Neuropsykiatrisen potilaan tutkiminen
|
|
- Marja Myllymäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Neuropsykiatria Risto Vataja, Taina Nybo ja Riitta Mäntylä Neuropsykiatrisen potilaan tutkiminen Aivosairauksiin liittyy tavallisesti neurologisia, psykiatrisia ja kognitiivisia oireita, joiden yksityiskohtainen kartoittaminen erikseen jokaisen erikoisalan näkökulmasta on usein epätarkoituksenmukaista. Neurologi, psykiatri tai muu aivosairauksia hoitava kliinikko voi neuropsykiatrisen näkökulman avulla saada laajemman käsityksen potilaansa oirekokonaisuudesta ja harkita ja kohdentaa tarvittavat jatkotutkimukset ja hoidot yli perinteisten erikoisalarajojen. Potilaan tutkimukseen kuuluvat neurologinen, psykiatrinen ja neuropsykologinen arviointi ja tarvittavat lisätutkimukset, joista aivojen kuvantamistutkimukset ovat nykyisin keskeisimpiä. K aikkiin aivojen toimintaan vaikuttaviin sairauksiin voi liittyä psyykkisiä oireita. Mielialahäiriöt ovat näistä tavallisimpia, mutta lähes kaikkia psykiatrisissa tautiluokituksissa kuvattuja oireita saattaa ilmaantua myös elimellisen aivosairauden seurauksena. Neuropsykiatriset ongelmat liittyvät kolmeen tilanteeseen: 1)»neurologinen» sairaus tai sen hoito aiheuttaa aivojen tunne-elämää säätelevien järjestelmien häiriön, joka näkyy»psykiatrisena» oireena (esim. Parkinsonin tautiin liittyvä depressio tai dopaminergiseen lääkitykseen liittyvä psykoosi), 2)»psykiatrisen» sairauden patofysiologiaan tai hoitoon liittyy»neurologisia» oireita (esim. skitsofreniapotilaan liikehäiriöt tai toiminnanohjauksen häiriöt ja konversiohäiriöt, kuten pseudoepileptiset kohtaukset) tai 3) neurologiseen sairauteen liittyvä psyykkinen rasitus laukaisee psykiatrisen oireen. Usein asetelmat ovat samanaikaisia: esimerkiksi epilepsiapotilailla esiintyy toisinaan sekä todellisia epileptisiä kohtauksia että vale-epileptisiä konversiokohtauksia tai aivohalvauspotilailla masennusta pitävät yllä sekä biologiset aivojen rakenteiden vauriot että sairastumiseen liittyvät psykososiaaliset mekanismit (Butler ja Zeman 2005). Duodecim 2007;123: Neuropsykiatriseen tutkimukseen kuuluvat haastattelu, kognitiivisen tilan yleisarviointi, psykiatristen oireiden kartoittaminen, somaattinen ja neurologinen tutkimus sekä täydentävät tutkimukset, joista tärkeimpiä ovat neuropsykologinen tutkimus ja aivojen kuvantaminen (Goldstein ja Silverman 2005, Kipps ja Hodges 2005). Haastattelu Neuropsykiatrisessa haastattelussa painottuvat enemmän neurologis-biologiset tekijät ja vähemmän ajankohtaiset psykososiaaliset stressitekijät verrattuna tavanomaiseen psykiatriseen haastatteluun. Potilaan läheisen haastattelu tuo merkittävää lisätietoa, ja lähes välttämätön se on silloin, kun potilaan oireistoa leimaavat kognitiiviset ongelmat. Sukuanamneesi on valaiseva, sillä monet kehitykselliset ja degeneratiiviset häiriöt, kuten ADHD ja otsaohimolohkodementiat, ovat usein perinnöllisiä. Varhaiskehitys, koulumenestys ja työelämän vaiheet antavat käsityksen potilaan kognitiivisesta ja sosiaalisesta kapasiteetista. Erityistä huomiota kiinnitetään aikaisempiin neurologisiin sairauksiin kuten aivovammoihin 1203
2 tai aivoverenkierron häiriöihin. Päihdeanamneesi on tärkeä selvittää, myös korkeaan ikään ehtineiltä. Oireiston kesto ja alkamisajankohtaan liittyvät, oireistoa provosoineet tapahtumat on tärkeätä selvittää. Potilaat ja omaisetkaan eivät aina kerro spontaanisti merkittävistä psykiatrisista oireista mm. niihin liittyvän stigman vuoksi, ja niitä täytyy systemaattisesti kartoittaa. Monilla oireilla on vuorokausirytmi, jonka selvittäminen auttaa mm. lääkitystä suunniteltaessa. On hyödyllistä pyytää potilasta tai omaista kuvaamaan tyypillinen päivän kulku, jolloin saadaan käsitys oireiden haittaavuuden ja vaihtelun lisäksi potilaan toimintakyvystä. Elimelliseen aivosairauteen viittaavat mm. psykiatrisen häiriön epätyypillinen alkamisikä (esim. bipolaarisairauden puhkeaminen iäkkäällä), psyykkisen oireilun kohtauksittaisuus tai fluktuointi (viittaa esim. temporaaliepilepsiaan tai deliriumiin), persoonallisuuden muuttuminen tai hoitoresistentit psykiatriset oireet. Taulukossa 1 on kuvattu joitakin erityisiä neuropsykiatrisia oireyhtymiä. Oudot neurologiset oireet, esimerkiksi epätyypilliset tajunnanhäiriökohtaukset tai neurologisia lainalaisuuksia noudattamattomat halvausoireet, voivat viitata elimellisoireisiin psykiatrisiin häiriöihin, kuten dissosiaatiohäiriöihin (Lauerma 2002), konversio-oireisiin tai paranoidiseen psykoosiin. Haastattelun tehokkuutta