Toimintakausi Maarit Markkanen

Transkriptio

1 Päivähoitoyksikkö / toimipiste Pk Ella Osoite Näyttelijäntie 17, Helsinki Puhelin Päivämäärä jolloin esiopetuksen toimintasuunnitelma on käsitelty ja hyväksytty Toimintakausi Sähköpostiosoite pk.ella@hel.fi Päiväkodin johtajan allekirjoitus ja nimenselvennys Maarit Markkanen Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus (ryhmät, esiopetuksessa olevien lasten määrä, tilat, pedagogiset tai toiminnalliset ratkaisut ja painotukset) Pellavaisten esiopetusikäiset lapset on jaettu kahteen ryhmään, Mestaritontut 13 lasta ja Supertontut 13 lasta. Esiopetuksen toiminta-aika on klo Sosiaalinen oppimisympäristö on mielestämme kaikkein tärkeintä toiminnassamme. Lastentarhanopettajat, erityislastentarhanopettaja ja lastenhoitajat ovat mallina hyviin vuorovaikutustaitoihin ja luovat ilmapiirin, jossa jokainen uskaltaa kertoa ajatuksiaan ja mielipiteitään. Pellavaisissa kohtaamme toisemme ystävällisesti ja kunnioittavasti ja asioista puhutaan rehellisesti ja avoimesti. Vuorovaikutustaitoja ja toisten huomiointia harjoitellaan päivittäin erilaisissa tilanteissa. Tärkeää on, että jokainen lapsi kokee olevansa arvokas ryhmän jäsen omana itsenään. Päiväkodin sisä- ja ulkotiloja käytetään monipuolisesti toiminnasta riippuen. Tiloja muunnellaan teemojen ja lasten ideoiden mukaisesti. Lähiympäristö, metsä ja Helsingin kulttuuri- ja liikuntapalvelut tarjoavat elämyksiä ja oppimiskokemuksia lapsille viikoittain. Tilojen porrastettu käyttö antaa lapsille mahdollisuuden sitoutua ja rauhoittua toiminnan äärelle. Tilojen muunneltavuus innostaa lapsia suunnittelemaan uusia käyttötarkoituksia tiloille. Oppimisympäristöjen monipuolisuus avartaa lasten näkemyksiä maailmasta ja sen ilmiöistä. Painotamme toiminnassamme erityisesti vuorovaikutustaitoja ja yhteisöllisyyttä, lapsen itsearvostuksen kasvua ja oppimisen riemua. Autamme lapsia luomaan ystävyyssuhteita. Esimerkiksi yhteisleikit sisällä ja ulkona tutustuttavat lapsia luontevasti toisiinsa. Jaamme lapsia erilaisiin leikki- ja toimintaryhmiin, jotta yhteistyötaidot kehittyvät. Huolehdimme, että kukaan ei jää yksin. Keskustelemme lasten kanssa, kuuntelemme ja arvostamme heidän mielipiteitään. Rohkaisemme lapsia ajattelemaan ja oivaltamaan asioita ja ymmärtämään, että asioita voi tehdä eri tavoin. Esiopetus alkaa klo Pellavaisissa jokainen lapsi otetaan vastaan aamuisin kiireettömästi ja lämpimästi. Haluamme välittää lapselle tunteen, että hänen tulostaan iloitaan. Esiopetuspäivä alkaa niin, että toinen ryhmä aloittaa toiminnan sisällä ja toinen ulkona. Myös lasten omiin leikkeihin ja peleihin suunnitellaan aikaa päivittäin. Viikko-ohjelmamme on joustava ja rakentuu kulloiseenkin teemaan liittyen. Retkipäivät tuovat mukavaa vaihtelua lasten viikkoon. Huolehdimme, että lapsille ominaiset tavat oppia mahdollistuvat päivittäin. Ennen lounasta kokoonnumme toisinaan saliin esimerkiksi laulamaan, leikkimään yhteisleikkejä tai liikkumaan temppuradalla. Esiopetus päättyy lounaaseen, jonka syömme klo Keskiviikkoisin esiopetus toteutuu metsässä. Toiminnallinen osuus tapahtuu kahdessa tai useammassa pienryhmässä. Tämän jälkeen lapset saavat nauttia kotoaan tuoduista eväistä. Lopuksi on aikaa vielä leikkeihin Huolehdimme, että esiopetuksessa korostuu lapsen aktiivisuus ja toiminnallisuus. Mahdollistamme lapsille keskinäisen vuorovaikutuksen oppimistilanteissa, jolloin he pääsevät vaihtamaan ajatuksiaan toistensa kanssa ja yhdistelemään tietojaan koko ryhmän parhaaksi. Uskomme draamakasvatuksen osaltaan edistävän ja vahvistavan yhteenkuuluvuudentunnetta ryhmässämme. Parhaimmillaan koemme yhdessä onnistumisia, jännittäviä elämyksiä ja toisista välittämistä. Yhteistyökumppaneina ja retkikohteina meillä on mm. kirjasto, Kanneltalo, Laajasuon liikuntapuisto, leikkipuistot, Lassilan ja Pirkkolan urheilupuistot, Haagan seurakunta, Lasten museo, Korkeasaari.

