Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa

Transkriptio

1 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 11:00 Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa Keskimääräinen seurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla viettämänsä ajan kuluessa keskimäärin 181 euroa päivässä. Leirintämaksuihin kuluu vuorokautta kohti 32 euroa. Leirintäalueen tarjoamiin kahvila- ja ravintolapalveluihin käytetään päivässä rahaa noin 15 ja saunapalveluihin reilu 10 euroa. Tieto käy ilmi SF Caravan ry:n, Suomen Leirintäalueyhdistys ry:n ja TNS Gallup Oy:n tekemästä tutkimuksesta, jossa haastateltiin leirintäalueilla majoittuneita välisenä aikana. Yhteensä tehtiin 257 haastattelua 23 leirintäalueella eri puolella Suomea. Tutkimuksessa kerättiin tietoa kyseisten henkilöiden rahankäytöstä heidän tekemänsä matkan aikana. Rahankäytön keskimääräisen päiväannoksen lisäksi selvitettiin, miten kulutuskäyttäytyminen jakaantui eri asioiden kesken matkan aikana. Keskimääräiseen päiväkulutukseen vaikuttaa kohentavasti se, että alle 35-vuotiaat käyttivät rahaa keskimääräistä selvästi enemmän ( 290). Tällainen henkilö oli usein jäsen festivaaleilla vierailevan ryhmässä, joka majoittui keskimääräistä useammin teltassa tai mökissä. Heistä keskimääräistä useampi (14 %) matkusti julkisilla kulkuvälineillä vuotiaat ilmoittivat päivittäiseksi rahankulutuksekseen 185 euroa ja yli 50-vuotiaat 142 euroa. Mökissä yöpyvien seurueiden päiväkulutus nousi 264 euroon. Matkailuautolla liikkuvat kuluttivat päivässä keskimäärin 194 ja matkailuvaunulla liikkuvat 139 euroa. Telttamatkailijoiden päiväbudjetti oli 182 euroa. Mitä lyhyemmästä vierailusta oli kyse, sitä enemmän rahaa käytettiin. Yhden vuorokauden matkalla olevat kertoivat seurueensa kuluttavan 359 euroa. 2-3 päivää paikkakunnalla olleiden keskimääräinen päiväannos nousi 150 ja 160 euron välille. Esimerkiksi 7 vuorokautta tai kauemmin kyseeseen tulevalla paikkakunnalla vierailleiden keskimääräinen raha-annos oli enää noin 70 euroa. Ruoka- ja alkoholiostokset yleisimpiä mutta kaksi kolmesta käyttää paikkakunnan ravintolapalveluita 82 prosenttia oli tehnyt vierailupaikkakunnalla ruoka- ja elintarvikeostoksia. Melkein kaksi haastateltua kolmesta (64 %) totesi, että hän tai hänen seurueensa oli käynyt ravintolassa tai kahvilassa. Joka toinen oli tehnyt alkoholiostoksia. 61 prosenttia kertoi tehneensä paikkakunnalla polttoainetai nestekaasuhankintoja. 46 prosenttia oli käyttänyt rahaa kestokulutustavaroiden hankintaan. Runsas kolmannes oli käynyt museoissa tai tutustunut muihin nähtävyyksiin paikkakunnalla. Enemmän kuin joka neljännen

2 2 ohjelmaan kuului käynti tansseissa tai lavatansseissa. Urheilukilpailut tai teatteri kuuluivat vain marginaalisen joukon ohjelmaan. 16 prosenttia oli kuitenkin käynyt kesäjuhlilla ja 14 prosenttia ajanut bussilla tai taksilla. Nuoret käyvät ravintoloissa ja festivaaleilla Nuoret kävivät matkansa aikana keskimääräistä huomattavasti enemmän ravintolassa tai kahvilassa ja tutustuivat paikkakunnan nähtävyyksiin. Alle 35-vuotiaista 67 prosenttia vieraili ravintolassa, kun esim. yli 50-vuotiaista vastaavasti teki 49 prosenttia. Alle 35-vuotiaissa festivaalivieraita oli 29 prosenttia, vuotiassa vain 8 prosenttia. 50- vuotiaista ja vanhemmista 17 prosenttia oli osallistunut vierailupaikkakunnalla järjestetyille kesäjuhlille. Nuoret, alle 35-vuotiaat, hyödynsivät vanhempia enemmän myös leirintäalueen kahvila- ja ravintolapalveluja. He sijoittivat rahaa niihin päivittäin noin 22 euroa, kun 50-vuotiaat ja varttuneemmat vain 10 euroa vuotiaat olivat käyttäneet niitä keskimäärin 17 eurolla päivää kohti. Alkoholiostoja Alkosta tai ruokakaupasta kertoi nuorimmasta alle 35-vuotiaiden ikäluokasta tehneensä 45 prosenttia, vuotiaista 47 ja 50-vuotta täyttäneistä 34 prosenttia. Nuorimmat ovat joukon ahkerimmat bussien ja taksien käyttäjät. Heistä 40 prosenttia on hyödyntänyt niitä, kun vastaavat luvut ovat vuotiaiden parissa 31 ja 50 vuotta täyttäneiden joukossa 23 prosenttia. Matkailuvaunulla paikalla olleista 55 prosenttia teki polttoaine- tai nestekaasuhankintoja paikkakunnalla reissun aikana, autoilijoista vain hieman harvempi (52 %). Matkailuautoilla reissussa olleista hieman useampi teki ruoka- ja elintarvikeostoksia vieraalla paikkakunnalla kuin matkailuvaunulla liikkeellä olleista. Ruokaan koko reissun aikana keskimäärin 111 euroa ja 42 euroa päivää kohden Haastattelija pyysi eri ostoksia tehneitä ja palveluita käyttäneitä arvioimaan koko reissun aikana näihin sijoittamansa summan. Useimpien käyttämistä asioista eniten oli sijoitettu ruoan (111 ) ja kestokulutustavaroiden (106 ) hankkimiseen. Varsin huomattavia summia meni myös polttoaineisiin (101 ) sekä festivaaleihin ja kesäjuhliin (139 ), jotka kuitenkin olivat vain vähemmistön ohjelmaan kuuluva asia. Urheilutapahtumiin (41 ) ja paikkakunnan nähtävyyksiin tutustumiseen (40 ) käytettiin käytännössä yhtä suuria summia. Myös alkoholiostokset (57 ) ja ravintolakäynnit (54 ) veivät keskenään lähes samansuuruisia rahamääriä. Samaan ryhmään voi sijoittaa tanssit tai lavatanssit (54 ) sekä teatterivierailut (50 ). Takseja ja busseja käyttäneet olivat sijoittaneet niihin keskimäärin 34 euroa. Eri ikäryhmien elintarvike- tai alkoholiostoksiin käyttämät rahasummat eroavat jonkin verran vuotiaat käyttivät ruokaan 126 euroa, kun nuorimmat ja vanhimmat ostivat elintarvikkeita noin 102 eurolla vuotiaat kuluttivat alkoholiostoksiin 81 euroa. 50-vuotiaat ja varttuneemmat käyttivät tähän tarkoitukseen rahaa 34 euroa, alle 35-vuotiaiden sijoittaessa alkoholiin matkansa aikana keskimäärin 54 euroa.

