VERKKO- OPISKELUN SUUNNITTELU

Transkriptio

1 VERKKO- OPISKELUN SUUNNITTELU Pohjois-Karjalan AMK HANNE KOLI MINKÄLAISIA VAIHTOEHTOJA VERKOSSA OPISKELULLE? TARVITAANKO PORTAALI? Ryhmän toimintaa tai jonkin asian ympärille muodostettava sivusto Tarkoituksena tiedonjakaminen Tieto löydettävissä yhdestä paikasta MAHDOLLISTETAANKO HENKILÖKOHTAINEN AIKATAULU JA ETENEMINEN? itseopiskelu oppimistehtävin ohjattu prosessi yksilön oppimisprosessi OPISKELEEKO RYHMÄ YHDESSÄ? Pienryhmän oppimisprosessi Suurryhmän oppimisprosessi verkkokeskusteluna toteutettava prosessi kehittämishanke

2 TUOTEKEHITYKSEN VAIHEET OPS OPINTOJAKSO OPINTOJAKSO- TAVOITTEET TAVOITTEIDEN TARKASTELU TAVOITTEIDEN ANALYSOINTI - KYSYMYKSINÄ TEMAATTISET KOKONAISUUDET PROSESSI JA JUONI OPETUS / OPPIMISTILAN- TEET OPPIMIS- TEHTÄVÄT AINEISTOT TEKNOLOGIA TYÖSKENTELY- OHJEET RAKENNE VERKKOON OHJAUS OHJEET ENGAGE ME! JNE. 3 OPETTAJUUS VERKOSSA - teknologiaa 4 2

3 Yksittäisen opintojakson toteuttaminen 5 OPPIMISPROSESSIN SUUNNITTELU 6 3

4 OPPIMISPROSESSIN JA SEN OPPIMISTILANTEIDEN HAHMOTTAMINEN I PALAUTE AINEISTO OHJE OHJAUS OPPIMIS- TEHTÄVÄ AINEISTO OHJE OHJAUS AIKAISEMPI TIETÄMYS KURSSI/ OPINTOJAKSO OPPIMISPROSESSI AINEISTO OHJE II OHJAUS PALAUTE OPPIMIS- TEHTÄVÄ PALAUTE AINEISTO OHJE OHJAUS PALAUTE OPPIMIS- TEHTÄVÄ OPPIMIS- TEHTÄVÄ OPPIMISPROSESSI ON - Matka, reitti, polku, rasteja, jne - Kuinka etenee ajallisesti? Pituus, kesto, laajuus? - Kuinka monta oppimistilannetta? Minkä nimisiä? Mistä lähdetään liikkeelle, miten edetään jne.? - Oppimisprosessin kokonaisuus III JNE TAVOITTEENA OPPIMISTULOKSET - OSAAMINEN 7 OPPIMISTILANTEIDEN YKSITYISKOHTAINEN SUUNNITTELU SUUNNITELLAAN yksityiskohtaiset oppimistilanteet ja ne elementit mistä ne muodostuvat OPPIMIS- TILANNE OPPIMIS- TEHTÄVÄ TIETO- LÄHTEET OPPIMIS- YMPÄ- RISTÖT OHJAUS JNE. OTSIKKO OTSIKKO TIEDON VÄLITTY- MINEN VERKKO JUONI SELOSTUS TAVOITTEET KIINNOSTUKSEN HERÄTTÄMINEN KÄYTTÖ / TYÖSKENTELYO HJE LUOKKA OHJEET AIKAISEMMAT TIEDOT AIKATAULU AUTENT- TISUUS VAIHTO- EHTOISET TAVAT YKSILÖ RYHMÄ YHTEISTYÖ TRANSFER PED. IDEAT OPPIJAN TOIMINTA TIEDON- PROSES- SOINTI LOPPU- TULEMA TUOTOS MITEN OPITAAN? VÄLINEET TYÖSKEN- TELYOHJE TYÖPAIKKA KIRJASTO PROJEKTI PALAUTE OHJEET ITSEOHJAU- TUVUUS EDISTYMINEN 8 4

