Kirje OKM/5/500/2014

Transkriptio

1 Kirje OKM/5/500/ Aluehallintovirastot Opetushallitus Hakaniemenkatu HELSINKI Viite Asia Suunnitelma valtion rahoittamasta opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön henkilöstökoulutuksesta vuonna 2015 Tavoite Valtion rahoittaman opetus- ja kasvatustoimen henkilöstökoulutuksen tavoitteena on edistää varhaiskasvatuksessa ja opetustoimessa henkilöstön elinikäistä oppimista ja tasaarvoisia mahdollisuuksia kehittää ammatissa tarvittavaa osaamista. Henkilöstökoulutuksella tuetaan hallituksen koulutuspoliittisten uudistusten toimeenpanoa ja kehitetään toimintaympäristön muutoksiin sopeutumisessa tarvittavaa osaamista. Lisäksi sillä luodaan opetus-ja kasvatusalan tulevaisuuden tarpeisiin vastaavaa uutta koulutustarjontaa. Valtion rahoittama henkilöstökoulutus täydentää työnantajan ja henkilöstön omaa vastuuta huolehtia työssä ja työyhteisöissä tarvittavan osaamisen kehittämisestä ja päivittämisestä. Määrällisenä tavoitteena on, että valtion rahoittamaan opetus- ja kasvatustoimen henkilöstökoulutukseen osallistuu vuonna 2015 yhteensä henkilöä. Opetusministeri päättää määrärahan käyttöä ohjaavat strategiset painopisteet ja linjaukset vuosittain. Määräraha Valtion talousarviossa (mom ) on esitetty vuodelle 2015 määrärahoja opetustoimen ja sitä tukevan henkilöstön henkilöstö- ja lisäkoulutukseen, sekä sen seurantaan ja arviointiin. Määrärahaa on käytettävissä opetus- ja kasvatustoimen henkilöstökoulutukseen yhteensä Määräraha on 2-vuotinen siirtomääräraha. Opetus- a kulttuuriminjsteriö Undervisnings-och kulturministeriet Meritullinkatu 10, Helsinki PL 29, Valtioneuvosto Sjötullsgatan 10, Helsingfors PB 29, Statsrädet Y-tunnus Puh kirjaamo@minedu.fi Tfn [ kirjaamo@minedu.fi FO-nummer

2 OKM/5/500/ (7) Kohderyhmät Opetus- ja kasvatustoimen henkilöstökoulutus on tarkoitettu sivistys- ja oppilaitosjohdolle, opetus-, ja opetuksen tukitehtävissä sekä varhaiskasvatuksessa toimivalle henkilöstölle: varhaiskasvatuksessa, ml. esiopetus perusopetuksessa aamu-ja iltapäivätoiminnassa taiteen perusopetuksessa lukiokoulutuksessa ammatillisessa koulutuksessa ammatillisessa aikuiskoulutuksessa vapaassa sivistystyössä ja muussa aikuiskoulutuksessa Täydennyskoulutuksen tuloksellisuutta edistää sidosryhmien edustajien osallistuminen yhdessä monialaista yhteistyötä tai moniammatillisu-utta edellyttäviin koulutuksiin. Näitä täydemyskoulutusohjelmia ovat muun muassa näyttötitkintomestarikoulutus, kolmiportainen hiki ja erityisopetuksen integraatio ym. Valtion rahoittaman henkilöstökoulutuksen kehittäminen vuonna 2015 Julkisen talouden sopeuttamistoimet ja samaan aikaan käynnistetyt koulutuksen kehittämistoimet vaikuttavat laajasti koulutukseen kaikilla asteilla. Erityisesti toisella asteella ja vapaassa sivistystyössä rakenteellinen kehittäminen sekä ohjaus- ja rahoitusjärjestelmän muutokset ja ammatillisessa koulutuksessa myös tutkintojärjestelmän ja näyttötutkintojärjestelmän muutokset ovat ajankohtaisia. Muutos edellyttää korkeaa osaamista ja kykyä johtaa muutosta. Koko koulutuskenttää koskeva talouskehyksen supistuminen varjostaa sekä opetushenkilöstön osallistumismahdollisuuksia että täydennyskoulutuksen tarjonnan pitkäjänteistä kehittämistä. Vuodesta 2015 alkaen myös varhaiskasvatuksen henkilöstö voi osallistua soveltuvin osin valtion rahoittamaan opetus- ja kasvatustoimen henkilöstölle järjestettyyn koulutukseen. Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä tulee edelleen olla mahdollisuus osallistua lasten päivähoidosta annetun lain täydennyskoulutusvelvoitteen mukaiseen osaamisen kehittämiseen. Valtion rahoittamassa henkilöstökoulutuksessa kohderyhmälle suunnatut koulutukset edistävät kohdissa l, ja 3-5 määriteltyjä painopistealueita. Opettajat Suomessa selvityksen mukaan opettajien osallistuminen täydennyskoulutukseen on lisääntynyt vuodesta 2007 alkaen. Vuonna 2013 noin 80 % opetushenkilöstöstä osallistui täydennyskoulutukseen. Vastaava osuus vuonna 2010 oli 77 % ja vuonna 2007 noin 66 %. Selvityksen mukaan osallistumisaktiivisuutta parantaisi edelleen organisaatiokohtaisten koulutus- ja kehittämissuunnitelmien henkilökohtaistaminen osana kehityskeskustelukäytäntöjä. Henkilökohtainen koulutus-ja kehittymissuunnitelma oli laadittu vain noin 15 %:lle opettajista. Kesäkuussa 2014 julkaistu TALIS2013 nosti esiin mm. kehittävän palautteen merkityksen suomalaisten opettajien työlle sekä tieto-ja viestintätekniikan muita maita vähäisemmän hyödyntämisen opetustyössä. Tuloksissa oli nähtävissä myös suomalaisten opettajien keskimäärin vähäisempi osallistuminen täydennyskoulutukseen.

3 OKM/5/500/ (7) Kaikessa täydennyskoulutuksessa tulisi hyödyntää uutta tutkimustietoa, omaan työhön integroitavissa olevia toimintatapoja ja muualla hankitun osaamisen hyödyntämistä. Erilaisilla verkko- ja teknologiaratkaisuilla voidaan kaikessa koulutuksessa edistää työn ohessa tapahtuvaa osaamisen kehittämistä ja jakamista. Vakiintuneiden teemojen osalta lisätään mahdollisuuksia tarjota kohderyhmille myös kokonaan mahdollistettuja verkkokoulutuksia. Kaikessa koulutuksessa osallistujia kannustetaan laajaan verkostoyhteistyöhön ohjelmien alueellisen ja valtakunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Määrärahojen tarkempi jakautuminen on tämän suunnitelman liitteenä l. Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen painopistealueet ja sisällölliset painotukset Koulutuspoliittisesti merkittäviä painopistealueita ovat: l. Elinikäinen oppiminen, pedagoginen osaaminen sekä johdon koulutus esi-, perus- ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa, lukiokoulutuksen yleisiä valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa sekä ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistuksen toimeenpanoa, opetus- ja kasvatushenkilöstön pedagogista osaamista sekä arviointitietojen ja - taitojen kehittämistä, erilaisten oppimisympäristöjen ja monipuolisten opetusmenetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa joustavan koulutuspäivän toteutumista tukevia opetusjärjestelyltä, opetushenkilöstön yrittäjyyskasvatuksen valmiuksia sekä työelämälähtöisen koulutuksen ja työvaltaisten oppimisympäristöjen hyödyntämistä, näyttötutkintomestarikoulutusta, sivistys- ja oppilaitosjohdon osaamista johtamisen eri osa-alueilla, lisäksi tuetaan rehtorin uran alkuvaiheen osaamista, rakennus- ja kiinteistöhoitoalojen opettajille ja sidosryhmien edustajille suunnattua kosteus- ja homevaurioiden korjaamisessa tarvittavaa osaamista. 2. Nuorisotakuun ja koulutustakuun edistäminen nuorisotakuun toimeenpanossa tarvittavaa osaamista (koulutustakuu, nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus sekä nuorten aikuisten osaamisohjelma), tuetaan toisen asteen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen uusien sähköisten haku-ja valintapalvelujen käyttöönottoa. 