sekä oireiston etenemisen ja hoitovasteen seuraamista voidaan parantaa käyttämällä neuropsykiatristen potilaiden tutkimiseen soveltuvia strukturoituja asteikkoja. Taulukossa 2 on esitetty joitakin helposti saatavissa olevia suomenkielisiä arviointityökaluja (Erkinjuntti ym. 2006). Järkevintä on, että lomakkeet täytetään jo ennen vastaanottokäyntiä esimerkiksi asiaan perehtyneen sairaanhoitajan avustuksella. Kliininen tutkiminen Neurologinen ja somaattinen kliininen tutkimus on välttämätön silloin, kun oireiden syy on avoin. Välttämätön se ei ole silloin, kun neurologinen sairaus on jo tiedossa ja selvitellään sii Taulukko 1. Joitakin neuropsykiatrisia oireyhtymiä ja niiden taustaa. Oireyhtymä ja sen tyypillinen etiologia ja/tai anatomia Akineettinen mutismi otsalohkopiirien vaurio esim. pihtipoimujen etuosissa Apatia esim. otsalohkopiirien vaurioituminen Charles Bonnetin hallusinoosi (näköradan vaurioissa) tai pedunkulaarinen hallusinoosi (aivorunkovaurioissa) Katatonia otsalohkojen ja ohimohkojen vauriot Klüver Bucyn oireyhtymä ohimolohkojen tai otsalohkovaurioissa esim. aivotulehduksen tai -verenvuodon jälkeen Reduplikatiiviset paramnesiat usein degeneratiivisten aivosairauksien yhteydessä REM-uneen liittyvä käyttäytymishäiriö tyypillinen esim. Parkinsonin taudissa Väärintunnistamiset usein oikean aivopuoliskon päälakilohkon ja ohimolohkon vaurioissa Selitys Ei spontaania puhetta eikä liikettä, vaikka potilas on tajuissaan Tunne-elämän latistuminen, mielenkiinnon ja motivaation katoaminen Ihmis- eläin- tai eliöhahmoja, usein iltaisin, hämärässä, sairaudentunto Motoriikan ja ilmeiden outous, pysähtyminen tai kiihtyminen, vahamaisesti jähmettynet asennot (katalepsia), liikkeiden tai puheen matkiminen (ekopraksia, ekolalia) tai puhumattomuus Hyperseksuaalisuus, emootioiden latistuminen, visuaalinen agnosia (tunnistamisen vaikeus), hyperoraalisuus (ahmiminen), hyperattentio Esim. oma koti ei ole oma, vaikka siltä näyttää, tunne kahdessa paikassa olemisesta samanaikaisesti (esim. kotona ja sairaalassa) REM-unen aikaisen atonian puuttuminen; potilaat käyttäytyvät nukkuessaan uniensa mukaisesti, usein aggressiivisesti puolustautuen ja vaaratilanteita aiheuttaen Esim. omat kasvot peilissä ovat vieraat, televisiossa näkyvä tapahtuu todellisuudessa, Harhaluulot, joiden sisältönä on tutun objektin vaihtuminen, esim. Capgrasin oireyhtymä: läheinen on vaihtunut 1204 R. Vataja, ym.
3 Taulukko 2. Neuropsykiatrisessa tutkimuksessa apuna käytettäviä arviointi- ja haastattelumenetelmiä. Menetelmä Luonnehdinta Kesto (minuuttia) Mini Mental State Examination (MMSE) Nopea kognitiivinen peruskartoitus Suunniteltu muistihäiriöpotilaille Ei kartoita toiminnanohjausta CERAD-tehtäväsarja Muistihäiriöpotilaiden kognition monipuolinen peruskartoitus Neuropsychiatric inventory (NPI) Geriatric depression scale (GDS) Dementoivista ja degeneratiivisista aivosairauksista kärsiville sopiva keskeisten neuropsykiatristen oireiden (esim. mielialan, psykoottisuuden ja levottomuuden) kartoitus Läheishaastattelu Ikääntyven potilaiden masennuksen seulonta- ja arviointiasteikko Cornellin asteikko Dementiapotilaan masennuksen seulonta- ja arviointiasteikko hen liittyviä psykiatrisia oireita. Psyykkisiä oireita kartoitettaessa suositaan avoimia kysymyksiä, joita tarvittaessa tarkennetaan. Luottamuksen ja hoitomyöntyvyyden saavuttaminen on neuropsykiatristenkin potilaiden tutkimuksessa keskeistä, sillä neurologisten oireiden vuoksi hoidossa oleva saattaa kokea psyykkisten oireiden kartoittamisen ahdistavaksi tai loukkaavaksi. Potilaan havainnointi on tärkeä osa neuropsykiatrista tutkimusta. Kognitiosta saadaan kohtalainen käsitys pelkästään arvioimalla potilaan toimintaotetta (hidastumista, impulssikontrollin heikkoutta, syrjähtelytaipumusta, omien assosiaatioiden mukaantuloa jne.). Papereitaan ja kassejaan tuloksettomasti pöyhivä, asiaan pääsemätön potilas saattaa kärsiä toiminnanohjauksen vaikeuksista esimerkiksi otsalohkon toimintahäiriön vuoksi, ja samaan suuntaan voi viitata epäsiisti ulkoasu tai asiaton käyttäytyminen. Motoriikkaa seurataan koko vastaanottokäynnin ajan. Haastattelun aikana levottomasti liikehtivä potilas saattaa olla ahdistunut tai kärsiä akatisiasta esimerkiksi neurolepti- tai masennuslääkityksen provosoimasta liikkumispakosta taikka tarkkaavuushäiriöön liittyvästä hyperkinesiasta. Parkinsonistinen ilmeettömyys, lepovapina, ryhdin lyyhistyminen ja lyhyet laahustavat askeleet liittyvät Parkinsonin taudin lisäksi moniin muihin ekstrapyramidaalisiin