5 TEEMA TAI OPPIMISTILANNE OPISKELIJAN KERRALLA HAHMOTTAMA KOKONAISUUS MITEN NIMETÄÄN KUVAAVASTI? MITÄ OVAT TILANTEEN TAVOITTEET? MINKÄLAINEN TEHTÄVÄ TAI TOIMEKSIANTO OHJAA OPPIJAA? MITEN VIRITETÄÄN AIHEESEEN? MITEN SUUNNITELLAAN YKSILÖ/RYHMÄTYÖSKENTELY? MITEN OHJEISTETAAN YKSILÖ/RYHMÄTYÖSKENTELY? MINKÄLAISIA TIETOLÄHTEITÄ VALITAAN JA MIKSI? MITEN OPPIJAT OHJEISTETAAN TIETOLÄHTEIDEN KÄYTTÖÖN? TARVITAANKO TILANTEESEEN OHJAAJAN SELOSTUSTA? MITEN JA MISTÄ PALAUTETTA ANNETAAN? MITEN TYÖSKENTELYÄ / OPPIMISTA REFLEKTOIDAAN? KÄYTETÄÄNKÖ OPPIMISPÄIVÄKIRJAA / PORTFOLIOTA JA MITEN OHJEISTETAAN? JNE. 9 VERKKO-OPPIMISPROSESSIN SUUNNITTELU LÄHTÖTILANNE OPS - Opintojakso - Opintojakson tavoitteet - Opintojakson sisällöt - Aikaisempi vaadittu osaaminen - Laajuus - Toteutusaikataulu + muu mahdollinen 10 5

6 OPINTOJAKSON SISÄLLÖN JA TAVOITTEIDEN ANALYSOINTI OPINTOJAKSON sisältö ja tavoitteet SISÄLTÖ JA TAVOITTEET ANALYSOIDAAN oppimisprosessin toteuttamista varten. Analysoinnin avulla oppimisen kohteena olevat eri asiat saadaan esiin, sisältö ja osaamisen tavoitteet muutetaan käsitettävään muotoon ja toiminnaksi. ANALYYSI TEHDÄÄN MUODOSTAMALLA TAVOITTEISTA mitä, miksi, miten kysymyksiä. MITÄ? Asiat, teemat, tavoitteet, tulokset, seuraukset KUKA, KETKÄ? Henkilöt, tekijät MILLAINEN? Laadullinen kuvaus MISSÄ? Paikka, kohde, sijainti MILLOIN? Aika, ajankohta, ajanjakso, tilanne KUMPI? Erottelu, rinnastus, vertailu MITEN? Prosessi, tapa, toiminnan tai vaikutuksen kuvaus MIKSI? Syy-seuraus suhteet, selittämiseen pyrkivät perustelut 11 OSAAMISLÄHTÖINEN OPS - VERKKO- OPPIMISPROSESSIN SUUNNITTELUA LÄHTÖTILANNE ja reunaehdot Prosessin laajuus, kesto, pituus OSAAMISEN TAVOITTEET eli lopputulemaksi asetetut oppimistulokset 12 6

7 OPPIMISPROSESSI JA OPPIMISTULOKSET MITÄ? MITEN? MIKSI? MITEN? AIKAISEMPI OSAAMINEN ELI LÄHTÖTILANNE OPPIMISPROSESSI OPISKELIJAN OSAAMINEN ELI LOPPUTULEMA ARVIOINNIN KOHTEET= mitä arvioidaan, miksi ja miten? 13 ERILAISIA OPPIMISPROSESSEJA 14 7

