VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Otsikko Sivu 240 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 376

Transkriptio

1 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnanhallitus AIKA klo PAIKKA Kunnanhallituksen kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 240 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI MAAKUNTA- 377 UUDISTUKSEKSI SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄ- MISUUDISTUKSEKSI SEKÄ NIIHIN LIITTYVIKSI LAEIKSI 243 SIVUTOIMILUVAN MYÖNTÄMINEN / RAKENNUSTARKASTAJA SATU UUSI- 379 ERKKILÄ 244 ASEMAKAAVAMUUTOS KORTTELIIN 6 JA LÄHIVIRKISTYS ALUEELLE 380 YLÄMÄEN POHJOISELLA ASEMAKAAVA-ALUEELLA 245 KALALAHDEN ASEMAKAAVA HELPPO PALVELU -DIGIVISIO SALAINEN ILMOITUSASIAT 388

2 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnanhallitus OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Arvela Ari puheenjohtaja Halme Esko varapuheenjohtaja Kurki Leena jäsen Lounasranta Marko jäsen Paavilainen Anna jäsen Uusi-Erkkilä Pertti jäsen Lumia Mervi kunnanvaltuuston pj. Penttilä Harri kunnanvaltuuston 1. vpj. Perämaa Ari kunnanvaltuuston 2. vpj. Paloniemi Erkki kj, esittelijä Hutko Minna hj, pöytäkirjanpitäjä POISSA Pennanen Eija jäsen ALLEKIRJOITUKSET Ari Arvela Puheenjohtaja Minna Hutko Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Marko Lounasranta Anna Paavilainen Pertti Uusi-Erkkilä 245 PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Minna Hutko Hallintojohtaja

3 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnanhallitus KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KHAL 240 Kunnanhallituksen kokouksen laillisuuden edellytyksenä on, että kokouskutsu on kunnanhallituksen päättämällä tavalla toimitettu jäsenille ja, että saapuvilla on enemmän kuin puolet kunnanhallituksen jäsenistä. Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnanhallitus PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS KHAL 241 Kunnanhallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Eija Pennasen ja Pertti Uusi-Erkkilän. Kunnanhallitus valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Marko Lounasrannan ja Anna Paavilaisen ja :n 245 osalta Pertti Uusi-Erkkilän.

5 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI MAAKUNTAUUDISTUKSEKSI SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISUUDISTUKSEKSI SEKÄ NIIHIN LIITTYVIKSI LAEIKSI KHAL 237 Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö pyytävät lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi maakuntauudistukseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi klo mennessä. Sote- ja maakuntauudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Muutos koskettaa satojen tuhansien ihmisten työtä ja kaikkien kansalaisten palveluja. Muutokset koskevat myös sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta, ohjausta ja verotusta. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja muita alueellisia tehtäviä siirtyy maakunnille Aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto sekä yksinkertaistaa julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat). Hallitusohjelman mukaan ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille, maakunnille. Hallitus linjasi käymissään neuvotteluissa tehtävät, jotka kuuluvat maakunnille vuoden 2019 alusta lukien. Maakuntien tehtävien perustana on selkeä työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä. Kunnat ovat paikallisen osallistumisen, demokratian, sivistyksen ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä (yleinen toimiala) ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä. Kunnat vastaavat jatkossakin nykyisen lainsäädännön periaatteiden mukaisesti työllisyyden hoidosta ja edistämisestä. Kunnalla on edelleen vastuu osaamisen ja sivistyksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, liikunta-, kulttuuri- ja muista vapaa-ajan palveluista, nuorisotoimesta, paikallisesta elinkeinopolitiikasta, maankäytöstä, rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta. Maakunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollosta, pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä, alueiden käytön ohjauksesta ja suunnittelusta sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä. Lisäksi maakunnat vastaavat maakunnalle lain perusteella annettavista muista alueellisista palveluista. Valtio vastaa oikeusvaltion ylläpitämisestä ja kehittämisestä, perusoikeuksien turvaamisesta ja arvioinnista sekä turvallisuustehtävistä samoin kuin kansainvälisistä ja valtakunnallisista tehtävistä ja yhdenvertaisuuden ja yleisen edun valvonnasta. Valtion hallintotehtävissä on periaatteena valtakunnallinen toimivalta silloinkin, kun tehtävät edellyttävät alueellista tai paikallista läsnäoloa. Toisena periaatteena valtion hallintotehtävissä on valtakunnallisesti yhtenäisen toimintatavan ja ratkaisukäytännön soveltaminen. Tietoa uudistuksista löytyy Tiivistelmä hallituksen esitysluonnoksesta löytyy ao. sivuilta > Muutoksen tuki ja viestintä

