Maahanmuuttajataustainen hoitohenkilöstö sosiaali- ja terveysalan työyhteisöissä. Sari Koivuniemi

Transkriptio

1 Maahanmuuttajataustainen hoitohenkilöstö sosiaali- ja terveysalan työyhteisöissä Sari Koivuniemi

2 Selvityksen taustaa Tehyn edellinen maahanmuuttajaselvitys vuodelta 2005 Maahanmuuttajien määrän kasvu sote-alalla Keskustelu sote-alan työvoimapulasta Rekrytointiyritysten aktiivisuus Rekrytointihankkeiden määrän kasvu Eettisen rekrytoinnin nousu keskusteluun Lainsäädäntömuutokset kuten ammattipätevyysdirektiivi

3 Eettinen rekrytointi The starting point is a consensus that recruitment of these workers (health professionals) from developing countries is a serious ethical issue that it is inappropriate for nations as relatively wealthy as Canada to deal with their own domestic health human resource shortages and maldistribution by relying on the immigration of health professionals from developing countries. Lähde: Canadian Policy Research Networks: The Ethical Recruitment of Internationally Educated Health Professionals

4 Miksi eettisen rekrytoinnin ohjeita? Maailmanlaajuinen pula hoitohenkilöstöstä (WHO) Terveydenhuoltohenkilöstön vaje kriittisellä tasolla 57 maassa (joista 36 Afrikassa) Terveydenhuollon ammattilaisten kysynnän kasvu länsimaissa Siirtolaisuuden kasvu viime vuosikymmeninä, erityisesti köyhistä maista Tarkoitus? Suojella yksittäistä siirtolaista (mm. ihmiskauppa, välityspalkkiot) Turvata hyvät työskentelyolosuhteet (palkkaus, työolot, perehdytys) Turvata ettei lähettävien maiden terveydenhuoltojärjestelmät romahda Rekrytointi eettistä ja kestävää niin lähettävän maan kuin työntekijän kannalta

5 Maahanmuuttajat sote-alalla Sote alalla henkilö vuonna 2009 Vuosina henkilöstömäärä kasvoi hengellä (18 %). Nopein kasvu yksityisissä palveluissa. 73,6 % työskenteli julkisissa palveluissa. Yrityksissä oli yli 15 prosenttia ja järjestöissä hieman alle 11 prosenttia 28 % Suomen työllisistä naisista sote-alalla. Miehistä 3,7 %. Naisten osuus alalla 89 % Ulkomaiden kansalaisia 5630 (1,5 %) ja syntyperältään muita kuin suomalaisia noin (3,5 %). Lääkäreitä noin 2850, sairaanhoitajia 3700, lähihoitajia

6 EU/ETA-maista vuonna 2010 tulleet ammattihenkilöt Koulutusmaa Lääkärit Hammaslääkärit Sairaanhoitajat Alankomaat Bulgaria Iso-Britannia Irlanti Islanti Italia Itävalta Kreikka Latvia Liettua Norja Puola Romania Ruotsi Saksa Tanska Unkari Viro Yhteensä Yhteensä 509 ammattihenkilöä Lähde: Valvira toimintakertomus

7 Selvityksen toteutus ja aineisto Tutkimusluvat: 10 suurinta kuntaa, 6 suurinta sairaanhoitopiiriä, 1 yksityinen yritys Kunnat: Helsinki, Espoo, Vantaa, Lahti, Kouvola, Oulu, Tampere, Turku, Kuopio, Jyväskylä Sairaanhoitopiirit: Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri/kuopion yliopistollinen sairaala, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri Kysely Webropol -kyselytyökalulla Kohderyhmät: hoitotyönjohtajat ja esimiehet (51) sekä maahanmuuttajataustainen koulutettu hoitohenkilöstö (205)

8 Työyhteisöt kielitaito 28 % (n=14) ei järjestänyt kielikoulutusta, 50 % järjesti (n=25) Työajalla kielikoulutusta oli järjestetty 47 % (n=17) Kielitaitoon liittyviä haasteita: Kirjoitustaito on suurin ongelma. Mikäli huonosti suomea puhuvia/kirjoittavia on liian monta, niin se työllistää liikaa suomalaisia työntekijöitä, koska kaikki kirjalliset tehtävät jäävät heille. ammattihenkilön oikeusturvakysymys Asiakaspalvelutilanteet, puhelinpalvelu, puhekieli ja murteet, iäkkäiden ja muistisairaiden hoito, kirjalliset työt (esim. hoitosuunntelmat), työn nopeus (esim. päivystys)

