Perhekeskus perheiden moniammatillisena kumppanina Kokkola, Perhekeskusseminaari

Transkriptio

1 Perhekeskus perheiden moniammatillisena kumppanina Kokkola, Perhekeskusseminaari Marjatta Kekkonen, erikoissuunnittelija Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, Lanu

2 Mikä on perhekeskus? En familjecentral karaktäriseras vanligen av att mödrahälsovård, barnhälsovård, öppen förskola och socialtjänst samverkar för att tidigt arbeta förebyggande och främja barns hälsa och utveckling. De fyra basverksamheterna är ofta men inte alltid samlokaliserade. Dessa fyra basverksamheter utgår från tre områden: hälsa, pedagogik och socialt arbete. Familjecentraler framsträvar att nå ut till alla barn och föräldrar. Utifrån de ingående verksamheterna är den huvudsakliga målgruppen blivande föräldrar och barn i åldern 0 5 år med föräldrar. (Familjecentraler.Kartläggning och kunskapsöversikt. 2008)

3 Mikä on perhekeskus? Perhekeskus on paikallisesti kehittyvä toimintamalli, joka muodostuu äitiys- ja lastenneuvolan, varhaiskasvatuksen, koulutoimen sekä varhaisen tuen ja perhetyön palveluista. Perhekeskuksessa on perheiden kohtaamispaikka. Perhekeskuksen työ- ja toimintakäytännöt edistävät lasten hyvinvointia, antavat tukea vanhemmuuteen ja parisuhteeseen ja ovat ongelmia ennalta ehkäiseviä. Perhekeskuksen toimintaa ohjaa yhteistyö perheiden, järjestöjen, seurakunnan ja vapaa-ajan toimijoiden kanssa. Perhekeskus on osa kunnan lapsi- ja perhepalvelujen kokonaisuutta, ja siinä toteutuu riittävä palveluohjaus.

4 Eennalta ehkäisy perhekeskuksessa Universaali ennalta ehkäisy on tarkoitettu kaikille perheille ja lapsille. Tavoitteena on yhtäältä minimoida lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä riskitekijöitä ja vahvistaa suojaavia tekijöitä. Esim. perheiden sosiaalisten verkostojen vahvistaminen. Selektiivinen ennalta ehkäisy on tarkoitettu valikoiduille väestöryhmille, joissa on tunnistettu yksi tai useampi riskitekijä, joka saattaa aiheuttaa negatiivisen kehityskierteen. Esim.hyvin nuoret ensivanhemmat ja heille suunnattu ryhmätoiminta. Perhe- tai lapsikohtainen ennalta ehkäisy kohdistuu tiettyyn lapseen tai perheeseen, jonka ongelma tai riski on tunnistettu Edistävä, promotiivinen työote merkitsee lapsen ja perheen olemassa olevien voimavarojen, tietojen ja taitojen vahvistamista fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Perhekeskustoiminta suuntautuu siten yhtäältä koko lapsiperheväestölle (esim. lasta odottavat perheet) kohdennetuille perheryhmille (esim. maahanmuuttajaperheet) ja tarvittaessa yksittäiselle perheelle.

5 Perhekeskus ja ehkäisevä lastensuojelu Ehkäisevää lastensuojelua toteutetaan kunnan palveluissa kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä. Ehkäisevää lastensuojelua peruspalveluissa on erityinen tuki, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Peruspalvelut; neuvola, päivähoito, koulu, terveydenhuolto, nuoriso- ja vapaa-ajan palvelut jne. Ehkäisevä lastensuojelu Perhekohtainen lastensuojelu

6 CHILD HEALTH CLINIC SEUDULLISET LAPSI- JA PERHEPALVELUT ERITYISPALVELUT VARHAISEN TUEN PALVELUT PERUSPALVELUT LÄHIPALVELUINA TOTEUTETTAVAT EARLY CHILDHOOD EDUCATION AND CARE SOSIAALISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN LAPSET, PERHEET JA LÄHIYHTEISÖ, KANSALAISYHTEISKUNTA SCHOOL Challenges Uusi lastensuojelulaki Ennalta ehkäisevä lastensuojelu peruspalveluissa. Ennalta ehkäisevää lastensuojelua on lapsitai perhekohtainen erityinen tuki, joka annetaan peruspalveluissa neuvolassa, päivähoidossa, koulussa, nuorisotyössä, ilman lapsen tai perheen lastensuojeluasiakkuutta Lähde: Perhekeskustoiminnnan kehittäminen. STM, Selvityksiä 2008;12.