sairauksiin ja neuroleptilääkitykseen. Oudot asennot tai liikesarjat viittaavat katatoniaan (taulukko 1) tai dystonioihin. Neuropsykiatrisen potilaan tutkiminen Kehityksellisissä häiriöissä, kuten skitsofreniassa tai ADHD:ssä todetaan usein lieviä motorisia löydöksiä (»soft signs»), esimerkiksi hienomotoriikan ja diadokokinesian kömpelyyttä. Puolioireet voivat viitata keskushermoston pesäkelöydökseen, jolloin mukana saattaa olla heikentyneen puolen heijastejohtavuus ja positiivinen Babinskin merkki. Silmänliikkeiden häiriöihin kannattaa kiinnittää huomiota: kaksoiskuvat, silmävärve tai katseen suuntaamisen vaikeudet voivat viitata esimerkiksi eksrapyramidaalisiin sairauksiin (Liimatainen ym. 2005), pesäkelöydöksiin, toksisiin häiriöihin tai akuutisti sekavalla potilaalla Wernicke Korsakovin oireyhtymään (Bode ym. 2006). Masennus on tavallinen aivosairauden oire, josta kärsii jopa puolet aivohalvaus- ja aivovammapotilaista sekä vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavista. Näissä potilasryhmissä vakavakin masennus tunnistetaan kuitenkin vain noin kolmanneksessa tapauksista (Kanner 2005). Taulukossa 2 esitettyjen masennusasteikkojen lisäksi masennuksen tunnistamisessa voidaan käyttää kolmea kysymystä (Arroll ym. 2005; Moriarty 2005): Kärsittekö usein masennuksesta, alakulosta tai toivottomuudesta? Nautitteko tai oletteko entiseen tapaan kiinnostunut asioista? Koetteko tarvitsevanne sen vuoksi apua? Aivosairauksiin liittyvän masennuksen johto-oireina voivat olla myös ärtyneisyys ja kiukunpuuskat, itkuisuus, toimintakyvyn lasku, passivoituminen ja laihtuminen (Ron 1998). 1205
4 Aivojen ulkopinta Aivojen sisäpinta, aivot halkaistu Dorsolateraaliset radat Toiminnanohjauksen häiriö toiminnan suunnittelu toimintatavan muuttaminen virheiden korjaaminen abstrakti ajattelu sanasujuvuus juuttuminen (perseveraatio) Työmuistin häiriöt Masennus Orbitofrontaaliset radat Persoonallisuuden muutos estojen löyhtyminen impulsiivisuus itsearviointikyvyttömyys hyperseksuaalisuus Pakko-oireet Masennus Mania Cingulumin etuosien radat Apatia Motivaation puute Anhedonia Mielenkiinnon menetys Kuva 1. Otsalohkopiirien lähtöalueet otsalohkojen kuorikerroksessa ja piirien vaurioitumiseen liittyviä tyypillisiä neuropsykiatrisia oireita. Psykoottiset oireet, kuten harhaluulot ja näköharhat, liittyvät tavallisimmin degeneratiivisiin aivosairauksiin, ja ne ovat usein konkreettisia (eläin- tai ihmishahmoja; puoliso on uskoton; naapurissa suunnitellaan asunnosta häätämistä) toisin kuin skitsofreniassa, jossa aistiharhat ovat eriskummallisia tai yliluonnollisia ja paranoidiset harhajärjestelmät laajoja ja mielikuvituksellisia. Neuropsykiatrisilla potilailla psyykkiset, kognitiiviset ja motoriset oireet esiintyvät tyypillisesti samaan aikaan. Jos potilaalla on esimerkiksi ekstrapyramidialisia liikehäiriöitä, kuten rigiditeettiä tai hidastumista, hänellä ilmenee usein myös kognitiivisia oireita kuten toiminnanohjauksen häiriöitä, ja psykiatrisia oireita, kuten masennusta tai apatiaa. Ilmiön taustalla on otsalohkoista aivojen syviin osiin kulkevien otsalohkopiirien (fronto-subkortikaalisten ratajärjestelmien) toimintahäiriö (Cummings 1993, Pohjasvaara ym. 2001). Otsalohkot ovat frontaalisten lähtöalueidensa mukaan nimettyjen ratajärjestelmien (kuva 1) kautta ohjaavassa vuorovaikutuksessa mm. motoriikkaa, kognitiota ja tunne-elämää säätelevien taempien rakenteiden kuten tyvitumakkeiden, pikkuaivojen ja ohimolohkon sisäosien limbisten rakenteiden kuten mantelitumakkeen ja hippokampuksen kanssa. Piirit liittyvät anatomisesti läheisesti toisiinsa, ja siten otsalohkopiirien toimintaan vaikuttavien aivosairauksien kognitiiviset, psyykkiset (kuva 1) (Lichter ja Cummings 2001) ja motoriset oireet muistuttavat toisiaan vaikka sairauksien etiologia tai piirien anatomisen vaurion sijainti olisi hyvinkin erilainen (Lyketsos 2006, Schmidt ym. 2006). Kognitiivisten toimintojen tutkiminen Kognitiivisen tilan kartoittamiseen voidaan käyttää vakiintuneita tehtäväsarjoja kuten Mini- Mental-asteikkoa (MMSE) (Folstein ja McHugh 1975) tai laajempaa, Suomessa vakiintunutta CERAD-tehtäväsarjaa (Welsh ym. 1994), joka sisältää MMSE:n. Vaikka nämä muistipainotteiset seulontatestit on suunniteltu ensisijaisesti dementiadiagnostiikkaa ajatellen, niitä voidaan käyttää laadulliseen arviointiin muissakin aivosairauksissa. Muistitoiminnoista tutkitaan episodista tapahtumamuistia esimerkiksi kysymällä, mitä potilas teki eilen illalla, ja semanttista muistia vaik 1206 R. Vataja, ym.
