Perhekeskukset Suomessa

Transkriptio

1 Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, VTM, FT Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, LANU

2 Perhekeskukset Suomessa raportti Nina Halme, Marjatta Kekkonen, Marja-Leena Perälä Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen THL 2

3 Miksi perhekeskustoiminnan kehittämistä? Pääministeri Kataisen hallitusohjelma Laajennetaan perhekeskustoimintaa perheiden, kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Perhekeskusten tavoitteena on edistää varhaista puuttumista ja pulmien ennalta ehkäisyä. Kansallinen Kaste ohjelma Osallisuus ja asiakaslähtöisyys ohjelman läpileikkaavat periaatteet Lasten Kaste -osaohjelman yksi temaattinen kehittämiskärki Perhekeskus ehkäisevän lastensuojelun rakenteena Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten ja nuorten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. (LsL 2007,3 a ) Toteutetaan kunnan palveluissa kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 3

4 Perhekeskustoiminnan tavoitteet Tukea vanhempia huolenpito- ja kasvatustehtävässä Edistää lasten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä Vahvistaa lasten ja aikuisten sosiaalisia verkostoja Tarjota tapaamispaikka alueen asukkaille Tarjota varhaisen tuen palveluja matalalla kynnyksellä Tarjota kohdennettua tukea riskiryhmille Edistää monialaista, ylisektorista yhteistoimintaa Rakentaa kolmannen sektorin kumppanuusyhteistyötä Toimia asiantuntija- ja osaamiskeskuksena Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 4

5 Perhekeskustoiminnan kehittämisen vaiheet 1. VAIHE 2000 luvun alku Yksittäiset kunnat ja hankkeet Työkäytännöt 2. VAIHE PERHE hanke Valtakunnallinen kumppanuusohjelma 3. VAIHE Kaste ohjelma Monialaisuus Rakenteet Yhteistoiminta Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 5

6 Perhekeskus palvelujen kehittämisen ja tutkimustiedon tuottamisen jatkumona Lasten, nuorten ja perheiden palveluttutkimusraportit, LapsYTY -julkaisut Perhekeskukset Suomessa. Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Familjecenter i Norden en resurs för barn och familjer, Family center in the Nordic Countries a meeting point for children and families Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 6

7 Perhekeskukset Suomessa -selvitys SELVITYKSEN TAVOITTEENA TUOTTAA TIETOA 1. Perhekeskusten yleisyydestä, palvelukokonaisuuksista ja toiminnan sisällöstä 2. Perhekeskuksessa toimivien eri palvelujen ja kolmannen sektorin toimijoiden välisestä yhteistyöstä 3. Lasten ja perheiden osallisuudesta ja sitä tukevista toiminta- ja työkäytännöistä. SELVITYKSEN AINEISTO o Perhekeskustoiminnasta ei ole ollut saatavilla kattavaa, valtakunnallista tietoa o Webropol kysely kuntiin, N= 97 => palautui 52, joista 32 ilmoitti kunnassa olevan perhekeskuksen o Aineiston keruu huhtikuu-elokuu 2011 o Lopullinen aineisto 32 perhekeskusta perustuu vastaajien itse tekämään määritelmään siitä, että heillä on perhekeskus Esityksen nimi / Tekijä 7

8 Perhekeskusten hallinnointi kunnissa Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 8

9 Perhekeskukset palvelujen tuottamistavan mukaan Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 9

10 Kohderyhmä Ikäryhmä Kyllä % Alle kouluikäiset ja alakouluikäiset Alle 3-vuotiaat vuotiaat vuotiaat 61 Yläkouluikäiset ja sitä vanhemmat vuotiaat vuotiaat Perhekeskustapaaminen/Nina Halme 10

11 Mitä tarkoitetaan perhekeskuksella? Perhekeskuksella tarkoitetaan palvelukokonaisuutta, johon kuuluvat äitiysneuvolan, lastenneuvolan, avoimen varhaiskasvatuksen ja vähintään ennalta ehkäisevän sosiaalitoimen palveluja. Lisäksi näiden palvelujen tai ainakin osan niistä edellytetään sijaitsevan fyysisesti samassa palvelukeskuksessa tai toimitiloissa. (Socialstyrelsen, Familjecentraler -kartläggningen, 2008) =>Määritelmän pohjalta selvitykseen mukaan tulleet perhekeskusten palvelukokonaisuudet luokiteltiin neljään ryhmään Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 11