6 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus > Diaesitykset > Yleisesittelydiat sote- ja maakuntauudistusta koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta Valtuutetuille on myös lähetetty sähköpostitse Pirkanmaan sote-valmistelun hankesuunnitelma. Liitteenä n:o 1/ 237 on Kuntaliiton evästyksiä lausuntojen valmistelun tueksi. Liitteessä on lausuntopyynnön kysymykset ja Kuntaliiton evästyksiä niihin. Vesilahden kunnanhallituksen kokouksessa käsitellään uudistuksia ja kokouksessa annetaan esitys kokoontuvalle valtuustolle Vesilahden lausunnoksi. Valtuustoinfossa käydään läpi uudistuksia. Lausuntoa on valmisteltu yhdessä Pirkanmaan kuntien, Tampereen kaupunkiseudun kuntien / kehyskuntien ja valtakunnallisen kehyskunta- verkoston kesken. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus käsittelee uudistuksia ja antaa kokouksessaan esityksen kokoontuvalle valtuustolle Vesilahden lausunnoksi. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KHAL 242/ Liite n:o 1/ 242 Lausunto Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että valtuusto antaa liitteenä n:o 1/ 242 olevan lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - kunnanvaltuuston jatkokäsittely

7 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnanhallitus SIVUTOIMILUVAN MYÖNTÄMINEN / RAKENNUSTARKASTAJA SATU UUSI-ERKKILÄ KHAL 243 Rakennustarkastaja Satu Uusi-Erkkilä on jättämällään anomuksella pyytänyt sivutoimilupaa toimiakseen suunnittelijana rakennustarkastajan tehtävän ohella. Anomuksen mukaan yrityksen toiminta järjestetään niin, ettei siitä ole haittaa rakennustarkastajan viran hoitamiselle. Vesilahden kunnan hallintosäännön 37 :n mukaan sivutoimiluvan myöntämisestä sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää kunnanhallitus ja ao. lautakunnat. Hallintosäännön 34 :n mukaan rakennustarkastajan valinnasta päättää kunnanhallitus. Sivutoimilupa-anomus on liitteenä n:o 1/ 243. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää myöntää sivutoimiluvan rakennustarkastaja Satu Uusi-Erkkilälle. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Pertti Uusi-Erkkilä poistui esteellisenä (Hallintolain 28, 1 mom.) tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Esteellisyys todettiin. Tiedoksi - Satu Uusi-Erkkilä - rakennus- ja ympäristölautakunta

