Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010

Transkriptio

1 Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010 Osa I. Matkailijoiden päivittäinen rahankäyttö Noora Tahvanainen Raija Komppula Eero Vatanen

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Aineiston kuvaus Vastaajien taustatiedot Perustiedot aineistosta Yöpyneiden matkailijoiden rahankäyttö Keskimääräinen rahankäyttö kansallisuuden mukaan Keskimääräinen rahankäyttö eri menoluokkiin kansallisuuden mukaan Matkailijoiden rahankäyttö heinäkuun aikana Heinäkuun rahankäyttö majoitusmuodoittain Matkailijoiden keskimääräisen rahankäytön jakautuminen eri menoluokkiin Päiväkävijät Hotellissa yöpyneet matkailijat Veneessä yöpyneet matkailijat Muussa maksullisessa majoituksessa yöpyneet matkailijat Vuokratussa lomamökissä yöpyneet matkailijat Leirintä- ja matkailuvaunualueella yöpyneet matkailijat Sukulaisten ja tuttavien luona yöpyneet matkailijat Omalla loma-asunnolla yöpyneet matkailijat Matkailijoiden rahankäyttö paikkakunnittain Päiväkävijät Savonlinna Punkaharju Kerimäki Enonkoski ja Sulkava Yhteenveto...23 Liitteet...25 Liite 1. Matkailijakyselylomake

3 1. Johdanto Tutkimuksessa kerättiin tietoja matkailijoiden rahankäytöstä Savonlinnan seutuyhtymän (Savonlinna, Punkaharju, Kerimäki, Enonkoski ja Sulkava) alueella vuonna 2010 tammi-syyskuun välisenä aikana postittamalla kyselylomakkeita alueen majoitus- ja matkailuyrityksiin edelleen asiakkaille jaettavaksi. Aineistoa kerättiin kesän aikana myös haastattelemalla matkailijoita Savonlinnassa, Punkaharjulla, Kerimäellä ja Sulkavalla. Haastattelujen toteutuskohteeksi valittiin suosittuja käyntikohteita, minkä lisäksi Savonlinnan keskustassa tehtiin useina päivinä lyhyitä haastatteluita. Vastauksia majoituspalveluyrityksistä palautui yhteensä 485 kappaletta, minkä lisäksi kesän aikana tehdyistä haastatteluista saatiin 978 vastausta. Kaikkiaan vastauksia kertyi 1463 kappaletta. Lomakkeen kielinä olivat suomi, englanti, saksa ja venäjä sekä haastattelukielinä suomi ja englanti. Rahankäytön lisäksi kysyttiin matkan tarkoitus, matkaseurue, matkan pääkohde ja oleskelun pituus. Vastaajien taustatietoina olivat ikä, sukupuoli ja kotipaikkakunta. Matkailijalta kysyttiin rahankäyttöä sillä paikkakunnalla, jolla hänet haastateltiin tai jossa hän vastasi kyselyyn (ks. Liite 1). Kyselylomakkeiden laadinta ja analysointi tehtiin pohjoismaisen matkailijatutkimuksen menomenetelmän mukaisesti. Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen tutkimus - ja kehittämistoiminnan vahvistamiseksi Itä-Suomen yliopisto toteuttaa yhdessä Savonlinnan seudun kuntayhtymän kanssa MOTTI Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen osaamisrakenteiden toiminnallinen vahvistaminen Itä-Suomessa -hanketta. Tämä tutkimus on osa tätä hanketta. Tässä raportissa julkaistaan keskeiset matkailijan päivittäiseen rahankäyttöön liittyvät tulokset. 2. Aineiston kuvaus 2.1 Vastaajien taustatiedot Taulukko 1. Taustatiedot: vastaajien sukupuoli Sukupuoli Vastaukset % nainen mies Kaikki matkailijat yhteensä Taulukko 1 Kaikista tutkimukseen vastanneista matkailijoista naisia oli 52 % ja miehiä 48 %. Taulukko 2. Taustatiedot: vastaajien ikäluokat Ikä Vastaajia % alle 20 vuotta 22 1, vuotta , vuotta , vuotta , vuotta , vuotta ,5 yli 71 vuotta 51 3,5 ei tietoa 6 0,4 Kaikki matkailijat yhteensä ,0 Taulukko 2 Ikäluokista suurin ryhmä oli vuotiaat, joiden osuus oli yli neljännes vastaajista (27 %), mutta lähes yhtä suuri ryhmä (23 %) olivat vuotiaat. Vähiten vastanneita oli nuorimmassa ja vanhimmassa ikäryhmässä. 3

4 Taulukko 3. Taustatiedot: matkan tarkoitus Matkan tarkoitus Vastaukset % lomailu ,8 työ- tai liikematka 32 2,2 yhdistetty työ- ja lomamatka 24 1,6 opintomatka 11 0,8 muu 7 0,5 ei tietoa 2 0,1 Kaikki matkailijat yhteensä ,0 Taulukko 4. Taustatiedot: matkaseura Matkaseura Vastaukset % perhe ,3 sukulaiset/tuttavat ,4 matkustan yksin 120 8,2 matkustan ryhmän mukana 59 4,0 ei tietoa 2 0,1 Kaikki matkailijat yhteensä ,0 Taulukko 5. Taustatiedot: kotimaan matkailijoiden kotimaakunta Suomalaisten matkailijoiden Vastaajia % kotimaakunta Uusimaa ,4 Pirkanmaa 88 7,5 Etelä-Savo 84 7,2 Pohjois-Karjala 69 5,9 Varsinais-Suomi 67 5,7 Pohjois-Savo 58 5,0 Etelä-Karjala 57 4,9 Keski-Suomi 54 4,6 Pohjois-Pohjanmaa 45 3,8 Päijät-Häme 41 3,5 Kymenlaakso 32 2,7 Etelä-Pohjanmaa 30 2,6 Kanta-Häme 23 2,0 Satakunta 21 1,8 Lappi 18 1,5 Itä-Uusimaa 18 1,5 Kainuu 12 1,0 Keski-Pohjanmaa 9 0,8 Pohjanmaa 4 0,3 ei tietoa 27 2,3 Suomalaiset matkailijat yhteensä Taulukko 3 Vastaajista suurin osa (95 %), oli lomamatkalla. Työmatkalla oli noin kaksi prosenttia ja opintomatkalla vajaa prosentti vastaajista. Yhdistetyllä työ- ja lomamatkalla ilmoitti olevansa hieman yli puolitoista prosenttia vastanneista. Taulukko 4 Noin kaksi kolmesta vastaajasta matkusti oman perheen kesken. Hiukan yli viidennes matkusti sukulaisten ja tuttavien kanssa ja yksin vajaa 10 %. Ryhmämatkalla ilmoitti olevansa 4 % vastanneista. Taulukko 5 Vastaajista oli suomalaisia 80 % ja ulkomaisia 20 %. Miltei puolet suomalaisista vastaajista oli kotoisin väestörikkaimmasta ja vauraimmasta Suomesta (Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi). Etelä- Savosta ja lähimaakunnista (Pohjois- Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala, Keski-Suomi, Päijät-Häme ja Kymenlaakso) oli kotoisin hieman yli kolmasosa. Pohjanmaan ja Pohjois- Suomen maakunnista oli kotoisin vain vähäisissä määrin vastaajia. Etelä- Savon osalta rajattiin pois ne vastaajat, jotka eivät täyttäneet matkailija määritelmää, eli haastattelun aluksi tarkistettiin, ettei haastateltu asu, opiskele tai työskentele säännöllisesti matkan kohteena olevalla paikkakunnalla. 4