7 Moniammatillisen yhteistyön esteitä Yhteisesti sovitun päämäärän ja tavoitteen puuttuminen Yhteistyötä ohjaavien johtamiskäytäntöjen ja koordinaation puute Ajankäytön niukkuus, tiedonkulkuongelmat ja vaihtuvuus Yhteistyön epäsäännöllisyys ja epäselvyys Toisten tehtävien ja toimenkuvien vähäinen tunteminen Tietosuojakysymykset, verkostotyötaidot ja toimintakulttuuri Rakenteiden liikkuvuus ja muuttuminen; kuntarakenne-, palvelurakenne-, palkkausrakenne-, johtamisrakenne- ja tehtävärakenneuudistukset Asiantuntijalähtöinen palvelu- ja toimintakulttuuri ja perheiden sivuuttaminen Halme et al. (2010)

8 Moniammatillisuus ja perheiden rooli Tavalla, jolla palvelujen välinen yhteistyö on organisoitu on merkittävä vaikutus perheiden mahdollisuuksiin osallistua itseään ja lastaan koskevien asioiden suunnitteluun, arviointiin ja seurantaan perheiden mahdollisuuksiin tulla kuulluksi ja nähdyksi tasavertaisina kumppaneina ja kasvatuskumppaneina perheiden mahdollisuuksiin määritellä, mitä palvelutarpeita heillä on, millä tavalla palvelujen yleinen tarjonta vs. yksilöllinen räätälöinti vastaa heidän tarpeisiinsa sekä miten kiinteästi vs. löyhästi he osallistuvat yhteistyöhön (M. Larsson 1999) => Yhteistyökäytäntöjä tulisi suunnitella lasten ja perheiden tarpeista ja näkökulmasta lähtien Ei ole olemassa yhtä mallia tai hyvää käytäntöä. Yhteistyökäytäntöjen johtamiseen, organisointiin ja suunnitteluun on tarpeen kiinnittää huomiota. Lainsäädäntö, asetukset ja suositukset ohjaavat jossain määrin yhteistyötä. Perhekeskustoiminnasta ei ole omaa laatusuositusta tai normia Stakes, Marjatta Kekkonen,

9 Hoitoketju / palvelupolku Lapsi/nuori kotona päivähoidossa koulussa perhenla perhetuki psyk. pkl avohuolto psyk.osasto sijoitus perinteinen malli: yksi palvelu ja yksi toimisto toisensa jälkeenj soveltuu erittäin in huonosti lasten ja nuorten psykososiaalisiin tilanteisiin Jukka Mäkelä: Remontin tarvetta? 10

10 Kehityksellinen tuki lapselle ja kehitysympäristöille Koti Lapsi/nuori Päivähoito Lapsi Koulu Lapsi/nuori Terveyttä edistävät palvelut Vapaa-ajan ympäristöt Jukka Mäkelä: Remontin tarvetta? 11

11 Varhainen tuki ja apu lapselle ja kehitysympäristö Koti Lapsi/nuori Päivähoito Lapsi Koulu Lapsi/nuori Ongelmia, joiden kanssa ei pärjätä Peruspalvelut Vapaa-ajan ympäristöt Jukka Mäkelä: Remontin tarvetta? 12

12 Erityistason tuki ja hoito lapselle ja kehitysympäris Koti Lapsi/nuori Päivähoito Lapsi Koulu Lapsi/nuori Ongelmia, joiden kanssa ei pärjätä peruspalveluiden tuella Peruspalvelut Erityispalvelut Vapaa-ajan ympäristöt Jukka Mäkelä: Remontin tarvetta? 13