9 Työyhteisöt - Maahanmuuttajien perehdyttäminen Monikulttuurisuuden mainitseminen työpaikan henkilöstösuunnitelmassa (vain kolmasosalla) Erityistä perehdytystä maahanmuuttajille (26 % kyllä, 53 % ei) Erilaisia tukihenkilöohjelmia: mentori, tukihenkilö, kummi

10 Työyhteisöt - Monikulttuurisuuskoulutus Onko koulutusta, joka on suunnattu erityisesti maahanmuuttajataustaisille työntekijöille (n=15) Koulutusta henkilöstölle maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kanssa työskentelyyn (n=11) Koulutusta henkilöstölle maahanmuuttajataustaisten potilaiden kanssa työskentelyyn (n=13) Koulutusta työyhteisöille monikulttuurisuuden kohtaamisesta (n=16) Työturvallisuuskoulutusta (n=2)

11 Onko olemassa seikkoja, jotka saattavat hankaloittaa maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden ja muiden työntekijöiden työskentelyä? (kyllä 78%) Kielitaidon puute vaikeuttaa kaikkea työskentelyä, vaikka sinänsä itse hoitotyö sujuisikin. Kirjalliset työt ja suunnitelmat jäävät helposti suomenkielisten harteille Maahanmuuttajavastaisuus on olemassa ja se on ikävä piirre. Sitä tulee hallita johtamisella, koulutuksella ja muilla tukitoimilla. Erilaiset kulttuurista nousevat asiat kuten esim. miehen ja naisen erilaiset roolit, aikakäsitys, suhde esimieheen jne. Kieliongelmat. Tavat ja kulttuuri, mikä voi olla myös rikkaus

12 Onko olemassa seikkoja, jotka saattavat hankaloittaa maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden ja potilaiden kohtaamista? (kyllä 89%) Kielitaito. Varsinkin vanhukset saattavat puhua epäselvästi ja/tai murteella, huonosti suomea ymmärtävä hoitaja ei silloin ymmärrä mitä potilas tarvitsee. Työtoveri joutuu toimimaan välillä tulkkina ja potilaat ovat epäluuloisia ammattitaidosta. Kielelliset erot voivat ajoittain aiheuttaa hankaluutta. Kulttuurierot vaikuttavat joskus työskentelymalleihin, mutta usein positiivisella tavalla. Huono kielitaito. Eri maissa on erilaisia tapoja toimia. Vanhukset vierastavat ulkomaalaisia, varsinkin Venäjältä tulleita hoitajia

13 Työyhteisöt - Syrjintä Esimiehistä 17 prosenttia tiesi syrjintätapauksista Asiakkaan suhteen, ei toisten hoitajien tai työyhteisöjen suhteen. Esimiehen taholta on epäilty ammattitaitoa ja arvioitu kielitaitoa erittäin puutteelliseksi. Muun henkilökunnan taholta, mm. siten että kaikki "ikävät" työt pyritään teettämään maahanmuuttajilla. On ilmennyt myös ikävää takanapäin puhumista ja nimittelyä

14 Työyhteisöt - kokemuksia Rekrytointiyrityksillä heikko hoitoalan tuntemus eikä osaamista hoitoalan henkilöstön rekrytoinnista Rekrytointihankkeet kovin työllistäviä Pelko rekrytoitujen siirtymisestä muualle Vastuu kielenopetuksesta: Oppilaitoksilla ei tunnu olevan mitään vastuuta kielitaidosta, työnantajan vastuu Haasteena kielitaito potilasturvallisuuskysymys Monikulttuurisuus rikastuttaa työyhteisöä, erilaisuuden sietokyky kasvanut, erilaisuus nähtävä voimavarana

15 Maahanmuuttajat - Tutkintojen tunnustaminen 42 % (n=52) tutkintoa ei hyväksytty ongelmitta Pystyin työskentelemään vain perus/lähihoitajana. Kuusi vuotta olen yrittänyt selvittää, miten saisin pätevyyden Suomesta 45 % (n=66) vastasi joutuneensa täydentämään tutkintoaan Suomeen saavuttuaan Tutkintoja on täydennetty erilaisin pätevöitymis- ja täydennyskoulutuksin, osa joutunut suorittamana alusta lähtien koko tutkinnon uudestaan. Kokonaan alusta lähtien pääsykokeen kautta.