5 Taulukko 6. Kansallisuus Matkailijoiden kansallisuus Vastaajia % venäjä ,1 saksa 52 17,8 hollanti 15 5,1 sveitsi 15 5,1 ruotsi 11 3,8 italia 10 3,4 espanja 9 3,1 ranska 9 3,1 viro 9 3,1 belgia 7 2,4 englanti 6 2,1 itävalta 5 1,7 kanada 4 1,4 tanska 3 1,0 USA 3 1,0 australia 2 0,7 japani 2 0,7 portugali 2 0,7 unkari 2 0,7 chile 1 0,3 israel 1 0,3 kiina 1 0,3 liettua 1 0,3 nigeria 1 0,3 puola 1 0,3 taiwan 1 0,3 tsekki 1 0,3 ei tietoa 1 0,3 Ulkomaalaiset matkailijat yhteensä ,0 Taulukko 6 Vastauksia saatiin kaikkiaan 27 eri maan kansalaiselta. Suurimman ulkomaisten vastaajien ryhmän muodostivat venäläiset matkailijat, noin 40 % kaikista ulkomaisista vastaajista. Toiseksi suurin ryhmä olivat saksalaiset, 18 % ja seuraavina olivat hollantilaiset ja sveitsiläiset, joiden molempien osuus oli 5 %. Muista EU maista kuin Suomesta tai Saksasta oli lähtöisin 91 vastaajaa ja muista maista (pois lukien Venäjä) 32 vastaajaa. 5

6 2.2 Perustiedot aineistosta Taulukko 7. Majoitusmuoto Majoitusmuoto kotimaiset matkailijat ulkomaiset matkailijat Vastaajia yhteensä hotelli, motelli tai matkustajakoti ,0 vuokrattu lomamökki ,0 leirintä- tai matkailuvaunualue ,2 sukulaisten tai tuttavien luona ,5 oma lomamökki ,1 vene ,3 muu ,9 maatilamajoitus ,1 ei tietoa ,2 Yövyn paikkakunnalla ,2 Päiväkävijät yhteensä ,8 Kaikki matkailijat yhteensä ,0 % Taulukko 8. Kulkuneuvo Ensisijainen kulkuneuvo Vastaajia % henkilöauto ,8 henkilöauto ja asuntovaunu 116 7,9 tai matkailuauto linja-auto 59 4,0 juna 68 4,6 lentokone 15 1,0 vene 58 4,0 muu 53 3,6 ei tietoa 1 0,1 Kaikki matkailijat yhteensä ,0 Taulukko 9. Matkan tyyppi Onko pääkohde Vastaukset % kyllä ,7 ei, olen kiertomatkalla ,4 ei, olen läpikulkumatkalla ,9 Kaikki matkailijat yhteensä Taulukko 7 Kaikista vastaajista 39 % ilmoitti olevansa päiväkävijänä haastattelupaikkakunnalla. Kaikista yöpyneistä matkailijoista 31 % majoittui hotellissa, motellissa, tai matkustajakodissa. Vuokratussa lomamökissä yöpyi 20 % ja leirintätai matkailuvaunualueella 15 %. Neljänneksi suurin ryhmä olivat sukulaisten tai tuttavien luona majoittujat, 12 % kaikista yöpyjistä. Omalla lomamökillä yöpyneiden osuus oli 8 %. Taulukko 8 Kolme neljästä vastaajasta saapui kohdealueelle henkilöautolla. Toiseksi yleisin kulkuneuvo oli henkilöauton ja asuntovaunun yhdistelmä tai matkailuauto. Useampaa kuin yhtä kulkuneuvoa ilmoitti käyttävänsä noin 8 % vastaajista. Taulukko 9 Lähes puolet vastaajista ilmoitti haastattelupaikkakunnan olevan matkansa pääkohde. Kiertomatkalla olevien osuus oli noin 37 % ja läpikulkumatkalla olevien noin 14 %. 6

7 Taulukko 10. Viipymä majoitusmuodoittain Yöpyjien keskimääräinen viipymä majoitusmuodoittain kotimaiset matkailijat ulkomaiset matkailijat keskiarvo (vuorokautta) oma lomamökki 18,4 23,7 18,8 74 vuokrattu lomamökki 6,2 8,6 7,1 172 sukulaisten tai tuttavien luona 6,7 5 5,9 107 muu majoitus 9,7 6 9,6 42 leirintä- tai matkailuvaunualue 2,2 3,8 2,7 132 maatilamajoitus 1,5 4,6 2,6 30 vene 2 8,5 2,2 49 hotelli, motelli tai matkustajakoti 1,9 3,1 2,2 277 ei tietoa 2 Kaikki matkailijat yhteensä 5,5 5,7 6,4 885 N 3. Yöpyneiden matkailijoiden rahankäyttö 3.1 Keskimääräinen rahankäyttö kansallisuuden mukaan Kaikkien yöpyneiden vastaajien keskimääräinen vuorokausikohtainen rahankäyttö oli noin 94 euroa henkilöä kohden. Eniten rahaa vuorokautta kohden käyttivät venäläiset matkailijat, keskimäärin 101 euroa/henkilö. Toiseksi eniten rahaa käyttivät kotimaiset matkailijat, noin 94 euroa. Muiden ulkomaisten matkailijoiden vuorokausikohtainen kulutus oli kansallisuudesta riippumatta lähes samansuuruista. Kuvio 1. Keskimääräinen rahankäyttö kansallisuuden mukaan keskimääräinen kulutus /hlö/vrk 95 93,6 93, ,2 87,7 87, suomi (n= 660) venäjä (n=107) saksa (n=39) EU maat (n=51) muut maat (n=28) yhteensä (885) 7

