KYLÄTIEN PERUSKORJAUKSEN SUUNNITTELU

Transkriptio

1 KYLÄTIEN PERUSKORJAUKSEN SUUNNITTELU Kadunrakennus-, ympäristö- ja vesihuoltotöiden työkohtainen työselitys ja laatuvaatimukset K

2 2 0 YLEISTÄ Tilaajat Suunnittelijat Työn laajuus ja muut alueen rakennustyöt Noudatettavat asiakirjat Toiminnan järjestely MAA- POHJA- JA KALLIORAKENTEET OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat järjestelmät Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat päällysrakenteet Perustusrakenteet POHJARAKENTEET Kuivatusrakenteet Salaojat Salaojakaivot Rummut MAALEIKKAUKSET JA -KAIVANNOT Maakaivannot Kaivannon tukirakenteet PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET Suodatinrakenteet Kantavat kerrokset Päällysteet ja pintarakenteet Reunatuet luonnonkivestä KASVILLISUUSRAKENTEET Kasvualustat Katteet Nurmi- ja niittyverhoukset Istutukset Puut Pensaat JÄRJESTELMÄT Jätevesiviemärit Hulevesiviemärit Vesijohdot Turvallisuusrakenteet ja opastusjärjestelmät Liikennemerkit, opastaulut ja tiemerkinnät Sähkö-, tele- ja konetekniset järjestelmät Kolmansien osapuolten järjestelmät Suojaputket Valaistus RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT... 24

3 3 rakennusaikaiset hoitotyöt Nurmikoiden hoito Istutusten hoito Pinnoitteiden hoito Puhtaanapito TAKUUAJAN HOITo Nurmetusten ja niittyjen hoito Istutusten hoito Rakenteiden ja laitteiden hoito Pinnoitteiden hoito Puhtaanapito Korjaukset LIITTEET: - Ympäristöhallinnon ohjeita , Kaivutyön suoritus sivut Oulun Vesi, Mittausohjeet - Oulun Vesi, Tonttijohtojen rakentamisohjeet, tyyppipiirustus VH3 143, Palopostin tyyppipiirustus - Oulun Vesi, Työmaan ohjeet - Liite1 Jyräysohje - Liite2 Asfalttien vaatimukset

4 4 0 YLEISTÄ 01 Tilaajat Katusuunnittelu: Osoite: Oulun kaupunki, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut PL 32 (Solistinkatu 2), OULUN KAUPUNKI Yhdyshenkilö: Seppo Kuoppala Puhelin: Sähköposti: etunimi.sukunimi@ouka.fi Vesihuoltosuunnittelu: Osoite: Oulun Vesi liikelaitos PL 35 (Kasarmintie 29), OULUN KAUPUNKI Yhdyshenkilö: Veli-Matti Hyyrynen Puhelin: Sähköposti: etunimi.sukunimi@ouka.fi 02 Suunnittelijat Katu- ja valaistussuunnittelu Osoite: Plaana Oy Tyrnäväntie OULU Yhdyshenkilö: Ville Nikkinen Puhelin: Sähköposti: etunimi.sukunimi@plaana.fi Ympäristösuunnittelu Osoite: Plaana Oy Yhdyshenkilö: Kirsi Pääkkö Puhelin: Sähköposti: etunimi.sukunimi@plaana.fi Vesihuoltosuunnittelu (vesijohto ja jätevesi): Osoite: Oulun Vesi liikelaitos PL 35 (Kasarmintie 29), OULUN KAUPUNKI Yhdyshenkilö: Veli-Matti Hyyrynen Puhelin: Sähköposti: etunimi.sukunimi@ouka.fi Valaistuksen sähkösuunnittelu: Osoite: Oulun Energia PL 116 (Kasarmintie 6), OULU Yhdyshenkilö: Tapani Ravaska Puhelin: Sähköposti: etunimi.sukunimi@oulunenergia.fi

5 5 03 Työn laajuus ja muut alueen rakennustyöt Tämä työselitys koskee Kellon keskustassa sijaitsevien Kylätien ja Hälinmutkan kadunrakennuksen, vesihuollon ja ympäristön rakennustoimenpiteitä. Kylätiellä koulun edustan katutila on nykyisellään jäsentelemätön ja huonosti hyödynnetty. Koulun edustalle rakennetaan linja-autopysäkki ja kääntöpaikka, myös katuympäristöä uudistetaan. Kadut rakennetaan uudestaan nykyisille paikoille MaHk-rakenteella. Rakennustyöt tehdään kahdessa vaiheessa määräluettelon mukaisesti (pohjaus ja pintaus). Kivettävät alueet päällystetään ensimmäisessä vaiheessa joko ABK tai AB11. Toisessa vaiheessa päällysteet poistetaan kiveysten kohdalta. Ensimmäisessä vaiheessa ei saa jättää teräviä poikkisuuntaisia korkeuseroja. Ensimmäisen vaiheen päällysteissä on myös huomioitava toisen vaiheen päällystys, siten ettei valmiiseen pintaan tarvitse tehdä pituussuuntaisia asfvalttiliitoksia. Omakotitalotonttien liittymät päällystetään 2.vaiheessa, muut 1.vaiheessa. Alueelle kohdistuvia muita rakennustoimenpiteitä ei ole ollut suunnitteluvaiheessa tiedossa. Suunnittelualueella on voimassa oleva asemakaava. Tonteille kulkua rajoitetaan mahdollisimman vähän. Mahdollisista liittymän katkaisuista on tiedotettava asukkaita, sekä sovittava tilaajan kanssa. Katusuunnitelma on laadittu TeklaCivil -ohjelmalla ja piirretty AutoCad - ohjelmalla. Vesihuoltosuunnitelma on tehty Novapointilla. Vesihuoltotöitä tehdään myös tonttien alueella. Kiinteistöjen omistajia on informoitava myös näistä järjestelyistä. 04 Noudatettavat asiakirjat Tässä työselityksessä käytetty numerointi noudattaa Infra-RYL 2010 numerointia. Mikäli suunnitelmassa, kaupungin määräyksissä ja ohjeissa sekä tässä työkohtaisessa työselityksessä ei ole määräystä johonkin työhön, niin tällöin noudatetaan seuraavien yleisten laatuvaatimusten ja työselitysten ohjeita: Infra-RYL 2010 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, InfraRYL, osa 1 väylät ja alueet sekä osa 2 järjestelmät ja täydentävät osat Asfalttinormit 2011 lisälehtineen Viherrakentamisen työselitys VRT 11 Viheralueiden hoidon työselitys VHT 14 VTT:n Geotekniikan laboratorion tiedonannot 28 ja 29 Putkikaivanto-ohje, RIL RIL , Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket

