Glyfosaatin ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen -hankkeen esittely

Transkriptio

1 Glyfosaatin ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen -hankkeen esittely Glyfosaatin ympäristöriskit -seminaari, Ruissalo Jaana Uusi-Kämppä Heikki Jalli, Marja Jalli, Riitta Lemola, Visa Nuutinen, Marja Poteri, Pentti Ruuttunen, Sari Rämö ja Kari Saikkonen (Luke) Katri Siimes (SYKE) Marjo Helander (Turun Yliopisto)

2 Esityksen sisältö 1. Miksi GlyFos-hankkeet aloitettiin? 2. Vanhan GlyFos-hankkeen ( ) tuloksia 3. Uuden GlyFos II -hankkeen ( ) esittely Kuva: Heikki Jalli, Luke 2 Uusi-Kämppä, Glyfosaatin ympäristöriskit, Ruissalo

3 1. Miksi GlyFos-hankkeet aloitettiin? Laitinen (2009) tutki glyfosaatin ja AMPAn pitoisuuksia karkeista maista Savimaita Lounais- ja Etelä- Suomessa, jossa harjoitetaan suorakylvöä. Glyfosaatin käyttö yleistä suorakylvössä, koska juolavehnää tuhoava kyntö puuttuu. Fosfori rikastuu pintamaahan suorakylvössä. Glyfosaatti kilpailee fosforin kanssa samoista sitoutumispaikoista maapartikkelien pinnoilla. 3 Uusi-Kämppä, Glyfosaatin ympäristöriskit, Ruissalo

4 Koepaikka ja tutkimuskysymykset (GlyFos ) Kotkanojan huuhtoutumiskenttä Jokioisilla 1. Tutkittiin, kuinka paljon glyfosaattia ja hajoamistuote AMPAa kulkeutuu liuenneena sekä maa-ainekseen sitoutuneena pinta- ja salaojavesien mukana savialueella sijaitsevilta suorakylvömailta. 2. Ennustettiin huuhtoutumismallien avulla glyfosaatin kulkeutumista vesistöön pahimman vaihtoehdon skenaariossa Lounais-Suomen savialueella. Otettiin huomioon muokkausmenetelmä (suorakylvö/kyntö) ja pellon fosforiluku. A ja C = kyntö (k) B ja D = suorakylvö (sk) 4 Uusi-Kämppä, Glyfosaatin ympäristöriskit, Ruissalo

5 2. Vanhan GlyFos-hankkeen ( ) tuloksia Kuva: Jaakko Heikkinen, Luke Rahoitus: MMM / Makera Maa- ja vesitekniikan tuki ry. Aino ja Eino Kollin Säätiö 5 Uusi-Kämppä, Glyfosaatin ympäristöriskit, Ruissalo

6 Estimoidut glyfosaatin ja AMPAn määrät (kg/ha) kynnetyssä ja suorakylvetyssä maassa ( ) Kyntö Suurimmat määrät Kyntö: cm Suorakylvö: maan pintakerroksessa 0 2,5 cm Suorakylvö AMPAn määrä vastaa alkuperäistä glyfosaatin määrää (Petruneva, 2015) 6 Uusi-Kämppä, Glyfosaatin ympäristöriskit, Ruissalo

7 Kok. AMPA glyfosaattina, ug/l Kok. glyfosaatti, ug/l Kyntö, salaojavalunta Suorakylvö, salaojavalunta Kyntö, pintavalunta Suorakylvö, pintavalunta Kevät 2011 Syksy 2011 Kevät 2012 Syksy 2012 Kevät 2013 Kyntö, salaojavalunta Suorakylvö, salaojavalunta Kyntö, pintavalunta Suorakylvö, pintavalunta Glyfosaattikäsittely Glyfosaatin ja glyfosaatiksi lasketun AMPAn pitoisuudet valumavesinäytteissä ( ) - Glyfosaattia enemmän kuin AMPAa - Suorakylvössä suuremmat pitoisuudet kuin kynnössä - Pintavalunnassa suuremmat pitoisuudet kuin salaojavalunnassa - Syksyllä 2012 suuret glyfosaatin pitoisuudet (sateita) Kevät 2011 Syksy 2011 Kevät 2012 Syksy 2012 Kevät Uusi-Kämppä, Glyfosaatin ympäristöriskit, Ruissalo AMPAn pitoisuuksissa vähemmän vaihtelua

