LUKSIAn Tupakatta paras amiksessa -työpajojen tuloksia ja toimenpide-ehdotuksia

Transkriptio

1 LUKSIAn Tupakatta paras amiksessa -työpajojen tuloksia ja toimenpide-ehdotuksia Marraskuussa 2015 Luksian ammattiopistossa pidettiin kolme työpajaa osana Tupakatta paras amiksessa -kehittämistä. Tavoitteena on löytää keinoja vähentää tupakkatuotteiden käyttöä ammattiopistoissa yhteiskunnallisen markkinoinnin keinoin. Tupakatta paras amiksessa -kehittäminen oli kokeilutoimintaa osana kansallista STM:n Kaste-ohjelmaa ja sitä toteutettiin oman työn ohessa Omniassa ja Variassa vuosina 2014 ja 2015 sekä marraskuussa myös Luksiassa. Kokeilujen raportti on luettavissa netissä Innokylässä, samoin kehittämisen myötä valmistunut Opas yhteiskunnallisen markkinoinnin käytölle. Kokeilutoiminta loppui Kaste-ohjelman myötä vuoden 2015 lopussa eikä jatkorahoitusta saatu THL:n terveyden edistämisen määrärahoista. Suomen Syöpäyhdistys ry jatkaa yhteiskunnallisen markkinoinnin käyttöä savuttomuustyössä myös vuonna Ajankohtaista tietoa yhteiskunnallisen markkinoinnin käytöstä saa Innokylän verkostosivuilta. Luksiassa pidettiin kolme työpajaa 19. ja kahdelle eri ensimmäisen vuoden metallialan opiskelijaryhmälle. Kaikki opiskelijat olivat poikia ja heitä oli yhteensä vajaa parikymmentä, yhtä aikuisopiskelijaa lukuun ottamatta he olivat kaikki alaikäisiä. Työpajat kestivät noin 2 oppituntia, paikalla oli paikalla myös terveydenhoitaja, osan aikaa myös opettajia sekä Lohjalta Eija Tommila. Opiskelijoiden esiintuomia toimenpide-ehdotuksia Työpajoissa opiskelijat tekivät erilaisia tehtäviä, joilla kartoitettiin tupakkatuotteiden merkitystä heidän elämässään: miksi poltetaan, missä poltetaan, keiden kanssa - ja mikä voisi olla vaihtoehto tupakoinnille. Opiskelijat tekivät tehtäviä vaihtelevasti - aivan viimeisen työpajan lopuksi syntyi keskustelua, jossa he nostivat vakavamielisiä kehitysehdotuksia siitä, mikä heidän kohdallaan voisi vähentää tupakointia Luksiassa. Tähän on kerätty heidän esiin nostamia erillisiä toimenpideehdotuksia. Mielekkäät oppilastyöt: Nuoret pitivät turhauttavana tehdä oppilastöistä, joilla ei ole mitään käyttöä - heitä harmittaa, että tehty työ heitetään pois. Mieluummin he tekivät takahaarukan jatkojuttuja tai muuta oikeasti käytettävissä olevaa metallityötä. Tauot: Nuoret ehdottivat, että tauot voisivat olla lyhyempiä ja koulupäivä tiiviimpi: moni ei polta muuten kuin opiskelupäivän aikana ja siten tauotukset ja opiskelupäivän tiivistäminen voisi vähentää tupakointia. Pelit ja tekemistä: Nuoret toivoivat tauoille mukavaa tekemistä: flipperiä, biljardipöytää tai muita pelejä.