3. Koulutuksellinen tasa-arvo ja hyvinvoiva yhteisö hyvinvoivan ja turvallisen oppimisyhteisön toimintaa (ml. koulujen työrauhaan liittyvän lain toimeenpanossa sekä oppilas-ja opiskelijahuoltolain toimeenpanossa tarvittavaa osaamista), oppilaiden kouluviihtyvyyttä ja osallisuutta (ml. demokratia-ja ihmisoikeuskasvatusta), kolmiportaisen tuen toimeenpanoa (ml. sairaalaopetus) sekä kasvatus- ja opetushenkilöstön erityispedagogista osaamista, kasvatus- ja opetushenkilöstön valmiuksia ehkäistä kiusaamista (ml. suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiseltaja häirinnältä) yhdenvertaisuus-ja tasa-arvosuunnitelmien laatimista,

4 OKM/5/500/ (7) kestävää kehitystä koulutuksessa (ml. kestävä elämäntapa kasvatuksessa ja koulutuksessa) 4. Kulttuurit koulutuksessa Specima-ohjelman tavoitteita, kasvatus- ja opetushenkilöstön kielitietoisuutta, sekä tietoja ja taitoja toimia yhteisesti monikulttuuristen perheiden kanssa, opetushenkilöstön valmiuksia toimia maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukio- ja ammatillisen koulutuksen valmistavassa koulutuksessa, kansalliskielistrategian ja saamen kielen elvyttämisohjelman sekä romanipoliittisen ohjelman toimeenpanoa sekä Toiminnallista ruotsia -työryhmän esityksiä (mm. kielikylpydidaktiikka), kasvatus-ja opetushenkilöstön valmiuksia kehittää viittomakielisten oppilaiden opetusta. 5. Digitaalinen ja muu e-osaaminen valmiuksia johtaa digitaalisen pedagogiikan edellyttämää muutosta kaikilla koulutuksen tasoilla, tieto-ja viestintätekniikan pedagogista osaamista (ml. mediakasvatus), ohjelmoinnillisen ajattelun ja ohjelmoinnin valmiuksia, sähköisten oppimateriaalien ja palvelujen hyödyntämistä koulutuksessa ja opiskelussa. Lisäksi jatketaan yo-tutkinnon sähköistämisessä tarvittavan osaamisen kehittämistä lukioissa (Ylioppilastutkintolauta kunta). 6. Osaava-ohjelman toimeenpano Määräaikaisen ( ) Osaava-ohjelman tavoitteena on edistää opetustoimen henkilöstön tasaarvoisia mahdollisuuksia kehittää omaa ja työyhteisössä tarvittavaa osaamista. Osaava-ohjelman valtakunnallisen Forumin 2015 järjestää Länsi-ja Sisä-Suomen AVI. Osaava-ohjelman kansallinen arviointi valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Toiminnan laadun varmistaminen, arviointi ja raportointi Painopistealueita edistävät määrärahat tulevat haettavaksi vuosina toteutettuun toimintaan. Hankintailmoitukset julkaistaan ja määrärahojen haut avataan marraskuussa Tarkemmat ohjeet ja hakukuulutukset julkaistaan mm. verkossa. Lisäksi rahoittavat organisaatiot voivat järjestää alueellisia tai kansallisesti toteutettuja informaatiotilaisuuksia hakijoille. Valtion rahoittaman henkilöstökoulutuksen toimintaa seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Tarvittavan tietopohjan kokoamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus ja aluehallintovirastot kokoavat henkilöstökoulutuksesta määrällistä ja laadullista tietoa. Opetushallitus ja aluehallintovirastot raportoivat vuonna 2015 rahoitetun opetus-ja kasvatushenkilöstön henkilöstökoulutuksen määrälliset tiedot opetus- ja kulttuuriministeriölle mennessä. Koulutusten laadun ja vaikuttavuuden ym. raportoinnin aikataulusta sovitaan tarkemmin organisaatioiden tulossopimuksissa. Opetus- ja kulttuuriministeriä jatkaa vuonna 2015 opetustoimen henkilöstökulutuksen arviointeja vuosittain valittavan painoalueen/teeman osalta. Vuonna 2014 arvioinnin kohteena oli Osaava-ohjelma. Vuoden 2015 arviointi toteutetaan niin, että arvioinnin tulokset ovat käytettävissä vuoden loppuun mennessä.