3 3 Kun tuloksia rahan käytöstä tarkastellaan päivittäin, ei kuva juuri muutu reissun kokonaisostoista paikkakunnalla lukuun ottamatta teatterissakäynnin kustannuksia. Vähintään 40 euroa päivää kohden käytettiin festivaaleihin, ruokaan, kestokulutustavaroihin ja teatterikäynteihin. Ajoneuvon kokonaiskäyttökulut matkan aikana 254 euroa Matkalla olleet arvioivat auton keskimääräiset kokonaiskäyttökulut 254 euron suuruisiksi koko retkeltä. Vaihtelu on tässäkin suhteessa melkoista. Läheltä tulevilla rahaa menee luonnollisesti vähemmän. Tutkimusta koskevalla matkalla yhteensä alle 100 kilometriä ajavien kulut olivat 36 euroa. Matkan ollessa kilometriä auton käyttökulut olivat 116 euroa ja kilometriä kulut arvioitiin 112 euroksi. Vieläkin kauempaa (yli 350 km) tulleiden kustannukset olivat jo eri luokkaa, nousten aina 318 euroon. Kuluja nostavat Pohjois-Suomessa haastatellut. Heidän ajoneuvonsa kokonaiskäyttökulut arvioitiin peräti 563 euroksi. Maan muissa osissa tehdyissä haastatteluissa ajoneuvon kokonaiskäyttökulut vaihtelivat Etelä-Suomen 120 eurosta Itä-Suomen 245 euroon. Lisätietoja: TNS-Gallup Oy tutkimuspäällikkö Tomi Ronkainen GSM Suomen Leirintäalueyhdistys ry toiminnanjohtaja Antti Saukkonen puh GSM SF-Caravan ry toiminnanjohtaja Timo Piilonen puh GSM

4 4 TOIMINTA VIERAILUPAIKKAKUNNALLA VUONNA 2007 (%) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Teki ruoka- ja elintarvikeostoksia (pl. alkoholi) 82 % Kävi ravintolassa tai kahvilassa Osti polttoainetta tai nestekaasua Osti alkoholia Alkosta tai ruokakaupasta Osti kestokulutustavaroita Kävi museossa tai nähtävyyksissä Kävi tansseissa tai lavatansseissa Kävi kesäjuhlilla tai festivaaleilla Ajoi bussilla tai taksilla Kävi urheilutapahtumassa tai -kisoissa Kävi teatterissa 64 % 61 % 50 % 46 % 38 % 28 % 16 % 14 % 6 % 5 %

5 5 MATKAKOHTAINEN RAHANKÄYTTÖ ERI TARKOITUKSIIN VUONNA 2007 ( ) Kesäjuhlat tai festivaalit 139 Ruoka- ja elintarvikeostokset Kestokulutustavarostot Polttoaine- tai nestekaasuostokset Alkoholiostokset Ravintola- ja kahvilakäynnit Tanssit tai lavatanssit Teatteri Urheilutapahtumat tai - kisat Museot ja nähtävyydet Bussi- ja taksikyydit

6 6 PÄIVITTÄINEN RAHANKÄYTTÖ ERI TARKOITUKSIIN VUONNA 2007 ( ) Kesäjuhlat tai festivaalit 73 Teatteri Ruoka- ja elintarvikeostokset Kestokulutustavarostot Polttoaine- tai nestekaasuostokset Urheilutapahtumat tai - kisat Bussi- ja taksikyydit Museot ja nähtävyydet Ravintola- ja kahvilakäynnit Alkoholiostokset Tanssit tai lavatanssit