8 Taulukko 11. Keskimääräinen rahankäyttö majoitusmuodon ja kansallisuuden mukaan Keskimääräinen rahankäyttö majoitusmuodoittain ( /hlö/vrk) suomi venäjä saksa muut EU maat muut maat yhteensä hotelli, motelli tai matkustajakoti 179,8 131,2 229, ,2 vene 92,8 * * * * 92,8 maatilamajoitus 85,3 131,1 * 75,4 53,3 88,7 muu majoitus 68,5 * * * * 68,0 vuokrattu lomamökki 57,9 78,6 66,8 77,8 76,5 65,3 leirintä- tai matkailuvaunualue 57,7 79,8 53, ,4 57,1 sukulaiset tai tuttavat 55,7 * * 15,4 46,6 54,1 oma lomamökki 20,6 * * * * 22,7 yhteensä 93, ,2 87,7 87,5 93,8 Hotellissa yöpyjät käyttivät rahaa eniten, keskimäärin 168 euroa vuorokautta kohden. Hotellissa yöpyneistä suurinta rahankäyttö oli saksalaisilla matkailijoilla (230 ) ja toiseksi suurinta suomalaisilla matkailijoilla (180 ). Majoitusmuodoittain tarkasteltuna toiseksi eniten rahaa käyttivät veneessä majoittuneet, keskimäärin 93 euroa ja kolmanneksi eniten maatilamajoituksessa yöpyneet matkailijat 88,7. Vähäisintä rahankäyttö oli omilla lomamökeillä majoittujilla, noin 23 euroa henkilöä kohden vuorokaudessa. 8

9 3.2 Keskimääräinen rahankäyttö eri menoluokkiin kansallisuuden mukaan Kuvio 2 Suomi 93,6 4 % 4 % 14 % 6 % 28 % 9 % 11 % 24 % Kuvio 3 Kuvio 4 Venäjä % 5 % 4 % 2 % Saksa 89,2 7 % 8 % 32 % 8 % 10 % 38 % 17 % 10 % 15 % 16 % 12 % 13 % Kuvio 5 Kuvio 6 muut EU-maat 87,7 5 % 3 % 5 % muut maat 87,5 6 % 11 % 13 % 41 % 2 % 37 % 7 % 15 % 4 % 22 % 8 % 17 % 4 % 9

10 3.3 Matkailijoiden rahankäyttö heinäkuun aikana Taulukko 12 Yöpyvien matkailijoiden keskimääräinen rahankäyttö matkan ajankohdan mukaan heinäkuu ( ) N muu aika ( ) Suomi 104, ,9 208 Venäjä 98, ,9 78 Saksa 100, ,3 24 EU -maat 88, ,2 14 muut maat 81, ,3 12 Kaikki matkailijat yhteensä 102, ,6 336 N Heinäkuussa ja muuna aikana vierailleiden matkailijoiden välinen rahankäytön ero oli suurin kotimaisilla matkailijoilla, jotka käyttivät heinäkuussa noin 34,7 euroa enemmän rahaa kuin muuna aikana. Kulttuuripalveluissa, ravitsemispalveluissa ja erikoiskauppaostoissa rahankäytön erot olivat suurimmat. Ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttöön ei ajankohta juurikaan vaikuttanut, lukuun ottamatta saksalaisia vieraita, joilla ero heinäkuun ja muun ajan rahankäytössä oli noin 18 euroa. Kuvio 7 Kuvio 8 kotimaiset matkailijat ( /hlö/vrk) ulkomaiset matkailijat ( /hlö/vrk) heinäkuu muu aika heinäkuu muu aika majoituspalvelut 25,7 25,9 majoituspalvelut 35 32,4 ravitsemispalvelut 14,4 25,9 ravitsemispalvelut 16,3 15,6 ostokset erikoiskaupoista 5,7 12,1 ostokset erikoiskaupoista 6,7 13 ostokset päivittäistavarakaupoista 8,9 8 ostokset päivittäistavarakaupoista 9,3 13,9 kulttuuripalvelut 3,8 17,7 kulttuuripalvelut 6,2 13,4 polttoaine 6,1 5,2 polttoaine 3,9 4,5 viihde- ja virkistyspalvelut 3,7 2,7 viihde- ja virkistyspalvelut 3,8 3,7 muu rahankäyttö 3,9 3,3 muu rahankäyttö 3,2 6,6 10

11 3.4. Heinäkuun rahankäyttö majoitusmuodoittain Heinäkuun aikaista rahankäyttöä tarkasteltaessa havaittiin, että majoituspalveluihin kulutettu keskimääräinen rahasumma ei eronnut oleellisesti muuna aikana matkustavien vastaavasta rahankäytöstä. Jos tarkastellaan pelkästään heinäkuun aineistosta laskettua majoitusmenon keskiarvoa, näyttää tulos olevan ristiriidassa sen kanssa, että majoitushinnat Savonlinnan seudulla etenkin hotelleissa ovat keskimäärin korkeammat heinäkuun aikana kuin muina aikoina. Majoitukseen käytetyn rahamäärän olematon ero muun ajan majoitusmenoon verrattuna selittyy sillä, että heinäkuun aikana kerätyssä otoksessa maksuttomassa tai edulliseen hintaan majoittuneiden osuus aineistosta on noin puolet. Taulukko 13 Keskimääräinen rahankäyttö eri majoitusmuotoihin ( /hlö/vrk) heinäkuu N muu aika N hotelli, motelli tai matkustajakoti vene maatilamajoitus muu ,3 vuokrattu lomamökki leirintä- tai matkailuvaunualue sukulaiset tai tuttavat oma lomamökki yhteensä , ,3 Kuviot 9, 10 ja 11. Eri majoitusmuodossa yöpyneiden rahankäytön jakautuminen eri kulutuskohteisiin ( ) Kuvio 9 hotellissa yöpyneet 195 /hlö/vrk 5,1 5,8 7,6 42,1 63 7,3 19,6 44,4 Kuvio 10 Kuvio 11 muussa maksullisessa majoituksessa yöpyneet 69 /hlö/vrk maksuttomassa majoituksessa yöpyneet 46 /hlö/vrk 7,1 3,1 2,8 5,7 17,8 3,3 3,6 3,2 3,2 0 14,4 9,6 7 15,5 10 8,2 11

