1. LAPSEN KIELEN KEHITYS MONTESSORIPEDAGOGIIKAN MUKAAN

Transkriptio

1 ÄIDINKIELI Sanna Holopainen 1. LAPSEN KIELEN KEHITYS MONTESSORIPEDAGOGIIKAN MUKAAN a) Yleistä Kieli kehittyy vastaanottavaisen mielen avulla 1. herkkyyskaudella 0-3-v tiedostamattoman vastaanottavaisen mielen vaikuttaessa 3-6-v tietoisen vastaanottavaisen mielen avulla se vahvistuu ja kehittyy, lapsella on halu oppia kirjoittamaan ja lukemaan kielen hienosäätö ja vivahteet kehittyvät vielä 1. kehityskauden jälkeen Kielen kehittämisen vaiheet ovat universaaleja eli noudattavat samoja lakeja kaikkialla maailmassa. Kieli tulee optimaalisesti täydelliseksi jos lapsi kuulee ympäristössään rikasta, oikeaoppista kieltä. Kieli autta lasta sopeutumaan ympäristöönsä, jäsentämään ympäristöstä saamaansa tietoa ja omaksumaaan sitä kulttuuria johon hän on syntynyt b) Kielen kehityksen herkkyyskausi 0 6 v. Kommunikointi on ihmisen taipumus ja luontainen tarve pisin herkkyyskausi. Herkkyys kielen eri elementeille, äidinkielen omaksuminen helppous oppia useita eri kieliä herkkyyskauden ja vastaanottavaisen mielen avulla c) Aikuisen rooli pienen lapsen kielen kehittymisessä aikuinen puhuu lapselle jo vauvasta lähtien rauhallisesti ja selvästi, käyttää oikeaa kieltä välttäen vauvakieltä ja käyttää kokonaisia lauseita aikuinen sanoittaa ympäristöä yksivuotiaana lapsi ymmärtää jo enemmän kun osaa puhua katsellaan yhdessä kuvia, nimetään niitä ja lorutellaan,( varo mitä puhut lapsen aikana) kaksivuotiaan kielioppirakenne kehittyy lasta pitää kuunnella ja antaa hänen itse vastata kysymyksiin aikuinen rikastuttaa lapsen kieltä kertomusten kirjojen, runojen ja laulujen avulla lasta kannustetaan kielen käyttöön ja hänelle annetaan mahdollisuus omien tarinoidensa kertomiseen vain suoraan lapselle puhutuilla sanoilla on merkitystä vauvan kielen kehitykseen (ei riitä puheen kuuntelu tv.stä tai vanhemman puhelinkeskustelun seuraaminen vuorovaikutus on ratkaisevaa ja lapsen keskittyminen senhetkiseen todelliseen ympäröivään maailmaansa vauvalle paljon kertausta aivojen hermoratojen vahvistamiseksi aikuinen valmistelee materiaalin, johdattaa lasta käyttämään sitä ja auttaa lasta ymmärtämään sitä Hyvässä, rohkaisevassa ja luottamuksellisessa tunneilmastossa lapsi uskaltaa ilmaista itseään, ajatuksiaan ja tunteitaan ja kokee että hänen ajatuksensa on tärkeitä. d) Aktiivisuus 1