8 3. Uuden GlyFos II -hankkeen ( ) esittely Rahoitus: MMM / Makera Kuva: Heikki Jalli, Luke Kuva: Jaakko Heikkinen, Luke Kuva: Marjo Helander, TY 8 Uusi-Kämppä, Glyfosaatin ympäristöriskit, Ruissalo

9 GlyFos II: Työpaketit (TP) 1. Verrata käytännön tiloilla sekä herkillä pohjavesialueilla (metsätaimitarhat) glyfosaatti- ja AMPA-pitoisuuksia ja määriä maassa Kotkanojan koekentällä mitattuihin tuloksiin sekä saada lisätietoa tutkittavien yhdisteiden puoliintumisajoista. Mallintaa veden ja glyfosaatin liikkeitä maassa erilaisissa olosuhteissa. (Luke ja SYKE) 2. Tutkia pitkäaikaisen glyfosaatin käytön vaikutuksia pohjoismaisessa maatalouskäytössä olevan pellon viljelykasveihin (peruna, rypsi, kaura ja härkäpapu), sekä selvittää glyfosaatin käytön epäsuoria vaikutuksia ei-kohdeeliöissä. (Turun yliopisto ja Luke) 3. Koota hankkeessa tuotettu tieto yhteen ja esittää sitä mm. nettisivuilla, torjunta-aineiden käyttäjille suunnatuissa tapahtumissa sekä ammattilehtikirjoituksissa. (Luke, Turun yliopisto ja SYKE) 9 Uusi-Kämppä, Glyfosaatin ympäristöriskit, Ruissalo

10 TP 1: Glyfosaatin hajoaminen maassa ja kulkeutuminen veden mukana a) Glyfosaatin ja AMPAn määrät viljelijöiden suorakylvö- ja kyntöpelloilla (Luke) - Ruiskutusajankohta joko keväällä tai syksyllä - 3 näytteenottokertaa: ennen ruiskutusta keväällä 2016, vuorokausi ruiskutuksen jälkeen ja syksyllä ennen talven tuloa (keväällä 2017) - Lounaissuomalaisia peltoja 17 kpl (HeS, HsS, HtS, HtMr, KHt, MM) - Näyte myös Savijoen valuma-alueelta, jonne levitetään kipsiä - Näytteenottosyvyydet: 0 2,5 ja 2,5 22,5 cm maassa Verrataan käsittelymääriä ja pitoisuuksia Kotkanojan huuhtoutumiskentän tuloksiin. 10 Uusi-Kämppä, Glyfosaatin ympäristöriskit, Ruissalo

11 TP 1: Glyfosaatin hajoaminen maassa ja kulkeutuminen veden mukana (2/4) a) Glyfosaatin ja AMPAn määrät viljelijöiden suorakylvö- ja kyntöpelloilla (Luke) Viljelytiedot koelohkoilta : - Ruiskutuspäivä, aineen nimi (glyfosaattia g/litra) ja torjunta-aineen käyttömäärä (l/ha) - Muokkausmenetelmä ja -syvyys - Muokkauspäivät, kylvöpäivä, (puintipäivä) - Tiedot muiden herbisidien käytöstä (aine, määrä, pvm) - Viljelykasvi ja (lannoitus) - Maalaji, viljavuusfosfori Maanäytteet glyfosaatti- ja AMPA-analyyseihin (sekä ka-määritykseen, viljavuusfosforin, orgaanisen hiilen ja tilavuuspainon määrityksiin) 11 Uusi-Kämppä, Glyfosaatin ympäristöriskit, Ruissalo