12 4. Matkailijoiden keskimääräisen rahankäytön jakautuminen eri menoluokkiin 4.1 Päiväkävijät Koko kuntayhtymän aluetta kulutusluokittain tarkasteltaessa päiväkävijät käyttivät eniten rahaa ravitsemispalveluihin, keskimäärin 13 euroa henkilöä kohden. Seuraavaksi eniten rahaa käytettiin ostoksiin erikoiskaupoista (10,5 ), kulttuuripalveluihin (8,5 ) ja päivittäistavarakaupan ostoksiin (6 ). Luokkaan muu rahankäyttö yhdistettiin vähiten mainintoja saaneet kulutusluokat. Näitä rahankäyttökohteita olivat luontoon liittyvät ohjelmapalvelut, muut huoltoasemaostokset kuin polttoaine, liikennepalvelut ja muu rahankäyttö, kuten kauneudenhoito-, hyvinvointi- ja terveyspalvelut. Näihin käytetyt rahasummat jäivät yhteensäkin vähäisiksi. Päiväkävijöiltä vastauksia on saatu vain kesäaikana. Kuvio 12 Päiväkävijöiden rahankäyttö euroa/henkilö kotimainen ulkomainen yhteensä ravitsemispalvelut 11,2 13,5 13,2 ostokset erikoiskaupoista kulttuuripalvelut ostokset päivittäistavarakaupoista polttoaine 5,2 5,6 5,9 4,5 5,8 4,6 11,2 10,5 8,3 9,6 8,5 8,3 viihde- ja virkistyspalvelut 3,1 3,3 5 muu rahankäyttö 1,3 0,6 1,2 12

13 4.2 Hotellissa yöpyneet matkailijat Eniten rahaa majoitusmuodoittain luokiteltuna käyttivät hotellissa yöpyneet. Keskimääräinen rahankäyttö vuorokautta ja henkilöä kohden oli kotimaisilla matkailijoilla n. 180 euroa ja ulkomaisilla matkailijoilla 141 euroa. Hotellissa viivyttiin keskimäärin 2,2 vuorokautta. Suurin kuluerä hotellissa yöpyneillä oli majoitus, johon käytettiin rahaa keskimäärin 58 euroa henkilöä kohden vuorokaudessa. Toiseksi eniten rahaa käytettiin ravitsemispalveluihin (37 ), kulttuuripalveluihin (29 ) ja erikoiskauppaostoksiin (19 ). Kun hotellissa yöpyneiden matkailijoiden keskimääräinen rahankäyttö kerrotaan keskimääräisellä viipymällä, saadaan yhden matkailijan paikkakunnalle jättämäksi rahamääräksi 342 euroa kotimaista ja 437 euroa ulkomaista matkailijaa kohden. Kuvio 13 Hotelli, motelli tai matkustajakoti (euroa/hlö) kotimainen (n=194) ulkomainen (n=83) yhteensä (n=277) majoituspalvelut 52 60,4 57,8 ravitsemispalvelut 26,2 37,2 41,9 kulttuuripalvelut ostokset erikoiskaupoista ostokset päivittäistavarakaupoista polttoaine muu rahankäyttö viihde- ja virkistyspalvelut 18,8 19,5 16,3 18,5 6,6 12,6 8,4 7,9 3,6 6,6 6,2 6,5 6,3 4,2 4,9 4,4 28,8 33,3 13

14 4.3 Veneessä yöpyneet matkailijat Veneissä majoittuneet käyttivät rahaa keskimäärin 93 euroa henkilöä kohden vuorokaudessa. Haastatteluaineiston mukaan keskimääräinen venekunnan koko oli 2,5 henkilöä ja keskimääräinen viipymä 2,2 vuorokautta. Eniten rahaa matkailijaryhmä käytti ravitsemispalveluihin, noin 30 euroa henkilöä kohden vuorokaudessa. Toiseksi eniten rahaa kului päivittäistavarakaupan ostoksiin (16 ) ja kolmanneksi eniten polttoaineeseen (12 ). Muita merkittäviä kulutuskohteita olivat kulttuuripalvelut (9 ), majoituspalvelut (9 ) ja erikoiskauppaostokset (8 ). Veneessä majoittuva matkailija tuo rahaa paikkakunnalle matkansa aikana yhteensä noin 205 euroa. Koska ulkomaisia veneessä yöpyneitä oli vain kaksi vastaajaa, esitetään kuviossa koko vastaajaryhmän yhteismäärään perustuva rahankäyttöluku. Kuvio 24 Veneessä majoittujat ( /hlö) yhteensä (n=49) ravitsemispalvelut 30 ostokset päivittäistavarakaupoista 16,1 polttoaine 11,9 kulttuuripalvelut 8,9 majoituspalvelut 8,6 ostokset erikoiskaupoista 8,4 viihde- ja virkistyspalvelut 5,3 muu rahankäyttö 4,3 14

15 4.4 Muussa maksullisessa majoituksessa yöpyneet matkailijat Ryhmään muu maksullinen majoitus kuului enimmäkseen maatilamajoituksessa, omassa lomaosakkeessa tai vuokratussa asunto-osakkeessa majoittuvia matkailijoita. Yhteensä rahaa vuorokautta kohden käytettiin noin 68 euroa. Menoluokittain jaoteltuna ryhmä käytti eniten rahaa majoituspalveluihin (25 ) ja ravitsemispalveluihin (17 ). Erikoistavarakaupan ostoksiin rahaa kului noin 8 euroa vuorokautta kohden ja päivittäistavarakauppaan noin 7,5 euroa. Muussa maksullisessa majoituksessa viivyttiin keskimäärin 9,6 vuorokautta, joten keskimäärin yksi tämän matkailijaryhmän matkailija tuo paikkakunnalle rahaa vierailunsa aikana noin 653 euroa. Kuvio 15 Muu maksullinen majoitus yhteensä (n=42) majoituspalvelut 22,1 ravitsemispalvelut 17,4 ostokset erikoiskaupoista 8,5 ostokset päivittäistavarakaupoista 6,6 kulttuuripalvelut 4,9 polttoaine 3,5 viihde- ja virkistyspalvelut 3,6 muu rahankäyttö 1,38 15

16 4.5 Vuokratussa lomamökissä yöpyneet matkailijat Vuokratussa lomamökissä yöpyjät käyttivät keskimäärin rahaa vuorokautta ja henkilöä kohden noin 65 euroa. Ulkomaiset matkailijat käyttivät rahaa noin 76 euroa ja suomalaiset noin 58 euroa vuorokautta kohden. Eniten rahaa kului majoituspalveluihin, noin 29 euroa henkilöä kohden vuorokaudessa. Muita merkittäviä rahankäyttökohteita olivat myös ravitsemispalvelut (11 ) ja päivittäistavarakaupan ostokset (10 ). Kotimaiset matkailijat viipyivät vuokratussa lomamökissä keskimäärin 6,2 vuorokautta, joten yksi vuokratussa lomamökissä majoittunut kotimainen matkailija kulutti koko vierailunsa aikana noin 360 euroa. Koska ulkomaiset vastaajat käyttivät vuorokautta kohden enemmän rahaa ja viipyivät pidempään, vastaava luku ulkomaisten matkailijoiden osalta oli 654 euroa. Kuvio 16 vuokratussa lomamökissä majoittujat ( /hlö) kotimainen (n=106) ulkomainen (n=69) yhteensä (n=175) majoituspalvelut 25,3 28,8 34,1 ravitsemispalvelut ostokset päivittäistavarakaupoista ostokset erikoiskaupoista muu rahankäyttö polttoaine kulttuuripalvelut viihde- ja virkistyspalvelut 9,2 10,7 9,8 8,4 11,5 9,6 4,3 5,8 5 2,8 4,8 4,3 3,3 3,3 3,3 2,4 3,4 2,8 1,6 2,4 1,9 16