13 Perhekeskuksen moniammatillisia toimintakäytäntöjä

14 Perheen kohtaaminen

15 Moniammatillinen kasvatuskumppanuus Ammatillinen kumppanuus (moniammatillinen yhteistyö) Toisten työn ja työntekijöiden tuntemaan oppiminen Oman perustehtävän selkiytyminen ja rajaus Perheen ja lapsen kohtaaminen Auttamisprosessin herkkyyden ymmärtäminen Tunnetyöskentelyn osaamisen lisääntyminen Vuorovaikutustaidot Puhumisen ja kysymisen taito Käytännön työkalut ja työkäytännöt Työntekijöiden voimaantuminen Rauhallisen keskustelun mahdollisuus Ryhmän vahvistava vaikutus Kokemuksellinen oppiminen

16 Moniammatillisesta kumppanuudesta Toisten työn ja työntekijöiden tuntemaan oppiminen kasvatuskumppanuuden lähtökohtana Olen oivaltanut verkostotyön tärkeyden ja oppinut arvostamaan moniammatillisuutta. Moniammatillisen yhteistyön harjoittelun kautta sai paljon kokemusta muiden perustyöstä. Teemme kaikki arvokasta työtä asiakkaan hyväksi eri ammattikoulutuksen pohjalta, mutta päämäärä kuitenkin sama. Olemme saman alueen työntekijöinä tutustuneet toisiimme ja saaneet koulutuksesta oikeasti hyötyä alueella toimimiseen, koska meillä on yhteiset asiakkaat. Opimme tuntemaan toisiamme ihmisinä, toistemme työtä ammattilaisina. Näin kasvatuskumppanuutta voidaan lähteä rakentamaan paremmin. Marjatta Kekkonen

17 Moniammatillisesta kumppanuudesta => Oman perustehtävän selkiytyminen ja rajaus Porukkaa on (lapsi)perhepalveluissa niin, että päät kolisevat, mutta silti kaikkea on liian vähän. Olen ymmärtänyt miten vahva oma ammatti-identiteetti on ja miten iso osa työtä työrooli on. Moniammatillisuus tulee oman työn tueksi, kun kaikkea ei tarvitse tietää ja on lupa olla "tyhmä", kysyvä. Oman työnkuvan selkeys ja rajaus sekä konsultaation ja kysymisen helppous työntekijöiden kesken antaa jo paljon mahdollisuuksia toimia asiakkaan auttamiseksi. Kun tietää mitä toinen ammattilainen voi tehdä, on asiakkaita helpompi heidän palveluidensa piiriin ohjata ja itse apua pyytää. Oman perustyön kirkastaminen, se vasta vaikeaa onkin. Siitä syystä moniammatillisten yhteistyökuvioiden harjoittelua tulee kehittää. Marjatta Kekkonen

18 Moniammatillisesta kumppanuudesta => Perheen ja lapsen kohtaaminen ja luottamuksen rakentaminen Koulutus on tuonut lisää aikaa kiireen keskelle, koska koulutuksen kautta on jälleen kristallisoitunut se mikä on kaikkein tärkeintä työssäni ihmisten kohtaaminen - asiakas on tullut taas keskiöön. Koulutus auttaa ymmärtämään auttamisprosessin herkkyyttä, asiakkaan kunnioitusta, kuuntelemisen ja kuulluksi tulon tärkeyttä, luottamuksen rakentumisen vaikeutta. Koulutus virittää ja elvyttää työntekijöitä ajattelemaan oikeasti asiakaslähtöisesti. Marjatta Kekkonen

19 Moniammatillisesta kumppanuudesta => Perheen ja lapsen kohtaaminen ja tunnetyöskentely Asiakkaan tilanteeseen asettuminen on tuonut uudenlaista empatiaa perheen kanssa tehtävään työhön. Olen kehittynyt läsnä olevuudessa, tilanne herkkyydessä ja kuuntelun ja haastamisen taidoissa. Erityisesti on korostunut ensimmäisen tapaamisen merkitys, läsnä olemisen ja kuuntelemisen tärkeys. Toivottavasti osaisin entistä vahvemmin nähdä ja kuulla lapsen kokemuksen ja pystyisin kannattelemaan vanhempia niin, että he voisivat olla kyllin hyviä vanhempia. En tiedä oliko koulutuksella vai millä vaikutusta, mutta eräs asiakas sanoi lopetuskäynnillään, että oli todella tullut kuulluksi ja kuunnelluksi. Marjatta Kekkonen

20 Perhekeskus perheiden moniammatillisena kumppanina Kiitos mielenkiinnostasi. Marjatta Kekkonen Erikoissuunnittelija