8 1. OPPIMISTEHTÄVIN OHJATTU PROSESSI KOKONAISUUS SUUNNITELLAAN USEIDEN ERILLISIN OPPIMISTEHTÄVIN ETENEVÄKSI PROSESSIKSI 1. OPPIMISTEHTÄVÄ Ohje Aineisto 2. OPPIMISTEHTÄVÄ Ohje Aineisto 3. OPPIMISTEHTÄVÄ Ohje Aineisto JNE: ASTEITTAIN SYVENEVÄ ONGELMAN-RATKAISUPROSESSI KOKONAISUUS SUUNNITELLAAN ASTEITTAIN SYVENEVÄKSI JA ETEVÄKSI PROSESSIKSI, JOSSA EDELLINEN OPPIMISTEHTÄVÄ AINA VALMISTAA SEURAAVAAN VAIHEESEEN. 1. OPPIMISTEHTÄVÄ jossa virittäydytään teemaan Ohje miten työskennellä Aineisto joka virittää teemaan 2. OPPIMISTEHTÄVÄ jossa edellisestä teemasta jatketaan hieman syvemmälle Ohje miten työskennellä Aineisto saattaa tuoda toista näkökulmaa asiaan 3. OPPIMISTEHTÄVÄ jossa mennään yhä syvemmälle käsiteltävään asiaan Ohje miten työskennellä Aineisto auttaa yhä syvemmälle aiheeseen JNE: 16 8

9 3. TEEMOITETTUNA VERKKOKESKUSTELUNA TOTEUTETTAVA OPPIMISPROSESSI SUUNNITTELE OPPIMISPROSESSI: otsikko, laajuus, tavoitteet, arviointi jne. I VAIHE 1. OSALLISTUJAT ESITTÄYTYVÄT II VAIHE - SUUNNITTELE TEEMOITETUN KESKUSTELUN VAIHEET 1. TEEMA HYVÄ KYSYMYS TAI ONGELMA JOTA KÄSITELLÄÄN - Ohjeet keskustelulle - Ohjauksen suunnittelu, jos ohjataan 2. TEEMA HYVÄ KYSYMYS TAI ONGELMA JOTA KÄSITELLÄÄN - Ohjeet keskustelulle - Ohjauksen suunnittelu, jos ohjataan 3. TEEMA HYVÄ KYSYMYS TAI ONGELMA JOTA KÄSITELLÄÄN - Ohjeet keskustelulle - Ohjauksen suunnittelu, jos ohjataan JNE. Tämän tyyppinen oppimisprosessi sopii, kun - Osallistujat samanaikaisesti prosessissa - Eri aikaan prosessissa 17 OPPIMINEN 18 9

10 OPPIMINEN JA OSAAMISEN KEHITTYMINEN OPPIMISEN METAFORAT OPPIMINEN ON ASIOIDEN MIELEENPAINAMISTA - Miten asioita mieleenpainetaan? Mitä opitaan? OPPIMINEN ON OSALLISTUMISTA TOIMINTAAN, KULTTUURIIN - Miten toimintaan osallistutaan? Miten kulttuuriin osallistutaan? Mitä opitaan? OPPIMINEN ON UUDEN TIEDON RAKENTAMISTA TAI LUOMISTA - Miten uutta tietoa rakennetaan? Miten uutta tietoa luodaan? Mitä opitaan? OSAAMINEN TIETOA JA TAITOA SEKÄ NIIDEN KÄYTTÖÄ TIETYISSÄ TYÖTEHTÄVISSÄ Vrt. tiedollinen osaaminen, taidollinen osaaminen jne. 19 MITÄ OSAAMISTA OPINTOJAKSOLLA SYNTYY (JA ARVIOIDAAN)? TIEDOLLISTA OSAAMISTA - Käsitteiden ja tietojen osaamista, tietoperustaa, ilmiöiden tuntemusta, perehtyneisyyttä asioihin, kykyä palauttaa mieleen muistista, kykyä ja valmiutta käyttää käsitteitä ja viestiä, tiedon hakua & käyttöä TAIDOLLISTA OSAAMISTA - Ammattitaitoa, toimintaa, työtapoja, välineitä, materiaaleja, prosesseja RYHMÄ/OHJAUS/JOHTAMISOSAAMISTA (MANAGEMENT) - Osallistumista, tavoitteellisuutta, organisoimista, ohjausta, erilaisia tehtäviä VASTUUN OTTOA, EETTISYYTTÄ, TURVALLISUUTTA - Valmiuksia, vastuullisuutta, vastuunottamista muista työssä ja työyhteisöissä, huolehtimista OPPIMISEN TAITOJA, METAKOGNITIIVISIA TAITOJA - Kykyä säädellä omaa oppimistaan, työskentelyään, sinnittelyä, sietämistä, strategioita MUITA KOMPETENSSEJA 20 10