17 4.6 Leirintä- ja matkailuvaunualueella yöpyneet matkailijat Leirintä- tai matkailuvaunualueella yöpyneet matkailijat käyttivät rahaa noin 57 euroa. Kulutus vaihteli paljon matkailijoiden kansallisuuden mukaan. Eniten rahaa käyttivät venäläiset matkailijat (80 ) ja vähiten muista EU-maista lähtöisin olevat matkailijat (32 ). Tämän ryhmän matkailijat käyttivät eniten rahaa majoituspalveluihin (11 ), ravitsemispalveluihin (11 ) ja päivittäistavarakauppaostoksiin (10 ). Kotimaiset matkailijat viipyivät leirintä- tai matkailuvaunualueella keskimäärin 2,2 vuorokautta, joten yhden matkailijan alueelle jättämä rahamäärä on noin 128 euroa vierailua kohden. Ulkomaisten matkailijoiden viipymä oli keskimäärin 3,8 vuorokautta, joten viipymää kohden rahankäyttö oli noin 213 euroa. Leirintä- ja matkailuvaunualueilla yöpyneitä on tavoitettu tähän tutkimukseen vain kesäaikana. Kuvio 17 Leirintä- tai matkailuvaunualueella majoittujat ( /hlö) kotimainen (n=90) ulkomainen (n=44) yhteensä (n=134) majoituspalvelut ravitsemispalvelut ostokset päivittäistavarakaupoista 7,8 10,5 11,3 10,8 12,2 10,8 9,6 10,8 10 kulttuuripalvelut polttoaine 5 7,5 6,7 6,2 7,3 6,5 ostokset erikoiskaupoista viihde- ja virkistyspalvelut muu rahankäyttö 4,9 5,5 4,6 3,4 4,1 2,2 2,9 2,4 7 17

18 4.7 Sukulaisten ja tuttavien luona yöpyneet matkailijat Sukulaisten ja tuttavien luona yöpyjät käyttivät rahaa keskimäärin 54 euroa vuorokautta kohden. Suurimmat kulutusluokat olivat ravitsemispalvelut 17 euroa henkilöä kohden vuorokaudessa, ostokset päivittäistavarakaupoista (10 ) sekä ostokset erikoiskaupoista (10 ). Keskimäärin sukulaisten ja tuttavien luona majoituttiin 5,9 vuorokautta. Sukulaisten ja tuttavien luona yöpynyt matkailija käytti siis vierailunsa aikana rahaa noin 319 euroa. Sukulaisten ja tuttavien luona yöpyneitä on tavoitettu tähän tutkimukseen vain kesäaikana. Kuvio 18 sukulaisten ja tuttavien luona majoittujat ( /hlö) kotimainen (n=100) ulkomainen (n=9) yhteensä (n=109) ravitsemispalvelut 8, ,2 ostokset päivittäistavarakaupoista ostokset erikoiskaupoista 7,3 7,2 10,4 10,2 9,8 9,5 kulttuuripalvelut 2,4 4,7 4,5 viihde- ja virkistyspalvelut polttoaine 0,9 3,9 3,6 3,9 3,9 3,7 muu rahankäyttö liikennepalvelut 3 0,9 2,3 1,4 1,9 7 18

19 4.8 Omalla loma-asunnolla yöpyneet matkailijat Majoitusmuodoittain verrattaessa vähiten rahaa vuorokautta kohden käyttivät omissa loma-asunnoissa yöpyneet, keskimäärin 23 euroa per henkilö. Rahankäytön vähyyttä kohdealueella selittää osittain se, että varsinkin pienemmistä kunnista mökkiläiset tekevät ostosmatkoja läheisiin suurempiin kuntiin, jolloin kyseinen matka kirjattiin haastatteluaineistoon toisen paikkakunnan päiväkäyntinä. Eniten rahaa vuorokautta kohden majoituspaikkakunnalla käytettiin päivittäistavarakaupan ostoksiin. Haastatteluaineiston mukaan keskimääräinen viipymä omalla loma-asunnolla oli 18,8 vuorokautta. Näin ollen yksi omalla loma-asunnolla majoittuva matkailija tuo matkansa aikana paikkakunnalle rahaa keskimäärin 432 euroa. Omalla loma-asunnolla majoittuneita on tavoitettu tähän tutkimukseen vain kesäaikana ja koska ulkomaisia omilla lomamökeillä yöpyneitä oli vain muutamia, esitetään kuviossa koko vastaajaryhmän yhteismäärään perustuva rahankäyttöluku. Kuvio 19 Omalla loma-asunnolla majoittujat yhteensä (n=75) ostokset päivittäistavarakaupoista 8,8 ravitsemispalvelut 3,9 ostokset erikoiskaupoista 3,2 polttoaine 3 muu rahankäyttö 1,5 kulttuuripalvelut 1,4 viihde- ja virkistyspalvelut 0,8 19

20 5. Matkailijoiden rahankäyttö paikkakunnittain Taulukko 14. Matkailijahaastatteluiden ja kyselyiden vastaukset paikkakunnittain Vastauspaikkakunta kotimaiset matkailijat ulkomaiset matkailijat Vastaajia yhteensä Savonlinna/Savonranta ,1 Punkaharju ,4 Kerimäki ,1 Sulkava ,2 Enonkoski ,2 Kaikki matkailijat yhteensä % 5.1 Päiväkävijät Päiväkävijöitä tavoitettiin haastatteluiden aikana yhteensä 568 kappaletta, joista 64 oli ulkomaisia. Päiväkävijöiden keskimääräinen seurueen koko oli 2,7 henkilöä ja keskimäärin päiväkäynnin paikkakunnalla vietettiin aikaa 4,5 tuntia. Paikkakuntakohtaisesti tarkasteltuna päiväkävijät viettivät eniten aikaa Savonlinnassa, keskimäärin 5,2 tuntia. Vähiten aikaa kului Kerimäellä ja Enonkoskella, keskimäärin 2,7 tuntia. Viipymää ei ilmoitettu 37 lomakkeessa. Lukuja arvioitaessa on huomioitava, että päiväkävijöiltä on saatu vastauksia vain kesäaikana. Päiväkävijät käyttivät rahaa paikkakunnittain henkilöä kohden keskimäärin 48 euroa, eikä kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden välillä ollut merkittävää eroa. Matkailijaa kohden mitattuna eniten rahaa käytettiin Savonlinnassa, keskimäärin 70 euroa ja vähiten Enonkoskella, noin 16 euroa kävijää kohden. Enonkoskelta ja Sulkavalta ei tavoitettu ulkomaisia päivämatkailijoita. Kuvio ,2 Päiväkävijöiden keskimääräinen rahankäyttö paikkakunnittain (euroa/hlö) 52,6 70,1 34,1 59,2 34, ,9 16, ,8 15,8 11 Savonlinna Sulkava Punkaharju Kerimäki Enonkoski kotimainen ulkomainen yhteensä 20