5 kapa kysymällä, mikä on Italian pääkaupunki. Episodisen muistin ja semanttisen muistin häiriöt liittyvät useimmiten ohimolohkon vaurioihin. Spontaani muistista haku vaatii enemmän ponnistelua kuin muistettavan materiaalin tunnistaminen, joten depressiopotilaat selviytyvät useimmiten tunnistusmuistin tehtävistä selvästi paremmin kuin spontaania muistipalautusta vaativista. Kielellisten toimintojen häiriöiden kartoittamisessa potilaan puheen havainnointi haastatteluvaiheessa on tärkeätä. Neurologisissa sairauksissa tavallisten dysfasioiden ja dysartrian lisäksi potilailla esiintyy usein sanasujuvuuden ongelmia. Prosodian (puheen rytmin ja painotuksen) häiriöt tai outous liittyvät usein oikean aivopuoliskon vaurioihin tai kehityksellisiin häiriöihin, kuten Aspergerin oireyhtymään tai skitsofreniaan. Jokin nimeämistehtävä (esim. tutkimushuoneen tai kuvien esineiden nimeäminen) kuuluu perustutkimukseen. Potilasta kannattaa pyytää myös kirjoittamaan ja lukemaan, jolloin muuten lievästikin oireilevilla potilailla saattaa paljastua dysgrafian tai dysleksian lisäksi yllättäviä hahmotuksen tai praksian (tahdonalaisten liikkeiden koordinaation) häiriöitä tai mikrografiaa alkavan Parkinsonin taudin oireena. Puhekyvyssä havaittavien ongelmien taustalla on useimmiten otsa- tai ohimolohkoja vaurioittava sairaus. Hahmotuksen ja toiminnanohjauksen häiriöt tulevat usein esiin kellotaulutehtävästä, jossa pyydetään piirtämään kellotaulu numeroineen ja viisareineen näyttämään aikaa 11:10. Mahdollinen toisen puolen huomiotta jättäminen (neglect) viittaa eidominantin aivopuoliskon vaurioon. Ideomotorista apraksiaa tutkitaan pyytämällä suorittamaan tuttuja liikkeitä (esim. vilkuta, miten liftaisit) tai käyttämään kuviteltuja esineitä (esim. kampaa tukkaa, harjaa hampaita). Liikesarjojen tuottamisen häiriöitä (dynaamista apraksiaa) tutkitaan esimerkiksi Lurian kolmen liikkeen avulla: potilaalle näytetään kahdesti liikesarja, jossa käsi asetetaan ensin nyrkki, sitten kämmenen sivu, sitten kämmen suorana alustaa vasten ja pyydetään toistamaan sama sarja. Potilas saattaa oppia liikkeet mutta ei kykene tuottamaan niitä sarjana. Apraksiat ovat usein seurausta vasemman päälakilohkon ja otsalohkon etuosan toimintahäiriöistä. Tutkimuksessa selvitetään, millä kehon alueella apraksiaa esiintyy ja millaisissa tehtävissä se näkyy. Toiminnanohjauksen merkitys on keskeinen mm. potilaiden työ- ja toimintakyvyn sekä myös kotona selviytymisen kannalta. Kliinisessä tutkimuksessa toiminnanohjauksen häiriöitä voi olla vaikeata saada esiin, vaikka niitä esiintyisikin esimerkiksi työtilanteissa. Helposti kliinisesti toteutettavia toiminnanohjaustestejä ovat kirjain- ja kategoriasanasujuvuustestit. Potilasta pyydetään minuutin aikana luettelemaan niin monta K-kirjaimella alkavaa sanaa kuin mahdollista (15 normaali, alle kymmenen heikentynyt) tai eläimiä (20 normaali, 15 heikko keskitaso, alle 10 selvästi heikentynyt). Tehtävän laadullisessa arviossa kannattaa kiinnittää huomiota juuttumistaipumukseen (perseveraatioon) eli saman asian tai toimintamallin toistamiseen epätarkoituksenmukaisesti. Motorinen juuttuminen voi tulla selvästi esiin myös Lurian kolmen liikkeen testissä. Lisäksi yksinkertaiset y d i n a s i a t Neuropsykiatrisilla potilailla esiintyy runsaasti psykiatrisia, kognitiivisia ja neurologisia oireita. Vastaanottokäynnin aikana kutakin osa-aluetta arvioidaan systemaattisesti keskittyen anamneesissa esiin tuleviin tai neuropsykiatrisilla potilailla tavallisiksi tiedettyihin oireisiin. Kognitiota, tunnetilaa ja motoriikkaa säätelevät otsalohkoilta lähtevät ratajärjestelmät ovat toiminnallisesti ja anatomisesti läheisiä. Niiden samanaikainen vaurioituminen tai toimintahäiriö selittää neuropsykiatristen häiriöiden moniulotteisen oirekirjon. Neuropsykiatrisen potilaan tutkiminen 1207
6 »go-no-go tehtävät»(esim. taputa kerran, kun taputan kahdesti, ja älä lainkaan, kun taputan kerran) ovat käyttökelpoisia impulssikontrollin kliinisessä arvioinnissa. Abstrahointikykyä voidaan erityisesti vanhemmilla henkilöillä testata pyytämällä selittämään tavallisten sananlaskujen merkitystä. Tässä esitetyillä menetelmillä kliinikko saa yleiskäsityksen potilaansa kognitiosta. Varsinaista neuropsykologista tutkimusta tarvitaan kuitenkin yleensä mm. tukemaan vaativaa diagnostiikkaa tai erotusdiagnostiikkaa (esim. dementian ja depression välillä), työ- ja ajokyvyn arvioissa sekä kuntoutussuunnitelman osana. Neuroradiologia Aivojen kuvantamistutkimusten tavoitteena on selvittää, onko potilaan psyykkisten oireiden taustalla jokin orgaaninen syy. Aivojen rakennetta voidaan tutkia tietokonetomografian (TT) tai magneettikuvauksen (MK) avulla. Näistä TT on yleensä ensisijainen, koska se on nopea, edullinen ja hyvin saatavissa. Tuore verenvuoto, krooniset subduraalihematoomat, aivoinfarktit, kalkkiutumat ja luurakenteet näkyvät jo natiivi-tt:ssä. Varjoainetehosteinen TT riittää yleensä sulkemaan pois tilaa vievät prosessit, kuten aivokasvaimet. TT-kuvauksen perusteella saadaan myös käsitys likvoritilojen laajuudesta ja voidaan mm. todeta normaalipaineiseen hydrokefaliaan viittaavat kookkaat aivokammiot ja ohimolohkosarvet sekä kaventuneet aivouurteet (Partanen ym. 2006). Jos potilaan oireisiin liittyy kognitiivinen häiriö, aivojen MK on ensisijainen kuvantamistutkimus, koska muistin kannalta keskeiset rakenteet, kuten hippokampus ja entorinaalinen kuorikerros ovat parhaiten arvioitavissa sen avulla. Myös aivovammojen jälkitilaan liittyvissä neuropsykologisissa ongelmissa kannattaa suosia aivojen MK:ta, sillä aivoruhjeen jälkitilaan sopivat signaalinmuutokset ja paikallinen aivoatrofia näkyvät paremmin MK:ssa kuin TT:ssä. Muita MK:n aiheita ovat epäily valkean aivoaineen sairaudesta kuten MS -taudista, aivotulehduksista, systeemisairauksista tai vitamiinipuutoksista. Neuropsykiatristen potilaiden kuvantamistutkimuksissa