11 TUNNETKO OPPIMISEN PERIAATTEITA? 1. Ihminen rakentaa uutta tietämystä ja ymmärrystä jo tietämänsä ja uskomansa pohjalle huomio on kiinnitettävä puutteellisiin käsityksiin, virheellisiin uskomuksiin ja naiiveihin tulkintoihin 2. Oppijan on hallittava omaa oppimista ja kyettävä tunnistamaan, milloin ymmärtää jotakin ja milloin tarvitsee lisää tietoa käsitteiden 3. Oppija voi kehittää kykyä laajentaa yhdessä tilanteessa opittuja asioita toisiin asiayhteyksiin miten tehdä tätä jatkuvasti uusi tieto ja miten voisin käyttää tätä jossakin..., miten tehdä oppimisesta dynaaminen, jatkuva prosessi jatkuva luova prosessi 4. Oppija voi kyetä ennakoimaan ja ennustamaan omaa suoritustaan eri tilanteissa eli seuraamaan miten hän hallitsee ja ymmärtää asioita, pystyykö hän selittämään järkeenkäyvästi, tekemään itsearviointia (kyky seurata omaa lähestymistapaa ongelmanratkaisuun) ja pohtimaan mikä toimii ja mitä pitää kehittää, miten tarkkaillee oman ymmärryksen laajuutta ja päättää milloin se ei ole riittävä. (Metakognitio ilmenee usein pään sisäisenä dialogina mikä on sen merkitys, miten hyödynnän tätä tietoa?) 21 MIKÄ EDISTÄÄ OPPIMISTA JA OSAAMISEN KEHITTYMISTÄ? VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ TAVOITTEELLISUUS SELKEÄT TAVOITTEET JA OPPIMISEN KOHTEET SELKEÄ RAKENNE JA OPISKELUN KUVAUS OPPIMISPROSESSI HYVÄT OPPIMISTEHTÄVÄT, TEHTÄVIEN SOPIVA HAASTAVUUS HYVIN VALITUT JA RAJATUT AINEISTOT KIINNOSTAVUUS ESIM. VAIHTELEVIN MENETELMIN MIELEKKÄÄT VERKKOKESKUSTELUT OHJEET PROSESSIN JUOKSUTUKSET ELI SELOSTUKSET AIKATAULU JA DEADLINET PROSESSIN YLLÄPITÄMINEN JA EDISTÄMINEN OHJAUKSEN AVULLA OPISKELUN ETENEMISEN SEURANTA PALAUTE ARVIOINTI PROSESSIIN SOPIVA TEKNOLOGIA JA SEN TOIMIVUUS / HELPPOUS 22 11