21 5.2 Savonlinna Savonlinnasta kertyi vastauksia rahankäyttöosioon yhteensä 711 kappaletta, mikä on noin puolet kokonaisvastausmäärästä. Vastauksista 560 kertyi kotimaisilta matkailijoilta ja noin viidennes, eli 158 kappaletta, ulkomaisilta matkailijoilta. Kaikista Savonlinnassa kyselyyn vastanneista matkailijoista n. 38 prosenttia ilmoitti olevansa päivämatkalla, ja 62 prosenttia yöpyvänsä alueella. Kaikista tutkimusalueen paikkakunnista Savonlinnassa vierailleet matkailijat käyttivät eniten rahaa. Keskimäärin vuorokautta kohden kulutettiin rahaa 120 euroa. Kotimaisten matkailijoiden keskimääräinen vuorokausikohtainen kulutus oli 124 euroa ja ulkomaalaisten 107 euroa. Eniten rahaa Savonlinnassa käyttivät hotellissa yöpyjät, noin 217 euroa ja toiseksi eniten veneissä yöpyjät, noin 116 euroa. Vähiten rahaa käyttivät omalla lomamökillä yöpyjät, joiden vuorokausikohtainen kulutus oli 25 euroa. Kotimaiset päiväkävijät kuluttivat henkilöä kohden noin 75 euroa ja ulkomaalaiset noin 20 euroa vähemmän. Taulukko 15. Savonlinna Keskimääräinen rahankäyttö kotimaiset ulkomaiset rahankäyttö matkailijaryhmittäin ( /hlö/vrk) matkailijat matkailijat yhteensä N päiväkävijät hotelli, motelli tai matkustajakoti vene muu leirintä- tai matkailuvaunualue vuokrattu lomamökki sukulaisten tai tuttavien luona oma lomamökki maatilamajoitus Kaikki yöpyvät matkailijat yhteensä Punkaharju Vastauksia Punkaharjulta kertyi yhteensä 441 kappaletta. Vastanneista n. 44 % ilmoitti olevansa päivämatkalla ja 56 % yöpyvänsä paikkakunnalla. Kotimaiset matkailijat käyttivät matkansa aikana keskimäärin 69 euroa vuorokautta kohden ja ulkomaiset noin 20 euroa enemmän. Eniten Punkaharjulla käyttivät rahaa hotellissa yöpyneet, keskimäärin 132 euroa ja toiseksi eniten maatilamajoituksessa yöpyneet, noin 94 euroa. Vähiten rahaa käyttivät omalla lomamökillä yöpyneet. Heidän vuorokausikohtainen kulutuksensa oli keskimäärin 26 euroa. Kotimaiset päiväkävijät kuluttivat henkilöä kohden noin 31 euroa ja ulkomaiset noin 33 euroa, mikä on puolet vähemmän kuin Savonlinnassa päivämatkalla olleet henkilöt. 21

22 Taulukko 16. Punkaharju Keskimääräinen rahankäyttö kotimaiset ulkomaiset rahankäyttö matkailijaryhmittäin ( /hlö/vrk) matkailijat matkailijat yhteensä N päiväkävijät hotelli, motelli tai matkustajakoti vuokrattu lomamökki sukulaisten tai tuttavien luona leirintä- tai matkailuvaunualue oma lomamökki vene muu maatilamajoitus Kaikki yöpyvät matkailijat yhteensä Kerimäki Kerimäeltä kertyi vastauksia yhteensä 158 kappaletta, joista noin 40 prosenttia oli päiväkävijöiltä. Kerimäellä vierailleet kotimaiset matkailijat käyttivät vierailunsa aikana keskimäärin 69 euroa vuorokautta kohden ja ulkomaiset noin 20 euroa enemmän. Eniten rahaa Kerimäellä käyttivät hotellissa yöpyjät, keskimäärin 112 euroa ja toiseksi eniten leirintä- tai matkailuvaunualueella yöpyjät, noin 61 euroa. Vähiten rahaa käyttivät omalla lomamökillä yöpyjät. Heidän vuorokausikohtainen kulutuksensa oli keskimäärin 16 euroa. Kotimaiset päiväkävijät kuluttivat henkilöä kohden noin 17 euroa ja ulkomaalaiset noin 11 euroa. Taulukko 17. Kerimäki Keskimääräinen rahankäyttö kotimaiset ulkomaiset rahankäyttö N matkailijaryhmittäin ( /hlö/vrk) matkailijat matkailijat yhteensä päiväkävijät hotelli, motelli tai matkustajakoti vuokrattu lomamökki sukulaisten tai tuttavien luona leirintä- tai matkailuvaunualue oma lomamökki vene muu maatilamajoitus Kaikki yöpyvät matkailijat yhteensä

