (Hughes, D. 2006).

19 Perheväkivaltaa kokeneiden lasten auttaminen Auttaminen on taiteilua nuoralla mikä on tarpeeksi tässä hetkessä lasten suojelutyö/terapeuttinen työ Vaikeinta erityisesti monella tavalla kaltoinkohdeltujen lasten kohdalla: koska lapset eivät kykene rajaamaan suostuvat vaikka tuntuu pahalta tai rajaavat liikaa eli eivät ota apua vastaan (yl. pelko vanhempien pettämisestä)

20 Lasten auttajan ohjenuoria: - Näe lapsi lapsena (ikä, kehitys) - Tärkeintä ei ole mitä teet vaan miten - Tee se, mitä pystyt tekemään aidosti - Työskentelyn rajana vain oma luovuus - Mennään lapsen maailmaan kurkaten - Kunnioitava leikillinen uteliaisuus lapsen maailmaan pienten lasten kohdalla konkreettisesti leikin keinoin - Traumatisoitunut lapsi herättää voimakkaita tunteita - tärkeää, että työntekijä saa jakaa kokemuksiaan

21 Kaltoinkohdeltujen lasten hoidon periaatteet: (Perry 2006) Johdonmukaista Ennustettavaa Selkeä rakenne Tiheää Tuija Korhonen

22 Lapsi väkivaltyössä Väkivaltaa vähän, hyvät kiintymyssuhteet, väkivallantekijä sitoutuu omaan hoitoon Väkivalta on jatkunut pitkään ja perheessä on myös vuorovaikutusongelmia Väkivalta ylisukupolvista ja vaikeita kiintymyssuhde ongelmia ja laiminlyöntiä Lapsi ei välttämättä tarvitse omaa työskentelyä. Vanhemmat kykenevät käsittelemään asiaa lasten kanssa. Lapsi tarvitsee tukea asian käsittelyyn lapsella kykyä käsitellä omia asioita - paljon resursseja. Terapeuttinen työskentely mahdollista. Lapsi ja perhe tarvitsevat pitkään jatkuvaa monipuolista tukea mm. perhetyötä, yksilötyötä ja muita tukitoimia. Lapsella vaikeus hahmottaa omia tarpeita, tunteita ja väkivaltaa ongelmana. Hoidollinen väliintulo ei mahdollista ennen kuin perhetilanteen konkreettista muutosta.

23 Lapsen kuuleminen: Annetaan lapselle mahdollisuus kertoa tapahtuneesta. Kuuntelijalle ensiarvoisen tärkeää nähdä lapsi lapsena ja pysyä itse vakautuneena läsnä ja näin ollen turvata lapsen pysyminen tässä ja nyt. -Asetutaan lapsen kanssa turvalliseen ja mukavaan tilaan. -Kysytään asioita suoraan. Puhutaan lapselle tuttua kieltä. - Kuullaan lasta yksin, jos se on hänen ikäänsä nähden mahdollista tai turvallisen läheisen läsnä ollessa. -Käytetään myös muita kommunikaation muotoja kuten piirtämistä, leikkimistä, pelaamista, lukemista, tarinoita jne.

24 Leikki toimintajärjestelmänä (Ogden, Minton & Pain, 2009) Pelko vie yksilöltä leikkimiskyvyn, koska leikki vaatii turvallisuudentunteen. Jos turvallisuutta uhataan, leikki lopetetaan välittömästi ja jos uhka on pitempi aikainen, leikkimiskyky menetetään kokonaan. Tämä ilmiö on havaittavissa sekä ihmisillä että eläimillä. (Goodall, 1995)

25 Mitä on traumaleikki Lapsi uppoutuu leikkiin siten, että leikistä puuttuu spontaanisuus, nauru, esittäminen ja roolileikki. Ei muutu ajan kuluessa Synkkää Voidaan erottaa juuttuva ja dynaaminen traumaleikki (Gil, E. 2009)

26 Dynaaminen Tunteet vaihtelevat Fyysinen liikkuvuus lisääntyy Vuorovaikutus vaihtelee Leikki muuttuu Leikki toteutuu eri paikoissa Leikkiin liitetään uusia esineitä Teemat vaihtelevat tai laajenevat Lopputulokset vaihtelevat Leikin jäykkyys vähenee ajan myötä Leikin jälkeen helpotus tai uupumus Oireet säilyvät ensi muuttumattomana tai lisääntyvät, mutta ajan myötä vähenevät Juuttuva Tunteet pysyvät rajoittuneina Fyysinen liikkuvuus rajoittunutta Vuorovaikutus rajoittunutta Leikki pysyy täsmälleen samana Leikki toteutuu samassa paikassa Leikki rajoittuu tiettyihin esineisiin Teemat pysyvät samana Lopputulokset mukautumattomia Leikki pysyy jäykkänä Leikin jälkeen jännittynyt olo Oireet pysyvät samana tai lisääntyvät (Gill, E. 2009)

