Konstari Tarmo valtuutettu Koskinen Pentti valtuutettu Kotiaho Jouni valtuutettu

Transkriptio

1 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginvaltuusto Aika klo 18:00-21:34 Paikka Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali Läsnäolleet Lahtinen Merja puheenjohtaja Rajala Sanna I varapuheenjohtaja Paavuori Heikki II varapuheenjohtaja Ahola Lotta valtuutettu Alanen Tuomo valtuutettu Haaparanta Jukka valtuutettu Himanen Reijo valtuutettu Hirvelä Sirkka valtuutettu Järvenpää Esko valtuutettu Kataja Pekka valtuutettu Koivula Antero valtuutettu Kokko Jyrki valtuutettu Konstari Tarmo valtuutettu Koskinen Pentti valtuutettu Kotiaho Jouni valtuutettu Kyrö Mika valtuutettu Laaksonen Erja valtuutettu Leppänen Kari valtuutettu Loberg Hannu valtuutettu Mäntylä Erkki valtuutettu Nurmesviita Sakari valtuutettu Paakkanen Arja valtuutettu Peltonen Tuula valtuutettu poistui klo 21:16 Perälä Risto valtuutettu Poti Jorma valtuutettu Putkonen Aira valtuutettu Pärnäjärvi Leena valtuutettu Rantanen Piritta valtuutettu Riihinen Pertti valtuutettu poistui klo 20:59 Sahala Eila valtuutettu Similä Matti valtuutettu Simonen Marko valtuutettu Sipilä Markku valtuutettu Suosaari Voitto valtuutettu Suuronen Pertti valtuutettu Tapiainen Tommi valtuutettu Valkeajärvi Leena valtuutettu Velling Reino valtuutettu Mikkola Leena varavaltuutettu Hakonen Eero varavaltuutettu Aaltonen Eija varavaltuutettu Lindeman Raimo varavaltuutettu Valkeinen Ari varavaltuutettu

2 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 2/ Muut läsnäolleet Salminen Ilkka kaupunginjohtaja Juurinen Anna-Liisa vt. hallintojohtaja Luostarinen Ari talousjohtaja Korhonen Auli henkilöstöjohtaja Kilpeläinen Leena sivistystoimenjohtaja Liehu Tuula sosiaali- ja terveysjohtaja Kuisma Tarja tekninen johtaja Västinen Mervi liikelaitosjohtaja poistui klo 19:25 Vaara Kari kaupunginarkkitehti Poissa El Sayed Seija valtuutettu Haggren Ari valtuutettu Hakanen Tapio valtuutettu Lampinen Arto valtuutettu Wickholm Jani valtuutettu Käsitellyt asiat :t Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todettiin. Allekirjoitukset Merja Lahtinen puheenjohtaja Anna-Liisa Juurinen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Jämsä Pentti Koskinen Leena Valkeajärvi Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä hallintotoimessa, kaupungintalo II kerros, klo pöytäkirjanpitäjä Anna-Liisa Juurinen

3 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginvaltuusto Käsitellyt asiat Sivu 22 Työjärjestyksen hyväksyminen 4 23 Arviointikertomus Tilinpäätös 2013 / Tilintarkastuskertomus 8 25 Henkilöstökertomus v Kiinteistö Oy Jämsänmäki / lainojen takaus Kiinteistö Oy Jämsänmäki / konsernilaina Jämsän Yrityskiinteistöt Oy / Lainan takaus Lukion toteuttamisvaihtoehdot / Jämsän lukion tilakysymyksen ratkaiseminen / periaatepäätös Luottamushenkilövaali / tekninen lautakunta Luottamushenkilövalinnat / sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen / varavaltuutettu 32 Kuntarakenneselvitys Kuhmoisten kunnan kanssa / selvitystyön organisoiminen ja ohjausryhmän nimeäminen Jämsän kaupungin hallintosääntö Maanvaihto / Tila Hartusmetsä 3:157 ja tila Pajuranta 3:76 / Heikki ja Pia Seppälä kaupunginosan korttelin 21 asemakaavan muutos (Lukkoilantie) 36 Hyvinvointikertomus, Vuosittainen raportti vuosilta ja suunnitelma vuodelle Valtuustoaloite / Jouluruokailut ym. tarjoilut säästölistalle / Jämsän Vasemmistoryhmä 38 Valtuustoaloite / Jämsän lapsipoliittisen ohjelman päivitys / Arja Paakkanen ym. 39 Valtuustoaloite / Olympiareliefin siirto / Pertti Riihinen, Tapio Hakanen ja Arto Lampinen Valtuustoaloitteet 60 Muutoksenhakuohjeet

4 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginvaltuusto Työjärjestyksen hyväksyminen Kvalt 22 Valtuuston työjärjestys 16 : Asiat esitellään valtuustolle esityslistan mukaisessa järjestyksessä, joll ei valtuusto toisin päätä.

5 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 2/ Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto Arviointikertomus / /2014 Tarkla Valmistelija: pöytäkirjanpitäjä Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt talousarvion vuodelle 2013 ja taloussuunnitelman vuosille Kaupunginhallitus esittää toimintakertomuksessaan selvityksen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta vuonna Kuntalain 71 :n mukaan: Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Alustavien suunnitelmien mukaan kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöstä kokouksessaan Ehdotus Puheenjohtaja Tarkastuslautakunta keskustelee arviointikertomuksen sisällöstä ja sen laadinnasta sekä ohjeistaa arviointikertomuksen valmistelua. Pöytäkirjanpitäjä päivittää arviointikertomuksen tekstejä ja taulukoita seuraavaan kokoukseen arviointityötä varten. Tarkastuslautakunnalle lähetetään tulostettu tilinpäätöskirja ja henkilöstökertomus postitse kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen 1.4. Arviokertomuksen ulkoasu noudattelee edellisen vuoden kertomusta, muutoksia tehdään tarpeen mukaan.

6 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 2/ Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto Tarkla Tarkastuslautakunnalle lähetettiin tilinpäätöskirja ja henkilöstökertomus sähköpostina ja kirjepostina sekä puheenjohtajan laatima asiakirjapohja arviointikertomuksen valmisteluun havaintojen kirjaamiseksi ja keräämiseksi tässä kokouksessa. Arviointitaulukon yhteenveto, jossa oli puheenjohtajan ja kahden jäsenen kannanotot, käytiin lävitse kokouksessa. Arviokertomuksen käsittely jatkuu iltakokouksena pidettävässä kokouksessa. Tarkla Tarkastuslautakunta valmisteli arviointikertomusta siten, että se saadaan hyväksyttäväksi pidettävässä tarkastuslautakunnan kokouksessa. Tarkla Ehdotus Puheenjohtaja Tarkastuslautakunta jatkaa arviointikertomuksen käsittelyä. Tarkastuslautakunta esittää kaupunginvaltuustolle tarkastuslautakunnan vuoden 2013 arviointikertomuksen, joka sisältää kuntalain 71 :n edellyttämän arvion valtuuston vuoden 2013 talousarviossa asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Tarkastuslautakunta esittää, että kaupunginvaltuusto pyytää kaupunginhallitukselta ja edelleen lautakunnilta ja johtokunnilta asianmukaiset selvitykset ja korjaustoimenpiteet tarkastuslautakunnan esittämistä huomioista ja selvityspyynnöistä siten, että ne voidaan käsitellä valtuustossa viimeistään syyskuun 2014 loppuun mennessä ja tarvittaessa huomioida vuosille tehtävässä taloussuunnitelmassa. Ehdotuksen mukainen.

