Tupakanpoltto ja keuhkosyöpä! Kausaatio - universumin sementti! David Hume: Välttämätön yhteys?! Kausaliteetti: lyhyt historia!

Transkriptio

1 Kausaatio - universumin sementti! Helsingin yliopisto! Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteen tutkimuksen laitos! Tupakanpoltto ja keuhkosyöpä! Keuhkosyöpä saa alkunsa keuhkoputken tai itse keuhkokudoksen solujen muuttuessa pahanlaatuisiksi.tupakointi on tavallisin keuhkosyövän aiheuttaja: 90% keuhkosyöpätapauksista johtuu tupakanpoltosta. Tupakansavussa oleva terva aiheuttaa syöpää. Terva tuhoaa vähitellen keuhkojen sisäpinnan värekarvat. Värekarvat ovat tärkeitä, koska niiden tehtävänä on suojella keuhkoja pölyltä ja muilta haittatekijöiltä hengittäessämme. Jos värekarvat tuhoutuvat, terva pääsee suoraan kosketukseen keuhkojen pintasolujen kanssa ja toimii ärsykkeenä pahanlaatuisten solujen synnylle. Myös tupakoimaton ihminen voi sairastua keuhkosyöpään, mutta se on harvinaista. Passiivinen tupakointi eli muiden tuottamalle tupakansavulle altistuminen suurentaa sairastumisen vaaraa. Tupakoinnin lopettaneen riski sairastua keuhkosyöpään vähenee ja lähestyy kymmenessä vuodessa tupakoimattoman sairastumisvaaraa.! Kausaliteetti: lyhyt historia! Aristoteleen neljä syytä: materiaalinen, formaalinen, vaikuttava, ja finaalinen! Galileinen kumous ja finaalisten syiden eliminoiminen patitsi kenties ihmistieteissä! Newtonin filosofia: oikea luonnonfilosofia ei tee hypoteeseja! Vera Causa strategia tieteen etenemisen mallina! Universaali determinismi ja tahdon vapaus! Humen määritelmät: säännönmukaisuusteoriasta kontrafaktuaaliteoriaan! David Hume: Välttämätön yhteys?! "Suppose two objects to be presented to us, of which the one is the cause and the other the effect; 'tis plain, that from the simple consideration of one, or both these objects we never shall perceive the tie, by which they are united, or be able to pronounce, that there is a connexion betwixt them." -David Hume: 'A Treatise of Human Nature', ! Biljardipallokausaatio! "Here is a billiard-ball lying on the table, and another ball moving towards it with rapidity. They strike; and the ball, which was formerly at rest, now acquires a motion. This is as perfect an instance of the relation of cause and effect as any which we know,, either by sensation or by reflection. Let us therefore examine it. 'Tis evident, that the two balls touched one another before the motion was communicated, and that there was no interval betwixt the shock and the motion " -David Hume: Abstract to 'A Treatise of Human Nature', A, ! Välitön kosketus, ajallinen edeltäminen, ja pysyvä yhteys, mutta mitä muuta?! Contiguity in time and place is therefore a requisite circumstance to the operation of all causes. 'Tis evident likewise, that the motion, which was the cause, is prior to the motion, which was the effect. Priority in time, is therefore another requisite circumstance in every cause. But this is not all. Let us try any other balls of the same kind in a like situation, and we shall always find, that the impulse of the one produces motion in the other. Here therefore is a third circumstance, viz., that is a constant conjunction betwixt the cause and effect. Every object like the cause, produces always some object like the effect. Beyond these three circumstances of contiguity, priority, and constant conjunction, I can discover noting in this cause.!