8 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kaavatoimikunta Kaavatoimikunta Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Kaavatoimikunta Kunnanhallitus ASEMAKAAVAMUUTOS KORTTELIIN 6 JA LÄHIVIRKISTYS ALUEELLE YLÄMÄEN POHJOI- SELLA ASEMAKAAVA-ALUEELLA Kaavatmk 11/ Tuula Nieminen on tehnyt liitteenä 1/ 11 ilmenevän ehdotuksen maanvaihtokaupasta. Ennen kaavatoimikunnan kokousta tehdään maastokäynti karttaan merkitylle alueelle. Aluearkkitehti ja puheenjohtaja selvittävät maastokäynnin yhteydessä käytyjä keskusteluja asian käsittelyn taustaksi. : : Kaavatoimikunta käy asiasta periaatteellista keskustelua. Kaavatoimikunta totesi, että kunta jatkaa neuvotteluja maanomistaja Niemisen kanssa ja valmistelee tarkennetun ehdotuksen huomioiden kunnan tarpeet. Merkitään, että ennen kaavatoimikunnan kokousta tehtiin kohteeseen maastokäynti, jossa olivat mukana Virpi Alakoski, Harri Penttilä, Leena Lahtinen ja Erkki Paloniemi. Heille vaihtoajatuksiaan ja maastokohdetta esittelivät Tuula Nieminen ja kaavoittaja Eero Ritanen Kaavatmk 22/ Aluearkkitehti: Kohteessa tehdyn maastokäynnin ja kaavatoimikunnan kokouksen jälkeen on aluearkkitehti selvittänyt maanvaihdon mahdollisuutta. Tuula Nieminen on tekemässään esityksessä ehdottanut, että hän luovuttaisi kunnalle noin puolet erillispientalotontiksi asemakaavoitetusta tilasta Kylmä-koto R:no 3:44. Luovutettava alue olisi pinta-alaltaan n.1300 m². Toisaalta hän on ehdottanut, että kunta luovuttaisi Tuula Niemiselle maanvaihdossa tilan R:no 3:54 alueesta n m², joka on asemakaavoitettu lähivirkistysalueeksi. Perusteena esitykselle Nieminen on todennut, että vaihdossa maanomistaja tulee menettämään kaavallisen rakennuspaikan ja kunta luovuttaa joutomaata ja saa vastineeksi paremmin virkistyskäyttöön soveltuvan maa-alan. Alueen läheisyydessä sijaitsee muinaismuistoalue, joka on huomioitu nykyisessä asemakaavassa. Pirkanmaan maakuntamuseon arkeologi Vadim Adel on sähköpostitse antanut seuraavan kommentin: VLalueen pienentäminen tai poistaminen SM-alueen pohjoispuolelta ja APalueen rajan ulottaminen muinaisjäännösalueen pohjoisrajan välittömään läheisyyteen heikentäisi kiinteän muinaisjäännöksen ja sen ympäristön arvoa ja asemaa. Muinaisjäännöksen ja sen ympäristön kannalta on tärkeä, että SM-alueen pohjoispuolelle jäisi ainakin saman levyinen VL-alue