7 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 2/ Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto Kvalt 23 Asiakohdan käsittelyn alussa kuultiin tarkastuslauta kunnan pu heenjoh ta ja Tarmo Konstarin alustus arviointikertomukses ta. Liitteet 1 Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tarmo Konstarin puheenvuoro

8 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto Tilinpäätös 2013 / Tilintarkastuskertomus 1196/ /2013 Khall Valmistelija: talousjohtaja, puh Kuntalain 68 :n mukaan tilinpäätös on saatettava valtuuston kä sitel tä väk si tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Kir jan pi to lain mukaan tilinpäätös on laadittava tilikautta seuraavan vuo den maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se ti lin tar kas tajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuus ton käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja nii den liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toi min ta ker to mus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kun nan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen al le kir joit ta vat kaupunginhallituksen jäsenet sekä kaupunginjohtaja. Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laa tia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös (KuntaL 68a ). Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan ti lin pää tös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen ta seiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konser ni ti lin pää tök seen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jos sa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomuksessa esitetään selvitys val tuus ton asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteu tu mi ses ta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toi min ta ker to muk sessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin ta lou teen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kun nan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai ra hoi tuslas kel mas sa. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimin ta ker to muk ses sa on tehtävä selkoa talouden ta sa pai no tuk sento teu tu mi ses ta tilikaudella sekä voimassa olevan ta lous suun ni telman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden ta sa pai not ta misek si. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys ti li kauden tuloksen käsittelystä. Jämsän kaupungin tilinpäätös ja toi min taker to mus noudattavat kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjetta kun nan ja kuntayhtymän tilinpäätösmallista. Tilinpäätös- ja toi min taker to mus on esityslistan liitteenä. Kuntalain 70 :n mukaisesti kau-

9 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto pun gin hal li tus antaa toimintakertomuksen yhteydessä esityksen ti likau den tuloksen käsittelystä. Jämsän kaupungin tilikauden tulos on liikelaitokset mukaan lukien ,72 euroa voittoa. Tilikaudelle kohdistuu tuloksen kä sit te lyerä nä poistoeron purkamista euroa. Tilikauden yli jäämäk si muodostuu täten ,98 euroa. Tilinpäätös ei sisällä rahas to jen purkamisia, eikä konsernirahastoon ole siirretty sen sääntö jen mukaista korkoa. Myöskään liikelaitosten osalta ei ole tehty varauk sia. Kaupunginhallitus esittää, että ylijäämä vuodelta 2013 jätetään koko nai suu des sa tilikauden voitto/tappio tilille. Kumulatiivista ylijäämää ta sees sa on tilinpäätöksen jälkeen euroa. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä osaltaan ja allekirjoittaa Jämsän kaupungin vuoden 2013 tilinpäätöksen ja esittää kau pun gin valtuus tol le, että 1. ylijäämä vuodelta 2013 jätetään kokonaisuudessa ti li kau denvoit to/tap pio tilille. 2. jättää tilinpäätöksen tilintarkastajien tarkastettavaksi. 3. Antaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edel leen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi tilinpäätösasiakirjaan tehtävät tekniset korjaukset. Merkittiin, että asian käsittelyn aikana pidettiin tauko klo Tarkla Valmistelija: pöytäkirjanpitäjä Kuntalain 75 :n mukaan tilintarkastajan on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään tarkastuksen tulokset. Kertomuksessa on myös esitettävä, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko toimielimen jäsenelle ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavalle viranhaltijalle (tilivelvollinen) myöntää vastuuvapaus. Jos tilintarkastajat havaitsevat, että kunnan hallintoa ja taloutta on hoidettu vastoin lakia tai valtuuston päätöksiä eikä virhe tai aiheutunut vahinko ole vähäinen, tilintarkastuskertomuksessa on tehtävä asiasta tilivelvolliseen kohdistuva muistutus.

10 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunnan on hankittava tilintarkastuskertomuksessa tehdystä muistutuksesta asianomaisen selitys sekä kaupunginhallituksen lausunto. Valtuusto päättää toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan valmistelu, tilintarkastuskertomus ja siinä tehdyt muistutukset antavat aihetta. Hyväksyessään tilinpäätöksen valtuusto päättää vastuuvapaudesta tilivelvollisille. Tilintarkastaja antaa kokouksessa tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta Ehdotus Puheenjohtaja Tarkastuslautakunta kuulee tilintarkastajaa ja käsittelee tilintarkastuskertomusta vuodelta Tilintarkastaja on päivätyssä tilintarkastuskertomuksessaan tehnyt esityksen tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä kaupungin hallintoa ja taloutta hoitaneille tilivelvollisille tilikaudelta Tilintarkastuskertomus ei sisällä selvitettäviä asioita. Tarkastuslautakunta päättää saattaa vuoden 2013 tilintarkastuskertomuksen kaupunginvaltuustolle tiedoksi ja esittää kaupunginvaltuustolle, että Jämsän kaupungin vuoden 2013 tilinpäätös hyväksytään ja kaupungin hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille myönnetään vastuuvapaus tilikaudelta Kvalt 24 Asian käsittelyn alussa kuultiin valtuustoryh mien puheenvuorot: sosialidemokraatit, keskusta, perussuomalaiset ja sitoutumattomat, kokoomus ja kristillisdemokraatit, Uu sijämsä, vasemmistoliitto ja vihreät. Liitteet 2 Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattinen ryhmäpuheenvuoro 3 Vihreiden ryhmäpuheenvuoro

