Synergiaseminaari , Oulu

Transkriptio

1 Synergiaseminaari , Oulu Työryhmätyöskentelyn muistio Synergiaseminaarin toisena päivänä työskenneltiin työryhmissä. Tähän muistioon on koottu kolmessa työryhmässä käytyä keskustelua työryhmien tekimien kirjausten ja yhteisen keskustelun pohjalta. Muistio kuvastaa työryhmätyöskentelyyn osallistuneiden näkemyksiä, ja siinä voi siksi olla keskenään ristiriitaisiakin asioita. Työryhmät olivat: 1) Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppilaitosyhteistyössä 2) Osaamisen tunnistaminen työnantajayhteistyössä ja 3) Osaamisen tunnistaminen ja sosiaalinen vahvistuminen. Teemoja lähestyttiin kaikissa ryhmissä kohdattujen haasteiden, löydettyjen hyvien käytäntöjen sekä kehittämistarpeiden ja -ehdotusten avulla. Työryhmätyöskentelyssä esille nousseita asioita tullaan hyödyntämään TPY:n kehittämis- ja vaikuttamistyössä. Työryhmä 1: Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppilaitosyhteistyössä Vetäjät: Anu Puhakka & Jaakko Vetämäjärvi / Oulun kaupunki Yleistä - Erityisopiskelijoiden määrä on kasvussa myös tavallisissa ammattioppilaitoksissa: ero ammattioppilaitoksen ja erityisammattioppilaitoksen välillä madaltunut - Caset: hyödyntäminen, esim. Julian tarina: - Länsi-Uudellamaalla ajankohtaista hanke- ja kehittämistoimintaa: työpajojen ja järjestöjen yhteistyötä: mahdollisuus suorittaa yhteensä noin 20 tutkinnon osaa eri aloilta, Vastuuta2020- hanke (ESR), oma malli osaamistodistukselle Haasteita - Miten ammatillisen koulutuksen reformi vaikuttaa oppilaitosten ja työpajojen yhteistyöhön? - Ei tulisi rakentaa liian monimutkaisia malleja osaamisen tunnistamiseen - Riittävä dokumentointi: tulee panostaa - Arvioinnin yhdenmukaisuus: vaatii koulutusta - Osaamisperusteista ei ole riittävää tietoa ja yhteistä ymmärrystä eri toimijoilla, terminologian tulee olla yhdenmukaista - Työpajojen henkilökunnan määräaikaisuus ja vaihtuvuus - Eri hankkeissa on kehitetty runsaasti erilaisia malleja, miten niitä päivitetään myöhemmin? Esim. Ossut vaativat päivittämistä (Huom. TPY on hakenut RAY:ltä avustusta toimintaan, jonka osana Ossut on tarkoitus päivittää) - Toisten toimijoiden tunnistaminen ja tunteminen: ei tiedetä riittävästi, miten toisten toimijoiden organisaatio rakentuu - Osaamistodistuksia annetaan eri perustein (eri mallit), miten nämä arvotetaan oppilaitoksissa? 1