2 Kahvi: Nuoret pitivät ruokalan kahvilaa monella tapaa ongelmallisena - kahvila on kaukana ja kahvi on siellä kohtuuttoman kallista sekä kahvilan aukioloaika on melko rajoitettu. Automaateista saa halvemmalla, mutta sen ympäristö ei ole kovin houkutteleva. Nuorten toivomus oli, että metallipuolen lähelle tulisi joku miellyttävä ja edullinen kahvipiste (toisaalta riskinä, että sitä käyttäisivät sitten muutkin). Suurin toive olisi tietysti maksuton kahvi/tee/kaakao, mutta edes kouluruoan yhteydessä saatava (maksuton) kahvi. Pukuhuoneet: Sosiaalitiloja on (jos ymmärsin oikein) melko niukasti, vaatteiden vaihtokaapit ovat työtilassa eikä erityisiä taukotiloja ole - niitä nuoret toivoivat. Työpajojen materiaalien analyysiä ja työpajojen vetäjän tulkintoja ja ehdotuksia Tupakatta paras amiksessa -kehittämisen yhteydessä pidettiin yhteensä 3 ammattiopistossa 8 työpajaa, tavoitteena oli sekä kartoittaa tupakan merkitystä nuorten elämässä ja vaihtoehtojen löytämistä tupakkatuotteille että myös kehittää menetelmiä kerätä asiakasymmärrystä osallisuus- ja palvelumuotoilumenetelmien avulla, mikä on yhteiskunnallisen markkinoinnin ytimessä. Vasta asiakasymmärryksen kautta voidaan kehittää tepsiviä menetelmiä muuttaa ei-toivottua käyttäytymistä yhdessä kohderyhmän kuten Luksiassa opiskelijoiden kanssa. Kaikki opiskelijat ovat yksilöitä ja heillä omat elämänkokemuksensa, tarpeensa, pelkonsa ja onnistumisen edellytyksenä. Yhteiskunnallisen markkinoinnin avulla tehty käyttäytymisen muutostyö perustuu aina asiakasryhmien, segmenttin, löytämiseen ja toimenpiteiden räätälöintiin kullekin segmentille erikseen. Erilaisten asiakasryhmien löytäminen on olennaista - aivan kuten kaupalliset markkinoija eivät myy yhtä ja samaa autoa kaikille (paitsi ehkä aikoinaan DDR:ssä Trabantteja), vaan myyntitoimet ja -argumentit räätälöidään eri asiakassegmenttien mukaan: on BMW- ja Mersuasiakkaita - toisaalta taas Skoda ja Fiat-ihmisiä. Heillä on erilaiset arvot, tulotaso, elämäntapa jne Samalla tavoin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä käyttäytymismuutosta ei lähdetä tekemään yhdellä ja samalla otteella vaan toimet räätälöidään erikseen kullekin ryhmälle erikseen. Ulkopuolelta ei voi tietää käyttäytymisen muutoksen vaikuttumia, siksi niitä pitää selvittää yhdessä asiakkaiden kanssa eri menetelmin. Luksiasta kerätyn aineiston perusteella nousi esiin yksi selkeä segmentti - Atte Autonrassaaja - jonka ominaisuuksia on seuraavalla sivulla olevassa taulukossa kuvattu. Tarjoamalla vaihtoehtoja tupakalle/nuuskalle/sähkösavukkeelle tämän asiakasryhmittelyn mukaisesti, voitaisiin onnistua tupakan lopettamisessa paremmin kuin tarjoamalla yleistä toimenpiteitä lopettamiselle. Suurin osa tai noin puolet tupakoivista on yrittänyt lopettaa ja osa ollutkin polttamatta, vaikka nyt polttikin tupakkaa.

3 Atte Autonrassaaja Olemisen ytimessä on koneiden rassaus, käsillä tekeminen yhdessä muiden kanssa. Tauot täyttyvät kavereista, tupakasta ja kahvista Arvot, elämäntyyli, harrastukset Sitaatti Palveluiden käyttäjä: tapa toimia ja asioida Muutospotentiaali muutosta edistävät emotionaaliset, sosiaaliset ja muut tekijät Muutoksen mahdolliset esteet, keskeisimmät muutoksen kannalta kilpailevat tekijät Keskeiset periaatteet kun suunnitellaan hänelle palveluita Suurimmat riskit muutoksen epäonnistumiselle Mopot ja autot - koneiden yms. rassaaminen, hetkessä eläminen kaikki kuolee joskus, kaveriporukka (ei saa poiketa muista) Jos pääsee tekemään omia töitä, jota tarvitsee, ei tartte röökiä Konkreettinen tekeminen. Halu tehdä samaa kuin kaverit, pelko yksin