11 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Henkilöstökertomus v / /2014 Khall Valmistelija: henkilöstöjohtaja, puh KT Kuntatyönantajien ja pääsopijajärjestöjen yhteistyönä on val mistu nut uusi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseksi. Tämä henki lös tö ker to mus on laadittu henkilöstöraporttisuosituksen mukaisesti. Henkilöstömäärä ja henkilöstökustannukset Henkilöstömäärä on vähentynyt edellisvuodesta vastaavaan ti lastoin ti ajan koh taan nähden: kaupungin palveluksessa oli 95 vakituista ja 73 määräaikaista työntekijää/viranhaltijaa vähemmän. Rek ry tointia on tiukennettu vähentämällä sijaisten ja muiden määräaikaisten käyt töä sekä jättämällä virkoja ja toimia täyttämättä. Merkittävä osa teh tä vien täyttämättä jättämisistä johtui vuoden vaihteen yli jat kuneis ta yhteistoimintaneuvotteluista, joten edellä mainitut luvut eivät mer kit se ai van näin voimakasta henkilöstömäärän vähenemistä. Lomau tus ten vuok si työllistettävien ja oppisopimusopiskelijoiden lu kumää rä vä he ni edellisvuodesta. Niinikään vuokratyövoiman käyttö on vä hen ty nyt. Viimeisen viiden vuoden aikana henkilöstömäärä on vähentynyt 320 hen ki löl lä (vakituiset ja määräaikaiset). Henkilöstömäärän muu toksis sa on otettava huomioon palvelujen tuotantotavoissa tapahtuneet muu tok set. Samalla kun kaupungin omissa henkilöstömenoissa sääs te tään, palvelujen tuotantotapoja muutettaessa kustannuksia siir tyy ostopalveluihin. Henkilöstökustannukset ovat vähentyneet edellisvuodesta noin 3,4 mil joo naa euroa. Henkilöstökustannusten vähenemä on mer kit tä vä, kun ottaa huomioon vastaavana aikana maksetut so pimus ko ro tuk set. Kertaluonteisia henkilöstömenosäästöjä saatiin viime vuonna yhteen sä 1,5 miljoonaa euroa. Lomautuspäiviä oli yhteensä kalen te ri päi vää. Lomautusten lisäksi oltiin palkattomilla vapailla ja vaihdet tiin lomarahoja vapaapäiviin. Lomautusten vaikutuksia tar kas teltaes sa voidaan yhteenvetona todeta, että lomautuksista huolimatta hoi to ta kuu sää dös ten mukaiset hoitoon pääsyajat toteutuivat. Myös päi vä hoi dos sa subjektiivinen päivähoito-oikeus toteutui. Niinikään op pi lai den oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen toteu tui. Hallinnollinen työ lisääntyi merkittävästi lomautusten vuoksi ja niin pä nämä tehtävät ruuhkautuivat.

12 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Eläkepoistuma Vuoteen 2020 mennessä Jämsän kaupungin palveluksesta jää eläkkeel le yli 300 henkilöä, joista lähes puolet on sosiaali- ja terveysalan hen ki lös töä. Tämä asettaa rekrytoinneille ja rekrytointien ke hit tä misel le erityiset haasteet. Myös osaamista on ennakoitava ja sitä on joh det ta va. Jämsän kaupunkiin laadittiin työhyvinvointiohjelma vuosille , joka samalla on työsuojelun toimintaohjelma. Vuosittain laa ditaan tämän kaupunginhallituksessa hyväksytyn ohjelman viitoittama to teut ta mis suun ni tel ma, joka puolestaan kytketään ta lous suun nit teluun ja sen myötä erilaiset tavoitteet muuttuvat käytännön toimenpiteik si. Tapaturmataajuutta tarkasteltaessa tilanne Jämsän kaupungissa ei ole hälyttävä, mutta siitä huolimatta työtapaturmien kehitystä on seurat ta va ja niiden vähentämiseksi on edelleen tehtävä konkreettisia toi men pi tei tä. Henkilöstökertomus käsitellään yhteistoiminnassa ennen kau pun gin val tuus ton käsittelyä. Henkilöstökertomus esityslistan liitteenä. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee henkilöstökertomuksen tie dok si ja lähettää sen edelleen tarkastuslautakunnan ja kau pun gin val tuus ton tietoon. Kvalt 25

13 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kiinteistö Oy Jämsänmäki / lainojen takaus 1267/ /2013 Khall Valmistelija: talousjohtaja, puh Kiinteistö Oy Jämsänmäki on laittanut Jämsän kaupungille seu raavan kirjelmän: Kiinteistö Oy Jämsänmäelle on usean peräkkäisen fuu sion myötä syntynyt rahoitusongelmia johtuen samaan aikaan ote tuis ta ja päättyvistä lainoista. Nykyisillä maksuohjelmilla vuonna 2014 lainojen lyhennyksiin on varattava 1,4 M ja korkoihin Yhtiön liikevaihto on 4 M ja käyttökustannukset noin 3 M. Rahoi tus va jeek si muodostuu noin Kiinteistö Oy Jäm sän mäel le syntyi rahoitusvajetta vuonna , josta osa on nyt ka tet tu kassalainalla konsernitilin limiittiä käyttämällä. Raskaimpia lainoja ovat Valtiokonttorin vuosimaksulainat, joissa koron osuus on jopa 50 % vuosimaksusta. Kuntarahoitukselta on lai noja, joissa on lyhyehköt maksuohjelmat ja nyt näitä lainoja on useampia päällekkäisiä. Kiinteistö Oy Jämsänmäki pyytää Jämsän kau pungil ta omavelkaista takausta kahdelle lainalle, jotka eivät lisää ny kyistä velkapääomaa vaan korvaavat aiempia lainoja: ,00 euroa Kuntarahoitus Oyj:ltä, jolla konvertoidaan 6 kpl Valtiokonttorin lainoja, joissa suurimmat korkokustannukset suh tees sa lyhennyksiin, (lyhennys euroa ja korko euroa /2014) ,00 euroa Kuntarahoitus Oyj:ltä, jolla korvataan kolme Kun ta ra hoi tuk sen lainaa, joista ,00 euroa erään ty mässä 2015, toinen ,00 euroa erääntyy 2018 ja kolmas ,00, jossa on huomattava korko (3,157 %) ja erääntyy Kiinteistö Oy Jämsänmäki on Jämsän kaupungin 100 % omistama ty tär yh tei sö. Yhtiöllä on ollut likviditeettiongelmia Jämsänkosken Kiin teis töt Oy:n fuusiosta lähtien. Yhtiöllä on edelleen liikaa asuntoja paik ka kun nan tarpeeseen nähden ja käyttöaste jää siten liian al haisek si, vaikka toimenpiteitä asuntokannan vähentämiseksi tehdään ko ko ajan. Kyseiset lainajärjestelyt eivät muuta velkapääomaa, vaan kor vaa vat vanhoja lainoja edullisemmin ehdoin. Ensimmäisessä koko nai suu des sa on kysymys Valtiokonttorin lainoista, jotka koostuvat kuu den eri talon lainoista, näillä lainoilla on tähän mennessä ollut lai tos kiin ni tys. Takausvastuuta Kiinteistö Jämsänmäen lainoista (ja sii hen fuusioiduista muista yhtiöistä) Jämsän kaupungilla on ,85, vastuu pieneni tilikauden aikana noin 0,5 M.