2 Laaja-alainen osaaminen (mitä toimipistekohtaisia asioita ja toteuttamisen tapoja, miten lapset osallistuvat ja vaikuttavat toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun?) Lapsia tuetaan ja kannustetaan oivaltavaan oppimiseen yhdessä toisten kanssa. Heidän ajatuksistaan ja ideoistaan ollaan kiinnostuneita, heitä kuunnellaan ja yhdessä etsitään vastauksia asioihin, jotka heitä pohdituttavat. Lasten annetaan tuntea itsensä pystyviksi ja osaaviksi. Ponnistelun tuloksista riemuitaan yhdessä. Eri kulttuureihin ja perinteisiin tutustuminen lähtee lasten pohdinnoista, kysymyksistä ja arkipäivän tilanteista. Vuorovaikutustaitojen ja ilmaisun tukemiseen käytämme monipuolisia menetelmiä. Lapset voivat ilmaista itseään usealla eri tavalla, kaikki itseilmaisu ei perustu kieleen. Esimerkiksi leikkiminen, laulaminen, liikkuminen sekä taiteen tekeminen ovat lasten keinoja ilmaista itseään ja niitä arvostamalla lapsi saa kokemuksen osallisuudesta. Lapsia kannustetaan huolehtimaan siitä ympäristöstään, missä he kulloinkin toimivat. Lasten kanssa keskustellaan terveellisistä elämäntavoista arjen tilanteissa aina kun yhdessä pohdittavia asioita ilmenee. Liikumme paljon ja esimerkiksi kuljemme retkikohteisiin kävelemällä, jos mahdollista. Harjoittelemme samalla turvallista liikennekäyttäytymistä. Monilukutaito on erilaisten viestien tulkintaa ja tuottamista. Tuemme lasten monilukutaidon kehittymistä hyödyntämällä alueen tarjoamia mahdollisuuksia, esim. kirjasto- ja kulttuuripalveluja. Tutkimme esimerkiksi kirjoitettuja tekstejä ja kuvia, kuuntelemme luettua tekstiä sekä luomme ja tulkitsemme diagrammeja. Opettelemme tulkitsemaan viestejä myös kriittisesti ja huomioiden, että asioista voidaan olla eri mieltä. Lapset tuottavat itse omia tarinoita, loruja ja lauluja. Lapset kertovat omasta kokemusmaailmastaan kuvallisen ilmaisun avulla. Esiopetusryhmässä on digivälineistä kaytössä digikehys, kamera, tabletti sekä diaprojektori. Lasten kanssa yhdessä tutustumme niihin ja harjoittelemme niiden käyttöä. Mediakasvatus voi olla esimerkiksi animaatioita, kuunnelmia, valokuvia, tarinoita ja varjoteatteria. Rikastamme digivälineillä lasten omaa ilmaisua ja ne antavat oivan menetelmän yhteistyötaitojen harjoittelemiseen. Digivälineillä myös lasten oppiminen tehdään näkyväksi. Teemat innostavat meitä etsimään tietoa esimerkiksi internetiä ja kirjallisuutta apuna käyttäen. Lasten kanssa yhdessä keskustellen mietitään ryhmän sääntöjä. Lapset osallistuvat teeman valintaan ja he saavat suunnitella ja toteuttaa omia ideoitaan projekteissa Lapsi saa tehdä päivittäin omia valintojaan ja hänen aloitteellisuuttaan tuetaan. Lapset esimerkiksi ottavat itse ruokaa, pohtivat mitä leikkejä leikkivät ulkona tai miten ulos kannattaisi pukeutua. Lapset osallistuvat arjen pieniin työtehtäviin toimimalla esimerkiksi ruoka-apulaisina. Oppimisympäristöä suunnitellaan ja rakennetaan yhdessä lasten kanssa. Lapset jakautuvat pieniin "työryhmiin", joissa he ideoivat esimerkiksi millaisia leikkejä he eri tiloissa haluavat leikkiä. Lasten kanssa suunnitellaan myös millaisia toimintoja eri tiloissa voidaan toteuttaa. Lapsia havainnoidaan ja heidän kanssaan keskustellaan heidän kiinnostuksen kohteistaan, jotka huomioidaan oppimisympäristöä muokatessa. Lasten ideoita ja toiveita toteutetaan päiväkodin luonnonmukaisella pihalla. Lapset toivoivat metsäretkiä ja yhdessä heidän kanssaan etsimme metsäpaikan Pirkkolasta, jossa käymme viikoittain. Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit Esiopetusvuoden alussa pyysimme lapsia piirtämään asioita, joista he ovat kiinnostuneita ja joista he haluaisivat oppia lisää. Keskustelimme lasten kanssa esiin nousseista aiheista ja mietimme, mitä niihin voisi liittyä. Äänestämällä lapset valitsivat viisi mielenkiintoisinta teemaa. Niistä loimme yläteeman, johon lasten ehdotukset sisältyvät. Teemassa yhdistyvät lasten ideat ja lastentarhanopettajien taito rikastuttaa teemaa eri tiedon ja taidonaloja hyödyntäen.teema kehittyy ja elää lasten kanssa keskustellen, heitä kuunnellen ja havainnoiden. Väljyys teemassa antaa mahdollisuuden sisällyttää siihen esimerkiksi ajankohtaisia asioita ja tapahtumia.teema kestää niin kauan kun siitä löytyy ideoita, iloa ja innostusta. Lastentarhanopettajat huolehtivat, että eri tiedon- ja taidonalojen tavoitteet toteutuvat esiopetusvuoden aikana.

3 Toiminnan dokumentointi ja arviointi Toimintaa dokumentoidaan lasten piirustusten, digikameran, digikehyksen ja tabletin avulla. Lapset pääsevät myös itse käyttämään eri välineitä ja valitsemaan, mitä haluavat toiminnasta dokumentoida ja miten. Lapsilla on esiopetuksessa käytössään esiopetuskansiot sekä taidekansiot. Kansioihin kerätään lasten omia tehtäviä sekä taideteoksia. Dokumentoinnin avulla teemme toimintaa ja lasten oppimista näkyväksi sekä lapsille itselleen että huoltajille. Marraskuussa huoltajat, sukulaiset ja ystävät ovat tervetulleita Ellan perinteiseen taidenäyttelyyn Ars- Ellaan. Tällöin lasten syksyn aikana tekemät taideteokset ovat esillä ihailtavana. Toiminnan sisältöä arvioimme huoltajilta ja lapsilta saadun palautteen avulla sekä lapsia havainnoimalla. Tiimikokouksissa keskustelemme siitä, kuinka toiminnan tavoitteet ovat toteutuneet ja miten toimintaa voidaan kehittää. Päiväkodinjohtajan kanssa käynnistyvissä tiimikehityskeskusteluissa arvioimme yhdessä toimintaa. Lisäksi säännölliset Ellan lastentarhanopettajien pedatiimit kokoontuvat joka kuukauden ensimmäinen maanantai. Lasten itsearviointitaitoja tuetaan esimerkiksi keskustellen tai lapsia haastatellen. Lapset saavat rehellistä palautetta oppimisestaan, vahvuuksia painottaen, kuitenkin myös kehittämisalueet huomioiden. Oppimisen näkyväksi tekeminen ja sanoittaminen antaa lapselle mahdollisuuden seurata edistymistään ja iloita omista taidoistaan. Huoltajien osallisuus Vanhempainillassa ( ) huoltajat kertoivat, mitä pitävät esiopetuksessa tärkeänä ja mitä toiveita heillä on lapsen esiopetuksen suhteen. Kerroimme,että esiopetusryhmään saa tulla katsomaan ja kokemaan millaista esiopetustoiminta on. Huoltajat voivat myös osallistua esimerkiksi tuomalla kierrätysmateriaalia lasten käyttöön. Huoltajilta on myös tullut idea, että esiopetusryhmään voisi tuoda käytettyjä liikuntavälineitä, jotta kaikilla lapsilla on mahdollisuus päästä nauttimaan liikunnan ilosta. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma laaditaan yhdessä huoltajien kanssa. Ellassa toimii aktiivinen vanhempainyhdistys, jonka toimintaan huoltajat voivat halutessaan osallistua. Kerromme päivittäin esiopetuksen toiminnasta. Käytämme viestinnässä myös sähköpostia ja tiedoitteita huoltajien valinnan mukaan. Valokuvat ja lasten teokset viestittävät myös huoltajille lapsen oppimisesta ja esiopetuksen toiminnasta.

