Glyfosaattihankkeen aloitusseminaari: GLYFOSAATIN YMPÄRISTÖRISKIT
|
|
- Petri Oksanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Glyfosaattihankkeen aloitusseminaari: GLYFOSAATIN YMPÄRISTÖRISKIT Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha, seminaarisali Esitelmätiivistelmät H. Jalli, Luke J. Heikkinen, Luke J. Heikkinen, Luke K. Saikkonen, Luke 1 / 10
2 Sari Autio Tukes / Kasvinsuojeluaineet Glyfosaatin ympäristöriskit -seminaari, Ruissalo TIETOPAKETTI GLYFOSAATISTA JA SEN MYYNTILUPA Glyfosaatti on hyvin laajasti käytetty rikkakasvien torjunta-aine. Suomessa glyfosaatti muodostaa noin puolet maataloudessa käytettävien kasvinsuojeluaineiden kokonaismäärästä. Glyfosaatin uudelleen hyväksymisen ehtoja on käsitelty EU:n toimielimissä koko alkuvuoden ajan. Saksan valmisteleman riskinarvioinnin pohjalta annetut Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn johtopäätökset ja kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen IARC:n arvio glyfosaatin syöpävaarallisuus-luokituksen tarpeellisuudesta olivat keskenään ristiriitaiset. Luokitus ratkaistaan Euroopan kemikaaliviraston ECHAn riskinarviointikomiteassa, jonka päätöstä odotetaan alkuvuodesta Komissio päätti antaa glyfosaatin hyväksymiselle jatkoaikaa saakka. Nykyinen hyväksyminen olisi päättynyt Glyfosaatin hyväksyttävyyttä käsitellään komissiossa seuraavan kerran vuoden 2017 aikana, kun tehoaineen luokituksesta on päästy yksimielisyyteen. Heinäkuussa glyfosaatin käytön ehtoja tarkennettiin siten, että markkinoilla olevat glyfosaattivalmisteet eivät saa sisältää POEA-apuainetta, jonka epäillään olevan glyfosaattia haitallisempi aine. Käytön ehtoja suositellaan tarkennettavaksi siten, että glyfosaattivalmisteiden käyttöön tulee kiinnittää huomiota herkillä alueilla, erityisesti viljelemättömillä alueilla, julkisilla alueilla ja leikkipuistoissa. Lisäksi glyfosaatti-valmisteiden käyttöä ennen puintia suositellaan rajoitettavaksi. Suositukset eivät suoraan johda valmisteiden käytön kieltämiseen esimerkiksi kuluttajakäytössä, vaan ohjaavat jäsenvaltioita entistä huolellisempaan harkintaan valmisteiden käytön ehtoja tarkasteltaessa. Tukes tarkastaa kaikkien glyfosaattivalmisteiden käytön ehdot syksyn 2016 aikana ja tekee ehtoihin tarvittavat muutokset. Suomessa POEA-apuainetta on vain muutamassa ammattikäyttöön tarkoitetussa glyfosaattivalmisteessa. Glyfosaatin käyttö ennen puintia on kielletty leipäviljoilla jo ennestään. EFSAn johtopäätöksissä glyfosaatin käyttäytymistä ympäristössä koskevassa tutkimustiedossa osoitettiin edelleen olevan tiettyjä puutteita. Mm. glyfosaatin ja sen hajoamistuotteen AMPAn pintavaluntaa ja kulkeutumista pohjavesiin sekä hajoamista happamissa maalajeissa edellytetään tutkittavan lisää. Tämän tutkimushankkeen avulla saadaan uutta tietoa juuri näistä puutteellisesti tunnetuista ominaisuuksista Suomen oloissa. 2 / 10
3 Jaana Uusi-Kämppä Luke / Vesitalous ja vesistökuormitus Glyfosaatin ympäristöriskit -seminaari GLYFOSAATIN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN VÄHENTÄMINEN -HANKKEEN ESITTELY Keväällä 2016 alkanut hanke on jatkoa Glyfosaatin käytön aiheuttamat ympäristöriskit: aineen kulkureitit savimaalla ja päätyminen vesistöön (GlyFos) -hankkeelle, jossa kehitettiin glyfosaatin ja sen hajoamistuotteen AMPAn määritysmenetelmä vesi- ja maanäytteille. Lisäksi selvitettiin glyfosaatin ja hajoamistuote AMPAn sitoutumista maahan, hajoamisnopeutta sekä kulkeutumista salaoja- ja pintavalunnan mukana. Koe toteutettiin Jokioisissa Kotkanojan huuhtoutumiskentällä, jossa viljeltiin kevätviljaa savimaalla sekä suorakylvömenetelmällä että perinteisesti muokkaamalla (syyskyntö). Suorakylvössä maan ylimmästä 5 cm:n paksuisesta maakerroksesta löytyi glyfosaattia 0,24 1,12 kg/ha ja AMPAa glyfosaatiksi laskettuna 0,76 1,59 kg/ha. Maasta löytyneet jäämät olivat suuria, kun ottaa huomioon vuosittain ruiskutetut glyfosaattimäärät 1,4 2,0 kg/ha. Näiden maasta mitattujen määrien ympäristövaikutuksista ei ole tietoa. Uudessa hankkeessa kerätään maanäytteitä viljelijöiden suorakylvömailta, verrataan niiden glyfosaatti- ja AMPA-määriä Kotkanojan kentän tuloksiin. Myös peltomaan kautta aiheutuvia ympäristövaikutuksia ei-kohde-eliöihin selvitetään. Tavoitteet: (i) Selvittää, onko viljelijöiden suorakylvömailla glyfosaatti- ja AMPA-määrät yhtä suuria kuin Kotkanojalla. (ii) Selvittää metsätaimitarhoilla glyfosaatin käyttöä ja kertymistä maahan. (iii) Mallittaa glyfosaatin ja AMPAn kulkeutumista muokkaamattomalla (suorakylvetty) ja kynnetyllä savimaalla. (iv) Selvittää maassa olevan glyfosaatin ja AMPAn vaikutuksia ei-kohde-eliöihin. Toteutuksesta vastaavat Luke, Turun yliopisto ja SYKE. Yhteistyötä tehdään myös ProAgrian, Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR.:in, Suomen CA-viljelyn (conservation agriculture) yhdistyksen ja Kasvinsuojeluseuran kanssa. Hankkeen