jäämisestä tai erilaisena olemisesta Tässä hetkessä eläminen, ei huolta huomisesta - Rahan säästäminen - Jos muut lopettavat, voisi lopettaa itsekin - Parempi kunto ja terveys - Pelko poikkeavuudesta - vaikea lopettaa jos muut polttavat - Pelko ärtymisestä ja vitutuksesta, jos lopettaa - Epäonnistumisen pelko - Puuttuu tuki lopettamiselle (ei ymmärretä th:n roolia) Vaihtoehto tupakalle on mielekäs tekeminen, koneiden rassaus ja itselle tärkeiden asioiden tekeminen käsillä En kestä ilman röökiä - ei kestä olla ilman tupakkaa, ryhmäpaine tupakoinnille, ei löydetä mielekästä tekemistä tupakoinnin tilalle - leimautuu jotenkin petturiksi kun lopettaa Omnian ja Varian työpajoissa nousi muutama muukin segmentti ja tässä alla on lyhyet kuvaukset kaikista 8 työpajasta löydetystä asiakassegmentistä: Laura Lopettaja: Atte Autonrassaaja: Teppo Tupakoija: Tytti Tupakoimaton: halua on lopettamiselle, pelkoa epäonnistumiselle ja porukan ulkopuolelle jäämisestä, kavereiden tuki ja sparraus auttavat lopettamisessa polttaa kun kaikki muutkin, käsillä tekeminen ja koneiden rassaus väylä irti tupakasta tupakoi, koska haluaa - osa elämäntapaa (ei motivaatiota lopettaa), tupakka on palkinto vähän kaikesta ei polta eikä aio aloittakaan, hyvä ja raikas olo on terveellisten elämäntapojen tulosta, josta kokee ylpeyttä Segmenttejä on ammattiopistoissa varmasti useita muitakin: nämä neljä nousivat esiin toteutetuissa työpajoissa. Segmentit eivät sitä noudata välttämättä ollenkaan koulutusaloja tai edes sukupuolta: Luksian metallipuolellakin oli ehkä jokunen miespuolinen Lopettaja, joka oikeasti haluaisi lopettaa (ja on sitä yrittänytkin), mutta pelko lopettamisen epäonnistumisesta ja ehkä vielä suurempi pelko porukan ulkopuolelle jäämisestä estää lopettamisen. Tuki, kannustus ja ryhmäpaineen luominen lopettamiselle myönteiseksi voisi tepsiä.

4 Tupakatta paras amiksessa - kehittämisessä on kerätty eri työpajoissa esiin tulleita vaihtoehtoja interventioiksi vähentää tupakointia (ks. alla oleva taulukko). Yhteiskunnallisen markkinoinnissa keskeistä on interventioiden erilaisuus ja moninaisuus: toivottua käyttäytymisen muutosta kuten tupakoinnin vähenemistä ei saavuteta vaan yhdenlaisella muutostyökalulla - vaikka se olisi kuinka pätevä tahansa. Tarvitaan aina tukea (T) (terveydenhoitajalta tai vertaistukea), ympäristön muokkaamista (Y) (esimerkiksi taukotilat, pelit, pukuhuoneet, kahvitila), koulutusta (K) tupakoinnin haitoista, kontrollia (K) ja sääntöjä sekä kaikenlaisen informaation (I) jakamista aiheesta (myös muilla oppitunneilla kuin vain terveystiedossa). Matriisi erityyppisistä interventioista TYKKI-mallin mukaisesti jaoteltuna, positiivisesti palkiten tai negatiivisesti rangaisten - muutosinterventiot ovat koottuja työpajoista ja ne ovat esimerkinomaisia TYKKI-malli Halaus (hug) - tietoinen Tuuppaus (nudge) - automaattinen Työntö (shove) - automaattinen Läimäys (smack) - tietoinen Tuki Ympäristön ja palveluiden muotoilu Kontrolli ja säännöt Koulutus Informaatio Tuetaan pääsemään irti nikotiiniriippuvuudesta jonkun palkinnon tai hyödyn avulla - Kaverit tukemaan tupakoimattomuutta (palkintona hyvä seura) eli vertaistuen järjestäminen - Luodaan palkitsemisjärjestelmä lopettamisen yrityksille, th mukana Opiskeluympäristön ja -päivän muotoilu siten, että opiskelu on mielekästä ja tauoilla on tekemistä (pelit, hauskanpito), maksutonta kahvia sekä viihtyisät tilat oleskella sisällä tai olla tupakatta ulkona. Vastaiskua tylsyydelle ja stressille, jota tupakalla lääkitään Kaikille tupakoimattomille kaveri -toimintatavan luominen (ettei jää yksin, kun