6 6 Työsuojeluhallituksen julkaisu Kapeat kaivannot. 05 Toiminnan järjestely Luvat Rakennuttaja hankkii rakentamisessa tarvittavat luvat. Liikennejärjestelyt Urakoitsija hankkii tarvittavat merkit ja suojalaitteet, sekä vastaa työnaikaisten liikennejärjestelyjen turvallisuudesta. Urakoitsija hyväksyttää työnaikaiset liikennejärjestelyt rakennuttajalla. Urakoitsija hoitaa tiedottamisen liikennejärjestelyistä ja niiden muutoksista alueen asukkaille koko työn ajan. Ajoyhteydet tonteille tai niiden välittömään läheisyyteen on turvattava koko rakennustyön ajan. Maastotutkimukset ja laadunvalvonta Suunnitelma on laadittu kaupungin suorittamaan maastomallimittaukseen perustuen. Suunnitelma on laadittu Oulun kaupungin ETRS-GK26 erilliskoordinaatistossa ja N2000 korkeusjärjestelmässä. Alueella on tehty painokairauksia sekä maanäytetutkimuksia syksyllä Pohjamaa on enimmäkseen lievästi routivaa silttistä hiekkaa tai hienoa hiekkaa. Urakoitsijalle kuuluvat mittaustyöt Ennen johtolinjojen peittämistä urakoitsijan tulee kustannuksellaan mitata tai mittauttaa kaikki rakennetut vesihuollon putket, kaivot ja laitteet, myös rummut xyz-koordinaatistossa Trimble NIS-tietokantaan sopivassa sähköisessä muodossa. Urakoitsijan tulee varmistaa ennen kaivantojen täyttämistä, että kaikki putki- ja johtolinjat on mitattu. Tarkempi ohje työmaalla tehtävien vesihuollon tarkemittausten suorittamisesta sekä vaadittavien tulosteiden tekemisestä liitetään urakka-asiakirjoihin. Urakoitsijan tulee kuvauttaa viemärilinjat ja kohteen on oltava valmis ennen tilaajan suorittamia vastaanottotoimenpiteitä. Putkilinjojen puhdistuksesta kuvausta varten sekä mahdollisista korjauksiin liittyvistä lisäkuvauksista vastaa urakoitsija. Määräluettelossa on esitetty kuvattavien runkoviemäreiden yhteispituus, ko. putkilinjojen kaivojen ja talohaaraviemäreiden sekä salaojaliitosten tarkistus tulee sisällyttää runkoviemäreiden kuvauksen hintaan. Oulun Vesi tekee vastaanottotarkastuksessaan vesijohtolinjoille painekokeen. Oulun Veden painekokeiden ja vesinäytteiden ottoon kuuluu varsinainen tarkastus ja korjauksien tarkastus. Mahdolliset ylimääräiset todettujen vikojen korjaamattomuudesta tms. johtuvat tarkastukset tilaaja laskuttaa urakoitsijalta.

7 7 Rakentamisesta johtuvat nykyisen vesihuollonjärjestelmien rikkoontumiset on korjattava. Urakoitsijan tulee lisäksi tehdä uusista kaivoista kaivokortit, joista selviää putkien sisäpohjankorkeudet, tulosuunnat ja tarkka tyyppi sekä kaivojen tyyppi, pohjan ja kannen korkeudet, halkaisija ja kannen tyyppi. Putken sisäpohjan korkeus mitataan kaivojen lisäksi myös imuaukkojen ja purkuaukkojen kohdalta. Urakoitsijan tulee toimittaa vastaanottotarkastuksessa rakennuttajalle laatukansio. Siinä esitetään mm. tarkepiirustukset joihin on merkitty kaikki muutostyöt ja poikkeamat suunnitelmapiirustuksista sekä muut esille tulleet oleelliset asiat. Palautekuvana voi toimia esim. 1:500 suunnitelmakartta. Tarvittaessa piirretään yksityiskohtainen kuva millimetripaperille. Suunnittelijan tekemässä mittaussuunnitelmassa on esitetty mittaustiedot suunnitelman mukaisten väylien geometriasta, rakenteista sekä varusteista ja laitteista. Lisäksi mittaussuunnitelma sisältää hankkeen väylien toteutusmallin, joka sisältää hankkeella toteuttavien väylien rakennepinnat. Salaoja- ja putkikaivantoja ei ole mallinnettu. Varusteiden ja laitteiden sijaintitiedot ovat koordinaattimuodossa. Mittaussuunnitelma toimitetaan tilaajalle arkistomuistitikulla. Ylijäämämassojen käsittely Rakenteisiin kelpaamattomat pintamaat ja muut rakenteisiin kelpaamattomat leikkausmassat viedään Oulun kaupungin viralliselle maanläjitysalueelle tai urakoitsijan omalle luvalliselle maanläjitysalueelle MAA- POHJA- JA KALLIORAKENTEET OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Hyötypuut ø> 80 mm ja energiapuusto ø < 80 mm poistetaan rakentamisen edellyttämältä alueelta metsätöissä yleisesti käytettyjen periaatteiden mukaisesti. Tarpeetonta puiden poistoa tulee välttää. Hakattu hyötypuusto jää urakoitsijalle. Poistettavien puiden kannot poistetaan kaivamalla. Kuopat täytetään jätettä sisältämättömällä maa-aineksella. Puuston kaatamisen raivausjätteet kuljetetaan pois Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Postilaatikot siirretään tarvittaessa rakentamisen ajaksi väliaikaisille paikoille ja asennetaan työn loputtua takaisin alkuperäiseen paikkaan. Postilaatikoi-

8 8 den paikat on esitetty suunnitelmakartalla. Postilaatikoiden etuseinän etäisyys ajoradan reunasta 50 cm, yläreunan korkeus cm. Kylätien eteläpuolella olevat nykyiset puurakenteiset aidat pl ja pl siirretään tontin reunaan suunnitelmakartalla esitetyillä kohdilla. Aita perustetaan samalla tavoin kuin säilytettävät aidat. Nykyinen korotettu suojatie ja liittymän korotuksessa käytetyt graniittiset reunakivet ja noppakivet puretaan ja asennetaan uudelleen. Betoniset reunakivet poistetaan. Kohteen liikennemerkit ovat paikoin huonokuntoisia ja poistetaan suunnitelman mukaan. Kartoilla on esitetty poistettavat ja uudet liikennemerkit Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat järjestelmät Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset. Katualueelta poistetaan rumpuja suunnitelmakartalla esitetyistä kohdista. Jätevesiviemäri ja vesijohto uusitaan urakka-alueella. Käytöstä poistettavat jätevesiviemärit tulpataan suunnitelman mukaisista paikoista. Avoimet putkenpäät tulpataan betonoimalla. Vesihuollon putket, joiden sisähalkaisija on alle 300 mm voidaan jättää täyttämättä tai murskaamatta. Avoimet putkenpäät tulpataan betonoimalla. Paineellisiksi jäävät vesijohdot tulpataan paineenkestävillä osilla. Paineettomiksi jäävät vesijohdot tulpataan betonoimalla. Käytöstä poistettavien kaivojen yläosa puretaan tai kaivo poistetaan kokonaan. Betonikaivoista yläosa puretaan ja muovikaivoista yläosa katkaistaan n. 1,5 m maanpinnan ala-puolelta. Kaivot täytetään kivennäismaalla huolellisesti tiivistäen. Purettavan kaivon liittymät tulpataan ennen täyttöä kaivosta betonoimalla. Vesihuollon purkujätteet tulee toimittaa Ruskon kaatopaikalle tai muuhun rakennuttajan hyväksymään luvalliseen paikkaan Purettavat/uusittavat valaisinvarusteet on esitetty kohdassa K7. Muiden osapuolten työt Suunnitelma sisältää johtojen yhdistelmäkartan. Urakka alueella on ainakin seuraavia kaapeleita, ilmajohtoja ja laitteita: - Haukiputaan Sähköosuuskunnan sähkökaapeleita - Oulun energian kaukolämpöputkia - DNA Oy:n tietoliikenne kaapeleita