tavoitteena on glyfosaattiin liittyvän tutkimustiedon vieminen glyfosaattivalmisteiden käyttäjille. Hanketta ja tuloksia esitellään mm. kotimaisissa seminaareissa, ammattilehtikirjoituksissa ja hankkeen omilla nettisivuilla. Glyfosaattivalmisteet ovat yleisimpiä rikkakasvien torjuntaan käytettyjä torjunta-aineita, sillä ne ovat edullisia, ja niiden ympäristö- ja terveysvaikutukset on oletettu vähäisiksi. Glyfosaatilla torjutaan pääasiassa juolavehnää. Viime aikoina on kuitenkin esitetty, että (pitkäaikaisella) käytöllä olisi vaikutuksia mm. mikrobien toimintaan, hedelmättömyyteen, keskenmenoihin sekä epämuodostumien ja tiettyjen syöpien syntyyn. Keskustelua on myös herättänyt, käsitelläänkö viljakasvustoja glyfosaattivalmisteilla ennen puintia. Peltokäytön lisäksi glyfosaattia käytetään kaupunkiympäristöissä, metsätaimitarhoilla ja kotipuutarhoissa. 3 / 10
4 Katri Siimes SYKE Glyfosaatin ympäristöriskit -seminaari, Ruissalo GLYFOSAATIN HAJOAMINEN SUOMALAISESSA PELTOMAASSA Glyfosaatin ympäristökäyttäytymisestä tiedetään että, se ei haihdu, että se on erittäin vesiliukoinen ja että se sitoutuu vahvasti maahan. Glyfosaatti sitoutuu maassa mm. rauta- ja alumiinioksideihin. Suomalaissa maissa glyfosaatista on hiukkasiin sitoutuneessa muodossa tyypillisesti >97% ja maavedessä liukoisena <3%. Maan fosforitaso vaikuttaa glyfosaatin sitoutumiseen. Steriloidussa maassa glyfosaatin ei ole todettu hajoavan lainkaan (paitsi poikkeusoloissa, missä paljon magnesium oksidia). Useat bakteerit ja eräät sienet hajottavat glyfosaattia kometabolisesti eli hajottajat eivät saa siitä itselleen energiaa. Minkään eliön ei ole havaittu erikoistuvan nimenomaan glyfosaatin hajottamiseen, joten hajoaminen ei nopeudu toistuvasti käsiteltäessä. Kirjallisuudessa tunnetaan kaksi glyfosaatin hajoamisreittiä, toisessa syntyy AMPA:aa ja toisessa sarkosiinia. Sarkosiini hajoaa maassa edelleen hyvin nopeasti, joten sitä ei ole havaittu maaperänäytteistä. Kirjallisuudessa on esitetty lukuisia laboratoriossa tehtyjä glyfosaatin hajoamiskokeita, joissa on määritetty glyfosaatin hajoamisnopeutta erilaisissa maanäytteissä. Hajoamisnopeudet ovat vaihdelleet merkittävästi näytteiden välillä. Hajoamisnopeuteen on havaittu vaikuttavan mm. glyfosaatin sitoutumiskerroin maahan ja maaperän Pseudonoma sp. bakteerien määrä. Hajoamista kuvataan usein ensimmäisen asteen differentiaaliyhtälöllä (da/dt = -ka), joka sopii radioaktiivisen hajoamisen kuvaamiseen. Sen mukaisesti hajoamisen puoliintumisaika (DT50 = ln 2 / k) pysyy samana eli aina jäljellä olevan aineen hajoaminen puoleen entisestään vie saman ajan. Ensimmäisen puoliintumisajan jälkeen alkuperäisestä ainemäärästä on jäljellä ½, toisen ¼, kolmannen 1/8, jne. Näin ollen yli 90 % aineesta häviäisi neljän puoliintumisajan jälkeen. Tämä on kuitenkin vain laskennallinen ideaali. Glyfosaatin hajoamisen on usein havaittu hidastuvan vielä enemmän ja siksi toisinaan hajoamista on kuvattu myös matemaattisesti monimutkaisemmilla yhtälöillä. Hajoamisen hidastumista on selitetty muun muassa sillä, että sitoutunut aine ei ole suoraan mikrobien käytettävissä ja siten glyfosaatin desorptio (sitoutuneen aineen vapautuminen maaveteen) säätelisi hajoamista. Hajottavien mikrobien aktiivisuus muuttuu olosuhteiden mukana ja samalla muuttuu glyfosaatin hajoamisnopeuskin. Tämä on osoitettu mm. norjalaisissa ja saksalaisissa kokeissa, joissa glyfosaatin hajoamista on tutkittu laboratoriossa eri lämpötiloissa. Lämpötilan vaikutus otetaan yleensä huomioon aineiden ympäristökäyttäytymisen mallintamisessa. Oletuksena esimerkiksi EU:n kasvinsuojeluaineiden rekisteröintiin liittyvissä mallinnuksissa on, että hajoamisnopeus hidastuu 2,58-kertaiseksi lämpötilan laskiessa 10 astetta. Simulointimalleissa lasketaan hajoamista 4 / 10
5 päivittäin tai tunneittain vaihtuvissa olosuhteissa. Kylmyyden lisäksi malleissa huomioidaan myös kuivuuden vaikutus. Kenttäkoeoloissa glyfosaatin häviämiskokeita on tehty huomattavasti vähemmän kuin laboratoriossa. Laboratoriossa saadaan hallituissa oloissa (usein radioleimattua ainetta käyttäen) luotettavia tuloksia, jotka eivät kuitenkaan välttämättä ole suoraan kentälle siirrettävissä. Kenttäkokeissa puolestaan epävarmuuslähteitä on paljon eivätkä tulokset ole välttämättä yleistettäviä vuodesta toiseen tai alueelta toiselle. Toisaalta kuitenkin kenttäkokeiden avulla päästään kiinni todellisiin olosuhteisiin. Suomessa on selvitetty glyfosaatin käyttäytymistä metsämaalla (Heinonen-Tanski 1998, mm. lämpötila), Perniön savimaalla ja Turengin hietamaalla (Laitinen ym. 2006, ruiskutukset kesällä, GM-juurikas), Toholammin hietamaalla (mm. Siimes ym ja Laitinen ym. 2009) ja Kotkanojan savimaalla (käsikirjoitukset). Näistä muutamissa kokeissa on ollut mahdollista laskea tuloksista ns. kentältä häviämisen puoliintumisaika. Yhteenvetoa näistä kokeista voidaan