2 Säännönmukaisuusteoria! Humen I määritelmä kausaatiosta:!... voimme määritellä syyn objektiksi, jota seuraa toinen, ja jossa edellisen kaltaiset objektit seuraavat jälkimmäisen kaltaisia...! Kausaatio on siis prosessi, jossa yksi singulaarinen tyyppiä Y oleva tapahtuma y seuraa toista singulaarista tyyppiä X olevaa tapahtumaa x! Motivaatio: välttää filosofisesti suspektejaa välttämättömyyden ja muiden modaliteettien käsitteitä! Välttämättömyys ei ole havaittavissa eikä empiristisin menetelmin todennettavissa! Maailmassa vai mielessä! Meillä on luontainen taipumus nähdä välttämättömyyttä syiden ja seurausten välillä: sama syy, sama seuraus! Mitään filosofista tai demonstratiivista todistetta emme voi kuitenkaan antaa! Siis: arkiajatteluun ja luonnonfilosofiaan (=tieteeseen) kuuluu ajatus, että kausaalisuhde on säännönmukaista välttämätöntä seuraantoa, mutta tässä arkiajattelu ja luonnonfilosofia ovat väärässä! Humen aikaansaama skandaali: kaikki pidämme itsestäänselvänä asiaa jota ei voi mitenkään osoittaa! Ja miksi ei?!! Miksi ei välttämättömyyttä! Havaitseminen ja päättely! Humen tietoteoria edellyttää, että kaikki ideat ovat peräisin kokemuksesta: all our ideas, or weak perceptions, are derived from our impressions, or strong perceptions, and that we can never think of any thing we have not seen without us, or felt in our own minds (Abstract, s ).! Mutta mistä seikoista meillä voi olla impressioita? Vain ajallispaikallisista partikulaarisista olioista ja niiden ominaisuuksista! Kun siis tuijotamme biljardipalloa, ja näemme kun se törmää toiseen, meille ei synny mitään välttämättömän suhteen impressiota sitä ei voi haistaa, maistaa, nähdä tai tuntea! Miksi meillä sitten on ajatus välttämättömästä yhteydestä?! Se syntyy assosiaation tuloksena: kun näemme, että C:n kaltaiset tapahtumat usein (tai tähän saakka aina) aiheuttavat E:n kaltaisen tapahtuman, mielemme ryntää siihen johtopäätökseen että näin on aina eikä toisin voisi olla! Mitä useammin olemme tätä säännönmukaista seuraantoa todistamassa, sitä vahvempi on tuo ideamme ja luottamuksemme! Kysymys on siis psykologisesta, de facto prosessista, ei filosofisesta oikeuttamisesta! Tämä taipumus on toimintamme ja tieteen perusta mutta sitä ei voida oikeuttaa! Psykologia, ei filosofia! Singulaarikausaatio ja kausalisuhteet! Humella syyt ja vaikutukset ovat tapahtumia:! 1) syy x ja vaikutus y ovat ajallisesti ja paikallisesti yhteydessä (biljardipöytä!)! 2) x ja y voidaan kuvitella tapahtuvan toisistaan riippumatta (siis: on luonnon tosiasia, vaan ei logiikan laki, että biljardipallo ei mene toisen läpi)! 3) y (tarkemmin: y-mäinen tapahtuma) aina seuraa x:ää (x-tyypin tapahtumaa)! Psykologinen odotus pikemminkin kuin looginen sitovuus! Singulaarinen kausaliteetti: yksittäisten tapahtumien (tai faktojen, tai trooppien, tai ominaisuuksien tai muiden mahdollisten relatojen) välinen suhde: NN:n syövän syy oli tupakka (tai tupakointi)! Kausaalilait (ja yleistykset): tapahtumatyyppien (tai faktojen etc) välinen suhde: Tupakka aiheuttaa syöpää! Ovatko kausaaliväittämät ovat yleistyksiin nähden ensisijaisia: onko kausaatio ruohonjuuritason (fysikaalinen) prosessi, ja suhteet toissijaisia! Kuinka erot perustellaan? Onko syyn valinta objektiivista?!