9 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kaavatoimikunta Kunnanhallitus kuin koillispuolella, eli suunnilleen 85 m korkeuskäyrän eteläpuoleinen alue kuuluisi jatkossakin viheralueeseen. Maakuntamuseo siis ei voi puoltaa AP-alueen laajentamista esitetyssä laajuudessa. Tuula Nieminen on tehdyn maastokäynnin aikana esittänyt, että asemakaavaa muutettaisiin siten, että luovutettava osa merkittäisiin maa- ja metsätalousalueeksi. Lähivirkistys alueiden riittävyyden varmistamiseksi maanvaihdon toteutuessa alueelle tulisi käynnistää asemakaavamuutos. Kaavoituksen käynnistyessä yksityisen edun ja aloitteen johdosta on kunta oikeutettu perimään kaavoitus-kulut aloitteen tekijältä ja tästä tulee sopia kaavoituksen aloitussopimuksessa. Tasapuolisuuden varmistamiseksi ja riittävien virkistysalueiden muodostamiseksi aluearkkitehti on valmistellut ehdotuksen, jossa koko Kylmäkoto-niminen tila siirtyisi maanvaihdossa kunnalle (n m²) ja muutettaisiin lähivirkistys-alueeksi. Tuula Niemiselle siirtyisi tilan R:no 3:54 alueesta n m², joka muutettaisiin maatalous- ja metsä alueeksi. Muinaismuistoalue tulee ottaa huomioon kaavamuutosta tehdessä. Liitteenä 1/ 22 maanomistaja, ehdotus Liitteenä 2/ 22 kaavatoimikunta, ehdotus : : Kaavatoimikunta käy asiasta keskustelua ja antaa ohjeet jatkoneuvotteluille maanomistajan kanssa. Kaavatoimikunta totesi keskustelun jälkeen, että maanomistajan kanssa tulee sopia jatkoneuvottelu. Neuvottelussa esitetään maanvaihtoehdotus, jossa kunta luovuttaisi n m² tilasta 3:54 Niemiselle ja Nieminen tilan Kylmä-koto n m² 3:44 kunnalle. Neuvottelussa käsitellään myös tarve asema-kaavamuutoksen käynnistämiseen, kaavoituksen aloitussopimuksen laadin-taan sekä lähivirkistysalueiden riittävyyden sekä muinaismuistoalueiden huomioiminen kaavoituksessa. Kaavatmk 5/ Aluearkkitehti: Tilusvaihdosta on pidetty neuvottelu kunnan (Paloniemi ja Lahtinen) ja maan-omistaja Tuula Niemisen välillä Neuvottelussa on maanomistajan taholta tehty kaavatoimikunnan esityksestä poikkeava ehdotus. Maanomistajan ehdotus tilusvaihdoksi ilmenee oheiselta kartalta. Tilusvaihdossa n. 500 m² osa tilasta jäisi hänen haltuunsa, mutta pääosa, n m², siirtyisi kunnalle. Kunnan omistamasta tilasta 3:54 siirtyisi n m² Niemiselle. Lisäksi Nieminen on pyytänyt, että maanmittaustoimituksen yhteydessä tilan osalle merkitty tierasite poistetaan. Neuvottelussa on sovittu myös, että alueella käynnistettäisiin asemakaavan muutos, jonka tavoitteena olisi nykyisin lähivirkistysalueeksi merkityn kunnan omistaman tilanosan osoittaminen maa- ja metsätalousalueeksi ja kunnalle tilusvaihdon jälkeen siirtyvän Koskenjoen rannassa sijaitsevan maa-alan osoittaminen lähivirkistysalueeksi.

10 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Neuvottelussa todettiin lisäksi, että asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan vähäinen ja voitaisiin laatia kunnan virkatyönä. Tuula Niemisen korvattavaksi arvioitiin kaavamuutoksen kustannukset alustavasti kunnan maksutaulukon mukaisesti ja lisäksi puolet kuulutuskuluista toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Neuvottelun jälkeen Tuula Nieminen on ilmoittanut, että toivoo kunnan suorittavan kaavamuutoksen laatimisen taksan mukaan. : Puheenjohtaja: Kaavatoimikunta keskustelee kaavamuutoksesta ja tilusvaihdosta. Se näkee esityksen mukaisen tilusvaihdon mahdolliseksi ja kaavamuutoksen valmistelun käynnistämisen perustelluksi. Kunnanhallitus tekee asiaa koskevat päätökset. liitteenä 1/ 5 karttaote tilusvaihdosta liitteenä 2/ 5 Muistio : KHAL 98/ Kaavatoimikunta yksimielisesti totesi, että se ei näe estettä tilusvaihdolle ja näkee omalta osaltaan perustelluksi kaavamuutoksen käynnistämisen. Liitteet: - liite n:o 1/ 98 Karttaote tilusvaihdosta - liite n:o 2/ 98 Muistio Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus toteaa, että tekstiosassa kerrottu ja karttaliitteessä ilmenevä tilusvaihto on perusteltu ja se käynnistää kaavamuutoksen valmistelut. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaavatmk 19/ Aluearkkitehti: Ylämäen alueella Koskenkylässä on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä Ylämäki pohjoinen, asemakaava ja asemakaavan muutos. Kunnan ja maanomistajan välillä käydyissä tilusvaihtoneuvotteluissa on todettu, että tilusvaihdon toteuttamiseksi olisi tarpeen käynnistää asemakaavamuutos korttelissa 6 (AO) ja lähivirkistysalueella (VL) Harjulan ja Koskenjoen välisellä alueella. Kaavamuutoksen tavoitteena olisi muuttaa korttelissa 6 oleva erillispientalojen korttelialueen käyttötarkoitus pääosin lähivirkistysalueeksi ja osin maa- ja metsätalousalueeksi. Lisäksi tavoitteena on lähivirkistysalueen osan muuttaminen maa- ja metsätalousalueeksi. Kaavamuutoksen tavoitteena on myös poistaa lähivirkistysalueelle nykyisessä asemakaavassa merkitty ajoyhteys tarpeettomana.