9 9 - TeliaSonera Oyj:n tietoliikenne kaapeleita - Oulun Veden vesijohtoja sekä sade- ja jätevesiviemäreitä Kaapeleiden ja laitteiden sijainnit on merkittävä maastoon kaapelien ja laitteiden omistajien toimesta ennen rakentamistöiden aloittamista. Lisäksi on selvitettävä maanalaisten laitteiden korkeusasema. Urakoitsija sopii ennen töiden aloittamista johtojen, putkien ym. laitteiden työnaikaisista siirroista, suojauksista sekä purkutöistä omistajien kanssa. Laiteomistajat uusivat verkostoitaan alueella. Urakoitsija on ennen rakennustyötä yhteydessä laitteiden omistajiin ja yhteen sovittaa urakka-aikataulun. Uusien laitteiden asennus, ks. kohta Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Rakenteisiin kelpaamaton pintamaa viedään Oulun kaupungin viralliselle maanläjitysalueelle tai urakoitsijan omalle luvalliselle maanläjitysalueelle. Pintamaan poiston oletuspaksuus on 20 cm maanpinnasta mitattuna Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat päällysrakenteet Asfalttipäällysteitä puretaan rakentamisen edellyttämältä leveydeltä ja kuljetetaan urakoitsijan kustannuksella luvalliselle jätteenkäsittelypaikalle. Kylätiellä ja Hälinmutkalla uusitaan nykyiset rakenteet PERUSTUSRAKENTEET Kiviainesarinat Kiviainesarina rakennetaan pituusleikkauksien mukaan. Mikäli olosuhteet poikkeavat siten, että arinoita joudutaan rakentamaan enemmän tai niitä voidaan jättää rakentamatta suunnitelmista poiketen, on asia sovittava rakennuttajan kanssa. Kiviainesarina tehdään KaM #0 32 mm:n murskeesta. Arinamäärät on laskettu määrä- ja yksikköhintaluetteloon taulukon 1. mukaisesti. Tätä taulukkoa käytetään myös mahdollisissa määrämuutoksissa.

10 10 Taulukko 1. Arinamäärät Arinan paksuus 300 mm Arinan paksuus 500 mm Arinan leveys (m) Putkikoko ja materiaali Massat m 3 rtr/m 225 B 1,0 0,30 0, B 1,0 0,30 0, B 1,0 0,30 0, B 1,5 0,45 0, B 1,5 0,45 0, B 1,5 0,45 0, B 2,0 0,60 1, B 2,0 0,60 1,00 Massat m 3 rtr/m 200 PP/PVC 1,0 0,30 0, PP/PVC 1,0 0,30 0, PP/PVC 1,0 0,30 0, PP/PVC 1,0 0,30 0,50 Arinan ja perusmaan välissä käytetään suodatinkangasta N3. Arinan osalta noudatetaan InfraRYL kohdan laatu- ja materiaalivaatimuksia. Kiviainesarinan päälle tulee aina asennusalusta POHJARAKENTEET Kuivatusrakenteet Salaojat Salaojaputkina käytetään PEH-110/95-SN8-asennusluokan putkia. Salaojien kaivoihin tulot ja lähdöt tehdään metrin matkalla polypropeeni (PP) tai vastaavalla jäykällä 110-umpiputkella. Urakoitsija tarkistaa ja huuhtelee kaikki rakentamisalueella olevat salaojat ja ennen urakan luovuttamista. Salaojat yhdistetään suunnitelmakartan mukaisesti salaojakaivoihin tai sadevesikaivoihin. Salaojaputket ympäröidään materiaalivaatimukset täyttävällä salaojasoralla tai sepelillä. Salaojien korkeusasema on esitetty katusuunnitelmassa. Salaojakaivantoon perusmaata vasten laitetaan käyttöluokan N3 suodatinkangas Salaojakaivot Salaojien tarkastuskaivoina käytetään 40 tonnin valurautakansistolla varustettuja betonikaivoja (600B). Kansien korotusvara on kuten kohdassa

11 Rummut Rakennettavat rummut ovat SN8 lujuusluokan muovirumpuja. Rumpujen asennuskorkeudet ja rumpupituudet on esitetty suunnitelmakartoilla. Rumpujen asentamisen edellyttämät kaivu- ja täyttötyöt materiaaleineen sisältyvät rummun asentamiseen. Myös kaivumassojen poiskuljetus ja arinarakenteet sisältyvät tälle työvaiheelle MAALEIKKAUKSET JA -KAIVANNOT Maaleikkausmassat on laskettu päällysrakenteen alapintaan. Mittatoleranssit InfraRYL2010 mukaan. Leikkausmassat eivät sisällä pintamaan poistoa. Ks. kohta Alueelta ylijäävät massat viedään Oulun kaupungin viralliselle maanläjitysalueelle tai urakoitsijan omalle luvalliselle maanläjitysalueelle Maakaivannot Liikakaivua sekä leveys- että syvyyssuunnassa on vältettävä. Kaivannot tehdään Ympäristöhallinnon ohjeita mukaisesti (liite, sivut 40-44) työsuojeluhallituksen ohjetta Kapeat kaivannot, VTT:n Geoteknisen laboratorion tiedonantoa n:o 29 sekä InfraRYL 2010 ohjeita noudattaen niin, että työturvallisuutta ei vaaranneta. Putkijohtokaivantoja rakennettaessa on lähtökohtana, että kaivanto voidaan kuivattaa uppopumpuilla kaivannosta käsin. Mikäli on tarvetta työnaikaiseen pohjaveden pinnan alentamiseen esim. tyhjiömenetelmällä, sovitaan tästä tilaajan kanssa erikseen Kaivannon tukirakenteet Kaivannot rakennetaan tarvittaessa tuettuina kaivantoina niin pitkälle kuin työturvallisuusnäkökohdat sitä edellyttävät. Kaivannot voidaan tehdä myös luiskattuina kaivantoina, mikäli se on mahdollista ottaen huomioon käytettävissä oleva rakennusalue (säilytettävä puusto ja tontit). Urakoitsijan on esitettävä rakennuttajalle käyttämänsä kaivutapa, tuentamenetelmä ja tuentasuunnitelmat ennen kaivutöihin ryhtymistä. Kaivantojen tuenta kuuluu urakkaan. Putkikaivantoja rakennettaessa on varauduttava työnaikaiseen pohjavedenpinnan alentamiseen. Pohjavesipinta kaivannon ympäristössä on alennettava leikkaus-, täyttö- ja tiivistystöiden ajaksi 0,5 m kaivannon