todeta, että glyfosaatti sitoutuu suomalaisiin maihin hyvin vahvasti ja siitä sekä kylmästä ilmastosta johtuen se häviää hitaasti suomalaisista maista. Toisaalta lasketut hajoamisnopeudet eivät poikkea kirjallisuudessa esitetystä vaihteluvälistä ja vertailulämpötilaan arvioidut referenssiolojen arvot ovat jopa keskimääräistä nopeampia. Tämä saattaa tosin johtua siitä, että suomalaiset mikrobit ovat erikoistuneet täällä vallitseviin oloihin ja lämpötilan vaikutus todellisuudessa ei ehkä ole aivan yhtä suuri kuin laskennallisesti oletettu. GlyFos2-hankkeessa selvitetään mm. Kotkanojan savimaalla tehtyjen kokeiden yleistettävyyttä selvittämällä glyfosaattipitoisuuksia eteläsuomalaisilla pelloilla, joilla on käytetty glyfosaattia. Hankkeen mallinnusosassa simuloidaan glyfosaatin käyttäytymistä suomalaisilla savimailla. Simuloinneissa huomioidaan maan fosforitason vaikutukset glyfosaatin sitoutumiseen ja sitoutumisen vaikutus hajoamisnopeuteen. Lisäksi huomioidaan maan lämpötilan (ja kosteuden) vaikutus hajoamisnopeuteen. Simuloinneista saadaan laskettua mm. glyfosaattipitoisuus maassa (esim. päivittäin ja syvyyksittäin), huuhtoutuminen pinta- ja salaojavaluntaan sekä simuloidun profiilin alapuolelle (pohjaveteen). Simulointituloksia verrataan soveltuvin osin saatavilla olevaan mittausaineistoon. Glyfosaatin pitoisuustuloksia pintavesistä on melko vähän, mutta kesällä 2016 glyfosaattipitoisuuksia on seurattu intensiivisesti Savijoen valuma-alueella maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa MaaMet-hankkeessa. 5 / 10
6 Kari Saikkonen ja Marjo Helander Luke / Agroekologia ja Turun yliopisto Glyfosaatin ympäristöriskit -seminaari GLYFOSAATIN EPÄSUORAT VAIKUTUKSET Tutkimme glyfosaatin vaikutuksia ei-kohde-eliöihin, joita ovat esimerkiksi viljelykasvit, kasvien taudit, kasvinsyöjät ja maaperän mikrobit. Turun yliopiston Ruissalon kasvitieteellisellä puutarhalla sijaitsevalla koealueella on 20 koeruutua, joista puolet on saanut glyfosaattikäsittelyn (Roundup Gold) kolmen vuoden ajan ja puolet on kontrolliruutuja. Ruuduilla on kesällä 2016 kasvatettu kauraa, perunaa, rypsiä ja härkäpapuja. Kasvien kasvua ja lisääntymistä seurataan kasvukauden ajan. Lisäksi maaperästä sekä kasveista kerätään näytteitä glyfosaattimäärityksiä varten. Glyfosaatin mahdollisia vaikutuksia siementen itämiseen ja taimivaiheen kasvuun tutkitaan kasvihuoneessa toteutettavilla kokeilla, joissa käytetään kasvualustana kontrollimaaperän lisäksi puhtaalla glyfosaatilla tai Roundup Goldilla käsiteltyä maaperää. Ruissalon puutarhalla tutkitaan myös glyfosaatin vaikutuksia koloradonkuoriaisen menestymiseen, maaperän ravinnekiertoon ja kasvihuonetomaattien kasvuun ja tuottoon. 6 / 10
7 Heikki Jalli Luke / Kasvinterveys Glyfosaatin ympäristöriskit -seminaari, Ruissalo VILJALY ILMAN GLYFOSAATTIA Glyfosaatilla torjutaan pääasiassa juolavehnää. Juolavehnä on sopeutunut hyvin pohjoiseen ilmastoon ja kilpailee voimakkaasti etenkin viljakasvustoissa. Glyfosaatin lisäksi voi juolavehnää torjua leveälehtisistä viljelykasveista, kuten herne, öljykasvit, kumina ja peruna valikoivilla juolavehnäntorjuntaan tarkoitetuilla herbisideillä tai pienannosherbisideillä vehnäkasvustoista. Glygfosaatin käytöstä luopuminen nopeuttaa siemenlevintäisten heinien herbisidiresistenssin syntymistä, kun glyfosaattia korvaavien tehoaineiden käyttö lisääntyy. Kemiallisten käsittelyjen lisäksi voi juolavehnää torjua mekaanisesti muokkauksella ja fysikaalisesti esimerkiksi liekittämällä. Monipuolinen viljelykierto ja kilpailukykyiset kasvustot mahdollistavat glyfosaatitoman viljelyn. Eri menetelmiä yhdistämällä saa parhaan tuloksen. Ongelmatilanteissa voi hoidettu pika/avokesantokin olla tarpeen etenkin, jos siihen yhdistetään rukiinkylvö. 7 / 10
8 Marja Poteri Luke / Metsien terveys Glyfosaatin ympäristöriskit -seminaari, Ruissalo GLYFOSAATIN KÄYTTÖ METSÄTAIMITARHOILLA Glyfosaatti-valmisteita ei käytetä metsätaimitarhoilla varsinaisessa taimien kasvatuksessa, vaan mahdolliset käsittelyt ovat reuna-alueilla tapahtuvaa rikkakasvien torjuntaa. Metsäpuiden paakkutaimet kasvatetaan kennostoissa kasvuturpeessa, jolloin kasvustokäsittelyssä riski glyfosaatin aiheuttamista taimivioituksista on suurempi kuin aikaisemmin paljasjuuritaimien kasvatuksessa avomaalla. Paakkutaimista rikkakasvit kitketään käsin. Nykyisistä metsätaimitarhoista vajaa puolet sijaitsee pohjavesialueilla. Useimpien glyfosaattivalmisteiden käyttöohjeissa on valmisteen käyttö pohjavesialueilla rajoitettu pesäkekäsittelyyn. Taimitarhoilla mahdollisia glyfosaatin käyttökohteita ovat kasteluramppien ja taimikennostojen suuralustojen reuna-alueet, missä mekaanisten laitteiden käyttö on vaikeaa tai mahdotonta. Pientareilla ja muualla rikkakasveja voidaan torjua mekaanisesti muokkaamalla ja lanaamalla sekä kitkemällä. Ennakkotorjuntana kasvatusalueita on myös