2 koska lapsi oppii tekemällä, annetaan hänelle kielen harjoituksissa paljon tekemistä. - mahdollisuus toteuttaa luontaista aktiivisuuttaanmmhakemalla esineitä ympäristöstä ja tunnustelemalla kirjainsymboleja e) Valmisteltu ympäristö Vrt aikuisen rooli ja tunneilmastossa Ohjaaja valmistelee ympäristön kielen herkkyyttä vahvistavilla asioilla. Jo tilan suunnittelussa on huomioitava että materiaali mahtuu hyvin ja että kirjoja varten on oma lukunurkkauksensa. f) Kielen kehityksen tulokset ensimmäisellä kehityskaudella Kun kielellinen ympäristö on rikas ja lapsen kieli kehittyy optimaalisesti ensimmäisellä kehityskaudella, lapsi artikuloi selvästi, hänen käsialansa pääsee jatkossa kehittymään eläväksi henkilökohtaiseksi ilmaisutavaksi ja hänen lukemisensa tulee olemaan kokonaisvaltaista, jolloin hän ymmärtää lukemansa, on kriittinen ja osaa lukea myös rivien välistä. ( Tyrväinen 2008, Kavonen Rikkola 2006, Polk-Lillard & Lillard- Jessen 2003) 2. PUHUTTU KIELI Johdanto a) Puhutun kielen harjoitukset Kyetäkseen ilmaisemaan itseään lapsi tarvitsee: ideoita ympäristöstään, aikuisen vastuulla: monipuolinen, turvallinen ja jatkuvasti sopivia haasteita tarjoava loogisen ilmaisutaidon kehittämiseksi lapsi hyötyy aistimateriaalista: luokittelu ja järjestäminen, sekä vuorovaikutuksessa aikuisen ja ryhmän kanssa harjoiteltavat sosiaalisen kanssakäymisen tilanteet sekä esiintymiset mitä laajempi sanavarasto lapsella on sitä selkeämmin hän tulee ymmärretyksi Puhutun kielen harjoitukset ovat lapsen ja aikuisen kahdenkeskeisä tai aikuisen ja pienen ryhmän tuokioita. Myönteinen ilmapiiri tuo lapselle sitä itseluottamusta mitä hän tarvitseerohkaistuakseen ilmaisemaan itseään aikuinen mallina, lapsi mukana absorboimassa kieltä ja sosiaalisen kanssakäymisen tilanteita b) Kieli ajattelun välineenä Kieli on ajattelun väline. Ajattelu ja toiminta ovat sidoksissa toisiinsa. Ohjaajan tehtävä on järjestää oppimisympäristö sellaiseksi että lapsen ajattelu kehittyy tekemisen, kokemisen ja ajattelun avulla. c) Puhutun kielen harjoitusten tavoitteet Lapsi oppii puhumaan selkeästi Lapsen sanavarasto karttuu mahdollisimman laajaksi Lapsi tutustuu kielen eri ominaisuuksiin (kielen käyttäminen oikeaoppisesti, 2

3 itseilmaisu, tietoisuus kielen rakenteesta, kielen vaikutuksen ymmärtäminen, kielen kunnioittaminen ja kielestä nauttiminen) Harjoitukset valmistavat kirjoittamiseen ja lukemiseen (joiden tavoitteena on luova kirjoittaminen ja ymmärtävä lukeminen9 d) Tarvikkeet Luokan esineet: huonekalut, kasvit, välineistö, lasten nimet, ilmoitustaulu, korttisarjat Kirjallisuudelle tulee olla oma nurkkaus ja yhden aikuisen olisi hyvä olla aina valmiina lukemaan lapsille. Käytettävän kirjallisuuden tulee olla laadukasta, monipuolista ja lapsten ikään sopivaa. Mahdollisimman realistisia, tositapahtumiin liittyviä, jotta lapsi pystyy erottamaan todellisuuden fantasiasta 4,5 5-vuotiaana mielikuvituksen määrä llisääntyy ja samassa määrin voidaan lisäätä mielikuvitustarinoiden määrää. 5-6-vuotiaat ovat siirtymässä toiselle kehityskaudelle. Lapsen moraali ja etiikka kehittyvät tällä kaudella. Hänellä on vahva oikeudetaju. Tällöin tarjotaan moraalitarinoita, missä oikea ja väärä sekä hyvä ja paha kohtaavat aikuisen tulee lukea tarina ensin itse että hän tietää sen sopivuuden lapselle e) Aikataulu Puhutun kielen harjoituksia päivittäin (kahdenkeskeiset ja /tai pienet ryhmät ja piirit) sopivia harjoituksia kaiken ikäisille ja eri kehitysvaiheessa oleville lapsille f) Mukavaa yhdessäoloa Tarkoitus olla sekä aikuiselle että lapselle nautinnollisisa yhdessäolon hetkiä ja hyvässä vuorovaikutussuhteessa ne ovat Sanavaraston kartuttaminen a) ympäristön esineiden tunnistaminen b) Aistimateriaalisanasto c) Luokitellut kortit d) Hyvien tapojen sanasto Kielen harjaannuttaminen a) Kirjallisuus b) Itseilmaisu c) Kysely- ja kielioppileikit 3. KIRJOITETTU KIELI 3