16 Maahanmuuttajat Tasa-arvo työpaikoilla Kyllä 64 %, Ei 9 %, EOS 27 % En saa tietoa tulevista työtä koskevista suunnitelmista ja/ tai muutoksista. Minun ehdotukset ovat hyvät kun sen sanoo ääneen syntyperäinen suomalainen. Yksi maahanmuuttaja työpaikallani puhuu niin huonoa suomea, että se vaikuttaa hänen työnsä laatuun ja samalla työtovereiden kohteluun. Häntä pitäisi kehottaa käymään Suomen kielen kurssilla, muttei kukaan uskalla sanoa sitä, koska se olisi syrjintä, eikö?

17 Maahanmuuttajat - Syrjintäkokemukset Kyllä 26 %, Ei 64 %, EOS 10% Pari työtoveria eivät tervehdi, kävelevät ohi kun olisin näkymätön. Mun apu työtehtävissä luonnollisesti kelpaa mainiosti, mutta ei kiitoksia. Ennakkoluulot, tarkkaillaan melkein jokainen liike, ei sanota asiaa suoraan vain juorutaan selän takana, jos jotain sattuu epäillään että syyllinen varmasti on tämä ulkomaalainen, ei arvosteta ammattitaitoa, kohdellaan kun "ilma". Kaikki suomalaiset eivät vaan hyväksy eri kulttuureista tulleita

18 Kenen taholta olet kokenut syrjintää? (n=70)

19 Maahanmuuttajat Koulutus työpaikoilla Onko työnantajasi järjestänyt maahanmuuttajataustaiselle koulutetulle hoitohenkilöstölle erityistä perehdytystä? - Kyllä 15 %, Ei 67 %, EOS 18 % Jos olet osallistunut kielikoulutukseen onko se ollut: - Työajalla 14 % - Työajan ulkopuolella 38 % - Työajalla ja työajan ulkopuolella 9 % - En ole osallistunut kielikoulutukseen 40 % 25 % kertoi saaneensa kielikoulutusta jo lähtömaassa

20 Maahanmuuttajat Tulkkaus 64 % kertoi käyttäneensä äidinkieltään työssään, suurin osa ei ollut saanut erillistä rahallista korvausta Puhun ukrainan lisäksi venäjää, käytän venäjää potilastyössä päivittäin. Minua pyydetään tulkkaamaan noin 3 kertaa viikossa. Olen usein ollut tulkkina eri osastolla. Olen vahvasti sitä mieltä että potilaan hoito omalla äidinkielellä on osa hoitotyön prosessia ja sitä pitää myös arvostaa

21 Maahanmuuttajat - Työsuhdeasiat 72 % palkkataso sama kuin suomalaisilla 88 % työsuhteen ehdot samat kuin suomalaisilla 16 kertoi kääntyneensä Tehyn luottamusmiehen puoleen ongelmissa ja 8 kertoi kääntyneensä aluetoimiston tai keskustoimiston puoleen Yhteydenottoja Tehyyn kirvoittivat mm. seuraavat asiat: työsuhteen jatkuminen, työaikaan liittyvät asiat, irtisanominen, äitiyslomaan liittyvät asiat, työttömyyskassan jäsenyys, työttömyyspäivärahat ja vuosiloma-asiat. Vastaajista 8 % oli osallistunut Tehyn ammattiosaston toimintaan, 82 % ei ollut osallistunut ja 10 % ei tiennyt oliko osallistunut

22 Maahanmuuttajien kokemuksia Tutkintojen tunnustamisessa vaikeuksia koska Suomessa ei tunneta kaikkia tutkintoja, opintokokonaisuuksia ja erikoistumista Tiedon ja neuvonnan puutetta, turhautumista Haluttaisiin kokoaikaista ja vakituista työtä Toivovat että heidän ammattitaitoaan arvostetaan Maahanmuuttajat haluavat tulla kohdelluksi tasa-arvoisesti Tarvitsevat mentoria ja kielen opetusta Toivovat että heidän kulttuuritaustansa ja kielitaitonsa koettaisiin työyhteisöä rikastuttavana asiana