3 Bertrand Russell! The law of causality, I believe, like much that passes muster among philosophers, is a relic of a bygone age, surviving, like the monarchy, only because it is erroneously supposed to do no harm. (Russell, 1913, p. 1).! John Stuart Mill, A System of Logic, 1843! [Myrkytetyn] aterian syömisen ja kuoleman välillä ei tarvitse olla muuttumatonta yhteyttä (invariable connexion), mutta tapahtumaa varmasti edelsi tuo tai tämä joukko asiaintiloja, joista kuolema on muuttumaton seuraus jolloin noiden asiaintilojen joukko kenties tuossa nimenomaisessa tapauksessa oli ilmiön riittävä ehto, tai toisin sanoen, sen joukon edeltäviä ehtoja jotka määräsivät seurauksen, ja jota ilman seuraus ei olisi tapahtunut.! Mill: Täydellinen syy! Mill, jatkoa! Syy, filosofisesti puhuen, on negatiiviisten ja positiivisiten ehtojen kokonaisjoukko; kunkin kuvauksen satunnaisten osatekijöiden joukko joista, kun osatekijät ovat voimassa, seuraus (consequent) muuttumattomasti (invariably) seuraa.! Voimme tietysti poimia täydellisestä syystä jonkun jonka nimeämme syyksi, the cause: se voi olla viimeiseksi tapahtunut tapahtuma! Liukastumisen syy voi olla hiekoittamattomuus, kadun epätasaisuus, liiat promillet, tms.! Hart and Honore: Causation in the Law! Ei vain säännönmukaisuutta! Kausaliteetti ei ole satunnaista säännönmukaisuutta, vaan siihen liittyy ajatus, että asiat etenevät aina sen mukaisesti: as long us the present constitution of things endures, the antecedent always will be followed by the consequent! Kausaation täytyy myös ilmentää luonnonlakeja: ero sattumalta tosien ja noomisten yleistysten välillä! Agreement -menetelmä! If two or more instances of the phenomenon under investigation have only one circumstance in common, the circumstance in which alone all the instances agree is the cause (or effect) of the given phenomenon! Jos etujäsenessä on! ABC! abe & CDE! cde, niin C on e:n syy! Silti: emme voi olla varmoja ettei olisi muitakin asiaan vaikuttavia seikkoja!

4 Eroavuuden menetelmä! If an instance in which the phenomenon under investigation occurs, and an instance in which it does not occur, have every circumstance in common save one, that one occurring only in the former; the circumstance in which alone the two instances differ is the effect, or the cause, or an indispensable part of the cause, of the phenomenon! Jos etujäsenessä on! ABC! abe & AB! ab, niin C on e:n syy! Silti: tässäkään emme voi olla varmoja ettei ole väliin tulevia seikkoja! Klassiset knock-out kokeet genetiikassa! Kuinka syyt tunnistetaan! Tapahtumilla pitää aina olla syynsä! Kaikilla sillä on aina sama seuraus! Kenties voisimme havaita kausaation jo yhdessä tapaukessa, se on silti perimmiltään kausaatio edellyttää säännönmukaisuutta! Tupakka ja keuhkosyöpä! Mutta: tupakointi ei näyttäisi olevan välttämätöntä keuhkosyävän synnylle vaikka 90 % keuhkosyövistä johtuisikin tupakasta! Tupakointi ei näyttäisi myöskään olevan riittävää keuhkosyövän synnylle (kaikki tupakoitsijat eivät sitä saa)! Mutta tupakointi voisi olla yksi tai kontribuoiva syy, tai laukaiseva syy, tai tärkein syy jos riittävän hyvä analyysi näistä käsitteistä voitaisiin laatia! John Mackie: Universumin sementti! Syy ei ole aina vaikutuksen riittävä ehto (koska muita vaikuttavia tekijöitä yleensä tarvitaan, esim. sairastumiseen tarvitaan tartunta ja altistus ja...)! Syy ei ole aina vaikutuksen välttämätön ehto, so. tekijä jota ilman tapahtuma ei olisi tapahtunut (koska tapahtuma vaikutus voi syntyä usean erilaisen syiden yhdistelmän tuloksena! Syy ( the cause ) on INUS-ehto: ei-riittävä mutta välttämätön osa riittävää mutta ei-välttämätöntä yhdelmää! Syyt vaikutuksen INUS-ehtoina! Joitakin analyyseja! c on e:n syy (NN:n tupakanpoltto oli NN:n keuhkosyövän syy). Tämä voisi tarkoittaa:! Syy välttämättömänä ehtona: Jos tupakanpoltto on keuhkosyövän välttämätön ehto, niin: Jos NN (e) sai keuhkosyövän, niin (välttämättä) NN oli polttanut tupakkaa (c) (muuten keuhkosyöpää ei saa )! Syy riittävänä ehtona: Jos tupakanpoltto on keuhkosyövän riittävä ehto, niin: jos on totta, että NN poltti tupakkaa, niin NN sai (välttämättä) keuhkosyövän (syy siis determinoi seurauksen ja tämä taas tuntuisi edellyttävän geneerisen säännönmukaisuuden tai lain olemassaoloa)!