4 3.1...Johdanto a) Kirjoittamisen luen osa-alueen tavoitteet Kirjoittamiseen ja lukemiseen valmistautuminen Kirjoittaminen sinänsä Kirjoitusharjoituksilla pyritään siihen että jokaiselle lapselle kehittyyluettava ja vaivaton henkilökohtainen käsiala b) Kirjoittamaan valmentaminen A) Välillinen valmentautuminen kirjoittamiseen kättä harjoittamalla kynäote, kevyt kynäkäsi, vapaa ranneliike ja kirjoitussuunta Käytännön elämän tehtävät Aistimateriaaleista lieriöpalkit, tuntoaistia kehittävät harjoitukset ja geometrinen laatikosto B) Välitön valmistautuminen kirjoittamiseen Kirjoittamisen materiaalit Näiden kahden vaiheen kautta saavutetaan taso, jolla lapsi tuntee kirjaimet, pystyy muodostamaan sanoja ja pystyy kontrolloimaan kättään c) Käsin kirjoittaminen ja kirjaimet Käsin kirjoittaminen tukee lapsen kielellistä kehitystä ja lukemaan oppimista. Siinä on mukana koko ihminen: aivot, sydän ja kädet. Kirjoitamme käsin päivittäin. Käsi on luotettava ja sitä tarvitaan välittämääm luovuutta ja ajattelun tuloksia usein kirjoittaminen aloitetaan tekstauskirjaimilla koska niissä näkyvät kirjainten peruspiirteet alkuperäisessä muodossaan. Kirjainten luettavuus perustuu siihen että niiden tunnistettavuus on hyvä. Montessorimenetelmässä opetamme ensin pienet tekstauskirjaimet koska ne ovat enemmistönä teksteissä. Neurofysiologinen tosiasia on että aivot selviävät hyvin erilaisten muotojen tulkinnasta eivätkä eri kirjoitusmuodot rasita ihmisen kehoa erilaisessa määrin. (Pohjoismaisen käsinkirjoittamisenideointiryhmä) Äänneleikit 2,5v alkaen Urkin lurkin silmilläni kurkin mikä kädessäni alkaa k Hiekkapaperikirjaimet 3,5 4-v muista harjoitukset pienen ryhmänkanssa Irtokirjaimet 4-v 4-vkirjoittamiseenja lukemiseen valmistava, auttaa lasta kielen tutkimisessa ja analysoinnissa sekä sanojen tuottamisessa graafisin symbolein Metallikuviot 4

5 tavoitteena kevyt kynäkäsi ja viivojen sisällä pysyminen 3,5 v - 4v Kirjoittaminen tavoitteena kirjoittaminen 3,5 4v alkaen a) Liitutaulut b) Kirjainten ryhmittely hiekkapaperikirjaimilla (Grouping) c) Kirjainten ryhmittely irtokirjaimilla d) Kirjainten järjestäminen irtokirjaimilla e) Paperille kirjoittaminen f) Sanalaput ympäristöön g) Isot- ja pienet kirjaimet h) Välimerkit i) Jäljentäminen 4. LUKEMINEN Johdanto a) Lukemaan oppiminen montessorimenetelmän avulla valmistavia töitä: Käytännönelämän töistä keskittyminen aistimateriaalien kieli kartuttaa sanavarastoa ja vertailumuotoja äidinkielestä puhuttu kieli lisää sanavarastoa ja ymmärtämistä kirjoitetun kielen tehtävistä äänteiden erottelu, äänteitä vataavien kirjainsymbolien oppiminen ja sanojen rakentaminen Kirjoittaminen on tuottamista mutta lukeminen vaatii ymmärtämistä. b) Tavoite Ns. Total Reading = ymmärtävä,kokonaisvaltainen lukeminen. Ensiksi pyritään saamaan mekaaninen lukutaito niin hyväksi että lapsi voi sen avulla kehittää ymmärtävää lukemistaan ja sen kautta tulla kriittiseksi lukijaksi. c) Aikuisen rooli Auttaa lasta ymmärtämään että kirjoitettu sana koostuu äänteistä joita vastaavat symbolit ja että sanoilla on merkityksensä Johdatus lukemiseen / mekaaninen lukeminen mekaanisen lukutaidon saavuttaminen aikuinen auttaa lasta ymmärtämään että kirjoitettu sana koostuu äänteistä, joita 5