12 TP 1: Glyfosaatin hajoaminen maassa ja kulkeutuminen veden mukana (3/4) b) Glyfosaatin kulkeutuminen maaperässä erityisen herkillä pohjavesialueilla: case study metsätaimitarhalla tehtävän glyfosaatti-pesäkekäsittelyn vaikutuksesta (Luke, Suonenjoki) - Selvitys glyfosaatin käyttöhistoriasta taimitarhoilla sekä nykyisistä käyttömääristä - Tietoa glyfosaatin kulkeutumisesta ja kertymisestä kevyillä hiekkamailla - Koepaikkana Luken Suonenjoen metsätaimitarha (sijainti luokkaan I kuuluva pohjavesialueella) - Maanäytteet ennen käsittelyä v ja 3 kertaa käsittelyn jälkeen - Näytteitä myös v käsitellyltä alueelta ja käsittelemättömästä metsämaasta 12 Uusi-Kämppä, Glyfosaatin ympäristöriskit, Ruissalo

13 TP 1: Glyfosaatin hajoaminen maassa ja kulkeutuminen veden mukana (4/4) c) Huuhtoutumismallin hyödyntäminen glyfosaatin ja AMPAn käyttäytymisen ja kulkeutumisen arvioinnissa (SYKE) - MACRO5.2-malli testattu GlyFos-hankkeessa - Simuloinneissa huomioidaan sitoutumisen ja maan fosforitilan välinen (jo aiemmin osoitettu) yhteys. (=> erilaiset riskinvähennystoimet eri P-lukujen maille.) - Simuloidaan erilaisista ruiskutuskenaarioista (määrä & ajankohta) aiheutuvaa liukoisen glyfosaatin kuormitusta savipelloilta pitkäaikaista säädataa käyttäen. Lasketaan eroosioaineksen mukana kulkeutuva glyfosaattikuormitus pintamaan pitoisuuden ja eroosiomäärien avulla. - Metsätaimitarhojen osalta voidaan karkeasti arvioida niiden glyfosaattikuormitusta pohjaveteen. 13 Uusi-Kämppä, Glyfosaatin ympäristöriskit, Ruissalo

14 TP 2: Glyfosaatin epäsuorat vaikutukset ei-kohdeeliöissä - Jatkoa v Turun yliopistossa aloitetulle käsittelykokeelle - Käsitellään koeruudut glyfosaattivalmisteella keväällä ennen kylvöä. - Koekasveina peruna, kaura, rypsi ja härkäpapu. - Korjataan ja mitataan sato, analysoidaan ravinnepitoisuudet sekä mahdollisesti glyfosaatin ja sen hajoamistuotteiden pitoisuudet. - Seurataan kasvien kasvua ja kukintaa sekä kasvituholaisia ja kasvitauteja kasvukaudella. - Lukessa selvitetään glyfosaatin vaikutuksia lieroihin. 14 Uusi-Kämppä, Glyfosaatin ympäristöriskit, Ruissalo

15 TP 3: Tulosten julkaisu- ja hyödyntämissuunnitelma Aloitusseminaari Ruissalossa Hankkeen nettisivut ( Yhteistyötä yhdistysten ja yhteisöjen kanssa: Kasvinsuojeluseura Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR. Suomen CA-viljelyn (Conservation Agriculture) yhdistys ry. ProAgria MTK Osallistuminen kotimaisiin ja ulkomaisiin seminaareihin (mm. Maataloustieteen Päivät, Maaperätieteiden päivät) Ammattilehtikirjoituksia Tieteelliset julkaisut (mallinnus, glyfosaatin vaikutus ei-kohdeeliöihin) Loppuraportti ja päätösseminaari Uusi-Kämppä, Glyfosaatin ympäristöriskit, Ruissalo

16 Tutkimusaihioita Vaihtoehtoisia torjuntamenetelmiä glyfosaatin käytölle (Heikki Jalli) Vaihtoehtoisia torjuntatoimenpiteitä glyfosaatin käytölle kaupunkiympäristössä (ml. jättiputken hävitys) (Pentti Ruuttunen) Glyfosaatti ja AMPA glyfosaatilla käsitellyn kasvuston sadossa (Sari Rämö ym Posteri) Glyfosaatin käyttö vs. ilman glyfosaattia viljely -talousselvitys Glyfosaatin vaikutus punahomeen esiintymiseen Glyfosaatin hajoaminen GlyFos-hankkeen maa- ja vesinäytteissä 16 Uusi-Kämppä, Glyfosaatin ympäristöriskit, Ruissalo

17 Kiitos mielenkiinnosta! 17 Teppo Tutkija