todetut poikkeavuudet täytyy suhteuttaa oireettomilla henkilöillä todettuihin löydöksiin. Oireettomilla sattumalöydöksen esiintyvyys natiivi-tt:ssä on noin 1 % (Eskandary ym. 2005). Jos potilaalla esiintyy psykiatrisia oireita ilman neurologisia löydöksiä, aivojen natiivi-tt on poikkeava noin 5 % :ssa tapauksista (Agzarian ym. 2006). MK-löydös on poikkeava noin 20 %:lla oireettomista (Katzman ym. 1999, Weber ja Knopf 2006) ja 1 7 %:lla todetaan jatkoselvittelyjä vaativa löydös (Yue ym. 1997, Illes ym. 2004). Joka toisella psykiatrisista potilaista, joilla on epätavallinen oirekuva, löytyy poikkeavuutta MK:ssa (Erhart ym. 2005). Tavallisimpia MK-löydöksiä ovat valkean aineen signaalinvoimistumat, jotka liittyvät ikääntymiseen ja aivoverenkierron häiriöiden riskitekijöihin. Niitä esiintyy iän mukaan %:lla tutkituista. Laajat valkean aineen muutokset liittyvät heikentyneeseen kognitiiviseen suorituskykyyn, mielialahäiriöihin ja neurologisiin oireisiin, kuten tasapainon heikkenemiseen (Partanen ym. 2006). Korkeassa iässä masennukseen sairastuneilla aivoverenkierron häiriöihin liittyvät valkean aineen muutokset ovat erityisen tavallisia (O Brien ja Faisbank 2006). Verenkiertohäiriöperäinen depressio onkin tavallinen masennuksen syy vanhemmalla iällä, ja se saattaa liittyä vaskulaariseen dementiaan (Alexopoulos 2003 ja kuva 2). Myös kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivillä on todettu iästä riippumatta enemmän valkean aivoaineen signaalinvoimistumia erityisesti otsalohkojen alueella (Hajek ym. 2005). Muutosten merkitys nuorilla henkilöillä on toistaiseksi avoin, mutta korkeassa iässä ensi kertaa kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastuneilla aivoverenkierron häiriöillä voi olla merkittävä osuus sairauden puhkeamisessa (Steffens ja Krishnan 1998). Kuvantamistutkimuksissa todetaan toisinaan kehityksellisiä poikkeavuuksia, kuten keskiviivan kystamaisia muutoksia (cavum septi pellucidi ja cavum Vergae eli kuudes aivokammio) tai lukinkalvo. Näiden muutosten esiintyvyyden on raportoitu olevan normaaliväestöön verrattuna selvästi suurempi kehityksellisistä psykiatrisista häiriöistä kuten skitsofreniaspektrin häiriöistä, 1208 R. Vataja, ym.
7 suuri mielenkiinto on kohdistunut myös diffuusiotensorikuvaukseen. Sen avulla voidaan tutkia valkean aineen ratayhteyksiä ja etsiä poikkeavuuksia mm. dementioissa, skitsofreniassa tai addiktioissa (Kubicki ym. 2005, Bode ym. 2006, Xie ym. 2006). Kliinisen neurofysiologian tutkimukset ja laboratoriotutkimukset Kuva vuotias nainen, joka alkoi kärsiä harhaluuloista ja masennuksesta TIA-oireiden jälkeen. Neuropsykiatrisessa tutkimuksessa todettiin muistihäiriöitä ja toiminnanohjauksen vaikeuksia. Likvorisuppressiotekniikalla (FLAIR) kuvatussa aksiaalisuunnan magneettikuvassa todettiin laajat valkean aineen degeneratiiviset, vaskulaarisiksi sopivat ja kuvassa vaaleana näkyvät muutokset, jotka viittaavat vaskulaariseen etiologiaan psykiatristen oireiden taustalla. Touretten oireyhtymästä tai ADHD:stä kärsivillä (Hagino ym. 2001, Shenton ym. 2001, Raeder ym. 2005). Toiminnallisia kuvantamistutkimuksia ovat yksifotoniemissiotomografia (SPET), positroniemissiotomografia (PET), toiminnallinen magneettikuvaus ja magneettispektroskopia (MRS). Niiden avulla voidaan todeta poikkeavuuksia aivojen verenvirtauksessa, aineenvaihdunnassa ja välittäjäainejärjestelmien toiminnassa, usein jo ennen kuin rakenteellisia muutoksia on havaittavissa. Toistaiseksi kliinisessä käytössä mm. dementian erotusdiagnostiikassa ovat HM-PAO- SPET ja FDG-PET (Partanen ym. 2006) sekä dopamiinitransportteritutkimus β-cit-spet epäiltäessä lewynkappaletautia tai harvinaisempia eksrapyramidaalisia sairauksia (Liimatainen ym. 2005, Partanen ym. 2006). Viime vuosina Neuropsykiatrisen potilaan tutkiminen Neuropsykiatrisilla potilailla EEG on usein epäspesifsellä tavalla poikkeava. Taustalla voi olla aivopatologia tai esimerkiksi lääkityksen vaikutus. Huonon spesifisyytensä vuoksi EEG:tä ei kannata käyttää seulontamielessä (Boutros ym. 2005). Äkillisen sekavuusoireyhtymän (deliriumin) diagnostiikassa rutiini-eeg on kuitenkin hyödyllinen samoin kuin epäselviä kohtauksittaisia häiriöitä tutkittaessa, jolloin se saattaa olla diagnostinen esimerkiksi ohimolohkoepilepsiassa. Videotelemetriaa tarvitaan konversioperäisten kohtausten erottamisessa epileptisistä ja polysomnografiaa unihäiriöihin toisinaan liittyvien psykiatristen oireiden kuten REM-uneen liittyvien käyttäytymishäiriöiden (Lahti ym. 2007) erotusdiagnostiikassa. Laboratoriotutkimukset eivät ole erityisen keskeisessä asemassa neuropsykiatriassa. Niiden merkitys korostuu kuitenkin akuuteissa tilanteissa, kuten äkillisestä psykoosista tai sekavuusoireyhtymästä kärsiviä potilaita tutkittaessa, riskitekijöiden kartoituksessa esimerkiksi osana dementiadiagnostiikkaa, ja harvinaisten perinnöllisten sairauksien diagnostiikassa. Lopuksi Neuropsykiatriseen tutkimukseen perehtymällä kliinikko kykenee saamaan vastaanottokäynnin puitteissa hyvän käsityksen potilaansa neurologisten, kognitiivisten ja psyykkisten oireiden vuorovaikutuksesta. Sen jälkeen hän voi suunnitella tarvittavat täydentävät tutkimukset ja konsultaatiot tehokkaasti ja taloudellisesti. Parhaimmillaan neuropsykiatrisella tutkimuksella on myös terapeuttinen ja sopeuttava vaikutus, sillä potilaat kokevat usein, että tutkimus vähentää psykiatrisiin oireisiin liittyvää stigmaa. 1209