11 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Asemakaavamuutos voitaisiin laatia kunnan omana virkatyönä. Maanomistaja Niemisen korvattavaksi tulisivat kaavamuutoksen kustannukset alustavasti kunnan maksutaulukon mukaisesti ja lisäksi puolet kuulutuskuluista toteutuneiden kustannusten mukaisesti. : Puheenjohtaja: Kaavatoimikunta keskustelee kaavamuutoksesta ja päättää esittää kunnanhallitukselle asemakaavamuutoksen vireilletuloa Ylämäen pohjoisen asemakaava-alueen kortteliin 6 ja lähivirkistysalueelle ja siitä kuuluttamista. Lisäksi kaavatoimikunta esittää kunnanhallitukselle että asemakaavan muutosalue asetetaan rakennuskieltoon asemakaavan laatimista varten. liitteenä 1/ 19 karttaote kaavamuutoksen kohteena olevasta alueesta : Kaavatoimikunta keskusteli kaavamuutoksesta ja esittää kunnanhallitukselle asemakaavamuutoksen vireilletuloa Ylämäen pohjoisen asemakaava-alueen kortteliin 6 ja lähivirkistysalueelle sekä siitä kuuluttamista. Kaavatoimikunta esittää, että kunnanhallitus päättää, että kustannukset peritään maanomistajalta kaavoitustaksan kohdan kaksi mukaisesti (2.500,00 e) sekä puolet kuulutuskuluista. Lisäksi kaavatoimikunta esittää kunnanhallitukselle, että asemakaavan muutosalue asetetaan rakennuskieltoon asemakaavan laatimista varten. KHAL 244/ Liite n:o 1/ 244 Kartta Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus hyväksyy kaavatoimikunnan yksimieliset ehdotukset. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - kuulutus - osalliset