27 Lapsen maailman hahmottaminen missä turva, resurssit ja voimavarat KOTI HARRAS- TUKSET PÄIVÄKOTI, KOULU LAPSI YSTÄVÄT YSTÄVÄT SUKULAISET/ LÄHEISET

28 Lapsen maailman hahmottaminen missä vaikeudet, ketkä huolissaan, mistä apu? (Ronen, T. 2008) Ystävät, harrastukset: sosiaaliset taidot Koti: Perheen historia ja nykytilanne Koulu: käyttäytyminen koulussa, kognitiiviset kyvyt ja kehitys Lapsi: mieliala, ajatukset ja tunteet

29 Hyvä muistaa kun autetaan kaltoinkohdeltuja lapsia? Lapset ovat usein pettyneet aikuisiin ja heillä on vaikeus luottaa auttajiin. Lapsella on usein vaikeuksia tehdä havaintoja ja johtopäätöksiä, koska omasta sisäisestä maailmasta ei ole oppinut puhumaan ja dissosiaatio häritsee muistamista. Määritelmät kaltoinkohteleva tai traumatisoiva tulee lapsen ulkopuolelta, lapselle traumaattiset tapahtumat ja vanhempien asenne on ollut kodin arkea. Lapselta ei saa viedä toivoa näkemällä hänet vain traumatioistuneena lapsena tai traumatisoituneiden vanhempien lapsena.

30 Tärkeintä traumatisoituneiden perheiden auttamisessa on: Jatkuvuus, pysyvyys ja yhteyden säilyminen - vältetään muutoksia ja epäjärjestystä. Avoin vuorovaikutus, ilman liiallista tunkeutumista. Dissosiatiiviset oireet nähdään haasteina, jotka voidaan saada hallintaan itsetietoisuutta rakentamalla. Tehdään yhteistyötä perheen lähipiirin kanssa, jotta saadaan kokonaiskuva perheen vaikeuksista ja stressiä aiheuttavista tekijöistä.

31 Vanhempien tunteet liittyen lasten auttamisen (E.-L. Järvinen) Syyllisyys Kateus Stigma Epäonnistuminen Häpeä Avuttomuus, keinottomuus Haavoittuvuus Halu saada apua Myötätunto Kiitollisuus

32 Traumatisoituneen lapsen terapeuttisesta työstä: Traumatisoitunut lapsi on usein hyvin jännittynyt ja kiihtynyt tai alavireä. Terapian perustehtävä onkin saada lapsen olo rentoutuneeksi. Säädellään ärsyketasoa sopivaksi löytyy usein ajan myötä. Kontrolloidaan lapsen kiihtymys- ja aktiivitasoa. Pidennetään lapsen keskittynyttä tarkkaavaisuutta esim. pelien avulla. Tavoitteena levollisuuden, turvallisuuden ja luottamuksen tila, jossa lapsella mahdollisuus kertoa itsestä ja omasta elämästä.

33 Kiintymyssuhteeseen suuntautuvat hoitomuodot auttavat sekä vanhempia että lapsia Theraplay Yleensä sekä lapsen, että vanhempien yksilöterapioiden jälkeen. Theraplay voidaan aloittaa, jos kaltoinkohtelua ei enää ole, mutta paljon vuorovaikutukseen liittyviä ongelmia, joihin vanhemmat haluavat apua. Traumatisoituneiden lasten ja vanhempien kanssa Theraplay:llä omat haasteensa mm. koskettamisen ja laulamisen kanssa. Oman kokemukseni mukaan traumatisoituneet perheet tarvitsevat useita hoitojaksoja.

34 Vanhemmuus ja perheväkivalta Vanhemman on vaikea tunnistaa lapsen käyttäytymisen taustalla olevaa emotionaalista viestiä Vanhempien on vaikea kohdata väkivallan aiheuttamia seurauksia lapsille, koska niiden näkeminen aiheuttaa raastavaa syyllisyyttä Vanhemmille saattaa myös olla mahdotonta sietää lasten traumaoireita, koska ne aktivoivat itsessä samankaltaisia oloja ja omia traumamuistoja.