asfaltoitu. Glyfos-II -hankkeessa seurataan metsätaimitarhan entisellä avomaakentällä glyfosaatin kulkeutumista maaperässä. Pohjavesialueella sijaitsevalla tarhalla tehtiin kesäkuun alussa käyttöohjeen mukainen pesäkekäsittely glyfosaatilla (Round-up Bioactive). Käsittelyalueelta analysoidaan glyfosaatin määrä maanäytteistä, jotka on otettu 1 vrk, 1 viikko ja 1 kuukausi käsittelyn jälkeen. Samalta alueelta on otettu näytteet myös keväällä ennen käsittelyä ja kasvukauden lopussa syksyllä. Maanäytteet edustavat kolmea eri syvyyttä: 0 2,5 cm, 2,5 25 cm sekä cm. Tuoreen käsittelyalan lisäksi otettiin samoilta syvyyksiltä maanäytteet myös avomaakentältä, jossa oli vuonna 2011 tehty glyfosaatilla pesäkekäsittely. Vertailuna kahteen eriikäiseen glyfosaatin käyttöalueeseen on lisäksi koskemattomasta metsämaasta otetut maanäytteet vastaavilta syvyyksiltä. Hankkeessa saadaan tietoja glyfosaatin kulkeutumisesta ja kertymisestä kevyillä hiekkamailla, mistä maamme olosuhteissa on vähän aikaisempaa seurantatietoa. Hankkeessa myös kartoitetaan glyfosaatin nykyistä käyttöä metsätaimitarhoilla ja kerätään tietoja glyfosaatin aikaisemmasta käyttöhistoriasta. 8 / 10
9 Pentti Ruuttunen Luke / Kasvinterveys Glyfosaatin ympäristöriskit -seminaari, Ruissalo GLYFOSAATIN KÄYTTÖ KAUPUNKIYMPÄRISTÖSSÄ Kaupungeissa rikkakasvien torjunta-aineita eli herbisidejä käytetään rikkakasvien torjuntaan erityisesti kovilla pinnoilla (mm. kadut, jalkakäytävät, pysäköintialueet, sorakäytävät, kivetyt alueet). Kovat pinnat on suunniteltu nopeaan sadevesien poistamiseen viemäriverkostojen kautta pintavesiin. Vettä helposti läpäisevien sorakerrosten kautta herbisidit voivat joutua myös pohjavesiin. Kovilla pinnoilla on hyvin vähän kasviainesta tai maa-ainesta, johon herbisidit voisivat sitoutua tai jossa niiden hajoamista voisi tapahtua. Kaupungeissa herbisidien mahdollisuus huuhtoutua sadevesien mukana pinta- ja pohjavesiin on siten suuri. Monissa Euroopan maissa onkin havahduttu ympäristöriskeihin ja rajoitettu herbisidien käyttöä kaupungeissa. Vuonna 2007 Suomi oli mukana seitsemän pohjoiseurooppalaisen maan selvityksessä kaupunkialueiden rikkakasvien torjunnan keinoista ja niitä säätelevistä määräyksistä (Kristoffersen ym. 2008). Selvityksessä olivat mukana Suomi, Tanska, Saksa, Latvia, Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta (UK). Selvityksen mukaan Tanskassa säännellään herbisidien käyttöä kaupungeissa erityisen ankarasti: esimerkiksi glyfosaatin käyttö kovilla pinnoilla on ollut kokonaan kielletty jo vuodesta 2000 lähtien. Myös Ruotsissa, Hollannissa, Saksassa ja Englannissa herbisidien käyttöä erityisesti kovilla pinnoilla on rajoitettu merkittävästi joko valtion tai kuntien päätöksillä. Herbisidien käyttökiellot ovat johtaneet vaihtoehtoisten menetelmien kehittelyyn ja käyttöön ottoon. Suomi ja Latvia olivat Kristoffersenin selvityksen ainoat maat, joissa kemiallista rikkakasvien torjuntaa kaupunkien alueilla ei rajoitettu valtion taholta lainkaan ja paikallisestikin vain vähän. Suomessa selvitykseen osallistui 46 kuntaa, jotka edustivat yhteensä noin kahta miljoonaa asukasta eli noin 40 % Suomen väkiluvusta. Viidennes kunnista ilmoitti tuolloin käyttävänsä rikkakasvien torjuntaan säännöllisesti herbisidejä. Lähes kaksi kolmannesta kunnista ilmoitti käyttävänsä herbisidejä satunnaisesti ja 15 % kunnista ilmoitti että eivät käytä niitä lainkaan. Selvityksessä arvioitiin, että vuonna 2002 torjunta-aineiden käyttömäärä Suomen kaupunkialueilla yhteensä olisi ollut noin tehoainekiloa vuodessa (0,4 0,5 % torjunta-aineiden kokonaismyynnistä Suomessa). 35 % kunnista ilmoitti, että aineiden käyttöä on jollakin tavalla paikallisesti rajoitettu kunnan alueella. Suurimmassa osassa kunnista rikkakasvien torjuntaan käytettiin glyfosaattia sisältäviä valmisteita erityisesti kovilla pinnoilla. Muita kuntien käyttämiä herbisidejä olivat MCPA, glufosinaatti-ammonium, isoksabeeni ja aklonifeeni. Yhdeksässä kunnassa rikkakasvien torjunnassa käytettiin perinteisten herbisidien lisäksi tai vaihtoehtona nopeasti luonnossa hajoavia etikkahappo- ja sitruunahappopohjaisia luomuherbisidejä, ja useassa muussa kunnassa niiden käyttöä haluttiin kokeilla. Talvella MTT/Luonnonvarakeskus toteutti Helsingin kaupungin tilauksesta esiselvityksen, jossa selvitettiin seitsemän suomalaisen kaupungin käyttämiä rikkakasvien torjunnan keinoja, ja jossa esiteltiin vaihtoehtoja erityisesti glyfosaatin käytön korvaamiseksi (Ruuttunen 2015). Kaupungeille osoitetun kyselyn mukaan glyfosaattiruiskutus oli eniten käytetty rikkakasvien torjuntakeino katupuiden ja -pensaiden alustoilla. Lisäksi glyfosaattiruiskutus oli 9 / 10