2 - Ennakkoluulot - Liian kapea-alainen osaamisen tunnistaminen ja hankkiminen - Koordinaation puute - Rahoitus: resurssien väheneminen ja rahoituksen projektiluontoisuus - Oppilaitosten ja työpajojen keskinäinen sijainti -> välimatkat voivat olla todella pitkiä - Työpajapedagogiikka vs. oppilaitosten tutkintoperusteet haasteita yhteensovittamisessa, työpajoista ei ole tarkoitus tehdä toista oppilaitosta - Henkilösidonnaisuus (voi olla myös myönteistä) - Keskustelevaan yhteistyöhön pääseminen oppilaitoksen ja työpajan välillä Mietittävä yhdessä, miten osaamista voisi kartuttaa työpajaympäristössä ja miten asiat tulisi dokumentoida - Mihin ohjaudutaan tutkinnon valmistumisen jälkeen? Hyviä käytäntöjä - Pidennetyt TOP-jaksot: osa viikosta työpajalla, osa viikosta oppilaitoksissa, opiskelija pystyy silti saamaan opintotukea - Oravannahkakaupat : raha ei liiku työpajojen ja oppilaitosten välillä, nopeuttaa toimintoja - Osaamistodistus on hyvä silloin, kun se on riittävän kattava, mutta selkeä tuo osaamisen esille, luotu yhteistyössä oppilaitosten kanssa - Toimivia malleja paljon: esim. Oulun malli, Paikko, Ossut, Länsi-Uudenmaan malli, Silta-Valmennuksen malli - Opiskelijoiden levähdysjaksot työpajoilla tärkeitä - Opettajien kanssa tehtävä yhteistyö: tunnetaan toisten toimintaa ja opettajat tuntevat työpajan oppimisympäristön. Etsitään yhdessä mahdollisuuksia. - Työelämätaitojen oppiminen työpajalla olennaista - Yhteistyö ei voi olla henkilöistä kiinni: rakenteisiin on luotava malli - Yhteistyön muokkaaminen reformin mukaiseksi - Myös dokumentoinnin kehittäminen reformin mukaan - Oravannahkakauppa: rahaa ei liikutella yhteistyössä, molemmat hyötyvät - Näyttömahdollisuus työpajoilla - Hyvä yhteistyö: Sama kielenkäyttö (terminologinen vastaavuus) Yhteiset tavoitteet Tunnetaan toisen toimijan mahdollisuudet ja rajat Tutkinnon osan suorittaminen Raha ei ole ainoa määrittävä tekijä, jos maksajaa ei löydy, etsitään muita keinoja Rakentuu luottamukselle (osaaminen, toiminta) Prosessipohjaista - Yhdessä tekeminen Kehittämistarpeita ja -ideoita - Osaamistodistusten vertailtavuus (eri malleissa eroja) - Oppimisympäristön tunnistaminen ja tiedon siirto: luotettava ja saatavilla oleva oppimisympäristönkuvaus / tunnistamisraportti, miten tietoa siirtyy pajalta oppilaitokseen - Kaikilla paikkakunnilla osaamisen tunnistamis- ja tunnustamiskäytännöt työpaja-oppilaitosyhteistyössä eivät ole vielä tuttuja tarvitaan tiedottamista ja keskustelua 2

3 - Yhteistyö ei voi olla henkilöstä kiinni, vaan tulee perustua rakenteisiin - Yhteistyön ja dokumentoinnin muokkaaminen reformin mukaiseksi - Näyttömahdollisuutta työpajoilla tulisi kehittää - Opettajien työnkuva muuttuu nopeasti: ammattitaitoa tarve kehittää - Työpajojen sisällön muuttaminen vastaamaan e-perusteita ja työelämän tarpeita - Arvioinnin yhteinen linja, luottamus työpajojen ja oppilaitosten välillä Tulisi järjestää esimerkiksi Arviointi-seminaari 2017, opettajat ja työpajahenkilökunta yhdessä - Valmentautujan statuksen joustavuus (työtön/opiskelija) - Rahoitus - Kuntarajat, miten siirtymät tapahtuvat? - Mikään ei ole niin pysyvää kuin jatkuva muutos! - Hyvät toimintamallit ja ideat näkyviksi ja kaikkien käyttöön Tarvittaisiin joku pysyvämpi rakenne, jossa kehitettäisiin valtakunnallisesti hyviä käytäntöjä ja malleja sekä pidettäisiin jatkuvuutta yllä - Koordinointi Esim. TPY:n ja Opetushallituksen tulisi yhdessä luoda tämä rakenne Työryhmä 2: Osaamisen tunnistaminen työelämäyhteistyössä Vetäjät: Ari Reunanen & Rebekka Ylén / Rauman Seudun Katulähetys ry Toteutettu työelämäyhteistyö ja sen hyödyntäminen opinnollistamisen näkökulmasta - Yleistä: jatkopolutus työpajalta yrityksiin ja kuntaan: työkokeilu ja palkkatuki - Kunnat lisäksi: kuntouttava työtoiminta (eräässä kunnassa opinnollistettu kunnan kuntouttavan työtoiminnan toimipisteet) - Sopimukset yhteistyöstä ja palvelutuotannosta kuntien kanssa, alihankintatehtävät - Seinätön valmennus ja valmennuksellinen tuki työpajajakson jälkeen - Tuettu oppisopimus - Edelleensijoittaminen - Mt-työhönvalmennus avoimille työmarkkinoille - Erityiset yhteistyömallit: 3 pv työpajalla + 2 pv yrityksessä (erilliset työkokeilusopimukset) - Tutkinnon osien ja tutkintojen suorittaminen, näytöt yhteistyössä oppilaitosten kanssa Haasteita - Millaista porkkanaa yrityksille voidaan tarjota? Miten saada yritykset mukaan yhteistyöhön? - Vedetäänkö kentällä yhtä köyttä toimijoiden välillä? (Paljon erilaisia malleja ja toimintatapoja) - Suuria ja jatkuvia muutoksia: lakimuutoksia, rakenneuudistuksia, ammatillisen koulutuksen reformi, sote millaisia seurauksia työpajakentälle? Ammatillisen koulutuksen reformi: saadaanko työpajojen valmentautujia enää sijoitettua yrityksiin, kun niihin on jatkossa tulossa yhä enemmän opiskelijoita (vrt. myös koulutussopimus) Jakautuuko työpajakenttä jatkossa vahvemmin kuntoutukseen ja ammatillisiin (tuotannollisiin) työpajoihin 3