35 Vanhemmuustyö väkivaltatyön viitekehyksessä Vanhemmat ovat aina tärkeimpiä ihmisiä lapsen elämässä luovat lapsen kehityksellisen ympäristön. Vanhempia kohtaan kunnioittava asenne luo turvaa lapsen kanssa työskentelyyn. Mitä pienempi lapsi sitä tiiviimpi yhteistyö vanhempien kanssa.

36 Vanhempien kanssa työskentely (Shapiro, Friedberg & Bardenstein) Yhteistyö, jotta saadaan tietoa lapsen arjesta ja vanhempien arviosta, miten työskentely on vaikuttanut lapsen elämään. Autetaan vanhempia ymmärtämään lapsen käyttäytymistä. Vanhempien ohjaamista ja neuvontaa. Vanhemmille annetaan omia käyntejä, joilla he saavat keskittyä vanhemmuuden herättämiin asioihin. vanhempien terapeuttinen auttaminen usein edellytys toimivammalle vanhemmuudelle

37 Auttajana oloa helpotta kun muistaa, että: Traumojen seurausten ja kiintymyssuhteen korjaaminen on mahdollista. Luontainen vanhemmuus on sääntö ei poikkeus. Hyvä vanhemmuus ja aito auttaminen alkaa nöyryydestä (Kingekaard) Olennaista auttamisessa on leikkisä, hyväksyvä, utelias ja empaattinen asenne (D.A. Hughes: PACE asenne)

38 Lähteitä Boon, Steele & Van der Haart (2011) Traumaperäisen dissosiaatiohäiriön vakauttaminen. Taito-ohjelma potilaille ja terapeuteille. Oulu: Kalevaprint Oy. George, C. & Main, M. (1979) Social interactions of young abused children: approach, avoidance and aggression. Child Development, 50 ( ). Gil, E. (2009) Hyväksikäytettyjen ja traumatisoituneiden lasten auttaminen. Direktiivisten ja nondirektiivisten lähestymistapojen integrointi. Suomi: UNI press. Hughes, D. A. (2006) Tie traumasta tervehtymiseen. Rakkauden herättäminen syvästi vaurioituneissa lapsissa. Tampere: PT-kustannus. Järvinen, E-L. (2007) Allianssi lasten psykoterapiassa Miks mun pittää täällä käydä? Teoksessa: Hakanen, A & Kokko, A-M (toim.) Näkökulmia psykoterapiatyöhön. Kognitiivis-konstruktiivista psykoterapiaa teoriassa ja käytännössä. Jyväskylä: Kulutuskeskus Oy. Lyons-Ruth, K. Bronfman, E. & Atwood, G. (1999) A Relational diathesis model of hostile-helpless state of mind. Expressions in mother-infant interaction. Teoksessa: Solon, J. & George, C. (Edit.) Attachment disorganization. New York: The Guilford Press. Tuija Korhonen

39 McGuigan, W. M. & Pratt, C. C. (2002) The prective impact of domestic violence on three types of child maltreatment. Child Abuse and Neclect, 25, Ogden, P., Minton, K. & Pain, C. (2009) Trauma ja keho. Sensomotorinen psykoterapia. Oulu: Kalevaprint Oy. Renner, L. M. & Slack, K. S. (2006) Intimate partner violence and child maltreatment: Understanding intra- and intergenerational connections. Child Abuse and Neclect, 30, Ronen, T. (2003) Cognitive-Constructivist Psychoterapy with Children and Adolescents. London: IBT Global. Shapiro, J.P., Friedberg, R. D. & Bardenstain, K. K. (2006) Child & Adolescent Therapy : Science and Art. New Jersey: Willey & Sons Inc. Terr, L. C. (2003) Childhood Traumas: An Outline and Overview. American Journal of psychiatry 1 (3), s Watts-English, T., Fortson, B. L., Gibler, N., Hooper, S. R. & De Bellis M. D. (2006) The psychobiology of maltreatment in Childhood. Journal of Social Issues, Vol. 62(4), s Tuija Korhonen

40 Apua arkityöhön: IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA! kiintymyssuhteissaan traumatisoituneiden lasten tukeminen varhaiskasvatuksessa Kehittämispäällikkö Pesäpuu ry Christine Välivaara Psykologi, LTO, YTM