12 12 alimman leikkaustason alapuolelle kaivannon hydraulisen murtumisen estämiseksi. Putkikaivantojen kohdalla pohjavesipinta on alennettava vähintään putken perustamistasoon (=asennusalustan alapinta). Lähtökohtana on, että putkikaivanto voidaan kuivattaa uppopumpuilla kaivannosta käsin PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT Asennusalusta Kaikkien rakennettavien putkien alla käytetään InfraRYL 2010 kohdan mukaista asennusalustaa. Mikäli halutaan poiketa InfraRYL:n mukaisista materiaali- tai laatuvaatimuksista, on siitä aina sovittava rakennuttajien kanssa erikseen. Asennusalustan vahvuus on 150 mm ja se tiivistetään vähintään 90 % tiiveysasteeseen Alkutäytöt Alkutäyttö, joka ulotetaan 300 mm putken laen yläpuolelle, on suodatinhiekkaa tai muuta InfraRYL 2010:n mukaista kyseiselle putkelle soveltuvaa materiaalia. Liikennöitävän alueen ulkopuolella alkutäyttöön voidaan käyttää kaivumaista saatavaa tiivistämiskelpoista kivennäismaata, jonka suurin raekoko vastaa tasauskerrosta InfraRYL 18320:n mukaisesti. Alkutäyttö tiivistetään vähintään 95 % tiiviysasteeseen (Proctor). Muoviputken sivuille tuleva alkutäyttö rakennetaan ja tiivistetään tasaisina kerroksina sekä putken poikittais- että pituussuunnassa. Muoviputken päälle tuleva täyttökerros saadaan tiivistää koneellisesti vasta, kun kerrospaksuus putken laen päällä on vähintään 0,3 m. Kaivojen ympärystäyttö tehdään routimattomasta materiaalista vähintään 0,5 m etäisyyteen kaivon ulkopinnasta Lopputäytöt Täyttömateriaali ei saa sisältää aineita, jotka voivat vahingoittaa putkia tai liitosmateriaalia. Suurin sallittu kivien tai lohkareiden läpimitta on 2/3 osa kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta, kuitenkin enintään 400 mm. Liikennöitävällä alueella lopputäyttö tehdään tiivistämiskelpoisella kivennäismaalla. Mikäli kaivannosta saatu maa-aines on tiivistyvää, voidaan käyttää sitä. Liikennöitävällä alueella kivennäismaalla tehdyn lopputäyttö tiivistetään 90 % tiiveysasteeseen. Liikennöitävän alueen ulkopuolella lopputäyttöön voidaan käyttää kaivumaita. Suurin sallittu raekoko on kuitenkin sama kuin liikennöitävällä alueella.

13 PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET Ennen rakentamisen aloittamista on käytettävien materiaalien rakeisuuskäyrät esitettävä rakennuttajalle. Rakeisuuskäyrien on vastattava InfraRYL 2010 ohjealueita SUODATINRAKENTEET Suodatinkerros tehdään masuunihiekasta E 600 MPa) tyyppipoikkileikkausten mukaan. Tekniset vaatimukset InfraRYL 2010 mukaiset KANTAVAT KERROKSET Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Sitomattomat kantavat kerrokset Kantava kerros rakennetaan kalliomurskeesta E>280, # 0-56 mm. Mittatoleranssit InfraRYL 2010 mukaan. Kantavan kerroksen yläpinta profiloidaan kalliomurskeesta E>200, # 0-20 mm. Profilointikerros kuuluu osaksi kantavaa kerrosta ja toimii myös väliaikaisena kulutuskerroksena. Päällystys- ja viimeistelytöiden yhteydessä profilointikerroksesta leikataan hienoin aines pois pinnasta ja kerros muotoillaan uudelleen ennen päällysteen levittämistä. Ajoradoilla joissa sidottuna kantavana kerroksena käytetään ABK 22 profilointi tehdään kalliomurskeella # 0 32 mm, jonka E-moduuli >150 MPa. Tiivistämistöissä on sallittu ainoastaan staattinen jyräys. Jyräysohje on työselityksen liitteenä. Laadunvalvonta (sitomattomat kerrokset) Laadunvalvontaa on seurattava kantavuusmittauksin levykuormituskokeella kantavan kerroksen päältä. Huomioitavaa, että väliaikainen kulutuskerros heikentää mittaustuloksia. Mittauksia tehdään rakennuttajan osoittamilta paikoilta vähintään 3 kpl/katu. Laatuvaatimukset Infra-RYL 2010 mukaan: Tiiveys keskimäärin 95 %, pienin yksittäinen 90 % Levykuormituskokeen keskiarvot on ilmoitettu tyyppipoikkileikkauksissa. Tiiveyssuhde E2/E1: InfraRYL 2010 taulukko 21310: T4 tai T5 Mikäli keskiarvo alittuu minimimittausmäärällä, suoritetaan lisämittauksia, joilla varmistetaan rakenteen todellinen keskiarvo. Lisämittauksia tehdään vähintään kaksi kappaletta eri poikkileikkauksista kuin aiemmat mittaukset. Lisämittauksen otetaan keskiarvoon mukaan. Jos mittaukset tehdään pudotuspainolaitteella, yksittäisen mittauksen minimiarvo on 1,15-kertainen ja keskiarvo 1,10-kertainen suhteessa levykuormituskokeeseen.

14 Kantavan kerroksen bitumilla sidottu yläosa ABK 22 Kaduille tehdään 50 mm kerros asfaltista ABK 22 (huomioitava laatuvaatimukset liitteestä 2). Kantavan asfalttibetonin kiviaineksen laatuvaatimukset ovat Asfalttinormit 2011 ja sen korjausten ja täydennysten mukaiset PÄÄLLYSTEET JA PINTARAKENTEET Asfalttipäällysteet Päällystemateriaalit on esitetty tyyppipoikkileikkauksissa. Päällysteiden kiviaineksen ja valmiin päällysteen tekniset laatuvaatimukset ovat asfalttinormien 2011, sen korjausten ja täydennysten sekä liitteen 2 mukaiset. Vanhaa päällystettä leikattaessa on päällysteen katkaisu tehtävä sahaamalla. Liittymäsaumat vanhaan päällysteeseen (päällysteen aloitus ja lopetuskohdat) jyrsitään. Päällysteen päättymiskohdilla on leikkaussaumat sahattava suoriksi ja uusi päällyste limitettävä ja liimattava vanhaan päällysteeseen. Laadunvalvonta (päällysteet) Päällysteiden pohjan ja saumojen laatuvaatimukset ja esikäsittelyt voimassaolevien asfalttinormien ja InfraRYL 2010 mukaiset Betonikivipäällysteet Alakoulun saattoliikenteen välikaista, kiertoliittymän korotusosa sekä saareke kivetään harmaalla klassikkokiveyksellä tiililadonnalla. Kivikoko 230x172x80 mm. Tiililadonta tehdään kadun suuntaisesti. Yläkoulun saattoliikenteen odotustila sekä kiertoliittymän kavennusosa kivetään klassikkokiveyksen kaariladonnalla. Kaariladonnassa käytetään kolmea eri kivikokoa: neliökivi 115x115x80mm, iso kaarrekivi 115x110x80mm ja pieni kaarrekivi 86x110x80 mm. Kaariladonnan viuhka ladotaan neljällä värillä, mustalla, harmaalla, ruskealla ja hiekanruskealla kivellä. Detaljikuva ladonnasta ympäristösuunnitelmassa. Kiveysten pinta muotoillaan niin, ettei siihen synny vettä kerääviä painanteita. Kiveys tuetaan maakosteaan betoniin sen rajautuessa kasvillisuusalueisiin InfraRYL kuvan :K2 mukaisesti. Betonikiveys tukeutuu reunoiltaan aina kiinteään tai erikseen rakennettavaan tukeen Reunatuet Reunatuet luonnonkivestä Reunatukina käytetään V22 harmaata graniittikiveä.