4 - Yhteistyö monen tahon kanssa samanaikaisesti (etu ja haaste): oppilaitokset, työnantajat, TEhallinto - Yritysten tietämys ammatillisen koulutuksen reformista ja siihen liittyvistä vaatimuksista - TE-toimistojen erilaiset tulkinnat ja suuri harkintavalta Hyviä käytäntöjä - Positiivista yleisesti: asenne työttömiä henkilöitä kohtaan on yrityselämässä parantunut - Huomioitava: tämä ei ole massatoimintaa vaatii räätälöityjä ratkaisuja Jo yksittäiset onnistumiset plussaa - Työpajan ammattilaiset hyödyntävät omia verkostojaan, joiden avulla saadaan yrityksiä mukaan - Työnantajayhteistyö toimii, kun osaamisen tunnistamisen avulla on tarjota työnantajille valmentautujia, joiden osaaminen tiedetään ja se on dokumentoitu Tämän perusteella voidaan markkinoida henkilöä ja hänen osaamistaan - Hyvä yritysyhteistyö edellyttää jatkuvaa työtä Kehittämistarpeita ja -ideoita - Työnantajayhteistyössä on työpajakentällä yleisesti vielä paljon kehitettävää Kokemukset siihen panostamisesta kuitenkin hyviä - Tuotava työnantajille vahvemmin esille, mitä tarjotaan osaamisen tunnistamisen avulla: tulevaisuuden työvoimaa, työntekijöitä, joiden osaaminen dokumentoitu tuotetaan osaamista Yrityksen kanssa voidaan yhteistyössä vielä selvittää: millaista osaamista valmentautuja tarvitsee lisää yritys voi tehostaa perehdytystä ja täsmäkouluttaa ja oppilaitosyhteistyössä voidaan suorittaa tarvittavia tutkinnon osia - Tarjotaan työ/oppimisympäristön tunnistamista Jää yrityksen hyödynnettäväksi: voi jatkossa hyödyntää tietoa rekrytoinneissa ja toiminnan kehittämisessä - Tarjotaan valmennuksen tukea yritykseen (työhönvalmennus, seinätön valmennus ja osaamisen tunnistaminen) - TE-toimiston status-asiat ja toimenpiteet joustavammiksi Työkokeilu 6kk usein liian lyhyt aika Opinnollistamisen yhdistäminen yrityksessä toteutettavaan toimenpiteeseen jouhevasti - Uusi näkökulma: kysytään, millaista osaamista, työvoimaa ja tukea yritykset tarvitsevat (suunta yrityksistä työpajalle päin, ei perinteiseen tapaan työpajalta yrityksiin) yrityksissä voisi tehdä osaamistarvekartoitusta - Työpajakenttä tarvitsee koulutusta ja tukea oppimisympäristöjen ja osaamisen tunnistamiseen vielä lisää Huomioitava erityisesti työvalmentajat (havainnointi, arviointi, dokumentointi) - Teemaan liittyvät hyvät käytännöt jakoon ja levitykseen Verkostoitumisen vahvistaminen alueellisesti ja valtakunnallisesti - Ei puhuta enää yhteistyöstä, vaan yhdessä tekemisestä! 4