4 Yhteisöllinen oppilashuolto (opetusryhmien hyvinvointi, kiusaamisen ehkäisy, sukupuolten tasa-arvo) On tärkeää, että henkilökunta sitoutuu ja osallistuu kiusaamisen vastaiseen työhön. Kiusaamisen ehkäisyllä on kauaskantoiset myönteiset seuraukset lasten hyvinvointiin. Kiinnitämme paljon huomiota menetelmiin, jotka ehkäisevät kiusaamista ja tukevat yksilön ja ryhmän hyvinvointia.ymmärrämme, että yksittäisen lapsen hyvinvoinnin perustana on tunne siitä, että kuuluu ryhmään ja on arvokas. Huomioimme, että jonain päivänä tai hetkenä joku lapsista tarvitsee enemmän kannattelua kuin toinen. Luomme ilmapiirin, jossa jokainen uskaltaisi ilmaista itseään ja "mokatakin". Autamme lapsia ymmärtämään, että asioista voidaan olla eri mieltä. Lasten yhteenkuuluvuudentunnetta voimistetaan eri keinoin esimerkiksi draamakasvatuksella, yhteisleikeillä ja yhteisillä elämyksillä ja retkillä. Ohjaamme lapsia huolehtimaan toinen toisistaan ja huomamaan, että kaikilla on leikkikavereita. Ryhmässämme on käytössä "onnistumisen polku", joka osaltaan tukee lasten sosiaalisten taitojen oppimista. Jokaiselle lapselle ja aikuiselle valitaan oma onnistumisen tavoite. Tavoitteeksi asetetaan asia, jota kunkin omalla kohdallaan tulee vielä harjoitella. Sosiaaliset taidot ovat etusijalla tavoitteen valinnassa. Tavoitteen kehittymistä arvioidaan viikoittain ja onnistumisesta saa kuvan polkuunsa. Jokainen arvioi ensin itse viikkoaan, jonka jälkeen onnistumisesta keskustellaan yhdessä. Yhdessä kannustamme ja autamme toisiamme ponnistelemaan tavoitetta kohti. Lopuksi, kun kaikki ovat päässeet polkunsa päähän, vietämme yhdessä lasten suunnittelemat onnistumisen juhlat. Kauniista käytöksestä seuraa mukavia asioita ryhmässämme. Huomioimme hyvää käytöstä antamalla kehuja ja kannustusta. Myös lapsia ohjataan huomaamaan toisten hyviä tekoja ja sanoja. Huomioimalla toisia kauniisti voi päästä esimerkiksi "kabinettiin" ruokailemaan. Ryhmässämme vaikeistakin asioista puhutaan rehellisesti. Mielestämme avoimuus on ensiarvoisen tärkeää kiusaamisen ennaltaehkäisyssä, jotta voimme vaikuttaa koko ryhmän asenteisiin ja arvoihin. Ryhmämme lapset tuovat erilaisia tunteitansa esiin. Lasten kanssa keskustellaan tunteista sekä opitaan tunnistamaan ja nimeämään niitä. Pohdimme, miltä jokin asia toisesta voi tuntua. Ohjaamme lasta tunnepurkauksessaan löytämään sellaisia keinoja, jotka eivät loukkaa tai vahingoita toisia. Kykyä sietää pettymyksiä harjoittelemme aina tilanteiden tullen. Tuemme sukupuolten välistä tasa-arvoa päivittäin eri tilanteissa. Kannustamme ja ohjaamme lapsia leikkimään eri kavereiden kanssa erilaisia leikkejä sukupuolesta riippumatta. Rohkaisemme lapsia myös esimerkiksi samanlaisten motoristen ja kognitiivisten haasteiden pariin. Tärkeää on sukupuoleen liittyvien yleistysten ja oletusten tunnistaminen. Keskustelemme lasten kanssa avoimesti ihmisten