8 Kirjallisuutta Agzarian, MJ, S. Chryssidis, Davies RP, Pozza CH. Use of routine computed tomography brain scanning of psychiatry patients. Australas Radiol 2006;50:27 8. Alexopoulos, GS. Vascular disease, depression, and dementia. J Am Geriatr Soc 2003;51: Arroll B, Goodyear-Smith F, Kerse N, Fishman T, Gunn J. Effect of the addition of a help question to two screening questions on specificity for diagnosis of depression in general practice: diagnostic validity study. BMJ 2005;331:884. Bode M, Karttunen KA, Karttunen V, Jartti P. Alkoholinkäyttöön liittyvät aivojen radiologiset löydökset Duodecim 2006;122: Boutros, N, Mirolo HA, Struve F. Normative data for the unquantified EEG: examination of adequacy for neuropsychiatric research. J Neuropsychiatry Clin Neurosci 2005;17: Butler C, Zeman AZ. Neurological syndromes which can be mistaken for psychiatric conditions. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2005;76 Suppl 1:i31 8. Cummings, JL. Frontal-subcortical circuits and human behavior. Arch Neurol 1993;50: Erhart SM, Young AS, Marder SR, Mitz J. Clinical utility of magnetic resonance imaging radiographs for suspected organic syndromes in adult psychiatry. J Clin Psychiatry 2005;66: Erkinjuntti T,Rinne J, Alhainen K, Soininen H. Muistihäiriöt ja dementia. Hämeenlinna: Kustannus Oy Duodecim, Eskandary H, Sabba M, Khajehpour F, Eskandari M. Incidental findings in brain computed tomography scans of 3000 head trauma patients. Surg Neurol 2005;63: Folstein MF, McHugh SP.»Mini-mental State»: A practical method for grading the cognitive state of patients for the clinician. J Psychiatr Res 1975;12: Goldstein MA, Silverman ME. Neuropsychiatric assessment. Psychiatr Clin North Am 2005;28: Hagino H, Suzuki M, Kurokawa K, ym. Magnetic resonance imaging study of the cavum septi pellucidi in patients with schizophrenia. Am J Psychiatry 2001;158: Hajek T, Carrey N, Alda M. Neuroanatomical abnormalities as risk factors for bipolar disorder. Bipolar Disord 2005;7: Illes J, Kirschen MP, Karetsky K, ym. Discovery and disclosure of incidental findings in neuroimaging research. J Magn Reson Imaging 2004; 20: Kanner AM. Should neurologists be trained to recognize and treat comorbid depression of neurologic disorders? Yes. Epilepsy Behav 2005;6: Katzman GL, Dagher AP, Patronas NJ. Incidental findings on brain magnetic resonance imaging from 1000 asymptomatic volunteers. JAMA 1999;282:36 9. Kipps CM, Hodges JR. Cognitive assessment for clinicians. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2005;76 Suppl 1: i Kubicki M, Park H, Westin CF, ym. DTI and MTR abnormalities in schizophrenia: analysis of white matter integrity. Neuroimage 2005; 26: Lahti T, Partonen T. Sairaudet muuttavat vilkeunta. Duodecim 2007; 123: Lauerma H. Dissosiaatiohäiriöt ja niiden hoito. Duodecim 2002;118: Lichter DG, Cummings JL. Frontal-Subcortical Circuits in Psychiatric and Neurological Disorders. Kirjassa: Lichter DG, Cummings JL, toim. Frontal-Subcortical Circuits in Psychiatric and Neurological Disorders. New York: The Guilford Press, Liimatainen S, Haapasalo H, Kähärä V, Paetau A, Honkaniemi J. Epätyypilliset parkinsonismit haasteellinen tautiryhmä. Duodecim 2005;121: Lyketsos CG. Lessons from neuropsychiatry. J Neuropsychiatry Clin Neuroci 2006;18: Moriarty J. Recognising and evaluating disordered mental states: a guide for neurologists. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2005;76 Suppl 1: i O Brien JT, Fairbank MJ, Krishnan MS, ym. White matter hyperintensities rather than lacunar infarcts are associated with depressive symptoms in older people: the LADIS study. Am J Geriatr Psychiatry 2006;14: Partanen K, Mäntylä R, Salonen O, Erkinjuntti T, Rinne J. Aivojen kuvantaminen. Kirjassa: Erkinjuntti T, Alhainen K, Rinne J. ja Soininen H, toim. Muistihäiriöt ja Dementia. Hämeenlinna: Kustannus Oy Duodecim, Pohjasvaara T, Vataja R, Leppävuori A, Erkinjuntti T. Aivoverenkiertohäiriön jälkeinen depressio. Duodecim 2001;117: Raeder MB, Helland CA, Hugdahl, Wester K. Arachnoid cysts cause cognitive deficits that improve after surgery. Neurology 2005;64: Ron MA. Psychiatric manifestations of demonstrable brain disease. Kirjassa: Ron MA, David SA, toim. Disorders of brain and mind. Cambridge: Cambridge University Press, 1998, s Schmidt R, Enzinger C, Ropele C, Schmidt H, Fazekas F. Subcortical vascular cognitive impairment: similarities and differences with multiple sclerosis. J Neurol Sci 2006;245:3 7. Shenton ME, Dickey CC, Frumin M, McCarley RW. A review of MRI findings in schizophrenia. Schizophr Res 2001;49:1 52. Steffens DC, Krishnan KR. Structural neuroimaging and mood disorders: recent findings, implications for classification, and future directions. Biol Psychiatry 1998;43: Weber F, Knopf H. Incidental findings in magnetic resonance imaging of the brains of healthy young men. J Neurol Sci 2006;240:81 4. Welsh KA, Butters N, Mohs RC, ym. The Consortium to Establish a Registry for Alzheimer s Disease (CERAD). Part V. A normative study of the neuropsychological battery. Neurology 1994: Xie S, Xiao JX, Gong GL, ym. Voxel-based detection of white matter abnormalities in mild Alzheimer disease. Neurology 2006;66: Yue NC, Longstreth WT, Elster AD, Jungreis Ca, O Leary DH, Poirier VC. Clinically serious abnormalities found incidentally at MR imaging of the brain: data from the Cardiovascular Health Study.Radiology :41 6. RISTO VATAJA, LL (väit), ylilääkäri risto.vataja@hus.fi Kellokosken sairaala Kellokoski TAINA NYBO, PsT, erikoispsykologi Neuro, Epilepsiasäätiön tutkimuskeskus Nordenskiöldinkatu 18 A Helsinki RIITTA MÄNTYLÄ, LT, erikoislääkäri HUS-Röntgen PL 750, HUS 1210
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotGEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1
GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotNeuropsykologian erikoispsykologikoulutus
Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotPSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO
PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotUudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka
Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Mitä tämä voisi olla? Perusselvitykset. 17.5.2016 Ari Rosenvall, yleislääket. el. Perusselvitykset Varhaisen diagnostiikan peruskivi on varhainen havaitseminen.
LisätiedotNeuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)
Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotNEURO 15. NEUROLOGIA, PSYKIATRIA & PSYKOLOGIA 20. 21.5.2015 radisson blu royal, helsinki
NEURO 15 NEUROLOGIA, PSYKIATRIA & PSYKOLOGIA 20. 21.5.2015 radisson blu royal, helsinki 7. vuosi TERÄVÖITÄ OSAAMISTASI EROTUS- DIAGNOSTIIKASSA! Dissosiaatiohäiriöt tunnista ja hoida Risto Vataja, ylilääkäri,
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
Lisätiedot6. vuosi. 14. 15.5.2014 Messukeskus, Helsinki. Neurologian, psykiatrian ja psykologian yhteiset haasteet
neuro 14 Neurologian, psykiatrian ja psykologian yhteiset haasteet 14. 15.5.2014 Messukeskus, Helsinki Kohti laajempaa mielen ja aivojen sairauksien arviointia! 6. vuosi yli 100 kollegaasi! 2014 teemat:
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotAivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?
Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Marjaana Raukola-Lindblom Erikoispuheterapeutti, neurologiset häiriöt, FL Yliopisto-opettaja Työnohjaaja
LisätiedotDementian varhainen tunnistaminen
Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotMuistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015
Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko
LisätiedotMuistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.
LisätiedotPakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä
LisätiedotKati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä
Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018 Muistisairaudet Kognitiivisia kykyjä heikentäviä aivosairauksia Yleensä eteneviä Periaatteessa tunnetaan myös korjaantuvia tiloja ja
Lisätiedot94 % Neurologian, psykiatrian ja psykologian yhteiset haasteet. 15. 16.5.2013 Messukeskus, Helsinki AJANKOHTAISIMMAT AIHEET:
Neuro 13 Neurologian, psykiatrian ja psykologian yhteiset haasteet 94 % viime vuoden yli 100 osallistujasta oli tyytyväisiä seminaarin antiin! 15. 16.5.2013 Messukeskus, Helsinki Aivot & mieli: kohti kokonaisvaltaista
LisätiedotMONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN
MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen
LisätiedotGEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1
GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen
LisätiedotSomaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
LisätiedotDementia ja depressio
Neuropsykiatria Kati Juva Dementia ja depressio Depressio ja dementia ovat molemmat yleisiä tiloja vanhuusiässä. Niiden oireet ovat usein samankaltaisia: haluttomuutta, aloitekyvyttömyyttä ja toimintakyvyn
Lisätiedot8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ
NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,
LisätiedotVanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012
Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993
LisätiedotMuistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS
Muistisairaan potilaan DELIRIUM Oirekuva, tunnistaminen ja hoito LT, Dos. HUS DE LIRA = pois raiteilta Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotNEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa
NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotPsykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue
Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Epilepsian esiintyvyys lapsilla ja nuorilla Epilepsia ja oppiminen Epilepsiasyndroomat ja oppiminen Tukikeinoja Noin 0,4 prosenttia suomalaisista
LisätiedotKehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi
Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva
LisätiedotKaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford
LisätiedotNeuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka
Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen
LisätiedotMitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotEtenevien muistisairauksien varhainen tunnistaminen neuropsykologinen näkökulma
Katsaus Hanna Jokinen PsT, neuropsykologian erikoispsykologi HYKS, neurologian klinikka ja Helsingin yliopisto, neurotieteiden osasto Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos hanna.jokinen@helsinki.fi
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotJoka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä
MUISTISAIRAUDET Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä dementiaoireesta kärsivää 95 000 vähintään keskivaikeasta
LisätiedotALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA
ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri: Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 Carina Saarela, yliopisto-opettaja, psykologi,
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotLaajennettu ajoterveystarkastus ikääntyville Markku Sainio, neurologian erikoislääk, dos
Laajennettu ajoterveystarkastus ikääntyville Markku Sainio, neurologian erikoislääk, dos 1 Kysymys? Voiko lääkäri vaikuttaa liikenneturvallisuuteen? Punainen = EI Vihreä = KYLLÄ 5.2.2013 2 Kysymys? Oletko
LisätiedotMuistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013
Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
LisätiedotMUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA
. MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen
LisätiedotLataa Kliininen neuropsykiatria. Lataa
Lataa Kliininen neuropsykiatria Lataa ISBN: 9789516563667 Sivumäärä: 428 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.67 Mb Aivojen ja mielen sairaudet ja häiriöt johtavat usein eettisiin ja filosofisiinkin pulmiin.
LisätiedotSelkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia
Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia Sidonnaisuudet Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikön Biomarkkerilaboratorion
Lisätiedot11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE
ANNA AIKAA AIVOILLE Aivoviikko vk 11 Aivot tarvitsevat luovaa lekottelua, ne kärsivät kiireestä: jos aivot ovat väsyneet ja kuormittuneet, ihminen tukeutuu rutiineihin Neurologi Kiti Müller Seminaari 18.3.2010
LisätiedotADHD:n neurologiset muutokset
ADHD:n neurologiset muutokset ADHD:n neurologiset muutokset: 15.2.2017 julkaistu hollantilaistutkimus havaitsi, että ADHD:ssä eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriössä aivojen rakenteessa on merkittäviä
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotMuistisairaudet 23.10.13
Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme
LisätiedotNEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen
NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET 22.11.2012 Nina Lehtinen MITÄ ON NEUROPSYKIATRIA? Neuropsykiatrian perustana on käsitys mielen ja aivojen erottamattomuudesta Tietoisuus, persoonallisuus,
LisätiedotKehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio
Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden
LisätiedotEsityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito
KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotLasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa
Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa Neuropsykologian erikoispsykologi, Larmis Väitöstutkija, HY Käyttäytymistieteiden laitos 1. Kehityksellisten
LisätiedotKouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja
MUISTISAIRAUS, mitä se on? sairaus, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita Kielelliset toiminnot Näönvarainen hahmottaminen Toiminnanohjaus Muistisairaudet johtavat useimmiten
LisätiedotMasentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?
Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.