14 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Valtiokonttorin lainat on katsottu niin, etteivät ne ole sellaisiin ra kennuk siin kohdistuvia, että niiden osalta tulisi näillä näkymin ra ken nuksen purkaminen kyseeseen, vaan rakennukset kuuluvat suun ni telmis sa säilytettäviin rakennuksiin, joten mahdollisten pur ku avus tusten määrään kyseisillä lainojen vaihdolla ei ole merkitystä. Lainoilla py ri tään parantamaan yhtiön maksuvalmiutta ja osaltaan ter veh dyttä mään yhtiön rahoitusrakennetta. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuus to myöntää Kiinteistö Oy Jämsänmäelle omavelkaiset takaukset esit te ly teks tis sä mainituille enintään euron ja enintään euron tasalyhenteisille Kuntarahoituksen lainoille, joiden lai na-ai ka on vuotta. Kiinteistö Oy Jämsänmäki asettaa kyseisille lainojen suuruiset vasta ta kauk set. Lainojen takauksista peritään 0,3 %:n suuruinen vuo tuinen takausprovisio, kukin vuoden alun tilanteen mukaisesti. Kvalt 26 Merkittiin, että Leena Pärnäjärvi, Eija Aaltonen ja Tuomo Alanen esteellisinä eivät osallistuneet asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

15 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kiinteistö Oy Jämsänmäki / konsernilaina 1267/ /2013 Khall Valmistelija: talousjohtaja, puh Kiinteistö Oy Jämsänmäki on lähettänyt kaupungille seuraavan kirjel män: "Kiinteistö Oy Jämsänmäen nykyinen kiinteistökanta käsittää 890 asuntoa 54 eri kohteessa. Kohteista 24 on kerrostaloja, 3 luh tita loa, 26 rivitaloa ja yksi paritalo. Kaksikymmentä asunnoista on asun to-osak kei ta. Vanhimmat talot on rakennettu1950-luvulla ja viimei sin rivitalo Länkipohjaan vuonna Asuntopinta-alaa on yhteen sä m2. Käyttöaste on laskenut viime vuosina ja oli vuoden vaihteessa 79 %. Tämä on yhtiön talouden kannalta kes tä mätön tila ja toimenpiteisiin vajaakäytön poistamiseksi on ryhdytty. Erilliset osakehuoneistot pyritään myymään, rivitalo Ryönintie 2 myytiin kaupungille, kerrostalo Puistotie 11 Hallista myydään pe rus korjat ta vak si asunto-osakkeiksi, kerrostalo Konilannotkontie 2 vuok ratta neen kymmeneksi vuodeksi oppilasasuntolatoimintaan Jämsän Am mat ti opis tol le, paritalo Latvatie 8 myydään, rivitalot Heikinkuja 5 myy dään tai puretaan. Lisää myyntejä ja käyttötarkoituksen muu toksia valmistellaan ja osasta suuria asuntoja saneerataan yksiöitä, joilla paremmin kysyntää vanhemman ja nuoremman väen piirissä. Sanee raus ten yhteydessä kerrostalokohteet pyritään varustamaan hisseil lä. Käyttövesiputkistoremontteja olisi kiireellisesti tehtävä muutamissa koh teis sa. Jämsänkoskella Konilannotkontie 2:teen on laadittu suunni tel ma putkistoremontista jo 2012 ja korjaus tulee toteuttaa nyt ennen kohteen vuokraamista JAO:lle. Urakka on kilpailutettu ja siihen saatiin viisi tarjousta. Konilannotkontie 2 kerrostalon put ki re mon tin edullisin urakkatarjous on ,00 euroa (sis. alv 24 %), tarjoaja Jämsän Vesi ja Lämpö Oy. Kiinteistö Oy Jäm sän mäki pyytää Jämsän kaupungilta uutta konsernilainaa ,00 Koni lan not kon tie 2 putkiremontin toteuttamiseksi." Edelleen Kiinteistö Oy Jämsänmäen hallitus on todennut, että: " Yhtiön rahoituslaskelma 2013 osoittaa vajausta ilman lisä lai nan ot toa. Alustava laskelma vuodelle 2014 osoittaa noin 1,0 M vajausta ilman rahoitusjärjestelyjä." Yhtiön toimitusjohtaja on valtuu tet tu neuvottelemaan Jämsän kaupungin talousjohtajan kanssa lai na-ai ko jen pidennyksistä, lainan ottamisesta rahoitusvajeen katteek si rahoituslaitokselta tai kaupungilta. Summa on vastannut konser ni ti lin limiittiä, tuolloin Loppuvaje on ollut tarkoitus kattaa kiinteistöjen myyntituloilla.

16 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kiinteistö Oy Jämsänmäellä on käytössä konsernitili. Tilin limiitti on nyt Talousjohtajalla on valtuudet nostaa limiittiä 1 M asti. Tili on tarkoitettu tilapäisen rahoitusvajeen kattamiseen, ei pi dempi ai kai seen lainoitukseen. Kiinteistö Oy Jämsänmäen lik vi di teet ti ongel mat juontavat vuonna 2012 suoritetusta fuusiosta ja paik ka kunnan väestön vähenemisestä. Yhtiö on tehnyt suunnitelman, jonka mu kaan asuntokantaa vähennetään. Yksi osa ohjelmaa on Ko ni lannot ko 2:n vuokraaminen oppilasasunnoiksi. Kaupunginhallitus on myön tä nyt luvan käyttötarkoituksen muutokseen yhtiölle 33/2014 ja samalla hyväksynyt sopimusluonnoksen. Kaupungin likviditeetti on tällä hetkellä hyvä ja kaupunki pystyy tässä ti lan tees sa rahoittamaan kokonaan omistamansa tytäryhtiön ra hoitus tar peen tältä osin. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä ta lous arvios sa vuodelle 2014 ei ole antolainoihin esitetty eikä myöskään myön net ty määrärahaa, budjettia tehtäessä on ajateltu myön net tävän määrärahat kulloisenkin tilanteen ja valtuuston harkitseman tarpeen mukaisesti. Antolaina on rahoituserä eikä se vaikuta tu los laskel maan, ainoastaan kaupungin rahoitusasemaan. Saatavat korot ja muut maksut tulevat jatkossa tuloslaskelman tuloksi. Kau pun gin hal litus voi päättää konsernitilin limiitin yli miljoonan euron ti la päis lai noista, alle miljoonan luottolimiitistä päättää talousjohtaja. Putkiremontin aloittaminen aikaistaa Konilannotko 2:n vuokrausta JAO:l le ja parantaa täten Kiinteistö Oy Jämsänmäen asemaa. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää nostaa Kiinteistö Oy Jämsänmäen konser ni ti lin limiitin euroon ja ehdottaa kaupunginvaltuustolle, et tä valtuusto: 1. myöntää miljoonan euron määrärahan antolainoihin vuodelle myöntää euron lainan 10 vuoden maksuajalla Kiinteistö Oy Jämsänmäelle, laina tasalyhenteinen 2-4 kertaa vuodessa, kor ko 3 kk euribor + 1 %, normaalein konsernilainaehdoin. 3. myöntää euron lainan 10 vuoden maksuajalla Kiinteistö Oy Jämsänmäelle, laina tasalyhenteinen 2-4 kertaa vuodessa, kor ko 3 kk euribor + 1 %, normaalein konsernilainaehdoin. 4. em. kohdassa 2. mainittu laina maksetaan yhtiölle vähentämällä vas taa val la summalla konsernitilin velkaa, samalla turvaten yhtiön maksuvalmius. 5. Kiinteistö Oy Jämsänmäki asettaa lainalle hyväksyttävän vakuuden.