12 Perhekeskusten palvelukokonaisuudet Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 12

13 Perhekeskusten palvelukokonaisuudet Suomessa 1. Monialainen perhekeskus ( 50 %) a) äitiysneuvolan b) lastenneuvolan c) avoimen varhaiskasvatuksen ja d) vähintään ehkäiseviä /varhaisen tuen sosiaali-/terveyspalveluja - palvelut muodostavat kiinteän palveluverkoston (47 %) tai palvelut sijaitsevat samassa palvelukeskuksessa / rakennuksessa (3 %) 2. Hyvinvointineuvolatyyppinen perhekeskus (22 %) a) äitiysneuvolan b) lastenneuvolan ja d) vähintään ehkäiseviä sosiaali-/terveyspalveluja -> terveyskeskustoimintaan kytkeytynyt toiminta - > avoimen varhaiskasvatuksen palvelut eivät ole kiinteä osa palvelukokonaisuutta Perhekeskustapaaminen/Nina Halme 13

14 Perhekeskusten palvelukokonaisuudet Suomessa 3. Avoimen varhaiskasvatuksen perhekeskus (9%) c) avoimen varhaiskasvatuksen palvelut ja d) vähintään ehkäiseviä /varhaisen tuen sosiaali-/terveyspalveluja -> äitiys- tai lastenneuvolapalvelut eivät ole kiinteä osa palvelukokonaisuutta 4. Erikoistunut perhetukikeskus (19 %) palvelukokonaisuus, johon on koottu erikoistuneita neuvonta- ja palveluyksiköitä (lasten- tai nuorisopsykiatria, mielenterveys, lastensuojelu, päihdepalvelut) tarjoavat palveluja lapsen ja perheen psyykkisen hyvinvoinnin ja terveyden kysymyksiin ongelma- ja erityisen tuen tarpeen tilanteissa Äitiys- ja lastenneuvolan tai varhaiskasvatuksen palvelut eivät olleet kiinteä osa palvelukokonaisuutta Perhekeskustapaaminen/Nina Halme 14

15 Palvelu/ toimija Universaalit palvelut Kuuluu pe-ke toimintaan % Äitiysneuvola Lastenneuvola Avoin vaka, ph Kohdennetut palvelut Kasvatus- ja perheneuvola Perhetyö Kotipalvelu Puheterapia Toimintaterapia 39 4 Fysioterapia 26 4 Sosiaalityö Kolmas ja yksityinen sektori Järjestö Srk 57 4 Yksityinen 33 4 Samassa rakennuksessa % Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 15

16 Perhekeskustoiminnan kehittämistarpeet 1. Monialaisen palvelurakenteen vahvistaminen 2. Strateginen yhteen sovittava johtaminen 3. Perhekeskuksen koordinaattori sekä johto-/ohjausryhmät 4. Kolmannen sektorin integrointi kiinteäksi osaksi toimintaa 5. Perheiden osallisuuden ja vanhemmuuden tukeminen Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 16

17 Perhekeskuksen monialaisen palvelurakenteen vahvistaminen Monialainen perhekeskus Hyvinvointineuvolatyyppinen perhekeskus Avoimen varhaiskasvatuksen perhekeskus Erikoistunut perhetukikeskus Äitiysneuvola Äitiysneuvola (tk) Ei kiinteää yhteyttä Lastensuojelu Lastenneuvola Lastenneuvola (tk) Ei kiinteää yhteyttä Lasten- /nuorisopsykiatria Varhaiskasvatus Ei kiinteää yhteyttä Varhaiskasvatus (avo) Päihdepalvelut Ehkäisevät palvelut Ehkäisevät palvelut Ehkäisevät palvelut Muita erityispalveluja Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 17

18 Kohti monialaista perhekeskusta Perhekeskuksen tavoitteet toteutuivat selvityksen mukaan parhaiten monialaisessa perhekeskuksessa => Niissä kunnissa, joissa perhekeskustoiminta on järjestetty hyvinvointineuvolatyyppisesti ilman kytkentää varhaiskasvatukseen, tulee neuvolan tiivistää yhteistoimintaa päivähoidon kanssa => Niissä kunnissa, joissa on avoimen varhaiskasvatuksen perhekeskus tulee tiivistää yhteistyötä äitiys- ja lastenneuvolan ja varhaisen tuen palvelujen kanssa Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 18