5 Työryhmä 3: Osaamisen tunnistaminen ja sosiaalinen vahvistuminen Vetäjä: Outi Rautio / Pellon kunta Haasteita - Osaamisen tunnistamisen väärti : toisinaan valmentautujalle itselleen voi olla hankalaa ottaa vastaan oman osaamisensa arviointia, itsetuntokysymys - Kaikille mahdollisuus osaamisen tunnistamiseen ei leimata Kaikkien valmentautujien osaamisen tunnistaminen pitäisi olla samanarvoista, riippumatta sopimuksesta / toimenpiteestä (esim. työkokeilu, kuntouttava työtoiminta) Yksilöllisyys -> merkitys ja tärkeys Sosiaalisen vahvistamisen ja sen tunnistamisen merkityksen vaihtelevuus: jo valmentautujien lähtökohdat hyvin erilaisia, myös työpajojen palvelut erilaisia (vastaavatko kaikilta osin tarpeeseen) Voi tuottaa kokemuksen, että itsellä ja omalla toiminnalla on merkitystä - Yhteinen ymmärrys puuttuu - Näkymättömyys ja näkyväksi tekeminen: sosiaalisen vahvistumisen taustalla olevat haasteet usein näkymättömiä, kuten sosiaalisten tilanteiden pelko, joka voidaan tulkita ujoudeksi Ei ehkä osata kiinnittää huomiota sosiaalisen vahvistumisen tarpeen tunnistamiseen tarpeeksi - Työpajat ja Valma-koulutus: kehitettävää, kuten oppilaitosyhteistyössä yleensäkin - Aikaa pitää olla riittävästi luottamuksen synnyttämiseen: osa valmennussopimuksista liian lyhytkestoisia - Ongelmakeskeisyys - Rahoitus - Ulkoaohjautuvuudesta hyötyihin: sosiaalisen vahvistumisen tunnistamisen merkitystä tulee nostaa esille, hyötyjä avattava työpajoilla ja valtakunnallisesti Hyviä käytäntöjä - Aikuinen, jolla on aikaa Luottamuksen syntyminen - Valmentautujien vahvuuksien sanoittaminen - Minäpystyvyys itsevaltaistuminen: kts. osaamisen tunnistamisen väärti Luottamuksellinen suhde saa valmentautujan luottamaan osaamisen tunnistamiseen ja palautteen aitouteen - Säännöllisen palautteen antaminen valmentautujille - Sovarin (TPY:n sosiaalisen vahvistumisen mittari) käyttäminen - Valman hyödyntäminen osaamisen tunnistamisessa - Yhteistyökumppanina etsivä nuorisotyö Kehittämistarpeita ja -ideoita - Open Badge sosiaalisen vahvistumisen merkki johonkin tietokantaan - Positiivinen pedagogiikka Ongelmakeskeisyydestä ratkaisukeskeisyyteen - Pidemmät valmennussuhteet - Työpajalta paitsi alkustartti eteenpäin maailmalle, tukea riittävästi myös nivelvaiheisiin ja matkan varrelle 5

6 - Aikaa yhteiselle kehittämiselle työ- ja yksilövalmennuksen kesken - Keski-ikäisten etsivä työ: sosiaalisen vahvistumisen tarpeen tunnistaminen nuoria suuremmalle kohderyhmälle merkityksellistä ja usein kaivataan pajajakson jälkeistä koppaajaa (etsivää) 6