17 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kvalt 27 Merkittiin, että Leena Pärnäjärvi, Eija Aaltonen ja Tuomo Alanen esteellisinä eivät osallistuneet asian käsittelyyn ja päätöksentekoon ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

18 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Jämsän Yrityskiinteistöt Oy / Lainan takaus 1518/ /2014 Khall Valmistelija: talousjohtaja, puh Jämsän Yrityskiinteistöt Oy on vuonna 2009 nostanut Kuntarahoitus Oyj:l tä euron lainan, josta osa on ollut Jykin edellisen laajen nuk sen rahoittamiseksi ja osa yhtiön talouden vakautuslainaa. Laina on sovittu bullet - lainaksi, jonka jäljellä oleva pääoma on ,00 euroa ja erääntyy maksettavaksi Lainan ot toajan koh dan korkean korkotason vuoksi on tuolloin suunniteltu koko pää oman maksaminen tai korvaaminen uudella lainalla. Jämsän Yrityskiinteistöt Oy pyytää Jämsän kaupungilta oma vel kaista takausta lainalle, joka ei lisää nykyistä velkapääomaa vaan korvaa aiemman lainan. Takausta pyydetään euron Kun ta rahoi tus Oyj:n lainalle, jonka laina-aika on 10 vuotta ja korko kiinteä, tar jous het kel lä 2,310 % sisältäen marginaalin. Otettavalla lainalla mak se taan aiempi bullet laina pois (laina no /09). Ehdotus Talousjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuus to myöntää omavelkaisen takauksen esittelytekstissä mainitulle Kun ta ra hoi tuk sen lainalle. Vuotuinen takausprovisio on entisen lainan takauksen mukaisesti 0,5 %. Jämsän Yrityskiinteistöjen/Jyki Oy antama takaus 2,0 Meur on osaltaan edelleen tämän lainan vakuutena. Merkittiin, että kaupunginjohtaja Ilkka Salminen esteellisenä poistui asian käsittelyn ajaksi. Asian esitteli talousjohtaja. Kvalt 28 Merkittiin, että Esko Järvenpää, Eija Aaltonen ja Ilkka Salminen esteel li si nä eivät osallistuneet asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

19 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Lukion toteuttamisvaihtoehdot / Jämsän lukion tilakysymyksen ratkaiseminen / periaatepäätös 989/ /2013 Sivla Yhteisvalmistelu: sivistystoimenjohtaja puh , lu kio koulu tuk sen rehtori puh , opetusjohtaja puh Jämsän ja Jämsänkosken kaupunkien yhdistyessä hallinnon ja palve lui den järjestämissuunnitelmassa sovittiin lukiokoulutuksen olevan jat kos sa keskitetty palvelu. Lukioiden yhteen saattamista on tehty alkaen johdonmukaisesti ensin yhteisellä rehtoriratkaisulla ja siitä eteenpäin enenevässä määrin yhteisillä opetusjärjestelyillä. Kun Jämsän lukion tilakysymys on tullut ajankohtaiseksi ratkaista, lu kioi den yhteen saattaminen tapahtuu luontevasti tässä yh tey dessä. Tällä hetkellä Jämsänkosken lukio saa valtiolta korotettua yk sik köhin taa. Tämän vaikutus vuonna 2014 on noin euroa. On ole tet ta vaa, että tulevaisuudessa Jämsän kaupunki ei saa korotettua yk sik kö hin taa Jämsänkosken lukion osalta. Lukiokoulutuksen rahoituksesta säädetään laki vuoden 2014 aikana ja uusi rahoituslaki astuu voimaan Samalla rahoituksen taso laskee. Uusia rahoituksen määräytymisperusteita sovelletaan ensim mäi sen kerran määriteltäessä rahoitusta vuodelle Kou lutuk sen järjestäjien nykyiset järjestämisluvat perutaan ja uudet luvat as tu vat voimaan viimeistään Tavoitteena on karsia ny kyistä oppilaitosverkkoa kuitenkin siten, että alueellinen kattavuus säilyy myös harvaan asutuilla alueilla. Järjestämislupien myöntämisen kritee re jä ei ole vielä määritelty esim. opiskelijoiden määrän osalta. Jäm sä on Jyväskylän koulutuskuntayhtymän jälkeen maakunnan toisek si suurin lukiokoulutuksen järjestäjä. Jämsän kaupunginvaltuusto päätti lukion sijoittumisesta ko kouk sessaan ( 85). Päätöksen mukaan lukio sijoitetaan Jämsän keskustaan, joko peruskorjaamalla nykyinen lukio tai uu dis raken ta mal la. Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti, että lukion pe rus korjauk sen tai uudisrakentamisen osalta tehdään tarkempi suunnitelma vuo den 2013 aikana siten, että rakennussuunnittelu voidaan aloittaa vuo den 2014 aikana. Jämsän kaupunginhallitus päätti kokouksessaan ( 233) aloit taa hankesuunnittelun, jossa selvitetään kaksi vaihtoehtoa: Lukio sijoitetaan nykyisille sijoilleen tai lukio tehdään Paunun koulun laa jen ta mi se na lisäkerroksena. Kaupunginhallitus päätti myös ni metä työryhmän ja varata sille mahdollisuuden ottaa han ke suun nit teluun muukin vaihtoehto aikataulun puitteissa.

20 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Työryhmän puheenjohtajaksi määrättiin tekninen johtaja Tarja Kuisma ja jäseniksi kaupunginjohtaja Ilkka Salminen, si vis tys toi men johta ja Leena Kilpeläinen, kiinteistöpäällikkö Reijo Järvinen, ta lous johta ja Ari Luostarinen, opetusjohtaja Sami Lahti, kaupunginarkkitehti Ka ri Vaara, Paunun koulun rehtori Tuija Huikuri, Vitikkalan koulun reh to ri Eira Hietajärvi ja lukiokoulutuksen rehtori Juha Damskägg. Kau pun gin hal li tus nimesi työryhmään myös luot ta mus hen ki lö edus tajik si Tuomo Alasen, Mika Kyrön ja Aira Putkosen. Myöhemmin työryh män kokoonpanoa täydennettiin Jokivarren koulun rehtori Hannu Rei jo sel la. Paunun ja Vitikkalan koulun tilojen kartoittamiseksi tilattiin selvitys Haah te la Kehitys Oy:ltä. Selvitys valmistui ja sen tii moilta järjestettiin tiedotustilaisuus lukioiden, Paunun ja Vitikkalan kou lujen henkilöstölle Haahtelan Kehitys Oy:n tilaselvitys on esi tys lis tan mukana. Kaupunginhallitus käsitteli selvitystä ko koukses saan ( 5) ja antoi työryhmälle tehtäväksi selvittää oma na työnä vaihtoehtona valmistuneelle selvitykselle lukion si joit tumi nen Jokivarren kouluun. Selvityksessä pyydettiin huomioimaan se kä toiminnalliset että rahoitukselliset tekijät. Samoin pyydettiin selvit tä mään lukion toiminnan siirtymisen mahdolliset aikataulut. Työryhmälle annettiin aikaa saakka. Kokouksessaan ( 53) kaupunginhallitus pyysi työryhmää selvittämään Kai po lan koulun hyödyntämisen väistötiloina ja antoi jatkoaikaa saakka. Vaihtoehtoja selvittäessään työryhmä otti huo mioon lähivuosina alenevat oppilas- ja opiskelijamäärät pe rus ope tukses sa ja lukiokoulutuksessa. Paunun koulun oppilasmäärä (luokat 7-9) on lukuvuonna ollut 449 ja sen ennustetaan olevan 328 lukuvuonna (-121 oppilasta). Vitikkalan ja Jokivarren koulujen op pilas mää rä (luokat 1-6) yleisopetuksessa on lukuvuonna ol lut 503 oppilasta (Vitikkalassa 265 ja Jokivarressa 238 oppilasta) ja ennusteen mukaan 475 oppilasta lukuvuonna (Vi tikka las sa 270 ja Jokivarressa 205 oppilasta. Vähennystä 28 op pi lasta). Haahtelan raportin mukaan Vitikkalan koulussa oli koulun käyttöön ot to vuon na 2006 oppilaita yhteensä 425. Jämsän ja Jäm sänkos ken lukioiden yhteenlaskettu opiskelijamäärä lukuvuonna on ollut 288 ja lukuvuonna sen ennustetaan ole van 246 (-42 opiskelijaa). Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan (Haahtela Kehitys Oy:n sel vi tys) vuonna 2013 Jämsässä on 802 lukioikäistä nuorta. Jämsän alu een lukioihin on hakeutunut 36 % ikäluokasta. Tilastokeskuksen väes tö en nus teen mukaan vuonna 2017 lukioikäisten ikäluokka on 733 nuorta (pienentyy nykyisestä -69 lukioikäistä). Mikäli edelleen 36% nuorista valitsee Jämsän lukion, lukiolaisia on 264 opiskelijaa.