5 OKM/5/500/ (7) Yhteydet muuhun rahoitukseen ja toimintaan Valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen lisäksi opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittämiseen on useita muitakin rahoituslähteitä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO tarjoaa useita täydennyskoulutusapurahoja ja liikkuvuutta tukevia ohjelmia opetustoimen henkilöstölle pohjoismaiseen, eurooppalaiseen ja kansainväliseen osallistumiseen. EU Erasmus+ -ohjelman tavoitteena on edistää erityisesti oppilaitosten ja nuorisosektorin kansainvälistymistä ja parantaa osallistujien avaintaitoja, osaamista sekä taitojen työmarkkinavastaavuutta. ESR ohjelmakauden ( ) aikana edistetään osaamisen kehittämistä useissa hankkeissa. Hanketoimintaan tai niiden järjestämään koulutukseen osallistuu usein myös opetushenkilöstöä. Eri rahoituslähteiden hyödyntämistä ja ennakointia voidaan edistää koulutuksen järjestäjien laatimilla suunnitelmilla. Opetushallinnon jakamien muiden kansallisten valtionavustusten käyttöön liittyy myös opetushenkilöstön osaamisen kehittämistä. Edellä mainittujen rahoitusmuotojen toisiaan täydentävä tehtävä tulee varmistaa tehokkaalla ohjauksella, tiedonvaihdolla ja yhteistyöllä. Opetus- ja viestintäministeri KtistäTKiuru l r~~/^^ /^^,^ Kehittämispäällikkö Skduni Kangasniemi ""-^ Tiedoksi OKM osastot Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry Sivistystyönantajat ry Suomen Kuntaliitto ry Liite Momentin käyttösuunnitelma 2015

6 OKM/5/500/2014 Momentin käyttösuunnitelma 2015 LIITE l Valtion talousarvio 2015 momentti (Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot) Määräraha jakautuu eri koulutussektoreille suunnatun henkilöstökoulutuksen kesken seuraavasti: l. Yleissivistävään koulutukseen liittyvä henkilöstökoulutus, ml. varhaiskasvatus Ammatilliseen koulutukseen liittyvä henkilöstökoulutus Aikuiskoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön liittyvä henkilöstökoulutus Koko opetustoimen henkilöstöä koskeva täydennyskoulutus Aluehallinnon toteuttama henkilöstön täydennyskoulutus Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunnan kustannukset sekä seurannan ja arvioinnin kehittäminen Maahanmuuttajataustaisen opetus-ja opetuksen tukihenkilöstön koulutus (Specima) l Opetushenkilöstön erikoistumiskoulutukset l Yhteensä Osaava-ohjelman rahoituksesta päätetään erikseen. Opetus- ja kulttuuriministeriä vastaa opetustoimen henkilöstökoulutuksen seurannan ja arvioinnin, maahanmuuttajataustaisten opetus- ja opetuksen tukihenkilöstön koulutusten (Specima), opetushenkilöstön erikoistumiskoulutusten sekä Osaava-ohjelman kansallisten ohjelmien toimeenpanosta. Lisäksi se vastaa ylioppilastutkintolautakunnan toteuttaman yo-tutkinnon sähköistämisen kustannuksista (ml. l htv). Opetus-ja kulttuuriministeriön käyttöön jätetään kohtien 4. ja määrärahoja seuraavasti: Kohde euroa Opetustoimen henkilöstökoulutuksen seurannan ja arvioinnin kehittäminen (6.) Specima-koulutus (7.) l Opetushenkilöstön erikoistumiskoulutukset (8.) l Ylioppilastutkinnon sähköistäminen (4.) Yhteensä Opetushallitus vastaa koulutuspoliittisesti merkittävien painopisteiden edistämisestä pidempikestoisella täydennyskoulutuksella yleissivistävässä, ammatillisessa ja aikuiskoulutuksessa sekä vapaan sivistystyön organisaatioissa työskentelevälle henkilöstölle. Määrärahasta (4.) kohdennetaan euroa oppilas-ja opiskelijahuoltolain (67/2013) muutoksista sekä euroa työrauhaan liittyvän lain (66/2013) muutoksista aiheutuviin osaamistarpeisiin. Lisäksi Opetushallituksen käyttöön osoitettavalla määrärahalla euroa (l.), se järjestää esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistustyöhön liittyviä, osallistujille maksuttomia koulutustilaisuuksia (ml. ruotsinkielinen koulutus). Koulutukset sisältävät opetussuunnitelman perusteiden toimeenpanon tukemiseen liittyviä koulutuksia sekä oppiainekohtaisia sisältökoulutuksia.

7 OKM/5/500/2014 Koulutukset toteutetaan siten, että niitä on mahdollisuus seurata myös etäyhteydellä. Määrärahaan ei sisälly henkilötyövuosia. Opetushallitus järjestää sen käyttöön osoitettavalla määrärahalla euroa (l.) myös Tulevaisuuden peruskoulu -hankkeessa määritellyille painopisteille maksutonta koulutusta, jolla edistetään kehittämiskouluverkostojen työtä. Kehittämiskouluverkoston alueellisille koordinaattoreille järjestetään kouluttajakoulutusta, kehittämiskouluverkoston henkilöstölle alueellisia ohjaustilaisuuksia sekä kaikille peruskouluille suunnattuja koulutuspäiviä. Koulutus on osallistujille maksutonta. Määrärahaan ei sisälly henkilötyövuosia. Kohde euroa Yleissivistävään koulutukseen kuuluva henkilöstökoulutus, ml varhaiskasvatus (l.) Ammatilliseen koulutukseen kuuluva henkilöstökoulutus (2.) l Vapaaseen sivistystyöhön ja aikuiskoulutukseen liittyvä henkilöstökoulutus (3.) Koko opetustoimen henkilöstöä koskeva täydennyskoulutus (4.) l Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta (6.) Yhteensä Aluehallintovirastot järjestävät varhaiskasvatuksen ja opetustoimen henkilöstölle koulutuspoliittisia painopisteitä ja alueellista yhteistyötä edistäviä lyhytkestoisia täydennyskoulutus- ja informaatiotilaisuuksia. Aluehallintovirastot tekevät sisällöllistä ja koulutusyhteistyötä ELY virastojen kanssa ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen osalta. Aluehallintovirastojen käyttöön asetetaan määrärahat seuraavasti: Henkilöstön täydennyskoulutus (5.) Etelä-Suomen AVI Lounais-Suomen AVI Länsi- ja Sisä-Suomen AVI Itä-Suomen AVI Pohjois-Suomen AVI Lapin AVI RFV:s svenska enhet för bildningsväsendet Yhteensä Määrärahojen mahdollisista siirroista aluehallintovirastojen kesken voidaan sopia tarkemmin niiden muodostaman yhteistyöryhmän esityksestä.