12 MITEN MUUTEN VOIT EDISTÄÄ OPPIMISTA? LAADI KYSYMYKSIÄ JA ASETA ONGELMIA ja ongelmakeskeisyys aktivoivat, motivoivat ja ohjaavat tiedonprosessointia HUOLEHTI AUTENTTISUUDESTA aidot ongelmat, aidosti kiinnostavat ongelmat, aidot menetelmät, työtavat ja tietolähteet, aidot tulokset, kosketus asiantuntijakulttuuriin EDISTÄ TIEDONRAKENTELUA oppiminen voidaan nähdä tiedonrakenteluna tai uuden tiedon luomisena (metafora) OHJAA ULKOISTAMAAN AJATTELUA oppimisen välineitä LUO TARVITTAESSA YHTEISÖLLISIÄ PROSESSEJA KÄYTÄ VAIHDELLEN ERI ROOLEJA (opiskelijat ja opettajat) 23 TOIMIVAT OPPIMISTEHTÄVÄT 24 12

13 OPPIMISTEHTÄVÄ KESKEISIN MENETELMÄ TEHTÄVÄÄ TYÖSTÄMÄLLÄ OPITAAN UUSIA ASIOITA TEHTÄVÄ OHJAA HAVAINTOA, TULKINTAA, TIEDONPROSESSOINTIA JA TYÖSKENTELYÄ TEHTÄVÄN AVULLA VOIDAAN EDISTÄÄ MM. METAKOGNITIIVISTEN JA ONGELMANRATKAISUTAITOJEN KEHITTYMISTÄ IDEOITA PEDAGOGISISTA MALLEISTA YMS. ESIM. TUTKIVA OPPIMINEN AKTIVOIVA OPETUS CASE PBL PROJEKTI 25 Herättävät kiinnostuksen aiheeseen Aktivoivat ja motivoivat oppijaa Tuovat esille oppijan aikaisempia käsityksiä Ovat ongelmanratkaisupohjaisia Ohjaavat tiedonrankentelua Ohjaavat uuden taidon kehittymistä Ohjaavat työskentelytapojen ja -otteen kehittämistä Ovat kommunikatiivisia esim. dialogi, väittely, paneeli, keskustelu verkossa Ohjaavat ja tukevat ryhmätaitojen kehittymistä Ovat reflektiivisiä MINKÄLAISIA OVAT HYVÄT OPPIMISTEHTÄVÄT? PROSESSIN AIKANA TYÖSTETTÄVÄT JA RATKAISTAVAT TEHTÄVÄT Edistävät osaamisen kehittymistä, kun oppimistehtävät nivotaan yhteen asteittain syveneväksi ongelmanratkaisuksi. Näin edellinen tehtävä valmistaa ja auttaa seuraavassa tehtävässä onnistumisessa. Prosessi voi sisältää tavoitteiden kannalta ASTEITTAIN SYVENEVIÄ TEHTÄVIÄ ja prosessi ohjaa osaamisen kehittymisen syväsuuntautuneeseen haltuun ottamiseen. OHJAA OPPIJAA MENETELMÄLLISESTI OPPIMAAN UUSIA TIETOJA/TAITOJA: SISÄLTÖÄ -Mitä tietoa oppija prosessoi tehtävässä? TIEDONHAKUA -Mistä oppija löytää tehtävässä tarvittavaa tietoa? HAVAINNOINTIA, AJATTELUPROSESSEJA -Miten oppija prosessoi tietoa tehdessään tehtävää? OHJAA OPPIMISTEHTÄVÄÄ -Miten oppimistehtävä ohjaa oppijan oppimista ja tiedon prosessointia? OHJAA OPPIMISPROSESSIA, OHJAA TYÖSKENTELYÄ - Miten oppijaa ohjataan /mitä palautetta annetaan? 26 13