10 koneellisen harjauksen rinnalla eniten käytetty menetelmä kaduilla, muilla asvalttipinnoilla ja kivetyillä pinnoilla. Yhdessä kaupungissa glyfosaatti mainittiin eniten käytetyksi rikkakasvien torjuntakeinoksi jopa leikkipuistoissa, vaikka se on Viherympäristöliiton viheralueiden hoidon ohjeiden vastaista. Kahdessa kaupungissa oltiin sitä mieltä että glyfosaatista luopuminen on mahdotonta, neljä piti osittaista luopumista mahdollisena ja yksi kaupunki uskoi selviytyvänsä tarvittaessa ilman glyfosaattia. Useimmat vastaajat korostivat, että glyfosaatti on tehokkain ja halvin vaihtoehto, ja että nykyisin resurssein siitä luopuminen on hyvin vaikeaa. Moni totesi, että glyfosaatista luopuminen edellyttäisi uudenlaista suunnittelua: sopivia materiaali- ja kasvivalintoja, hoitoa helpottavia ratkaisuja ja todennäköisesti myös kevyempiä laatuvaatimuksia ja luonnonmukaisten alueiden lisäämistä. Luken selvityksessä esiteltiin monenlaisia termisiä ja mekaanisia menetelmiä, joita maailmalla on testattu ja otettu käyttöön kaupunkien kovien pintojen rikkakasvien torjunnassa. Selvitykseen sisältyneeseen kyselyyn vastanneista seitsemästä kaupungista kuusi ilmoitti olevansa kiinnostunut testaamaan uusia, glyfosaattia korvaavia menetelmiä mahdollisessa kehityshankkeessa. Glyfos II - hankkeen osaksi suunniteltiin tällainen kaupunkien rikkakasvien torjunnan kehityshanke, mutta Makera ei myöntänyt sille rahoitusta. Lähteet: Kristoffersen, P., Rask, A. M., Grundy, A. C., Franzen, I., Kempenaar, C., Raisio, J. ym. (2008). A review of pesticide policies and regulations for urban amenity areas in seven European countries. Weed Research, 48(3), Ruuttunen, P. (2015). Kaupunkien rikkakasvien torjuntamenetelmät Suomessa Esiselvitys. 24 s. 10 / 10
Glyfosaatin ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen -hankkeen esittely
Glyfosaatin ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen -hankkeen esittely Glyfosaatin ympäristöriskit -seminaari, Ruissalo 1.9.2016 Jaana Uusi-Kämppä Heikki Jalli, Marja Jalli, Riitta Lemola, Visa Nuutinen,
LisätiedotLuken glyfosaattitutkimusten tuloksia
Luken glyfosaattitutkimusten tuloksia Jaana Uusi-Kämppä, Eila Turtola, Sari Rämö, Heikki Jalli, Marja Poteri 2, Pentti Ruuttunen, Risto Uusitalo, Visa Nuutinen, Marja Jalli ja Jukka Salonen Luke Jokioinen
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto Sari Autio, Glyfosaatin ympäristöriskit -seminaari, Ruissalo. Tietopaketti glyfosaatista ja sen myyntilupa
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto 1.9.2016 Sari Autio, Glyfosaatin ympäristöriskit -seminaari, Ruissalo Tietopaketti glyfosaatista ja sen myyntilupa Esityksen sisältö 1. 2. 3. UUDELLEENHYVÄKSYMISESTÄ 4.
LisätiedotGlyfosaatin hajoaminen suomalaisessa peltomaassa. Katri Siimes Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kulutuksen ja tuotannon keskus / Haitalliset aineet
. Glyfosaatin hajoaminen suomalaisessa peltomaassa Katri Siimes Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kulutuksen ja tuotannon keskus / Haitalliset aineet Glyfosaatin käyttäytyminen maassa (yleistä) Glyfosaatti
LisätiedotGlyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä
Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä Jaana Uusi-Kämppä, Sari Rämö ja Heikki Jalli Luke Jokioinen Esityksen sisältö 1. Miksi GlyFos-hankkeet aloitettiin? 2. Vanhan GlyFos-hankkeen (2011
LisätiedotGlyfosaattihankkeen kuulumiset
Glyfosaattihankkeen kuulumiset Jaana Uusi-Kämppä 1, Sari Rämö 1, Heikki Jalli 1, Marja Poteri 2, Pentti Ruuttunen 1, Kati Räsänen 3, Risto Uusitalo 1, Kari Saikkonen 4, Marjo Helander 5, Visa Nuutinen
LisätiedotTuloksia Luken glyfosaattitutkimuksista
Tuloksia Luken glyfosaattitutkimuksista Jaana Uusi-Kämppä 1, Eila Turtola 1, Sari Rämö 1, Heikki Jalli 1, Marja Poteri 2, Pentti Ruuttunen 1, Kati Räsänen 3, Risto Uusitalo 1, Visa Nuutinen 1, Marja Jalli
LisätiedotGlyfosaatin käyttö metsätaimitarhoilla
Glyfosaatin käyttö metsätaimitarhoilla Marja Poteri Suonenjoki GlyfosII -osio: Glyfosaatin käyttö metsätaimitarhoilla Kesällä 2016 metsätaimitarhan maaperässä tehty glyfosaattikäsittely ja seurattu glyfosaatin
LisätiedotGlyfosaatin käyttö kaupunkiympäristössä
Glyfosaatin käyttö kaupunkiympäristössä Pentti Ruuttunen, Luke Jokioinen Glyfosaattihankkeen aloitusseminaari, Turun Yliopisto, kasvitieteellinen puutarha 1 Pentti Ruuttunen Torjunta-aineiden käyttö kaupungeissa
LisätiedotGLYFOSAATIN EPÄSUORAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
GLYFOSAATIN EPÄSUORAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Marjo Helander Dosentti, tutkija, Turun yliopisto Irma Saloniemi Dosentti, yliopistonlehtori, Turun yliopisto Ympäristövaliokunta 6.3.2018 Maailman käytetyin
LisätiedotMaatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili
Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa
LisätiedotIPM-kokemuksia kesältä 2010
IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke
LisätiedotLisääntyvät kasvinsuojeluriskit ilmaston muuttuessa, Kari Tiilikkala, MTT PesticideLife -hankkeen aloitusseminaari Jokioisilla 19.2.