5 Kontribuoiva syy (osasyy)! Tupakanpoltto voisi olla syövän osasyy tai yksi syy, siis ja INUS-ehtoanalyysi on yksi tapa kuvata sitä! Mutta miten valitsemme syyn, the cause! Mackie poimiessamme yhden syyn voimme pitää mielessä pragmaattisia seikkoja: syyllisyys, intressi, se mitä jo tiedämme tai emme tiedä, tai sen mihin voimme vaikuttaa tai mihin emme voi vaikuttaa! Kausaatio voi olla universumin sementti mutta pragmaattinen intressi voi vaikuttaa siihen minkä INUSehdon poimimme! kausaalinen kenttä vs. syy: syy on se joka saa aikaan poikkeaman normaalista! Loimaan onnettomuuden syy?! Loimaan turman (2005) syy: liian suuri tilannenopeus, huono keli, auraamaton tie, heikko näkyvyys, kokematon ajaja (ajovirhe), huonot renkaat, alkoholi, väsymys, liian suuri takapaino? Vai kaikki yhdessä? Onko vain yksi oikea syy?! Loogisesti kaikki nämä voivat olla syitä (osasyitä) tai syitä ( the cause ) INUS-analyysin merkityksessä! Syy/syyllisyys tässä mielessä riippuu oikeudellisesta, moraalisesta tms intresseistä (cf. R.G. Collingwood)! Etymologisesti syy on yhteydessä syyllisyyteen, kausaaliseen seikkaan tai inhimilliseen toimijaan, joka teki tai jonka olisi pitänyt tehdä jotain, ja joka oli vastuussa siitä että tapahtumien kulku poikkesi normaalista! Kausaalinen monismi ja pluralismi! Onko syy kaikissa tieteissä sama?! Teleologia, finalismi ja vitalismi: onko organismeilla päämäärä, finis, johon ne pyrkivät yksilönkehityksessään?! Biotieteet: läjisyyt ja kaukosyyt; proximaaliset ja distaaliset syyt onko syyn käsite sama?! Syy oikeudessa: vahinkorvauslainsäädäntö ja rikoslainsäädäntö: käyttävätkö ne samaa tieteellisen syyn ja seurauksen käsiteparoia?! Nancy Cartwright (1983)! Arkielämän (ja tieteen) kannalta on tärkeä voida erottaa kausaalisuhteet ei-kausaalisista, koska kausaalisuhteet mahdollistavat tehokkaan strategian! Kun vakuutusyhtiö lähettää kirjeen: Ne joilla on Firmamme vakuutus elävät kauemmin, kysy itseltäsi: onko vakuutuksen ottaminen syy sille, että elät kauemmin? Vai onko kyseessä vain tilastollisesti tosi mutta satunnainen yleistys?! Onko vakuutuksen ottamisella ja pitkäikäisyydellä yhteinen kausaalinen syy? (Screening off)! Anscombe ja Cartwright! Kausaation voi havaita: voimme nähdä että C aiheutti E:n! Vai onko se silloin pääteltyä?! Onko päättely aina tietoinen prosessi! Kielessä on jo kausaation edellyttäviä käsitteitä ja kausaatio voidaan tuoda sisään vain jos elämme sellaisen kielen sisällä! Cartwright: vain abstraktimpi määritelmä semantic ascent!!