23 5.5 Enonkoski ja Sulkava Paikkakuntakohtaisessa tarkastelussa alueen kaksi pienintä kuntaa yhdistettiin, koska vastausmäärät kuntaa kohden jäivät vähäisiksi. Yhteensä Enonkoskelta ja Sulkavalta saatiin 135 vastausta. Näillä paikkakunnilla rahaa käytettiin selkeästi vähiten rahaa, keskimäärin 45 euroa henkilöä kohden vuorokaudessa. Myös tämän alueen matkailijoista suurinta kulutus oli hotelleissa yöpyjillä, noin 145 euroa vuorokautta kohden. Taulukko 18. Enonkoski ja Sulkava Keskimääräinen rahankäyttö matkailijaryhmittäin ( /hlö/vrk) kotimaiset matkailijat ulkomaiset matkailijat rahankäyttö yhteensä N suomi päiväkävijät hotelli, motelli tai matkustajakoti vuokrattu lomamökki sukulaisten tai tuttavien luona leirintä- tai matkailuvaunualue oma lomamökki vene muu maatilamajoitus Kaikki yöpyvät matkailijat yhteensä Yhteenveto Matkailijoille suunnatun tutkimuksen tarkoituksena on selvittää matkailijoiden vuorokausikohtainen rahankäyttö haastattelupaikkakunnalla. Tutkimus toteutettiin Savonlinnan seutuyhtymän alueen kunnissa keräämällä aineistoa sekä majoitusyrityksissä yöpyneiltä matkailijoilta että kesäaikana myös henkilökohtaisten haastattelujen avulla. Tämä tutkimus on osa MOTTI -hanketta (Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen osaamisrakenteiden toiminnallinen vahvistaminen Itä-Suomessa), joka on Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen yhdessä Savonlinnan seudun kuntayhtymän kanssa toteuttama tutkimus- ja kehittämishanke. Tutkimukseen kertyi yhteensä 1463 vastausta, joista noin puolet Savonlinnasta. Noin puolet vastaajista oli iältään vuotiaita ja suurin osa (95 %) vastanneista ilmoitti olevansa lomamatkalla. Kaksi kolmesta vastaajasta oli matkalla oman perheen kanssa. Noin kolme neljästä vastaajasta ilmoitti ensisijaiseksi kulkuneuvokseen henkilöauton. Hieman alle 40 % haastatelluista matkailijoista oli käyntikohteessaan päiväkävijöitä ja yöpyviä hieman yli 60 %. Pisimpään viivyttiin omalla lomamökillä, noin 18,8 vuorokautta. Viipymät maksullisessa majoituksessa vaihtelivat hotellien noin kahdesta vuorokaudesta vuokratun 23

24 lomamökin noin seitsemään vuorokauteen. Sukulaisten tai tuttavien luona majoittujilla keskimääräinen viipymä oli noin 6 vuorokautta. Kaikkiaan vastanneista 80 % oli kotimaisia matkailijoita ja 20 % ulkomaisia matkailijoita. Miltei puolet kotimaisista matkailijoista oli lähtöisin Etelä-Suomen alueilta ja noin kolmannes lähimaakunnista. Pohjanmaalta ja Pohjois-Suomesta matkailijoita oli aineistossa varsin vähän. Ulkomaisista matkailijoista venäläisiä oli 40 %, mikä on noin kaksi kertaa niin paljon kuin saksalaisia, jotka ovat toiseksi suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä. Koko aineistoa tarkasteltaessa, paikkakunnalla yöpyneet kotimaiset matkailijat kuluttivat henkeä kohden noin 94 euroa ja venäläiset noin 101 euroa vuorokaudessa. Muiden maiden matkailijoiden kulutus henkeä kohden oli hieman alle 90 euroa vuorokaudessa. Majoitusmuodoittain tarkasteltaessa, eniten rahaa käyttivät hotellissa, motellissa, tai matkustajakodissa majoittuneet matkailijat. Heidän vuorokausikohtainen kulutuksensa oli noin 168 euroa. Vähiten rahaa käyttivät omalla loma-asunnolla majoittuneet, noin 23 euroa vuorokautta kohden. Eri matkailijatyypeistä eniten rahaa yhtä matkailijaa kohden kohdepaikkakunnalle toivat vuokratuissa lomamökeissä yöpyneet ulkomaiset matkailijat, joiden rahankäyttö koko paikkakunnalla viipymänään aikana oli keskimäärin 654 euroa. Lähes saman verran rahaa viipymän aikana käyttivät myös muussa maksullisessa majoituksessa, kuten vuokratussa asunto-osakkeessa tai loma-osakkeessa yöpyneet, noin 653 euroa. Suurin yksittäinen menoluokka oli majoitus. Kansallisuuksittain verrattaessa eniten rahaa majoituspalveluihin käyttivät muista EU maista kuin Saksasta tulevat matkailijat, noin 41 % vuorokausikohtaisesta kokonaiskulutuksestaan. Vähiten rahaa majoitukseen käyttivät kotimaiset matkailijat, joilla vastaava prosenttiosuus oli 28 %. Kotimaiset matkailijat käyttivät noin neljänneksen vuorokausikohtaisesta kulutuksestaan ravitsemispalveluihin. Suhteellisesti eniten ostoksia tekivät venäläiset matkailijat, jotka käyttivät päivittäis- ja erikoistavarakauppaostoksiin yli kolmanneksen vuorokausikohtaisesta rahankäytöstään. Suomalaisilla ja saksalaisilla matkailijoilla vastaava luku oli hieman yli 20 %. Suhteellisesti vähiten rahaa ostoksiin käyttivät muista maista tulevat matkailijat, vain reilut 10 % vuorokausikohtaisesta kokonaiskulutuksesta. Yöpyneet matkailijat käyttivät keskimäärin vuorokautta ja henkilöä kohden 120 euroa Savonlinnassa, 74 euroa Punkaharjulla ja Kerimäellä, ja 45 euroa Enonkoskella ja Sulkavalla. Heinäkuun ja muun ajan kävijöiden rahankäyttö erosi eniten kotimaisten matkailijoiden osalta. Kotimaisilla heinäkuussa matkailevilla vastaajilla keskimääräinen rahankäyttö vuorokaudessa oli noin 105 euroa, kun se muuna aikana oli 35 euroa vähemmän. Heinäkuun aikana kaikista tavoitetuista matkailijoista ylivoimaisesti eniten rahaa vuorokautta kohden käyttivät hotellissa, motellissa tai matkustajakodissa majoittuneet. Heidän vuorokausikohtainen kulutuksensa oli yhteensä noin 195 euroa henkeä kohden, kun taas muissa maksullisissa majoituskohteissa yöpyneet käyttivät rahaa noin 69 euroa henkilöä kohden vuorokaudessa. Eniten rahankäyttö erosi majoitus-, ravitsemis- ja kulttuuripalveluissa sekä erikoiskauppaostoksissa. Hotellissa yöpyneet matkailijat käyttivät enemmän rahaa kuin muissa maksullisissa majoitusmuodoissa yöpyneet matkailijat majoituspalveluihin (noin 45 euroa enemmän), ravitsemispalveluihin (noin 30 euroa enemmän), ja kulttuuripalveluihin (noin 35 euroa enemmän). Maksuttomassa majoituksessa, kuten omalla lomamökillä tai sukulaisten ja tuttavien luona yöpyneiden vuorokausikohtainen rahankäyttö oli yhteensä noin 46 euroa henkilöä kohden vuorokaudessa. Heillä kului eniten rahaa ravitsemispalveluihin sekä päivittäis- ja erikoistavarakauppaostoksiin. 24