Lisääntyvät kasvinsuojeluriskit ilmaston muuttuessa, Kari Tiilikkala, MTT PesticideLife -hankkeen aloitusseminaari Jokioisilla 19.2.2010 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön LIFErahoitustukea.
LisätiedotPesticideLIFE Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa
PesticideLIFE Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa Sanni Junnila MTT/kasvintuotannon tutkimus Aloitusseminaari 18.-19.2.2010 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön
LisätiedotNestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)
Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE) MATO-tutkimusohjelman vuosiseminaari 7.2.2018 Säätytalo, Sali 15, Helsinki Petri Kapuinen Luke, Tuotantojärjestelmät Toivonlinnantie
LisätiedotViljely ilman glyfosaattia
Viljely ilman glyfosaattia Glyfosaatin ympäristökuormituksen vähentäminen hankeseminaari Ruissalo 1.9.2016 Heikki Jalli Luke Kasvinterveys heikki.jalli@luke.fi Glyfosaatilla torjutaan ensisijaisesti juolavehnää
LisätiedotKokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.
Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä
LisätiedotYLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON
1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0439/1. Tarkistus. Angélique Delahaye PPE-ryhmän puolesta
11.4.2016 B8-0439/1 1 Johdanto-osan A kappale A. ottaa huomioon, että glyfosaatti on systeeminen rikkakasvien torjunta-aine, jonka maailmanlaajuiset tuotantomäärät ovat suuremmat kuin minkään muun rikkakasvien
LisätiedotPeter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010
Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta
LisätiedotMaissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen
Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille
LisätiedotMuokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.
Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 88. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 21.09.2016 Sivu 1 / 1 3209/2016 11.01.00 Tekninen lautakunta 71 24.8.2016 88 Valtuustokysymys, joka koskee glyfosaatin käytön lopettamista Espoon kaupungilla (palautettu, tekn. ltk.
LisätiedotRikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua
Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Toukokuussa 2009 kylvetty
LisätiedotHamppu viljelykiertokasvina
Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen
LisätiedotViljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010
Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 317. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 24.10.2016 Sivu 1 / 1 3209/2016 11.01.00 Tekninen lautakunta 71 24.8.2016 Tekninen lautakunta 88 21.9.2016 317 Valtuustokysymys glyfosaatin käytön lopettamisesta Espoon kaupungilla (Kv-asia)
LisätiedotNeuvontasarja 2005 H II - 1. Vesien suojelu. VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki
Neuvontasarja 2005 H II - 1 Vesien suojelu VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki 86/00) EU (vesipuitedirektiivi) pinta- ja pohjavesien suojelu Pohjavesidirektiivi 80/68 artiklat 4 ja 5, ja
LisätiedotGlyfosaatin ja MCPA:n käytöstä ja ympäristövaikutuksista
Glyfosaatin ja MCPA:n käytöstä ja ympäristövaikutuksista Marjamaat hankkeen luentotilaisuus Keuruun kaupungintalo Pentti Ruuttunen, Luonnonvarakeskus 1 Pentti Ruuttunen Luennon sisältö 1. Kasvinsuojeluaineiden
LisätiedotSjT:n ankeroistutkimusten aineistoa Marja Turakainen ja Susanna Muurinen
SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa 15.-16.11.2016 Marja Turakainen ja Susanna Muurinen Ankeroisen elinkierto 1. Kysta, jossa munia 2. Infektoiva toukka (J2) 3. Juureen tunkeutunut toukka. Toukka imee
LisätiedotKarjanlannan hyödyntäminen
Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti
LisätiedotResistenssiriskin hallinta rikkatorjunnassa
Resistenssiriskin hallinta rikkatorjunnassa Aki Niemelä Hankkija-risteily 14.3.2019 Kasvuohjelma-seminaari Insert Agriculture Risk Classification Division of DowDuPont Torjunta-ainekestävyys Mitä? Evoluutioprosessi
LisätiedotKerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016
Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016 Kerääjäkasvien viljelystä ja hyödyistä on tiloilla niukasti tietoa. Oli tarve saada käytännön viljelytietoa ja rohkaista samalla viljelijöitä ottamaan kerääjäkasveja
LisätiedotKasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa
Kasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa Anne Nissinen Asko Hannukkala Pentti Ruuttunen Tapio Salo Kuva: Anne Nissinen 13.2.2013 Riskejä kierrossa: Kierto 1 Ruttotartunnan aikaistuminen (maassa säilyvä)
LisätiedotViljelijätuki-infot kevät 2019
Viljelijätuki-infot kevät 2019 Kooste vuoden 2018 peltovalvonnoista Talviaikainen asiakirjavalvonta Valvonnan tyytyväisyyskysely Peltovalvonnat 2018 Valvonnassa 182 tilaa, joista 37 tilalla myös täydentävien
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) Yleisten töiden lautakunta Ko/4 26.03.2013
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 143 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Terhi Koulumiehen valtuustoaloitteesta koskien mahdollisimman luonnonmukaisten menetelmien käyttöä viheralueiden hoidossa
LisätiedotAvomaan vihannesviljely
Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan
LisätiedotRikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua
Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus Transfarmin Kuminan viljelypäivät 26.1.2013 Riihimäki, 28.1.2013 Loimaa Toukokuussa 2009 kylvetty
LisätiedotKylvö suoraan vai suojaan?