6 vastaavat symbolit ja että sanoilla on merkityksensä avaimia lukemiseen ja lukutaidon harjaannuttaminen 4,5 5v alkaen b) Esinelaatikot 1,2 ja 3 c) Ympäristön sanalaput d) Helpot kirjaset e) Äng-äänne f) Kirjaset suomenkielen erikoisuuksista g) Kortit suomenkielen erikoisuuksista Luokiteltu lukeminen (Reading classification) esitetään lapselle tutut sanat kirjoitetussa muodossa lukemisharjoitus 5 v alkaen b) Ympäristön materiaalit alueittain c) Aistivälineiden laatusanat d) Luokitellut kortit e) Määritelmäkortit Sanaston kartuttaminen (Word Study) Lapsi harjoittelee lisää lukemista samalla kun hän kartuttaa sanavarastoaan sanojen syvällisempi vertailu ja tutkiminen b) Monikot c) Yhdyssanat d) Sanaperheet e) Eläinperheet f) Eläimet- ja asuinsijat g) Eläinlaumat h) Eläimet ja äänet 6

7 i) Tavuttaminen j) Komparatiivi ja superlatiivi k) Yleisnimi- erisnimi Sanaluokat huomio yksittäisiin sanoihin, niiden merkitykseen ja paikkaan lauseessa luetaan ja näytellään sanojen paikkoja vaihdellaan ja mietitään niiden loogisuutta oikeilla paikoillaan sanat symbolisoidaan sanaluokkia kuvaavilla merkeillä a) Adjektiivi (sisältää substantiivin) b) Looginen adjektiivi c) Salapoliisileikki d) Konjunktio (ja-sana) e) Numeraalit f) Verbit substantiivin ja verbin erot intransitiivi transitiivi (transitiiviverbi saa objektin, intransitiiviverbi ei voi saada objektia) aikamuodot näkymättömät tekemiset g) Adverbi h) Looginen adverbi i) Käskykortit (Verbien jatko) j) Isot alkukirjaimet ja pisteet Lauseenjäsennys Sanojen ja sanaryhmien merkityksen tiedostaminen jotta voi paremmin tulkita lukemaansa sanojen loogisen järjestyksen tutkiminen nuolet ja symbolit 5,5-6v Vaihe I, yksinkertaiset lauseet Kohta 1: Yksi subjekti, kaksi predikaattia Kohta 2: Kaksi subjektia, kaksi predikaattia Kohta 3: Yksi subjekti, yksi predikaatti, yksi objekti Kohta 4: Yksi subjekti, yksi predikaatti, kaksi objektia 7

8 Kohta 5: Kaksi subjektia, kaksi predikaattia, kaksi objektia Kohta 6: Pronominin esittely: Kaksi subjektia, kaksi predikaattia, kaksi objektia, joista toinen on pronomini. Kohta 7: Pilkun esittely: Yksi subjekti, monta predikaattia ja objektia... Vaihe II Kohta 1: Yksinkertaiset lauseet - kysymykset kirjoitettuna nuoliin Kohta 2: Lisäykset adverbiaalit Kohta 3: Lisäykset Attribuutit 3 a, Adjektiiviattribuutit 3 b Substantiiviattribuutit... 8