kaveri menee tupakalle) Luodaan ja ylläpidetään selkeä tupakoimattomuuden toimintatapa: palkitaan tupakoimattomat ryhmät tms. Tupakoimattomuuteen liittyvää koulutusta terveyden ja henkisten voimavarojen sekä pystyvyyden vahvistamiseen - opintopisteet! Tarjotaan parempia tapoja rentoutua, rauhoittua ja kokea mielihyvää Viestitään eri tavoin erilaisista tavoista rentoutua, rauhoittua ja kokea mielihyvää (ilman tupakkaa) Tuetaan terveyttä ja henkisiä voimavaroja ja pystyvyyttä olla polttamatta eri keinoin, mm. luomalla hyvää savutonta fiilistä Tuupataan tupakoijat tuen piiriin tavalla tai toisella positiivisin keinoin - Oppilashuollon tuki - Vertaisten tuki Poistetaan riski jäädä yksin vaikka ei tupakoi. Muotoillaan tupakointireiteille niin houkuttelevia täkyjä ja tuuppauksia että opiskelijat jättävät menemättä ulos tupakalle, koska tarjolla on jotain parempaa -Myös kaverit tuuppaavat tupakoimattomuuteen Järjestetään tupakoimattomille ryhmille kilpailu, jossa voi voittaa jotain mukavaa - ohjataan siis ryhmää toimimaan savuttomaan suuntaan. - Valjastetaan kaveriporukat ja vertaistuki tukemaan haluttua muutosta Valtavirtaistetaan tupakkatuotteiden haitat ja tupakoimattomuuden edut kaikkeen mahdolliseen opetussisältöön (raha, terveys, imago, kestävä kehitys, kuntoisuus, pystyvyys, ulkonäkö jne) Viestitään palkinnoista, joita koituu lopettamisesta. Herätellään tupakoivien halua lopettaa ja elää terveellisesti, korostetaan tupakoimattomuuden hyötyjä monelta eri kannalta Välituntivalvonnassa kiinnijääneille tupakoitsijat ohjataan lopettamisen ryhmää: tupakoinnin (ja kiinnijäämisen) hintana on lopettamisen motivointi ja/tai tuki Tehdään tupakalle pääsy ja ehtiminen vaikeammaksi muotoilemalla oppitunteja sekä taukoja sellaisiksi, että tupakalle ei vaan ehditä tauolla. Poistetaan ylimääräinen aika ettei ehditä tupakalle Järjestetään tupakointi siten, että ei voi tupakoida kaveriporukassa - viedään siis tupakkahetken sosiaalisuus pois (kuten jossain rippileirillä, jossa kaikkien tupakoijien välillä piti olla min. 5 m etäisyys tms.) Käytetään esim. Suomen Syöpäyhdistyksen materiaalia demonstroimaan tupakkatuotteiden käytön haittoja osana opetusta (rangaistuksena haittojen konkretisointi) Käytetään esim. Suomen Syöpäyhdistyksen materiaalia osana jokapäiväistä viestintää skriineillä, seinillä sekä kaikissa teemapäivissä yms. demonstroimaan tupakkatuotteiden käytön haittoja Tupakalla kiinnijääneille järjestetään muuta tekemistä tai toimintaa tauoille (tietyksi ajaksi) siten, että tupakalle ei vaan kerta kaikkiaan ole pääsyä. (järjestelmällä tauotus tms, vaikutuksena tupakan sosiaalisen hyödyn menetys) Selkeytetään tupakoinnilta kielletyt alueet ja poistetaan mahdollisuudet tupakoida lähialueilla tai tehdään tupakka-alueista jotenkin todella epämiellyttäviä (sadetin, klassinen musiikki tms.) (rangaistuksena epämiellyttävyys/ etäisyys) (ei välttämättä hyvä idea eettisesti) Kielletään tupakointi lähialueilla ja valvotaan kieltoa. Sanktio (siivous tms.) tupakoinnista kaikille kiinnijääneille. Tehokas valvonta, josta tiedotetaan (samoin kuin sanktioista). Kielletään kavereiden kanssa tupakointi (poistetaan sos.hyöty eli tupakkakaverit) Koulutusta (ja tukea) päästä irti riippuvuudesta - esim. välituntivalvonnassa kiinnijääneille alaikäisille tupakoitsijat ohjataan miettimään tupakoinnin syitä ja seurauksia valvotusti, ilmoitetaan vanhemmille tms. Muutetaan tupakan imagoa (tupakointi ei ole enää coolia ) - ryöstetään tupakka pois tietoisesti kovien kavereiden imagosta. Muutetaan tupakoinnin ja tupakkatuotteiden merkityksiä negatiivisiksi.