21 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan (Haahtela Kehitys Oy:n sel vi tys) yläkouluikäisten määrä pienenee noin 120 nuorella vuo desta 2013 vuoteen Saman väestöennusteen mukaan vuonna 2011 Jämsässä oli 1426 alakouluikäistä lasta. Vuonna 2015 ala koulu ikäi siä on 1248 lasta (vähennystä 178 lasta). Vuodesta 2015 eteen päin lasten määrä pysyy melko tasaisena. Kasvua ei ole ennus tet tu. Jämsän nykyisen lukion peruskorjaus Selvitystyön aikana tehtiin nykyisestä lukiosta ja liikuntahallista tarken net tu kustannusarvio ja sen suuruudeksi CP Crea Oy arvioi 7,9 milj. euroa. Peruskorjauksen aikana lukiolaiset joutuisivat olemaan väis tö ti lois sa n. 1,5 vuotta. Peruskorjattu lukio ja liikuntahalli voi taisiin ottaa käyttöön aikaisintaan elokuussa Tämän vaihtoehdon vuo tui set vaikutukset lukion käyttötalouteen ovat työryhmän raportin mu kaan euroa 25 vuoden poistoajalla. Pelkästään väistötilojen vuokriksi arvioidaan 1,5 vuoden ajalle n euroa. Tämän vaihtoehdon vahvuus on siinä, että nykyinen lukio on alun alka en suunniteltu lukiota varten, sijainti on keskeinen ja yhteys kir jastoon luonteva. Vaihtoehdon heikkous on sen kalleus, mikä tarkoittaa it se palveluun osoitettujen määrärahojen pienenemistä ja leik kauksia. Uudisrakentaminen Jos rakennetaan uusi lukio ilman liikuntatiloja, niin 2500 m2:n suuruis ten tilojen hinnaksi työryhmä arvioi kuusi miljoonaa euroa. Uudet ti lat voitaisiin ottaa käyttöön aikaisintaan elokuussa Tämän vaih to eh don vuotuiset vaikutukset käyttötalouteen ovat työryhmän ra por tin mukaan euroa 30 vuoden poistoajalla. Tämän vaihtoehdon vahvuus on, että tilat voidaan alusta alkaen suun ni tel la ottaen huomioon nykyaikaiset ja tulevaisuudenkin op pimis ym pä ris töt. Uudisrakentamisen yhteydessä olisi mahdollista ratkais ta muitakin tilakysymyksiä, jolloin investoinnin kustannusarvio luon nol li ses ti kasvaa. Vaihtoehdon heikkous on sen kalleus, mikä tar koit taa itse palveluun osoitettujen määrärahojen pienenemistä ja leik kauk sia. Lukion sijoittuminen Paunun kouluun Jos lukio sijoitetaan Paunun koululle, osa yläkoulun opetuksesta järjes te tään Vitikkalan koululla. Muutostöiden määrä olisi vähäinen. Inves toin ti ku luik si työryhmä arvioi euroa ja ka lus ta mis kus tannuk sik si euroa. Tämän vaihtoehdon vuotuiset vaikutukset käyt tö ta lou teen ovat työryhmän raportin mukaan euroa.

22 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Lukion opiskelijat mahtuisivat Paunun koululle syyslukukaudesta 2017 lähtien. Sitä ennen osa lukion opetuksesta voitaisiin järjestää kou lun läheisyyteen rakennettavalla viipalekoululla. Neljän ope tus tilan kuukausivuokra olisi euroa, perustus- ja pur ka mis kus tannuk set euroa. Kahden lukuvuoden lisäkustannus kuu kau sivuok ri na on noin euroa. Lukion sijoittuminen Paunun kouluun merkitsisi tilojen osalta sitä, että yläkoulun (vuosiluokat 7-9) käyttöön jäisi taito- ja taideaineiden ope tus ti lo jen lisäksi viisi (5) yleisopetuksen luokkaa. Tämä tar koit taisi sitä, että päivän aikana käytännössä kaikilla yläkoulun luokilla olisi op pi tun te ja niin Paunun kuin Vitikkalan koulussa, jolloin oppilaat ja opet ta jat kulkisivat näiden koulujen välillä useita kertoja päivässä. Tä mä tuo tullessaan todennäköisesti tiettyä levottomuutta ja kou luyh tei sön rakentumiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Vaikka mat ka on lyhyt, kulku parkkialueen halki tai Koskentien yli toisi haastei ta valvonnalle ja sitä kautta oppilaiden turvallisuudelle. Mikäli Vitikkalan koulun yhteyteen rakennetaan lisää opetustiloja (tar ve neljä (4) luokkatilaa. Investoinnin kustannusarvio noin euroa), yläkoulun käyttöön voitaisiin osoittaa Vitikkalan koululta n. 10 opetustilaa, jolloin tilanne helpottuisi. Käytännössä vain taitoja taideaineiden sekä fysiikka-kemian opetus järjestettäisiin tuolloin Pau nus sa. Tämän vaihtoehdon vahvuus on perusopetusta antavien koulujen yh teis työn tiivistyminen, samoin lukion ja perusopetuksen. Tosin lukio-opis ke li jat arvostavat myös omaa erillistä rakennusta ja ir tau tumis ta perusopetuksesta. Sijainti on keskeinen. Lukio ja yläkoulu sijait se vat lähekkäin, millä on merkitystä opettajien yhteiskäytön kannal ta. Vaihtoehto vastaa kaupungin taloudellista kantokykyä. Heikkous tulee yläkouluopetuksen jakaantumisesta kahden kou lu ra kennuk sen välille. Ilman lisätilan rakentamista arjen opetus- ja kou lutyö hön voi syntyä pulmia. Myös luontainen yhteys kirjastoon katkeaa. Lukion sijoittuminen Jokivarren kouluun Työryhmän selvityksen mukaan lukiolaiset mahtuvat Jokivarren koulul le. Muutostöihin arvioidaan kuluvan euroa ja ka lus ta miseen euroa. Mukana ei ole paikoitusalueen laa jen ta mis kustan nuk sia. Mikäli Jokivarren koulu lakkautetaan alakouluna läh tien, voidaan syksyn 2015 aikana tehdä tarvittavat muutostyöt ja hank kia kalusteet. Näin lukio voi siirtyä Jokivarren koululle tam mikuus sa Jokivarren koulun sisäilmaongelmat korjataan kesän 2014 aikana. Tämän vaihtoehdon vuotuiset vaikutukset lukion käyttö ta lou teen ovat työryhmän raportin mukaan euroa 25 vuoden poistoajalla.