15 KASVILLISUUSRAKENTEET Kasvualustat Urakoitsija hankkii kaikki viherrakentamisessa tarvittavat kasvualustat. Käytettävän kasvualustan on täytettävä InfraRYL Taulukon 23111:T1 mukaiset kasvualustaohjearvot ja vaatimukset seuraavasti: Puut ja pensaat: Nurmikot: Vaateliaat puut, pensaat ja perennat Nurmet A1 A3 Kasvualustoista tulee olla tuoteselosteet ja samalta kasvukaudelta olevat viljavuusanalyysit, jotka tulee toimittaa tilaajalle ennen kasvualustan levitystä. Hyväksyttävien tuoteselosteiden ja analyysien puuttuessa urakoitsija kustannuksellaan ottaa maanäytteet, toimittaa ne maa-analyysejä tekevään yritykseen ja parantaa kasvualustat saamiensa ohjeiden avulla VRT11 kasvualustaohjearvojen mukaisiksi. Istutettavien puiden kasvualustan koko on 2,4 m³ (2000 x 2000 x 600 mm). Pensaiden kasvualustan syvyys on 400 mm. Kasvualustan pinnan tulee olla samassa tasossa liittyessään muuhun ympäristöön. Nurmien A3 kasvualustan paksuus on välikaistalla 150 mm ja muualla 100 mm. Kasvualustat on Infra määrämittausohjeesta poiketen sisällytetty istutettavien puiden, pensaiden ja nurmetusten litteroille Katteet Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Taulukko23120:T1 s.529 Orgaanisen katteen laatuvaatimukset Puisto- ja katupuiden ympäriltä jätetään kylvämättä läpimitaltaan 1000 mm levyinen alue (kasteluallas), johon levitetään 70 mm paksuinen havupuunkuorikatekerros (Detaljikuva kohdassa Puut). Ennen katteen asentamista rikkaruohot on poistettava juurineen. Kuorikatteen on peitettävä istutusalue tasaisesti. Kate ei kuitenkaan saa ulottua kiinni puun runkoon. Katteena käytettävä puunkuori on korkeintaan 3 vuotta vanhaa. Pensasalueiden kasvualustan ja katekerroksen väliin asennetaan yhtenäinen katekangas N3, jonka läpi suunnitellut kasvit istutetaan. Kankaan reunat upotetaan maahan suorana 300 mm syvyyteen. (Ks rakennetyyppikuva kohdasta ) Saumakohdissa kangas limitetään päällekkäin vähintään 300 mm matkalta. Istutuksen jälkeen istutusalueelle levitetään 70 mm paksuinen havupuun katesepeli (salaojasepeli). Katekerroksen pinnan on oltava mullan painumisen jälkeen n. 100 mm ympäröivää maanpintaa ylempänä. Pensaille ei asenneta istutusten suoja-aitaa.

16 16 Katteet on Infra määrämittausohjeesta poiketen sisällytetty istutettavien puiden ja pensaiden litteroille Nurmi- ja niittyverhoukset Istutukset Perustettavat nurmialueet tehdään kylvämällä A3 luokan nurmikoiksi ympäristösuunnitelmien mukaisesti. Nurmikot A3 kylvetään käyttämällä käyttöluokan 2 siemenseosta 2 kg/a. Lisäksi urakka-alueen reunoilla nurmialueet tarkistetaan ja mahdolliset paljaat tai työkoneiden vaurioittamat alueet paikataan. Pohjamaan muodon on noudatettava valmiin pinnan muotoa. Vettä kerääviä painanteita ei saa jäädä eikä yli 50 mm suurempia poikkeamia mitattuna 5 m:n oikolaudalla. Nurmialueelle istutettavien puiden ympärille jätetään halkaisijaltaan 1 m kokoinen alue kylvämättä Puut Tekniset vaatimukset InfraRyl 23312

17 17 Puun istutuskuoppa, tuenta ja kasteluallas Käytettävien taimien on oltava kotimaista, mieluiten paikallista alkuperää. Taimien on täytettävä kasviluettelossa vaaditut vaatimukset. Istutettavan erän tulee olla kooltaan, tukevuudeltaan ja haaroittuneisuudeltaan tasalaatuinen. Katupuuistutuksiin käytetään vain katupuiksi kasvatettuja puita, jotka ovat tasalaatuisia kooltaan, haaroittuneisuudeltaan ja tukevuudeltaan. Puiden latvus, runko ja juuristo on hoidettu taimistolla. Taimet ovat runkojohteisia, runkonostettuja ja suorarunkoisia. Runko ja latvus ovat suhteessa toisiinsa siten, että vähintään 50 % lehvästön määrästä sijaitsee puun kokonaiskorkeuden alemman kahden kolmanneksen alueella. Oksaton osa runkoa on korkeintaan puolet puun kokonaiskorkeudesta. Sivuoksat eivät ole paksumpia kuin 1/3 päärungon paksuudesta ja oksat sijaitsevat tasaisesti eri puolilla runkoa. Riviin istutettaessa puiden rungot ovat suorassa linjassa toisiinsa nähden. Puut istutetaan aina pystysuoraan alustan kaltevuudesta riippumatta. Puun juurenniska on mm kasvualustan pinnan yläpuolella. Puut tuetaan kahdella tukiseipäällä. Tukiseipään vahvuus on oltava halkaisijaltaan vähintään 50 mm ja aina vahvempi kuin istutettavan puun runko. Sidontamateri-