yhdenvertaisuudesta. Kiusaamistilanteissa pyrimme selvittämään, mitä on tapahtunut ja kuulemaan kaikkia asianosaisia erikseen ja yhdessä. Kerromme huoltajille tapahtuneesta. Tilannetta arvioidaan yhdessä heidän kanssaan ja sovitaan miten asiaa käsitellään ja miten se ratkaistaan. Tämän jälkeen seuraamme tilannetta. Annamme huoltajille tietoa käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja ohjaamme heitä hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluita. Eri kieli- ja kultturitaustaisten lasten suomi toisena kielenä opetuksen järjestelyt, äidinkielen tuki ja tarvittaessa valmistava opetus Suomen kielen oppimista tuetaan ja rikastetaan arjen tilanteissa päivittäin. Aikuinen antaa ohjeet selkeästi ja kiinnittää huomiota siihen, että oma puhekieli on kielen kehitystä tukevaa. Aikuiset auttavat toimintaan, leikkeihin ja peleihin pääsyä ryhmässä. Yksilö- ja pienryhmätoiminnassa lapsi saa enemmän kasvattajan tukea ja aikaa sekä mahdollisuuden ilmaista itseään paremmin. Mielestämme lapsi oppii suomen kieltä parhaiten tekemisen kautta. Tekemisen ja toiminnan yhteydessä sana- ja käsitevarasto karttuu luontevasti. Nimeämme asioita ja esineitä yhdessä sekä sanallistamme toimintaa selkeästi. Kuvat auttavat lapsia toimintaan liittymisessä sekä helpottavat ennakoimaan päivän kulkua. Keskustelemme avoimesti eri kieli- ja kulttuuritaustoista. Haluamme välittää lapsille tunteen, että omasta taustastaan saa olla ylpeä. Kannustamme huoltajia käyttämään omaa äidinkieltään lapsen kanssa. Yhteistyössä alueen S2- lastentarhanopettajan kanssa pohdimme suomenkielen oppimista tukevia käytäntöjä sekä havainnoimme ja arvioimme kunkin lapsen kielen oppimista. Hyödynnämme S2-opetuksessa Ota koppimateriaalia. Valmistavaa esiopetusta järjestetään, kun se on ajankohtaista.

5 Yleistä, tehostettua ja erityistä tukea saavien lasten esiopetuksen järjestelyt Tukea tarvitsevien lasten opetus järjestetään pääsääntöisesti inkluusion periaatteita noudattaen ryhmäopetuksena. Tarvittaessa järjestetään ryhmän jakamista, pienryhmätoimintaa ja yksilöopetusta. Huoltajille kerrotaan poikkeavaan koulun aloitukseen liittyvistä asioista ja kuulemismenettelyistä. - Yksilölliset tehostetun ja erityisen tuen suunnitelmat kirjataan lapsikohtaisiin suunnitelmiin. - Moniammatilliseen arviointikeskusteluun osallistuvat päiväkodin johtaja, lastentarhanopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja sekä tarvittaessa suomi toisena kielenä -opettaja, neuvolan terveydenhoitaja tai muu asiantuntija. Esiopetuksen ja perusopetuksen välinen yhteistyö (yhteistoimintasuunnitelma) Liite Suunnitelman päivämäärä Muut yhteistyötahot suomi toisena kielenä-lastentarhanopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja, lähikoulu, neuvola, puhe-ja toimintaterapeutit, lähipäiväkodit, lastensuojelu, maahanmuuttoyksikkö, esiopetuksen kuraattoripalvelu, koulupsykologi, lapsiperheiden perhetyö