25 Liitteet Liite 1. Matkailijakyselylomake Arvoisa matkailija, Itä-Suomen yliopiston Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos tutkii yhdessä Savonlinnan seudun kuntayhtymän kanssa vuoden 2010 aikana matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia Savonlinnan seutukunnassa. Tutkimuksessa kartoitetaan matkailijoiden alueelle tuottama välitön ja välillinen matkailutulo sekä matkailutoimialan työllisyysvaikutus. Tutkimustuloksia hyödynnetään alueen matkailuelinkeinon kehittämisessä ja matkailupalvelujen parantamisessa. Pyydämme Teitä ystävällisesti vastaamaan tässä lomakkeessa esitettyihin kysymyksiin. Vastauksenne käsitellään nimettömänä, eikä henkilöllisyytenne tule missään tutkimuksen vaiheessa julki. Tutkimuksen vastuullisena johtajana toimii matkailuliiketoiminnan professori Raija Komppula ja operatiivisena tutkijana opiskelija Noora Tahvanainen. Halutessanne saatte lisätietoja sähköpostitse, tai Kiitos vastauksestanne. Raija Komppula, professori Itä-Suomen yliopisto Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos 25

26 SAVONLINNAN SEUTUKUNNAN MATKAILUTUTKIMUS 2010 Tämä kysely koskee vain matkailijoita joten jos asutte, olette työssä tai opiskelette säännöllisesti tällä paikkakunnalla, emme vaivaa Teitä enempää! 1. Sukupuoli 1. nainen 2. mies vastauspäivämäärä 2. Syntymävuosi 3. Vakituinen kotikunta 4. Merkitkää millä seuraavista paikkakunnista aiotte vierailla tämän matkanne aikana ja alleviivatkaa paikkakunta jolla olette nyt. A) Savonlinna yövyn paikkakunnalla yötä päivämatkalla tuntia B) Savonranta yövyn paikkakunnalla yötä päivämatkalla tuntia C) Sulkava yövyn paikkakunnalla yötä päivämatkalla tuntia D) Kerimäki yövyn paikkakunnalla yötä päivämatkalla tuntia E) Punkaharju yövyn paikkakunnalla yötä päivämatkalla tuntia F) Enonkoski yövyn paikkakunnalla yötä päivämatkalla tuntia G) Heinävesi yövyn paikkakunnalla yötä päivämatkalla tuntia 5. Mikäli majoitutte matkanne aikana, merkitkää alle majoitusmuoto ja viipymä paikkakunnittain (Merkitkää minkä paikkakunnan yöpymisen ilmoitatte. Mikäli yövytte usealla paikkakunnalla, merkitkää kolme pisintä viipymää) Savonlinna Savonlinna Savonlinna Savonranta Savonranta Savonranta Sulkava Sulkava Sulkava Kerimäki Kerimäki Kerimäki Punkaharju Punkaharju Punkaharju Enonkoski Enonkoski Enonkoski Heinävesi Heinävesi Heinävesi 1. hotelli, motelli tai matkustajakoti yötä yötä yötä 2. maatilamajoitus yötä yötä yötä 3. oma lomamökki yötä yötä yötä 4. vuokrattu lomamökki yötä yötä yötä 5. leirintä- tai matkailuvaunualue yötä yötä yötä 6. sukulaisten tai tuttavien luona yötä yötä yötä 7. muualla; missä? yötä yötä yötä 26

27 6. Paljonko arvioitte käyttävänne rahaa eri tarkoituksiin eri paikkakunnilla ja kuinka monen henkilön rahankäyttöä vastauksenne koskee? henkilön Merkitkää paikkakunta, jonka rahankäyttöä vastauksenne koskee ja arvioikaa kuinka paljon aiotte käyttää rahaa seuraaviin palveluihin (ilmoittakaa kolme tärkeintä paikkakuntaa ja vastatkaa käyttämällä tasasummia, esim. 120, EI ): Savonlinna Savonlinna Savonlinna Savonranta Savonranta Sulkava Sulkava Savonranta Sulkava Kerimäki Kerimäki Kerimäki Punkaharju Punkaharju Punkaharju Enonkoski Enonkoski Enonkoski Heinävesi Heinävesi Heinävesi A. Majoituspalvelut B. Ravitsemispalvelut (Mm. ravintola- ja kahvilapalvelut, pikaruokapaikat, grillikioski..) C. Kulttuuripalvelut (Mm. musiikki- ja teatteriesitykset, ooppera, näyttelyt, museoiden palvelut ) D. Viihde- ja virkistyspalvelut (Mm. huvipuisto, urheilutapahtumat, risteilyt kanootin vuokraus, muu välinevuokra ) E. Luontoon liittyvät ohjelmapalvelut (Mm. matkatoimistojen ohjelmapalvelut, retket luonto- ja elämysmatkailu, safarit, seikkailut ) F. Ostokset myymälöistä 1) päivittäistavarakaupat (tavaratalot, marketit, kyläkaupat ) 2) erikoiskaupat (vaatekaupat, kenkäkaupat, matkamuistot toriostokset, urheiluliikkeet, kemikalio ) G. Huoltoasemapalvelut 1) polttoaineet 2) muut ostokset huoltoasemilta H. Liikennepalvelut (julkinen liikenne, taksit, auton vuokraus, pysäköinti..) I. Muu rahankäyttö (muiden palvelujen ostot) (Mm. kauneudenhoito-, hyvinvointi- ja terveyspalvelut ) 27

28 7. Matkanne pääasiallinen tarkoitus? 1. lomailu 2. työ- tai liikematka 3. opintomatka 4. muu; mikä? 8. Matkaseuranne tällä matkalla? 1. matkustan yksin 2. perhe 3. sukulaiset/tuttavat 4. matkustan ryhmän mukana 9. Millä kulkuneuvoilla matkustitte tälle paikkakunnalle (jolla olette nyt)? 1. henkilöauto 2. henkilöauto ja asuntovaunu tai matkailuauto 3. linja-auto 4. juna 5. lentokone 6. vene 7. muu, mikä? 10. Onko paikkakunta (jolla olette nyt) matkanne pääasiallinen kohdealue? 1. Kyllä. 2. Ei. Olen kiertomatkalla. Jos olette kiertomatkalla, vastatkaa kohtiin a) ja b) a) Millä paikkakunnalla yövyitte viimeksi? b) Millä paikkakunnalla yövytte seuraavaksi? 3. Ei. Olen läpikulkumatkalla. Mistä mihin? A) Mikä on tämän matkanne pääkohde tai tapahtuma? B) Mitkä ovat tämän matkanne muut kohteet tai tapahtumat? 28