19 Varhaisen tuen ja erityisen tuen palvelut Perhekeskuksen palvelukokonaisuutta lasten ja perheiden varhaisen tuen palvelurakenteena tulee vahvistaa ja selkiyttää Selvityksessä kohdennettuina, varhaisen tuen palveluina mainittiin perhetyö, sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvolapalvelut sekä kotipalvelu ja puheterapia Lapsi-, perhe- ja veryhmäkohtaisten varhaisen tuen palvelujen sekä erityispalvelujen paikkaa ja tehtäviä tulee selkiyttää Erikoistuneista neuvonta- ja palveluyksiköistä, joilla ei ole kiinteää yhteyttä peruspalveluihin, olisi tarkoituksenmukaista käyttää nimitystä erikoistunut perhetukikeskus erotuksena matalan kynnyksen perhekeskustoiminnasta Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 19

20 Perhekeskustoiminnan strateginen, yhteen sovittava johtaminen Perhekeskustoiminnan toteuttamiseksi kunnissa tarvitaan perhekeskusta laajemmat ylisektoriset yhteistyö- ja ohjausrakenteet ja palveluja yhteen sovittavaa johtamista sekä kumppanuussopimuksia 3. sektorin kanssa Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 20

21 Toimintatavoitteet Perhekeskuksista 80 % oli kirjatut toimintatavoitteet tai oma toimintasuunnitelma näistä 80 % oli kirjattu lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan Kirjattu toimintasuunnitelma puuttui useimmin perhekeskuksista, joissa palveluja tuotettiin kolmannen sektorin toimintana tai monitoimijaisena yhteistyönä muiden kuntien tai palveluntuottajien kanssa Toimintatavoitteiden laatimiseen osallistuivat: Perhekeskuksen työntekijät 89 % Palvelusektoreiden esimiehet 82 % Järjestöedustajat 45 % Seurakunnan edustajat 38 % Vanhemmat 56 % Lapset 25 % Perhekeskustapaaminen/Nina Halme 21

22 Yhteisistä toimintatavoista sopiminen Yleisesti toimintatavoista oli sovittu hyvin: > 80 % sopinut arjen tukea ja yhteisöllisyyttä edistävistä palveluista, huolen puheeksiottamisen periaatteista sekä menettelyistä jos tunnistettu huolten kasaantumista tai sen riskiä perheessä >70 % sopinut perhekeskustoiminnan arvioinnista, palvelujen kohdentamisen ja palveluohjauksen periaatteista sekä moniammatillisten yhteistyötapaamisten ja henkilöstön osaamisen vahvistamisen periaatteista Heikoiten sovittu lasten ja perheiden palvelujen kehittämisestä osana kuntastrategiaa (57 %), yhteistyön periaatteista kolmannen ja yksityissektorin kanssa (29-55 %) sekä lasten ja perheiden osallisuuden vahvistamisen periaatteista (59 %) Perhekeskustapaaminen/Nina Halme 22

23 Yhteistoiminta perhekeskuksessa Yhteistoiminnan mahdollisti se, että kunnassa oli perhekeskusta laajemmin luotu lapsi- ja perhepalvelujen ylisektoriset yhteistyö- ja ohjausrakenteet. Yhteistoiminta toteutui paremmin, kun perhekeskukselle oli nimetty oma koordinaattori tai johto- /ohjausryhmä. Eri palvelusektoreiden käytännön yhteistyö mahdollistui parhaiten kunnissa, joissa oli luotu perhekeskustiimit. => Mitä paremmin yhteistyöstä oli sovittu, sitä paremmin vanhempien vertaistuki, kohdennettu varhainen tuki ja tiedon välittäminen perheille toteutuivat Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 23

24 Kolmas sektori vahvimmin mukana monialaisessa perhekeskuksessa Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 24

25 Kumppanuussopimukset ja kolmas sektori Solmittu kumppanuussopimus perhekeskustoiminnan toteuttamiseksi Muu kunta/ alue (kuntayhtymä, maakunta,seutukunta) Kyllä % 10 Seurakunta 14 Järjestö 25 Yksityinen palveluntuottaja 7 Kumppanuussopimuksia laadittu yleisimmin eri järjestötoimijoiden kanssa Perhekeskuksen käynnistymisen ajankohdalla, tyypillä, toiminnan laadulla tai koordinaatiolla ei yhteyttä kumppanuussopimusten solmimiseen Perhekeskustapaaminen/Nina Halme 25