23 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Yhdyskuntatoimessa laaditun alustavan suunnitelman mukaan Jo kivar ren koulun läheisyyteen voidaan osoittaa 30 li sä park ki paik kaa. Liit tee nä on alustava suunnitelma, johon on vihreällä mer kit ty uudet park ki pai kat. Parkkipaikkojen lisäys ei tällä ta val la toteutettuna vaadi ase ma kaa va muu tos ta. Parkkipaikkojen kus tan nus on noin e. Jokivarren koulun vuosiluokkien sijoittaminen Vitikkalan kouluun nostaisi koulutiloissa opiskelevien oppilaiden kokonaismäärää ny kyi ses tä. Kasvanut oppilasmäärä nostaisi samalla tilojen käyttöastetta ja mahdollisuus esimerkiksi ryhmien jaka mi seen tulisi ongelmalliseksi. Taito- ja taideaineiden opetustilat eivät riittäisi kaikkien ryhmien käyttöön ja ko. oppiaineita jouduttaisiin jat kos sa opettamaan myös ns. kotiluokissa. Iltapäivätoimintaa tarjotaan Jämsässä perusopetuksen 1. ja 2. vuo siluo kan oppilaille. Lisäksi Vitikkalan koulussa tarjotaan il ta päi vä toimin taa luokkien erityisryhmälle. Oppilaat, joille on tehty eri tyistä tukea koskeva päätös, ovat oikeutettuja hakemaan il ta päi vä toimin taan koko perusopetuksen ajan. Jos Jokivarren oppilaat siir rettäi siin Vitikkalan kouluun, ei iltapäivätoiminta onnistuisi enää ny kyiseen tapaan käytävätiloissa. Vitikkalan koulun yhteyteen on myös mahdollista rakentaa lisää tilaa hel pot ta maan perusopetuksen järjestelyjä. Neljän luokkatilan ra kenta mis kus tan nuk set olisivat arvioiden mukaan noin euroa. Vuo tui set vaikutukset perusopetuksen käyttötalouteen ovat työ ryhmän raportin mukaan euroa 20 vuoden poistoajalla. Vaihtoehdon vahvuus on lukion sijoittuminen omaan rakennukseen kes kei sel le paikalle. Lukio ja yläkoulu sijaitsevat lähekkäin, millä on mer ki tys tä opettajien yhteiskäytön kannalta. Tämä vaihtoehto tii vistää perusopetuksen yhteistyötä. Vaihtoehto vastaa kaupungin ta louden kantokykyä. Sen heikkoutena ovat tilapäiset järjestelyt, joita joudu taan tekemään yhden lukuvuoden ajaksi kuudensien vuo si luokkien osalta. Iltapäivätoiminnan järjestämis-/tuottamisperusteet tu levat tässä vaihtoehdossa uudelleen arvioitaviksi. Myös osa nykyisistä ai ne ope tus ti lois ta joudutaan ottamaan perusopetusryhmien käyttöön. Tilannetta voidaan parantaa lisätilaratkaisulla. Luontainen yhteys kirjastoon katkeaa, mutta avaa uusia mahdollisuuksia esi merkik si suhteessa musiikkiopistoon. Työryhmän esitys Kaupunginhallituksen asettaman työryhmän toimeksiantoon sisältyi lu kion toteutusvaihtoehtojen selvittäminen ja esityksen tekeminen rat kai sus ta. Kaupungin taloudellinen tilanne, kaupunginvaltuuston aset ta mat strategisen tason tavoitteet sekä taloustavoitteet ja op pilas- ja opiskelijaennusteiden aleneva kehitys koko kaupungin alu eel-

24 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto la huomioiden, työryhmä päätyi esittämään lukion sijoittamista Jo kivar ren koululle. Samalla lukiotyöryhmä esittää nykyisen lu kio ra kennuk sen purkamista ja liikuntahallin säilyttämistä elinkaarensa päähän eli noin 10 vuotta. Työryhmä esittää, että Jokivarren koulun toiminta loppuu ja kou lun oppilaat siirretään Vitikkalan kouluun. Tämän johdosta tulee käyn nis tet tä väk si Jokivarren koulun lakkauttamisprosessi. Syksyn 2015 aikana Jokivarren koululla tehdään tarvittavat muutostyöt ja ka lus ta mi set, jotta lukio voi siirtyä sinne tammikuussa Kaikki alakoulun oppilaat eivät mahdu Vitikkalan kouluun. Rat kai suksi työryhmä esittää, että lukuvuonna kuudennet luokat siir re tään muihin alakouluihin, kaksi ryhmää Kaipolan koululle ja kak si ryhmää Mäntykallion koululle. Kuljetuskustannuksiksi on ar vioitu euroa vuodessa. Jos väistötiloiksi valitaan vii pale kou lu, neljän opetustilan vuotuiseksi kustannukseksi tulee eu roa, sisältäen euron kuukausivuokran sekä perustamis- ja pur ku kus tan nuk set. Iltapäivätoiminnan osalta tulee jatkossa päätettäväksi, järjestetäänkö il ta päi vä toi min taa lainkaan, rajataanko toimintaan osallistumista vai py ri tään kö ulkoistamaan toiminta. Lukuvuodesta lähtien kuudennet luokat sijoitetaan Paunun kouluun, jonne syntyy tilaa oppilasmäärän laskun vuoksi. Osana kou lun toimintojen kehittämistä tulee jatkossa ratkaistavaksi kuu densien vuosiluokkien opetusjärjestelyt. Opetus voidaan järjestää luokan opet ta ja- tai aineenopettajajärjestelmän mukaisesti. Aineenopettajajärjestelmään siirtymisen myötä opetusta annettaisiin ai ne ope tus luo kis sa ja ns. kotiluokat jäisivät pois. Tämä tehostaisi tilo jen käyttöä. Mahdollista on järjestää opetus myös siten, että siinä oli si piirteitä sekä luokanopettajajärjestelmästä että ai neen opet ta jajär jes tel mäs tä. Tällainen toimintamalli on yleinen yhtenäiskouluissa. Lukiotyöryhmän selvitys valmistui määräajassa (raportti lu kion toteuttamisvaihtoehdoista esityslistan liitteenä) ja se annettiin sa ma na päivänä kaupunginhallituksen jäsenille tiedoksi. Tie do tus tilai suu det henkilöstölle, lehdistölle, opiskelijoille ja huoltajille jär jes tettiin Lisäksi lukion mahdollista sijoittumista Jokivarren kou lul le käsiteltiin lukioiden ryhmänohjaustuokioissa Muuta Sivistystoimialan valmistelijoille annetun suullisen informaation mukaan kaupunginhallituksessa on käyty keskustelua op pilaak siot to alu ei den uudelleen määrittelyistä. Mitään toimeksiantoa asias ta ei ole annettu.