Kylvö suoraan vai suojaan? Uusilla perustamistavoilla sopeudutaan muuttuviin tuotanto-oloihin Hannu Känkänen ja Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella
LisätiedotSuorakylvöseminaari 2019
Suorakylvöseminaari 2019 1 2 5 Kokonaisala yht. 1348 t/ha 578 t/ha 43% Luomun osuus viljasadosta 3,2% 252 t/ha 19% Syyskyntö ja kevätkyntö yht. 830 t/ha 388 t/ha 29% CA-viljelyala yht. Kevennetty
LisätiedotMAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura
MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu 9.2.2013 Eura Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen
LisätiedotLOHKO-hanke. Viljelijäaineisto
LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät
LisätiedotKasvinsuojeluainelainsäädännön ajankohtaiskuulumiset
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Kasvinsuojeluainelainsäädännön ajankohtaiskuulumiset Pauliina Laitinen Ylitarkastaja Teemat Pintavesien suojelu Tuulikulkeuma, pintavalunta Usein kysyttyä Meri, lähde,
LisätiedotKuminan kasvinsuojelua
Kuminan kasvinsuojelua - mitä on IPM viljely - kuminan perustaminen hernekasvustoon - rikkakasvitorjunnasta - Bernerin tutkimuskokeista - kasvit.fi uusi suunnittelutyökalu Lepaa 08.03.2014 Lasse Matikainen
LisätiedotKasvinsuojeluaineiden. riski-indikaattori. Katri Siimes, Emmi Vähä ja Matti Joukola Suomen Ympäristökeskus
Kasvinsuojeluaineiden riski-indikaattori Katri Siimes, Emmi Vähä ja Matti Joukola Suomen Ympäristökeskus 16.1.2018 Indikaattorin tarkoitus Tunnistaa riskialueet Auttaa kasvinsuojeluaineiden pintavesiseurannan
LisätiedotTehoaineiden hyväksymiskriteereihin muutoksia: vaikutukset kasvintuotantoon Suomessa. Asiamies Mari Raininko Kasvinsuojeluteollisuus ry
Tehoaineiden hyväksymiskriteereihin muutoksia: vaikutukset kasvintuotantoon Suomessa Asiamies Mari Raininko Kasvinsuojeluteollisuus ry Kasvinsuojeluaineiden ja tehoaineiden hyväksyntä Kasvinsuojeluaineet
LisätiedotKUMINAN KASVINSUOJELU 2016
KUMINAN KASVINSUOJELU 2016 Lepaa 13.3.2016 Lasse Matikainen ViljelijänBerner Kumina Joulupäivänä 2015 KYLVÖVUONNA RATKAISTAAN KUMINASADOT 1. Kuminan tasainen taimettuminen 2. Rikkakasvitorjunnan onnistuminen
LisätiedotKuminan kasvinsuojelu
Kuminan kasvinsuojelu Lepaa 26.02.2011 Lasse Matikainen Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito Vuonna 2010 kuminalla teimme edelleen paljon koetoimintaa, ja erityisesti rikkakasvitutkimusta. Saunakukkaohjelma
LisätiedotJuolavehnän torjunta luomutuotannossa
Juolavehnän torjunta luomutuotannossa vapaa käännös ja tiivistelmä julkaisusta Åtgärder mot kvickrot i ekologisk produktion, Jordbruksinformation 16-2016 Jukka Saarinen (4.10.2016) Yhteenveto s. 2 Ravinnerikas
LisätiedotLOPPURAPORTTI. GLYFOSAATIN KÄYTÖN AIHEUTTAMAT YMPÄRISTÖRISKIT: AINEEN KULKUREITIT SAVIMAALLA JA PÄÄTYMINEN VESISTÖÖN (GlyFos)
LOPPURAPORTTI GLYFOSAATIN KÄYTÖN AIHEUTTAMAT YMPÄRISTÖRISKIT: AINEEN KULKUREITIT SAVIMAALLA JA PÄÄTYMINEN VESISTÖÖN (GlyFos) Environmental risks of glyphosate use: transport in clay soils and leaching
LisätiedotKuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,
LisätiedotGluteenittoman tattarin viljely
Gluteenittoman tattarin viljely Markku Vitikainen, Keskisen Mylly Oy SATAFOOD - Gluteenittomasta viljelykierrosta erikoistumisvaihtoehto tiloille-hanke, Huittinen 10.3.2017 Tietoa osuuskunnasta Perustettu
Lisätiedot18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016
SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos
LisätiedotPeltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin
Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal
LisätiedotIntegroitua kasvinsuojelua viljoilla TehoPlus-hanke, puintipäivä
Integroitua kasvinsuojelua viljoilla TehoPlus-hanke, puintipäivä 15.11.2012 Sanni Junnila ja Aino-Maija Alanko MTT, PesticideLife-hanke LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön
LisätiedotHakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
Lisätiedotglyfosaatti 450 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)
Roundup Gold/KTTK/3.9.2004 1 (7) ROUNDUP GOLD Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjunta-aine Tehoaine: glyfosaatti 450 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Valmistetyyppi: SL Käyttötarkoitus:
LisätiedotKOKEITA JA KOKEMUKSIA KESTORIKKAKASVIEN TORJUNNASTA
KOKEIT J KOKEMUKSI KESTORIKKKSVIEN TORJUNNST Timo Lötjönen Luonnonvarakeskus, Ruukki -Edistystä luomutuotantoon- hanke 2012-2014 (Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus) -tulokset löytyy netistä: google => mtt
LisätiedotGluteenittomalle tattarille on kysyntää!
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Maatalousmuseo Sarka 16.10.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena
LisätiedotRikkakasvien hallinta viljelytekniikka haltuun
Rikkakasvien hallinta viljelytekniikka haltuun Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki / Oulu p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Ennakoivan torjunnan ja viljelykiertojen merkitys Yksivuotisten
LisätiedotCover Page. The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation.
Cover Page The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation. Author: Hannula, Emilia Title: Assessment of the effects of genetically modified potatoes
LisätiedotViherlannoitus vihannesten viljelykierrossa
Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Tuloksia tilakokeista EKOkas- ja Luomupuutarha hankkeet www.luke.fi/ekokas www.luke.fi/luomupuutarha Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskus (Luke) pirjo.kivijarvi@luke.fi
LisätiedotTautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,
Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset Janne Laine, puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com PROLINE XPERT Vahvempi Proline Xpert Uusi vahvempi ja kilpailukykyisempi ratkaisu erityisesti vehnälle
LisätiedotKokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg
LisätiedotMarja Poteri ja Eevamaria Harala. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
Rikkakasvien k i torjunta paakkutaimilla ill Marja Poteri ja Eevamaria Harala Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Rikkakasvien kartoitus metsätaimitarhoilla
LisätiedotMaamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto
Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto
LisätiedotKasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa
Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Sanna Viljakainen Ylitarkastaja, TkT Tuoteturvallisuusyksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinsuojeluaineiden käyttö Käytetään
LisätiedotSuorakylvöseminaari 2018
Suorakylvöseminaari 2018 1 Viljelysmaa ha / henkilö Maa pystyy sitomaan typpeä itseensä orgaanisen aineen % määrän mukaan. Maa pystyy sitomaan vettä itseensä orgaanisen aineen % määrän mukaan. KAURA
LisätiedotMehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.
Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.2015 Mehiläiset ja maatalous Mehiläiset tuottavat hunajaa, vahaa, propolista,
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pauliina Laitinen Kasvinsuojeluaineiden aiheuttamat riskit ympäristöön sekä niiden hallinta
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pauliina Laitinen Kasvinsuojeluaineiden aiheuttamat riskit ympäristöön sekä niiden hallinta Valmistelussa mukana Tukesin ylitarkastajat Sari Autio, Venla Kontiokari,
LisätiedotMatkaraportti Opintomatka Ruotsiin
Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin 26.-28.6.2018 Pirkanmaan Ymppi-hanke järjesti kesäkuussa kahden päivän opintomatkan Ruotsiin. Opintomatkalle osallistui 19 henkilöä. Opintomatkalla vietettiin yksi päivä
LisätiedotTaimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?
Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset
LisätiedotTerve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen
Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen MATO-seminaari 7.2.2018 Marja Jalli, Erja Huusela-Veistola marja.jalli@luke.fi Mukana: Luke Bayer Crop Science Hankkija Oy Helsingin Yliopisto Yara Suomi
LisätiedotHavaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)
Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.
LisätiedotSatoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )
Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti
LisätiedotMyyntipäällyksen teksti
Roundup Max/KTTK/3.9.2004 1 (7) ROUNDUP MAX Myyntipäällyksen teksti Rikkakasvien torjunta-aine Ärsyttävä Ympäristölle vaarallinen Tehoaine: glyfosaatti 680 g/kg (glyfosaatin ammoniumsuolana) Valmistetyyppi:
LisätiedotKevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun
LisätiedotJuurikäävän torjunnassa käytetyn urean vaikutukset metsäkasvillisuuteen ja maaperään
1 Juurikäävän torjunnassa käytetyn urean vaikutukset metsäkasvillisuuteen ja maaperään Rainer Peltola Täsmätietoa Lapin luonnontuotteista maakunnalle 2016 2 Juurikäävän torjunnassa käytetyn urean vaikutukset
LisätiedotRavinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen
Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,
LisätiedotSyysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
LisätiedotAvaunt. Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan
Avaunt Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan Avaunt - rapsikuoriaisten torjuntaan Hyväksytty rapsikuoriaisten torjuntaan öljykasveissa Torjuu pyretroideille kestäviä rapsikuoriaiskantoja
LisätiedotUUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset
LisätiedotBERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi
BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi Sampsa Heinonen BERAS Implementation Communications Manager sampsa.heinonen (at) beras.eu Maaseutututkijoiden tapaaminen, Kaarina 18.8.2011
LisätiedotViljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman
LisätiedotHerbisidien tehoerot viljojen rikkakasvitorjunnassa
Herbisidien tehoerot viljojen rikkakasvitorjunnassa 1 Heikki Jalli. Tapio Kujala Luke etunimi.sukunimi @luke.fi Rikkakasvien kasvun säätely kemiallisesti perustuu pellon rikkakasvilajiston tuntemiseen
LisätiedotHarmony 50 SX. Hyväksytyt käyttökohteet Rikkakasvien torjuntaan nurmien suojaviljoista, viljellyiltä laitumilta ja rehumaissilta
Harmony 50 SX Hyväksytyt käyttökohteet Rikkakasvien torjuntaan nurmien suojaviljoista, viljellyiltä laitumilta ja rehumaissilta Saa käyttää pohjavesialueilla Ei peräkkäisen käytön rajoituksia Käytön rajoitukset
LisätiedotRAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus
RAPORTTI VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla Raija Kumpula Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus Johdanto Marjanviljelyn koetilalla yksi keskeinen koetoiminnan aihe on
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Ruuskanen Ritva
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2018-00054 RO Ruuskanen Ritva 01.02.2018 Asia Komission tiedonanto eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta " Kielletään glyfosaatti ja suojellaan ihmisiä ja
LisätiedotKiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013
Kiintoaineen ja humuksen Nitrogen loading from forested catchments mallintaminen Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/213 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/9/212 21.11.213 VEMALA vedenlaatumalli
LisätiedotYleiset tiedot vastaajasta
Julkinen kuuleminen: kasvinsuojeluaineita ja torjunta-ainejäämiä koskevan EU:n lainsäädännön REFIT-arviointi Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Yleiset tiedot vastaajasta Huomautus: Tämä kysely
LisätiedotPeltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen
Kuva: Eliisa Punttila Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus SYKE 3.4.2019 1 Miten kipsi vaikuttaa? CaSO 4 2H 2 O Sato ja viljely Paljon rikkiä ja kalsiumia,
LisätiedotKestorikkakasvien mekaaninen torjunta
Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Kestorikkakasvit, nurmien niitot ja avokesanto Juolavehnäkokeet Ruukissa 2012 14
LisätiedotFenix/ (5)
Fenix/29.9.2016 1 (5) FENIX Rikkakasvien torjuntaan Myyntipäällyksen teksti Varoitus Epäillään aiheuttavan syöpää. Misstänks kunna orsaka cancer. Erittäin myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia.
LisätiedotAvaunt. Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan
Avaunt Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan Avaunt - rapsikuoriaisten torjuntaan Hyväksytty rapsikuoriaisten torjuntaan öljykasveissa Torjuu pyretroideille kestäviä rapsikuoriaiskantoja
LisätiedotKuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon
Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2013 1 (5) 464 V Ryj / Valtuutettu Terhi Koulumiehen aloite viheralueiden luonnonmukaisesta hoidosta HEL 2012-013812 T 00 00 03 Päätös päätti esittää kaupunginvaltuustolle,
LisätiedotMultavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat
Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat Tapio Salo Luonnonvarat Luke 31600 Jokioinen Sisältö Maanparannusaineiden sisältämä hiili Määrä Hajoamisnopeus
LisätiedotINTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA
INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA KÄYTÄNTÖÖN 1.1.2014 C:\Users\Omistaja\Documents\Konsultointi\KASVINSUOJELUKOULUTUS\2012 Uusi koulutus\mmma_7_2012.pdf MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/2012
LisätiedotTehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa
Tehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Kestorikkakasvit, nurmien niitot ja tehostettu avokesanto
LisätiedotPeittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit
Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012 Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Siemenessä leviävien tautien torjuntakeinoja luomussa Mahdollisimman
Lisätiedot