12 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kaavatoimikunta Kunnanhallitus KALALAHDEN ASEMAKAAVA Kaavatmk 22/ Aluearkkitehti: Alustavalta nimeltään Kalalahden asemakaavahanke koskee tiloja KALT- SI-LA ja osaa kiinteistöä RASSA sekä Rimmintien varren kiinteistöjä TAKAHAKA ja VÄLIMAA sekä osaa kiinteistöjä MÄKELÄ III ja YLIPYÖRNY Alueilla on voimassa Koskenkylän ympäristön osayleiskaava, jossa alueet on osoitettu asemakaavoitettaviksi. Suunnittelualue käsittää kaksi erillistä aluetta, joista toinen sijaitsee Tylsän metsäalueella ja toinen Koskenkyläntien ja Rimmintien risteyksen tuntumassa. Metsäalue tilojen Kaltsila ja Rassa osalta on osoitettu osayleiskaavassa työpaikka-alueeksi (TP) ja Koskenkylän ja Rimmintien risteysalueen pohjoispuolella oleva alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Pientalovaltaista asuntoalueetta koskee kaavamääräys: Alueelle on laadittu asemakaava tai alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alue on varattu ensisijaisesti asutuksen tarpeisiin. Alustavana tavoitteena on muodostaa työpaikka-alue, jolle voi sijoittua ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta sekä toimisto- ja palvelutyöpaikkoja. Alueen suunnittelussa on lähtökohtana Vesilahden tyypillisen yritystontin tarpeet ja lisäksi huomioidaan mahdollisuus muunnella tontteja tulevien toimijoiden tarpeiden mukaisesti. Koskenkyläntien ja Rimmintien risteyksen tuntumassa olevalla APalueella tavoitteena on muodostaa olemassa olevaan maisemaan ja rakennettuun ympäristöön hyvin sopeutuva pientaloalue. Suunnittelussa huomioidaan erityisesti alueen luontoarvot ja ympäröivä maaseutumaisema. Alueelle laadittu osayleiskaava on saanut lainvoiman vuonna 2016 ja yleiskaavahankkeen aikana on järjestetty runsaasti osallistumista ja kuultu osallisia monipuolisesti. Yleiskaavassa on luotu perusteet alueen maankäytölle ja eri alueiden käyttötarkoituksille, huomioitu alueen luonto- ja maisema-arvoja sekä arvioitu monitahoisesti kaavan vaikutuksia. Kaavoituksesta on käyty alustava neuvottelu ja pyydetty tarjous kaavan laatimisesta arkkitehtitoimisto Helena Väisäseltä. Asemakaavan laatimisen arvioidut kustannukset konsulttityönä ovat n e ja lisäksi tulevat mahdolliset hankittavat pohjaselvitykset kuten luonto- ja arkeologinen inventointi. Tämän lisäksi alueesta tulee hankittavaksi pohjakartta. Liitteenä 1 / 22 alustava kaavarajaus osayleiskaavakartalle esitettynä : Puheenjohtaja Kaavatoimikunta keskustelee alueen kaavoituksen lähtökohdista, rajauksesta ja tavoitteista sekä kaavan nimestä.

13 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Kaavatoimikunta ei näe estettä valmistella kaavoitusta suunnittelualueella ja esittää kunnanhallitukselle asemakaavoituksen vireilletuloa ja sen kuuluttamista. Kaavatoimikunta esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy kaavan laatijaksi Helena Väisäsen, arkkitehti SAFA. : Puheenjohtaja Kaavatoimikunta keskusteli ja totesi, että aluetta tulee laajentaa niin, että se koskee seuraavia kiinteistöjä KALTSILA , PULKKISEN- METTÄ ja KAUSSA ja osaa kiinteistöä RAS- SA sekä Rimmintien varren kiinteistöjä TAKAHAKA ja VÄLIMAA sekä osaa kiinteistöistä LAAKSO- MAIJALA ja MÄKELÄ III ja YLIPYÖRNY Kaavoituksen tavoitteita täydennettiin siltä osin, että tavoitteisiin tulee lisätä tieyhteyden suunnittelu Koskenkyläntielle (2985). Kaavatoimikunta esittää kunnanhallitukselle, että se päättää kaavoituksen vireille tulosta edellä mainituille tiloille sekä kuuluttaa siitä. Kaavatoimikunta esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy kaavan laatijaksi Helena Väisäsen, arkkitehti SAFA. Liitteenä 1/ 22 laajennettua suunnittelualuetta kuvaava kartta Anna Paavilainen poistui kokouksesta tämän :n käsittelyn ajaksi; intressijäävi. KHAL 245/ Liite n:o 1/ 245 Kartta Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus hyväksyy kaavatoimikunnan yksimieliset ehdotukset. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Anna Paavilainen poistui esteellisenä (Hallintolain 28, 7 mom.) tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Esteellisyys todettiin. Pertti Uusi-Erkkilä valittiin pöytäkirjantarkastajaksi tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Tiedoksi - kuulutus - osalliset