26 Kolmas sektori vanhempien vertaistuen, osallisuuden ja sosiaalisten verkostojen vahvistajana Suurin osa (55-93%) arvioi vanhempien vertaistuen toteutuneen hyvin tai melko hyvin. Vertaistuki toteutui paremmin perhekeskuksissa, joissa oli mukana kolmas sektori. Kohtaamispaikka oli tarjolla 59 %:ssa perhekeskuksia. Kohtaamispaikka oli muita useammin perhekeskuksissa, joissa oli mukana kolmas sektori tai jotka eivät olleet erikoistuneita perhetukikeskuksia. Vanhempien ja lasten osallisuus toteutui sangen hyvin. Osallisuus toteutui paremmin niissä perhekeskuksissa, joissa oli mukana kolmas sektori ja joissa oli oma kohtaamispaikka perheille Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 26

27 Perheiden kohtaamispaikka Perhekeskustapaaminen/Nina Halme 27

28 Perheiden kohtaamispaikat Kohtaamispaikat yleisempiä varhaista tukea tarjoavissa perhekeskuksissa (80 % vs 38 %) Kohtaamispaikat yleisempiä perhekeskuksissa, joissa järjestö, srk ja/ tai yksityinen sektori aktiivisesti mukana (73 % vs 30 %) Kohtaamispaikat yleisempiä perhekeskuksissa, joissa palvelut oli suunnattu pienten lasten ja alakouluikäisten lasten perheille (79 % vs. 39 %) Kohtaamispaikalla merkitsevä yhteys vanhempien keskinäisen vertaistuen sekä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tukemiseen Perhekeskustapaaminen/Nina Halme 28

29 Perhekeskus vanhemmuuden tuen osaamiskeskuksena Pääsääntöisesti henkilöstön osaaminen perhekeskuksissa arvioitiin erittäin hyväksi Suurimmat kehittämistarpeet liittyvät 1. Strukturoitujen vanhemmuuden tuen ohjelmien hallintaan 2. Hallinnonalat ylittävään johtamiseen 3. Toiminnan arviointiin 4. Ehkäisevään parisuhdetyöhön Perhekeskuksissa, joissa oli kirjatut toimintasuunnitelmat ja tavoitteet osaaminen toteutui muita paremmin Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 29

30 Kaste ohjelma : Toimenpide 5: Vahvistetaan ehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja sekä kehitetään lastensuojelutyötä Laajennetaan perhekeskustoimintaa perheiden, kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyönä. kehitetään monialaista perhekeskustoimintaa hyödynnetään Kaste I kaudella kehitettyjä toimintamalleja ja menetelmiä, kehitetään laajoja terveystarkastuksia järjestetään koulutusta, kootaan toimijat yhteen Innokylän oppimisverkoston avulla Kehitetään lastensuojelun avohuoltoa ja perhehoitoa. Vahvistetaan lasten ja lapsiperheiden kotipalvelua ja kotiin vietäviä palveluja. Arvioidaan lasten ja nuorten ehkäisevien terveyspalvelujen vaikuttavuutta Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 30

31 Lasten Kaste osaohjelman kärjet ja läpileikkaavat periaatteet Perhekeskustoiminta kohdistuu alle kouluikäisiin monialainen palvelukokonaisuus, hyvät käytännöt työntekijöiden osaamisen vahvistaminen edellyttää yhteistyötä ja perhekeskeistä työotetta on perheiden kohtaamispaikka 2.Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus ympäristön ja yhteisön hyvinvointi, toimintakulttuuri, menetelmät, työote, lastensuojelun piirissä olevien lasten tukeminen 3.Lastensuojelu mm. lastensuojelutarpeen monialaisen selvittämisen menetelmät 1) Edistävä ja ehkäisevä työote (sis. varhaisen tuki, ylisukupolvisten ongelmien ja syrjäytymisen ehkäisy) 2) Monialainen palvelutarpeen arviointi 3) Erityispalvelujen tuki mm. konsultaatiomallit viedään peruspalvelujen tueksi lasten ja nuorten kehitysympäristöihin 4) Monialainen poikkihallinnollinen palveluja yhteensovittava johtaminen 5) Lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta tukeva työmenetelmät Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 31

32 Perhekeskukset Suomessa raportin kampanjatarjous -30% Nina Halme, Marjatta Kekkonen, Marja-Leena Perälä Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen 91 s., ISBN ovh 27,60, tarjoushinta 19,30 (ale-% on 30%) TARJOUSKOODI: TED1112 Tarjous alkaa THL:n verkkokirjakaupassa ja on voimassa asti o Kirja on myynnissä/tilattavissa o Rekisteröityneenä julkaisun voi maksaa laskulla (sähköinen ja paperinen) THL 32

33 Perhekeskus kokoaa yhteen perheet ja palvelut Kiitos ja hyvää päivän jatkoa Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 33