25 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Jämsän kaupunki on jaettu oppilaaksiottoalueisiin, jotka määrittävät kau pun gin osoittaman lähikoulun oppilaalle. Jokivarren koulun lakkauttaminen merkitsee myös koulun op pi laaksiot to alu een lakkauttamista ja sen yhdistämistä Vitikkalan op pi laaksiot to alu ee seen. Oppilaaksiottoaluemuutos tulee päätettäväksi koulun lakkauttamisen jälkeen. Mikäli kahdesta nykyisestä koulusta (Vitikkala, Jokivarsi) muo dos tuvan Vitikkalan koulun oppilasmäärää halutaan pienentää, tulee riit tävän iso maantieteellinen alue liittää osaksi esimerkiksi Kaipolan koulua, jotta sillä olisi vaikutusta perusopetusryhmien lukumäärään. Käy tän nös sä tämä tarkoittaa kustakin vuosiluokasta vähintään 20 op pi laan siirtämistä pysyvästi toisaalle. Ratkaisulla olisi vaikutusta Vi tik ka lan koulun ja vastaanottavan koulun sarjaisuuksiin. Vitikkalan kou lus sa sarjaisuus tulisi pienenemään, mutta vastaavasti vas taanot ta van koulun sarjaisuus tulisi nousemaan. Sivistyslautakunta on kuitenkin tehnyt päätöksen oppi laak sioton kriteereistä. Kriteereiden myötä koulujen oppilasmääriä voi daan ennakoida ja ohjata nykyistä paremmin sekä huolehtia koulu ti lo jen tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Tässä vaiheessa on tarkoi tuk sen mu kai sin ta seurata oppilaaksioton kriteereiden vaikutusta kou lu jen oppilasmääriin. Yritysvaikutusten arviointi Sivistystoimenjohtajan toimeksiannosta Jämsän lukion neu vot te lukun ta on suorittanut hankkeen yritysvaikutusten ar vioin nin. Suo ri tet tu arviointi on esityslistan liitteenä. Neuvottelukuntaan kuuluvat: Juha Damskägg, lukiokoulutuksen rehtori, puheenjohtaja Susanna Ruusu, Jämsän lukion apulaisrehtori Harri Lehtinen, 12-ikäluokan vanhempi Pekka Juvén, konttorinjohtaja, Nordea Merja Lahtinen, lukion opettaja, kaupunginvaltuuston pj Marko Laakkonen, tuotantojohtaja, UPM Marko Leppänen, yrityspalvelupäällikkö, Jämsek Oy Mari Tuohiniemi, päätoimittaja, Jämsän Seutu. Arviointi on suoritettu lukion sijoittumisesta Jokivarren kou lu kiin teistöön. Neuvottelukunta on todennut muistiossaan seuraavaa: Vaihtoehtoina olevan Jokivarsi tai Paunu. Kaupungilla ei ole rea listis ta mahdollisuutta saneerata vanhaa tai rakentaa uutta. Jokivarsi vai Paunu. Sen yritysvaikutukset ovat suunnilleen samat.

26 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 2/ Sivistyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Vaikutukset seutukunnan työpaikka- ja väestökehitykseen, vai kutus neutraali; vetovoimaisella lukiolla voi olla välillinen vaikutus, tavoit tee na pitää nuoriso kaupungin omassa lukiossa, suurta alu eellis ta tai valtakunnallista vetovoimaa tuskin saatavissa 2. Vaikutukset vetovoimaisuuteen yritysten sijoittumispaikkana, vaiku tus neutraali; perustelut: ei erillisä perustelua 3. Vaikutukset nykyisten yritysten toiminta- ja ke hit ty mis edel ly tyksiin, vaikutus positiivinen; lukiolaiset käyttävät keskustan liikkeiden pal ve lu ja 4. Vaikutukset kärkitoimialojen kehittymisedellytyksiin, vaikutus neut raa li;lu ki on ja Patrian yhteinen fysiikan kurssi toteutettu ke väällä 2014, yhteistyötä kannattaa jatkaa, kielten osaaminen jatkossa vält tä mä tön tä myös suoritusportaassa 5. Vaikutukset investointeihin seutukunnalle, vaikutus neutraali; vaiku tus voi olla positiivinen, mikäli lukio sijoittuu Paunuun ja Vitikkalan yh tey teen tehdään lisärakennus. Neuvottelukunnan tekemä johtopäätelmä: Hankkeella arvioidaan ole van vähäisiä positiivisia yritysvaikutuksia keskustan liikkeille. Inves toin nit ovat vähäisiä, mikä toisaalta parantaa paikallisten yri tysten mahdollisuutta pärjätä tarjouskilpailuissa. Yritysvaikutusten arviointi ei tuota lisäperustelua hanketta koskevaa pää tök sen te koa silmälläpitäen. Sivistystoimenjohtajan näkemys Sivistystoimenjohtajan näkemys tilakysymyksen ratkaisemisesta on ol lut työryhmän ehdotuksen mukainen. Tämä tarkoittaa sitä, että lukion sijoittumisesta Jokivarren koulukiinteistöön tehdään tässä vaihees sa kaupunginvaltuustossa periaatepäätös. Lukio siirtyisi kiinteis töön muutostöiden jälkeen tammikuussa Tämän johdosta kau pun gin val tuus ton tulee periaatepäätöksen yhteydessä ilmaista tah ton sa siitä, että Jokivarren koulun lakkauttamisprosessi käyn niste tään. Lopullisesti koulun lakkauttamisesta päättää erillisenä asiana kau pun gin val tuus to. Periaatepäätöksen luonne; Kuntalaki 91 : Valtuusto ja muutkin toimi eli met hyväksyvät usein periaatelinjauksia, joita on tarkoitus noudat taa tulevia päätöksiä tehtäessä. Tällaiset päätökset eivät yleensä ole lopullisia asiaratkaisuja, koska asiat tulevat vielä erikseen toi mieli men ratkaistaviksi (Harjula&Prättälä 2012 s. 753). Lukion sijoittuminen Jokivarren koulukiinteistöön vastaa pal ve lu strate gian linjauksia 1) toimintojen mitoittamisesta tu le vai suu den tarpees ta lähtien 2) kiinteistöjen käyttöasteen te hos ta mi ses ta 3) toi mipis tei den lukumäärään huomioon kiin nit tä mi ses tä.