18 18 aalina käytetään Urban Natural Oy:n synteettinen sidontanauhaa (leveys 4cm). Puun sidokset kierretään (ei solmuja) puun rungon kohdalta limittäin. Sidos on korkeudella, joka on korkeintaan 1/3 puun korkeudesta. Puun ympärille muotoillaan halkaisijaltaan n. 1 m kokoinen kasteluallas, johon lisätään havupuun kuorikate. Kastelualtaan vaihtoehtona voidaan käyttää kastelupussia. Istuttaessa puu kastellaan hyvin. Sille annetaan vettä vähintään 50 litraa. Nurmialueelle istutettavat puut suojataan tyvestä Urban Natural Oy:n puunrunkojen tyvisuojalla (21x35 cm). Vaurioituneet kasvinosat leikataan istutettaessa Pensaat Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Taulukko 23330:T1 s. 544 Istutusajat eri taimityypeillä. Pensaiden kasvuun lähdöstä ja kasvusta huolehditaan kastelulla. Pensaat istutetaan lomittain suunnitelmapiirroksen mukaisille paikoille annettuja määriä ja istutustiheyksiä noudattaen. Istutustiheys on ilmoitettu kasvillisuusluettelossa istutusetäisyyksinä (kpl/m 2 / cm x cm). Reunimmaisten lamoherukoiden etäisyys istutusalueen reunasta on 500 mm JÄRJESTELMÄT VESIHUOLLON JÄRJESTELMÄT Vesihuoltojärjestelmien töissä noudatetaan InfraRYL3100 lisäksi RIL (Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket) määräyksiä ja ohjeita, sekä putkien, osien ja laitteiden valmistajien antamia ohjeita. Urakoitsijan on huomioitava työjärjestystä ja menetelmää suunnitellessaan, että uusi vesihuoltoverkosto voidaan joutua rakentamaan osittain vanhan käytössä olevan verkoston paikalle. Tilapäisiä viemäriveden ohipumppauksia ja mahdollisesti tarvittavia tilapäisiä vedenjakelujärjestelmiä ei korvata erikseen Jätevesiviemärit Jätevesiviemärin materiaalit Viettoviemäreiden jätevesiputkina käytetään muovisia SN-8 luokan massiivi- PVC putkia muhviliitoksin suunnitelman mukaisesti. Talohaarajätevesiviemärit voidaan tehdä myös HTP jätevesiputkesta. Tonttijohdoille sovelletaan Oulun Veden tyyppipiirustusta: Tonttijohtojen rakentamisohjeet VH3-143 ja VH-144. Saneerattavat jätevedentonttijohdot rakennetaan olemassa oleviin tonttijohtoihin saakka suunnitelman mukaiseen kohtiin.

19 19 Urakoitsijan on järjestettävä tarvittaessa viemäriveden ohipumppaukset. Putkikaivantojen kaivu- ja täyttötyöt sekä asennusalustat sisältyvät tälle työvaiheelle. Avoimet putkenpäät tulpataan betonoimalla Jätevesikaivot Jätevesiviemäreiden tarkastuskaivoina käytetään betonisia Ø 800 EK-kaivoja kartioilla (Ø 800/600x500) varustettuina. Lujuusluokka on Cr. Kaivot tilataan tehdasasennetuin viemäriyhtein. Kaivojen kansistot ovat valurautaisia ø600, 40 tn ns. kelluvia kansistoja umpikannella. Valurautakansistojen tulee olla Oulun Veden hyväksymää merkkiä ja mallia (kansistojen NV-koodit ovat seuraavat: umpikansi NV 60266OULU, kehys NV tai vastaavat standardin EN124 mukaiset kannet ja kehykset). Kaivojen kansina käytetään Oulun Veden uudella logolla varustettuja kansia. Kansi ja sen kehys parina samalta valmistajalta. Urakoitsija hankkii ja asentaa kaikki kannet. Kaivojen kansille on huomioitava vähintään mm:n asennusvara 600 mm korotusrenkaista, joiden avulla kannen korkeusasemaa voidaan säätää eri työvaiheissa. Kaivojen kannet asennetaan urakan mukaisen työvaiheen korkeuteen. Kannet korotetaan suunnitelman mukaiseen korkeuteen päällystys- ja nurmetustöiden yhteydessä. Betonikaivojen yläosaan kääritään kaksinkertainen 0,2 mm rakennusmuovikalvo, h=1,5 m roudan vaikutusten estämiseksi. Kaivojen tilaamiseen tarvittavat kaivokortit laatii urakoitsija. Urakoitsijan tulee suositella kiinteistönomistajalle tontinpuolelle asennettavan tarkastusputken/-kaivon hankintaa ja asennusta urakan yhteydessä. Tarkastusputken/-kaivon hankinnasta vastaa urakoitsija, hankinnasta aiheutuvista kustannuksista kiinteistönomistaja. Oulun Vesi vastaa tarkastusputken/-kaivon asennuksesta aiheutuvista kustannuksista. Käytöstä poistettavien kaivojen yläosa puretaan tai kaivo poistetaan kokonaan. Betonikaivoista yläosa puretaan ja muovikaivoista yläosa katkaistaan n. 1,5m maanpinnan ala-puolelta. Kaivot täytetään maaaineksella. Purettavan jätevesikaivon liittymät tulpataan ennen täyttöä kaivosta betonoimalla Jätevesiviemäreiden tarkistuskuvaus

20 20 Urakoitsija tekee kaikille viettoviemäreille tarkistuskuvauksen Oulun Veden ohjeiden mukaan Hulevesiviemärit Hulevesiviemärin materiaalit Hulevesiputkina käytetään muovisia SN8 luokan polypropeeniputkia (Pragma S, Ultra Classic tai Ultra Rib2) suunnitelman mukaisesti. Talohaarahulevesiviemärit tehdään Sn-8 luokan polypropeeniputkista. Syöksyputkina käytetään muovisia rengasjäykkyydeltään SN8 luokan 200 polypropeeniputkia suunnitelmakarttojen mukaan. Putkikaivantojen kaivu- ja täyttötyöt sekä asennusalustat sisältyvät tälle työvaiheelle. Hulevesiviemärien asentaminen tehdään InfraRYL:n mukaisesti. Tonttijohdoille sovelletaan Oulun Veden tyyppipiirustusta: Tonttijohtojen rakentamisohjeet VH Saneerattavat hulevedentonttijohdot rakennetaan olemassa oleviin tonttijohtoihin saakka suunnitelman mukaiseen kohtiin Hulevesiviemärin kaivot Kohteessa rakennetaan suunnitelmakarttojen mukaiset hulevesikaivot. Hulevesikaivoina käytetään Ø800 kiintotiivisteisiä betonirengaskaivoja kartiolla varustettuna. Lujuusluokka Cr. Kaivot tilataan tehdasasennetuin viemäriyhtein. Kaikkiin ritiläkantisiin sekä kaivoihin tehdään sakkapesä, jonka korkeus on mm. Kaivojen kansistoina käytetään 40 tn ns. kelluvia kansia. Valurautakansistojen tulee olla Oulun Veden hyväksymää merkkiä ja mallia (kansistojen NVkoodit ovat seuraavat: umpikansi NV 60266OULU, ritiläkansi NV60276, kehys NV tai vastaavat standardin EN124 mukaiset kannet ja kehykset). Kaivojen kansina käytetään Oulun Veden uudella logolla varustettuja kansia. Kansi ja sen kehys parina samalta valmistajalta. Urakoitsija hankkii ja asentaa kaikki kannet. Hulevesikaivot varustetaan umpi- tai ritiläkansin suunnitelman mukaisesti. Betonikaivojen yläosaan kääritään kaksinkertainen 0,2 mm rakennusmuovikalvo, h=1,5 m roudan vaikutusten estämiseksi. Kansistojen alla tulee olla noin mm:n vara, jonka avulla kansiston korkeusasemaa voidaan säätää eri työvaiheissa. Kaivojen asentaminen tehdään InfraRYL mukaisesti.