LisätiedotAivoperäisten sairauksien vaikutukset ja kustannukset työelämässä. Maija Haanpää Neurologi, dosentti Ylilääkäri Etera 2.9.2014
Aivoperäisten sairauksien vaikutukset ja kustannukset työelämässä Maija Haanpää Neurologi, dosentti Ylilääkäri Etera 2.9.2014 Työelämä Kognitiivinen vaatimustaso lisääntynyt Helppoja töitä ei enää ole
LisätiedotRisto Vataja, Neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri Ylilääkäri, HYKS gero-neuro-päihdepsykiatria
ADHD aikuisella Risto Vataja, Neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri Ylilääkäri, HYKS gero-neuro-päihdepsykiatria sidonnaisuudet: vakuutusoikeus asiantuntijajäsen, valvira asiantuntijalääkäri luentopalkkioita
LisätiedotEpilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot. Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT
Epilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT Epilepsia Epilepsia on sairaus, jossa potilaalla on pitkäkestoinen taipumus saada epileptisiä kohtauksia ja
LisätiedotTavallisimmat käytösoireet muistisairailla
Tavallisimmat käytösoireet muistisairailla Risto Vataja Neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri Ylilääkäri, linjajohtaja HYKS Psykiatrian tulosyksikkö/ Gero-Neuro-Päihdepsykiatria Sidonnaisuudet Viimeisen
LisätiedotIkääntyvän kognitio ja liikkuminen
Ikääntyvän kognitio ja liikkuminen Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuusseminaari 3.10.2018 Petteri Viramo Geriatrian erikoislääkäri, LT Toimitusjohtaja Caritas Palvelut Oy Sisältö Ikääntyvän
LisätiedotTarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista
Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille
LisätiedotAVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA
AVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA KOGNITIIVISET HÄIRIÖT Viveka Kokko, Sanni-Maria Lähde, Moona Viskari AIVOVERENKIERRONHÄIRIÖT AVH on yleisnimitys ohimenevälle TIA-kohtaukselle tai pitkäaikaisille neurologisia
LisätiedotIkääntyminen ja psyykkinen sairastaminen. Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 23.4.2015
Ikääntyminen ja psyykkinen sairastaminen Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 23.4.2015 Väestön ikärakenne v. 2011 Suomen väkiluvun kehitys Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan
LisätiedotMuistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet
Muistisairaudet 1 Perustieto Termejä Yleisimpien muistisairauksien oireet Muistisairauksien hoito Käytösoireet Muistisairauden ennuste Syventävä tieto Riskitekijät CPS vs. MMSE Lääkehoito 2 Muistisairaus:
LisätiedotIäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta
Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Tiina Talaslahti Psykiatrian el, vs. apulaisylilääkäri Hyks Vanhuspsykiatria SPGY 20 vuotta 8.10.2010 Iäkkäät skitsofreniapotilaat Yli 65-vuotiaita
LisätiedotUni- ja vireystilapotilaan hoitopolku
Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku 5.2.2019 klo 9:05-9:15 Juha Markkula, LT Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, unilääketieteen erityispätevyys Apulaisylilääkäri, TYKS Uni- ja hengityskeskus/
LisätiedotKUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus
KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet
LisätiedotHIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell
HIVpotilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu HeikinheimoConnell Sidonnaisuudet HUS neurologian klinikka, HYKS Professio puheenjohtajuus Konferenssimatkat Bayer, Orion,
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotPsykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto
Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit
LisätiedotSyömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue
Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin
LisätiedotMUILLA KUIN MUISTIOIREILLA ILMENEVÄ AIVORAPPEUMASAIRAUS OIREKUVA JA DIAGNOSTIIKKA
1 MUILLA KUIN MUISTIOIREILLA ILMENEVÄ AIVORAPPEUMASAIRAUS OIREKUVA JA DIAGNOSTIIKKA Hanna Nissinen Syventävien opintojen tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta
LisätiedotFAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa
FAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Osastonylilääkäri, PHHYKY neuropsykiatrian poliklinikka Päihdelääketieteen
LisätiedotPersoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011
Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä
LisätiedotAlkoholin aiheuttamat terveysriskit
Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotNEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN
NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN Riitta Luukkainen-Markkula Kl. Neuropsykologi, PsT Neuron AVH-päivät 2012; AVH ja arki 24.10.2012 Neglect-oireessa on kysymys vaikeudesta tulla tietoiseksi vasemmalta
LisätiedotAIVOVERENKIERTOHÄIRIÖT JA MASENNUS
AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖT JA MASENNUS Risto Vataja Ylilääkäri, HUS Psykiatria/ Gero-neuro-päihdepsykiatrian linja Sidonnaisuudet: Vakuutusoikeuden asiantuntijajäsen VALVIRAn pysyvä asiantuntija Aivohalvauksen
LisätiedotAivoverenkierron häiriöiden jälkeiset kognitiiviset häiriöt. Tarja Pohjasvaara, Raija Ylikoski, Marja Hietanen, Hely Kalska ja Timo Erkinjuntti
Katsaus Aivoverenkierron häiriöiden jälkeiset kognitiiviset häiriöt Tarja Pohjasvaara, Raija Ylikoski, Marja Hietanen, Hely Kalska ja Timo Erkinjuntti Aivoverenkierron häiriöihin liittyvät kognitiiviset
LisätiedotPoliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)
Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotPsykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala
Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara
LisätiedotKeräilypakko ja vaaratilanteet: miten tunnistaa ja toimia? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatria Helsinki
Keräilypakko ja vaaratilanteet: miten tunnistaa ja toimia? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatria Helsinki 20.9.2017 Pakko-oireisen kirjon häiriöt tavallisesti on katsottu dysmorfisen ruumiinkuvahäiriön,
LisätiedotTYÖIKÄISTEN MUISTISAIRAUDET. Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET-keskus, TYKS
TYÖIKÄISTEN MUISTISAIRAUDET Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET-keskus, TYKS MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky tallentaa mieleen uusia asioita ja tarvittaessa
LisätiedotAivosairaudet kalleimmat kansantautimme
Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain
LisätiedotMuistisairaus ja ajokyky Tampere 25.1.2013
Muistisairaus ja ajokyky Tampere 25.1.2013 Markku Partinen Prof, neurologi, tutkimusjohtaja Liikennelääketieteen ja unilääketieteen erityispätevyys Tutkimuskeskus Vitalmed & Haartman Instituutti, HY Puheenjohtaja,
Lisätiedot