14 HAVAINNOT TULKINNAT - Fokus - kaukoputki MENETELMÄT Aktivointi Ulkoistaminen TIETÄMYS OSAAMINEN ohjaa HAVAINTO HAVAITSEMINEN ON VALIKOINTIA - valikoiva tarkkaavaisuus yksi asia kerrallaan Sisäinen malli ennakoiva käsitys tilanteesta tai tapahtumien kulusta ohjaa Reflektio - silmälasit TULKINTA (1 o ) ohjaa ohjaa Keinot, välineet, työkalut PROSESSOINTI 27 MITÄ TEHTÄVIÄ PROSESSIN ALUSSA JA PÄÄTTEEKSI? VERKKO-OPPIMISPROSESSIN 2 ENSIMMÄISTÄ OPPIMISTEHTÄVÄÄ ESIM. 1. TEHTÄVÄ aikaisemman osaamisen esiin nostaminen: Mitä tiedät aiheesta entuudestaan mitä sinulle tulee mieleen käsitteestä/ilmiöstä...? 2. VALMISTAUTUMINEN JA VALMENTAUTUMINEN VERKKO-PROSESSIIN VERKKO-OPPIMISPROSESSIN VIIMEINEN OPPIMISTEHTÄVÄ VOI OLLA OPPIMISPROSESSIN KOKOAVA TAI REFLEKTIOTEHTÄVÄ ESIM. Miten käsityksesi ovat prosessin aikana muuttuneet vertaa ensimmäisen tehtävää ja... tarkastele nykyistä ajatteluasi/tietoasi asiasta? TAI Käy läpi kaikki prosessin tehtävät ja mieti niiden jokaisen merkitystä itsellesi ja työllesi? TAI Tee kooste (valmiin) PowerPoint -esityspohjan avulla eli ns. näyttö osaamisestasi jokaisen oppimisprosessin vaiheen kohdalla JNE

15 VERKKOKESKUSTELUN SUUNNITTELU 29 VERKKOKESKUSTELUN SUUNNITTELU Lähtökohta / lähtötilanne esim. case, ongelmanasettelu VERKKOKESKUSTELU, KESKUSTELUPROSESSI Ohjaajan interventiot tarvittaessa. Ohjaaja voi ylläpitää ja suuntaa keskustelua tarvittaessa esim. aktivoivilla kysymyksillä Päämäärä, lopputulema, lopputuotos 1. VERKKOKESKUSTELUN LÄHTÖKOHTA / LÄHTÖTILANNE Miten opiskelijat aktivoidaan ja heille synnytetään tarve keskustella ja rakentaa tietoa verkossa? Esim. ongelmanasettelu, casen analysointi. Miten verkkokeskustelun hyöty konkretisoidaan osallistujille miksi keskustella verkossa? 2. VERKKOKESKUSTELUN PÄÄMÄÄRÄ, LOPPUTULEMA JA LOPPUTULOS Mitkä ovat verkkokeskustelun tavoitteet? Mitä tuloksia / tuotoksia odotetaan saavutettavan? Miten tuloksia työstetään ja hyödynnetään jatkossa oppimisprosessin aikana? 30 15

16 VERKKOKESKUSTELU JÄSENTYMÄTÖN VERKKOKESKUSTELU VERKKOKESKUSTELU Usein verkkokeskustelussa osallistujilla ei ole yhteistä päämäärää tai keskustelulla tavoitteita, vaan keskustelijat vievät jokainen keskustelua vähän eri suuntaan, jolloin keskustelu helposti levähtää. JÄSENTYNYT Jäsentyneessä ja tavoitteellisessa verkkokeskustelussa keskusteluun osallistuvat pyrkivät viesteillä ja kommenteillaan kohti yhteistä päämäärää, esimerkiksi asetetun aloitusongelman ratkaisua. Keskustelun päämäärä / tavoitteet Keskustelun päämäärä / tavoitteet DIALOGINEN VERKKOKESKUSTELU Dialogisessa verkkokeskustelussa keskustelijan kirjoittama viesti tai liittyy aina asiasisällöllisesti edelliseen, aikaisemmin kirjoitettuun viestiin 31 VERKKO-OPPIMISYMPÄRISTÖN DESIGN RAKENNE keskeinen oppimisen kannalta! ILME, VISUALISOINTI KUVAT, ELÄVÖITTÄMINEN SYMBOLIT VÄRIT VÄLINEET JUONI KIINNOSTAVUUS ENGAGE ME! 32 16