23 Yhteenveto ja johtopäätökset Työvoimatilanne ja työperäinen maahanmuutto Eettinen rekrytointi Työyhteisön monikulttuurisuusvalmiudet Tutkintojen tunnustaminen, osaamisen tunnistaminen Kielitaito Maahanmuuttajat Tehyssä

24 Työvoimatilanne ja työperäinen maahanmuutto Työperäinen maahanmuutto ei ratkaise työmarkkinoiden rakenneongelmia, vaikka voikin lievittää työvoiman vähenemisen vaikutuksia sote-alalla Kiinnitettävä huomiota mm. alan vetovoimaisuuteen Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien kouluttautumista ja työllistymistä sote-alalle parannettava Hyviä käytäntöjä kehitettävä ja levitettävä

25 Eettinen rekrytointi Suomen ei tule siirtää omaa työvoimapulaansa kehitysmaiden kannettavaksi Suomen ei tule rekrytoida maista joilla itsellään pulaa terveydenhoitohenkilöstöstä Ei luoda kaksia työmarkkinoita polkemalla maahanmuuttajien työehtoja Rekrytoinnissa on tunnettava sote-alan erityispiirteet ja hyväksyttävä eettisen rekrytoinnin periaatteet Rekrytointiin liittyvät välitysmaksut eivät hyväksyttäviä Riittävä resursointi työehtojen noudattamisen valvontaan

26 Työyhteisön monikulttuurisuusvalmiudet Työnantajan vastuulla koko työyhteisön valmentaminen monikulttuurisuuteen Työyhteisöjen monimuotoisuuden johtaminen osaksi johtamiskoulutusta Maahanmuuttajien perehdyttämiseen panostettava Maahanmuttaja nähtävä työyhteisössä resurssina Ammattihenkilön osaamisen mitätöinnissä, työpaikkakiusaamisessa ja syrjinnässä nollatoleranssi Työyhteisöjen monikulttuurisuusvalmiuksia vahvistettava

27 Tutkintojen tunnustaminen, osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajilla olevaa osaamista osattava tunnistaa paremmin Tutkintojen tunnustaminen keskitettävä ja varattava riittävät resurssit osaamisen varmistamiseksi

28 Kielitaito Työntekijällä oltava lain mukaan riittävä kielitaito Kielitaitovaatimus (testaaminen) myös EU-maista tuleville Työnantajan on huolehdittava riittävästä kielitaidosta Riittävälle kielitaidolle asetettava vaatimustaso huomioiden kielitaitovaatimusten vaihtelu eri tehtävissä Työntekijän oikeusturva: kirjaamista ei voi siirtää huonon kielitaidon vuoksi muille Opetus ja perehdytys tapahduttava suomeksi ja/tai ruotsiksi Maahanmuuttajan kielitaidon hyödyntäminen työyhteisössä (ei tulkkina toimimista)

29 Kielitaito EU-kansalainen: Ammattihenkilölain 18a : Ammattihenkilöllä tulee olla hänen hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä kielitaito. Muun kuin EU-/ETA-valtion kansalainen: Ammattihenkilöasetuksen 14 : hakijan osoitettava omaavansa riittävän (ammatin edellyttämien tehtävien hoidon kannalta välttämättömän) kielitaidon

30 Itse asiassa olen hyvin kiitollinen Suomelle ja suomalaisille! Olen onnellinen joka aamu herätessä, että pääsen tekemään työtä, josta pidän eniten, minulla on lämmin koti, minulla on perhe-elämä, minä pystyn ostamaan ruokaa, ja minun poika on tyytyväinen kouluun. Työelämästä vain niin paljon vielä, että toivon, että minut hyväksyttäisiin joskus vakituiseen toimeen, riippumatta siitä, että en ole suomalainen. Kotimaasta muuttaminen ei ole helppoa, mutta jos on miellyttävä työpaikka ja lämminsydämiset työkaverit, itse halukas tekemään haasteellista työtä, perhe tukena ja mukana, saa riittävästi kielikoulutusta ja perehdytystä kyllä se siitä onnistuu hyvin