14 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnanhallitus HELPPO PALVELU -DIGIVISIO KHAL 246 Digitalisaatio on sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien digitalisointia että palveluiden sähköistämistä. Kyse on oivalluksesta - miten omaa toimintaa voidaan muuttaa jopa radikaalisti toisenlaiseksi tietotekniikan avulla. Käyttäjälähtöisyys on olennainen osa digitalisaatiota. Hallintoa ja palvelutoimintaa on kehitettävä asiakkaan näkökulmasta, oli kyse ulkoisesta tai sisäisestä asiakkaasta. Tampereen kehyskuntien digitaalisten palvelujen kehitysvision valmistelun lähtökohtana on ollut asiakaslähtöisyys ja asiakaspalvelun parantaminen. Vision tavoitteena on tuottaa kuntiin elinvoimaa ja parantaa osaltaan kaupunkiseudun kilpailukykyä. Vision nimi on tiivistetty muotoon Helppo palvelu -digivisio. Helppoa palvelua on esimerkiksi sähköinen asiointi, joka tarkoittaa kuntalaisen kannalta asian hoitamista tai palvelun hankkimista tietoverkossa tarjottua palvelua käyttäen. Helppo palvelu- digivision mukaiset palvelut on suunniteltu siten, että ne tuottavat reaaliaikaista tietoa asiakkaan ympäristössä ja, joihin tietotekniikka on sulautunut olennaiseksi osaksi palvelun tuottamista. Tällä tavalla mahdollistetaan myös kokonaan uudenlaisten palveluinnovaatioiden syntyminen kunnan asiakkaiden, kuntalaisten, yritysten ja vierailijoiden tarpeisiin. Digivision mukainen kehittämistoiminta on operatiivista toimintaa ja yksittäiset ratkaisut ja hankinnat tehdään kunnan hallintosäännön mukaisesti. Toteuttamisvastuu on hankkeissa palvelualueilla. Seutukunnan osalta teemaa koordinoidaan myös niin, että eri kunnat kantavat vastuuta osin eri teemoista. Tampereen seudun kuntien digitaalisten palvelujen kehitysvisiota on valmisteltu kehyskuntien tietohallinnon ohjausryhmässä ja sitä on lisäksi käsitelty kehyskuntien kuntajohtajien kokouksissa. Digivisio ei ole käytännön työohje ja suunnitelma, vaan visio tulevasta ja tahdonilmaisu halusta ja tarkoituksesta olla mukana omalta osaltaan digiloikassa. Vesilahden kunnanhallitus käsitteli kokouksessaan vastuualueensa talousarvion vuodelle Yleishallinnon yhtenä tavoitteena on digitalisointi. Kansallinen palveluarkkitehtuuri (KaPa) tuo myös omat tavoitteensa kuntien digitalisaatiolle. Digitalisaatio tulee olemaan myös keskeinen strateginen painopistealuetampereen seudun tietohallintoyhteistyössä. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus hyväksyy liitteenä n:o 1/ 246 olevan Tampereen kehyskuntien Helppo palvelu -digivision. Tiedoksi ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - hallintokunnat - Vesilahden ICT-seurantaryhmä - ICT-asiantuntija

15 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnanhallitus SALAINEN (JulkL kohta)

16 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnanhallitus ILMOITUSASIAT KHAL 248 Kunnanhallitukselle saatetaan tiedoksi seuraavat saapuneet kirjeet: Kiinteistönluovutusilmoitukset (myyjä/ ostaja) - Helin/ Fredriksson - Rautalahti, Nurmi/ Mikkolanniemi - Naukkarinen/ Tammipuro Kunnanhallitukselle saatetaan tiedoksi seuraavat ilmoitusasiat: 1. Vesilahden kunnan väkiluku oli asukasta (4.471 / ). 2. Pirkanmaan ELY-keskus / Pirkanmaan työllisyyskatsaus 8/2016. Vesilahden työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta elokuun lopussa 2016 oli 11,3 % (heinäkuu 2016 työttömyysaste 13,0 %), Pirkanmaalla 15,3 % (16,6 %) ja koko maassa 13,0 % (14,4 %). Vesilahden lukema on Pirkanmaan viidenneksi alhaisin. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus merkitsee ilmoitusasiat tiedokseen ja toteaa tekstiosassa ilmenevät asiat. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.