5 Luksiassa tehtäviä jatkotoimenpiteiden innoittamiseksi alla vielä yhden tehtäväkokonaisuuden tuloksia: molempien ryhmien opiskelijoilta kysyttiin tupakoinnista ja tupakoimattomuudesta ja alla on yhteenvetoa tuloksista (sitaatit suoraan nuorilta). vakiintunut tapa muutosvaihe Toivottu tila - tupakoimaton Tupakoimaton MOTIIVI: terveys, oma valinta TUNNE: onnistuminen, ylpeys RISKI: poikkeavuus, kavereiden pettäminen - Pysyn irti nikotiinista - Hyvä minä - Tupakka on pahasta - Olen vasikka - Ei halua käyttää päihteitä - Paskaa on tupakka - Tupakointi on huono juttu - Ei kannata polttaa - Voisi harkita lopettamista - Emt mitä sanoa - Se on terve Lopettanut MOTIIVI: rahan säästö, virkeys, TUNNE: onnistumisen kokemus ja ilo siitä RISKI: epäonnistumisen pelko - Kannatti - Elämä on terveellisempää ja rahaa ei mene - Tupakointi on järkevää lopettaa - Eipä mene rahaa tupakkaan - Kannattaa lopettaa - Jee - On paljon virkeämpi - Olen ylpeä itsestäni - En tarvi tupakkaa - Lopetin - Ei se kannata Tupakoija Tupakoiva (epätoivottu tila) MOTIIVI: stressin alentaja TUNNE: tupakka ok, hällä väliä MUUTOPOTENTIAALI: rahan meno - Oma päätös - Rahaa menee niin saatanasti - Ei kannata aloittaa - Sähkörööki on parasta - Tupakka on hyvä juttu - Jee - Se helpottaa stressiä - Mitä vittuu kaikki kuolee joskus - Fuck the police - Tupakka on hyvää - Olispa tupakkaa - Aika paskaa Lopettamista harkitseva MOTIIVI: rahan säästö, terveys TUNNE: PELKO: ei kestä olla ilman RISKI: leimautuminen poikkeavaksi - Voisin lopettaa - Vaikeaa - Tekee mieli tupakkaa - Pitäisi lopettaa että säästän rahea - Ei vittu ku hajottaa - Ei voi hyvin - Haluan eroon - Tupakka huono juttu ja rahaa menee - Homojen hommaa - Että olisi hyvä olla ilman - Onkohan siinä mitään järkeä, rahaa menee - Kannattaisi lopettaa ettei sairastu Lopuksi Kolmen työpajan pitäminen Luksiassa olisi antoisaa ja opettavaista monella tapaa. Työpajat antoivat selkeää ymmärrystä siitä, miten tärkeää on tuntea kohdejoukon - opiskelijoiden - arkea suhteessa muutosta haettavaan toimintaa kuten tupakointiin. Käyttäytymisen muutokseen liittyy aina paljon tunteita - esimerkiksi jos tupakoinnin lopettamisen leimataan homojen hommaksi, kukapa ottaisi riskiä lopettamiselle. Tupakan lopettamisesta ei ole kyse vain tupakasta vaan nuoren koko elämän

6 kokonaisuudesta - ryhmään kuulumisen tärkeydestä ja kasvusta aikuiseksi kaikkine siihen liittyvine osatekijöineen. Lohjan nuorten elämä tuntui jonkin verran poikkeavan Espoon ja Vantaan nuorten arjesta - asemointi aikaan ja paikkaan on tepsivien keinojen löytämisessä keskeistä. Se mikä voi olla vaikuttavaa Vantaalla, ei ehkä ole sitä Lohjalla tai toisinpäin. Yhteiskunnallisen markkinoinnin edistäminen jatkuu - terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työssä tarvitaan uusia ja vaikuttavia keinoja. Kiitän siitä, että sain olla tekemässä Luksiassa näitä työpajoja.