21 21 Kaivojen tilaamiseen tarvittavat kaivokortit laatii urakoitsija Hulevesiviemäreiden tarkistuskuvaus Urakoitsija tekee kaikille viettoviemäreille tarkistuskuvauksen Oulun Veden ohjeiden mukaan Vesijohdot Vesijohtoputkistojen vaatimukset Vesijohtojen tekniset vaatimukset InfraRYL mukaisesti. Vesijohtoputkina käytetään paineluokaltaan PN10 luokan PEH-muoviputkia suunnitelman mukaisesti. Muoviset paineputket liitetään sulkuventtiileihin ja muihin laitteisiin ISOnormin mukaisin laippaliitoksin. Laippaliitoksissa käytetään PEH-putkella puskuhitsattavaa laippakaulusta ja teräslaippaa. Vesijohtohaarojen liitokset on tehtävä T-haaralla, jos pienemmän putken halkaisija on yli 50 % suuremman putken halkaisijasta. Kulma- ja haaraosina käytetään betonoituja ja epoksoituja valurautalaippaosia. Teräslaipan, kuumasinkitty ja epoksoitu, materiaalin tulee olla vähintään Fe37 ja sen poraus on PN10 mukainen. Laippaliitoksissa käytetään asbestivapaata tasotiivistettä, tiivistepaksuus 3 mm. Ruuvit, mutterit ja aluslevyt ovat A4-80 DIN 931. Asennustyössä pultit ja mutterit on voideltava leikkaantumisen estävällä tahnalla, kuten molybdeeni-, grafiitti- tai vastaavalla voiteella. Vesijohdoille tehdään Oulun Veden mukainen vesitiiviyskoe. Vesijohdon huuhtelu ja mahdollisesti tarvittava desinfiointi kuuluu urakkaan. Painekokeen suorittaa ja vesinäytteet tutkii Oulun Vesi. Urakoitsijan tulee ilmoittaa ajankohta, jolloin linjaosa on valmis. Tonttijohdoille sovelletaan Oulun Veden tyyppipiirustusta: Tonttijohtojen rakentamisohjeet VH-143 ja VH-144. Saneerattavat tonttivesijohdot rakennetaan olemassa oleviin tonttijohtoihin saakka suunnitelman mukaiseen kohtiin. Yleiselle alueelle jäävien tonttisulkuventtiilien varret ja suojaputket lyhennetään kadun suunnitelmakorkeus -100 mm. Vesijohdon peitesyvyyden tulee olla vähintään 2,7 m putken laesta mitattuna. Paineellisiksi jäävät vesijohdot tulpataan paineenkestävillä osilla. Paineettomiksi jäävät vesijohdot tulpataan betonoimalla.

22 Vesijohdon laitteet Sulkuventtiileinä käytetään E. Hawle & Co:n n:o 4000E2 kumiluistiventtiileitä. Venttiilivarren sokkanauloina käytetään ruostumattomasta teräksestä tehtyjä sokkia. Karanjatkon pään tulee olla Oulun Veden käyttämää mallia. Karan pää suojataan valurautaisella venttiilinhatulla ja kannella. Oulun Veden venttiilivarsien ja venttiilihattujen tyyppipiirustus liitetään mukaan suunnitelma-asiakirjoihin. Kylätien kääntöpaikalle runkovesijohtojen liittymiskohtaan runkoventtiilien väliin rakennetaan vesijohdon huuhteluhaara 40-PEL, jonka pää nostetaan ylös viherkaistalla ja suljetaan vesitiiviillä tulpalla. Putken pää suojataan B 800/600 kartiorenkaalla ja umpikansistolla Vesijohdon rakentamisen vaatimukset Rakennettavien vesijohtojen liitoskohdat nykyisiin runkovesijohtoihin sekä tonttivesijohtoihin on esitetty suunnitelmakartassa. Liitostyöt kuuluvat urakkaan. Urakoitsijan on suljettava ja avattava tarpeelliset venttiilit myös varsinaisen työalueen ulkopuolelta uusien vesijohtojen rakentamisen mahdollistamiseksi. Vanhat vesijohdot pyritään pitämään käytössä uutta rakennettaessa, jolloin tilapäistä vedenjakelua ei tarvitse järjestää. Tarvittaessa urakoitsijan on järjestettävä tilapäinen vedenjakelu. Lisäksi urakoitsijan on ilmoitettava alueen asukkaille, yrityksille, kohteen valvojalle ja vastaavalle putkimestarille mahdollisista tilapäisistä vesikatkoksista viimeistään vuorokautta aikaisemmin. Vesijohto rakennetaan valmiiksi siten, että liitokset voidaan tehdä nopeasti ja vedenjakelulle aiheutettu katkos on lyhyt. Urakoisija hoitaa venttiilien avaamisen ja sulkemisen rakennuttajan osoittamista paikoista TURVALLISUUSRAKENTEET JA OPASTUSJÄRJESTELMÄT Liikennemerkit, opastaulut ja tiemerkinnät Uudet liikennemerkit asennetaan suunnitelmakartan mukaisesti valaisinpylvääseen tai omaan pylvääseen. Merkit ovat normaalikokoisia. Suojatiemerkit ovat pylvään ympäri kiertyvää mallia (ei huippumallia). Suojatiemerkin hahmon kulkusuunta osoitetaan suojatielle päin, mikä on huomioitava jo merkkiä tilattaessa. Merkkien heijastusluokat (R1, R2) ja jalustojen koot Liikenneviraston ohjeen Liikennemerkkien rakenne ja pystytys mukaisesti. Opastustaulut sijoitetaan sellaiselle korkeudelle, että henkilöauton katselukorkeudesta merkki ei muodosta näkemäestettä.

23 23 Suojatiemerkinnät tehdään massamerkintänä, muut ajoratamerkinnät maalaamalla. Rakennusaikainen työmaataulu Urakoitsija hankkii ja pystyttää työmaataulun työmaan rakennusajaksi. Taulun koko on A0 (1189 x 841 mm). Taulun sijainti sovitaan aloituskatselmuksessa. Rakennuttaja toimittaa urakoitsijalle tauluun tulevat tiedot ja layoutin SÄHKÖ-, TELE- JA KONETEKNISET JÄRJESTELMÄT Kolmansien osapuolten järjestelmät Valaistuksen lisäksi katualueelle asennetaan kaapeleita erillisten suunnitelmien mukaan. Laitteiden omistajat hankkivat ja asentavat kaapelit, laitteet ja suojaputket. Tarvittavista kaivannoista omistajat sopivat urakoitsijan kanssa. Asennettavat kaapeloinnit ja putkitukset on esitetty myös johtojen yhdistelmäkartalla ja tyyppipoikkileikkauksissa. Seuraavat toimijat siirtävät, suojaavat tai rakentavat uutta alueelle: Suunnittelijoiden yhteystiedot: Oulun energia, Kaukolämpö Jussi Kyrö, p Haukiputaan sähköosuuskunta: Markku Joensuu, p DNA Oy: Eero Ervasti, p Teliasonera Oy: Kaapelinäytöt p Eltel Networks Pohjoinen Oy Raimo Teppola p Elisa: matti.mantykentta@elisa.fi Eltel Networks Pohjoinen Oy Raimo Teppola p Suojaputket Katu- ja viherpalveluille asennetaan alitusputkia liittymiin. Reitit näytetään yhteisjohtopiirustuksessa. Alitusputken väri on harmaa Valaistus Valaistussuunnitelma sisältää sähkötöiden työselityksen, suunnitelmakartan, ryhmitystaulukon sekä tarvikeluettelot. Katujen määräluettelossa on valaisinten lukumäärä. Valaisimien sijainti on esitetty kaikkien suunnitelmaosien kartoilla, tyyppipoikkileikkauksissa sekä johtojen yhdistelmäkartalla. Urakoitsija asentaa valaisin-

24 24 jalustat kadun pohjauksen yhteydessä. Valaisinjalustoille on tehty mittaussuunnitelma (xyz). Valaisinjalustan taso tulee 5 cm lopullisen tason yläpuolelle RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT RAKENNUSAIKAISET HOITOTYÖT Rakennusaikaisiin töihin sisältyvät rakennettujen alueiden sekä urakkarajan sisäpuolisten alueiden hoitotyöt. Hoidon tason määrittelee alueen vallitseva hoitoluokka. Rakennusurakkaan kuuluu valmistuneiden istutusten, rakenteiden ja pinnoitteiden hoito vastaanottotarkastukseen saakka julkaisujen Viheralueiden hoitoluokitus ja Viheralueiden hoito VHT 14 (Viherympäristöliitto) mukaisesti. Työt on tehtävä kasvurytmin kannalta oikeaan aikaan. Työssä on käytettävä ammattitaitoista työvoimaa. NURMIKOIDEN HOITO Nurmikot VHT 14 Nurmikkojen korkeudet hoitoluokan mukaan Hoitoluokka Sallittu korkeus A cm Nurmet hoidetaan hoitoluokkien mukaan. Nurmikko leikataan rakentamisen aikana, jos enimmäiskorkeus ylitetään. Nurmialueella kasvavan puun juuristoalue tulee olla nurmesta ja rikkakasveista vapaana ø 1000 mm. ISTUTUSTEN HOITO Istutusten hoito VHT 14 mukaan. Istutusten kasvuun lähdöstä ja kasvusta huolehditaan kastelulla. PINNOITTEIDEN HOITO Pinnoitteiden hoito VHT 14 mukaan PUHTAANAPITO VHT 14 Katso taulukko Takuuajan puhtaanapito.

25 25 TAKUUAJAN HOITO Varsinaisen viherrakennustyön päätyttyä alkaa viherurakkaan kuuluva 2 vuoden takuuajan hoito. Takuuajan hoitotöiden tavoitteena on turvata kasvien kasvuun lähtö ja jatkuva elinvoimainen kasvu sekä varusteiden ja rakenteiden kunnossa pysyminen ja vastuu mahdollisten rakennus- tai asennusvirheiden varalta. Työt on tehtävä kasvien kasvurytmin kannalta oikeaan aikaan. Työssä on käytettävä ammattitaitoista työvoimaa. Takuutyöt tehdään niin, että lopputulos vastaa alkuperäisiä laatuvaatimuksia. Alueen hoitoluokka on A3. Takuuajan töihin sisältyvät rakennettujen alueiden sekä urakkarajan sisäpuolisten alueiden hoitotyöt julkaisujen Viheralueiden hoitoluokitus ja Viheralueiden hoito VHT 14 (Viherympäristöliitto) mukaisesti. NURMETUSTEN JA NIITTYJEN HOITO Nurmialueet leikataan ja rajataan hoitoluokkien vaatimusten mukaisesti. Nurmikoiden paikkauskylvöt tehdään kylvövuoden jälkeen keväällä mennessä. Painumat täytetään ja tiivistetään samanlaatuisella materiaalilla, jolla nurmikko on perustettu. Kylvöihin käytetään alkuperäisen nurmikon siemenseosta. ISTUTUSTEN HOITO Takuuaikana puisto- ja katupuita kastellaan kasvukauden sääolot huomioiden. Puille annetaan vettä kerralla vähintään 50 l /puu. Pensaiden kasvuun lähdöstä ja kasvusta huolehditaan kastelulla. Takuuajan päättyessä puiden kastelualtaat poistetaan ja maanpinta tasataan. Paikkausistutukset tehdään viivytyksettä ottaen huomioon määritetyt istutusajat. Astiataimia voidaan istuttaa sulan maan aikaan. Roudan nostamat taimet on istutettava uudelleen heti roudan sulettua ennen kasvun alkamista, puiden oikaisu tehdään juuripaakkua kääntämällä. Talven aikana kuolleet taimet korvataan uusilla samaa lajia, lajiketta, taimityyppiä ja kokoa olevilla kasveilla kuin alkuperäiset kasvit mennessä. Kasvualustat on pidettävä puhtaina rikkakasveista kitkemällä niin, että VHT 14 hoitoluokan mukaiset laatuvaatimukset täyttyvät. Puuvartisten kasvien leikkauspinnoissa ei käytetä haavanhoitoaineita. RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN HOITO rakenteet ja kalusteet VHT 14.

26 26 PINNOITTEIDEN HOITO Epätasaisuudet korjataan alkuperäiseen tasoon. Mahdolliset rikkakasvit poistetaan juurineen. PUHTAANAPITO VHT 14 Vuosittaisten hoitotöiden laatuvaatimukset Toimenpiteet A3 Jätteiden lajittelu Turvallisuuden ylläpito Laatuvaatimukset Alue on yleisilmeeltään siisti Roskat ja muut alueelle kuulumattomat esineet poistetaan ja roska-astiat tyhjennetään vähintään joka toinen viikko. A3 leikkialueilla toimenpiteet tehdään viikottain. Jätteet on lajiteltu alueella olevan lajittelujärjestelmän mukaan. Turvallisuutta vaarantavat vauriot merkitään kohteeseen välittömästi kun ne on havaittu ja niistä ilmoitetaan alueen turvallisuudesta vastaavalle taholle. KORJAUKSET Takuuajan töihin sisältyvät rakennettujen alueiden sekä urakkarajan sisäpuolisten alueiden puhtaanapitotyöt hoitoluokan mukaan. Mahdollisten graffitien poistamisesta sovitaan rakennuttajan kanssa erikseen. Kulumisesta, ilkivallasta lumen ajosta tms. syystä rikkoutuneiden rakenteiden, kalusteiden, kylvösten ja kasvillisuuden korjaukset tehdään mahdollisimman pian vastaamaan alkuperäistä tasoa. Korjauksien tarpeellisuudesta ja työn suorituksesta sekä kustannuksista ja maksuajasta sovitaan aina rakennuttajan kanssa erikseen korjaustarpeen ilmetessä. Oulussa Ville Nikkinen Plaana Oy Veli-Matti Hyyrynen Oulun Vesi