HUITTISTEN KAUPUNKI SAHKONKADUN JATKEEN TYÖSELOSTUS

Transkriptio

1 HUITTISTEN KAUPUNKI SAHKONKADUN JATKEEN TYÖSELOSTUS

2 Sahkonkadun jatke, Huittinen 1 (16) SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ TEKNISISTÄ VAATIMUKSISTA RAKENTAMISEN TYÖMAATEHTÄVÄT Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä LAADUNVARMISTUS Maaperä MAA- POHJA- JA KALLIORAKENTEET OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat järjestelmät Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Poistettavat pintamaat PERUSTUSRAKENTEET Arinarakenteet Kiviainesarinat POHJARAKENTEET Kuivatusrakenteet Rakenteen yhteydessä olevat salaojat Sivu- ja Niskaojat Rummut MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT Maaleikkaukset Maakaivannot Putki- ja johtokaivannot Kaapelikaivannot PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT Kaivantojen täytöt Asennusalustat Alkutäytöt Salaojien ympärystäyttö Kaapelien alkutäytöt Lopputäytöt PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET PÄÄLLYSRAKENTEEN OSAT JA RADAN ALUSRAKENNEKERROKSET Suodatinkankaat Jakavat kerrokset, eristyskerrokset ja välikerrokset Jakavat kerrokset Kantavat kerrokset Sitomattomat kantavat kerrokset 10

3 Sahkonkadun jatke, Huittinen 2 (16) Päällysteet ja pintarakenteet Asfalttipäällysteet Luonnonkiviset pintarakenteet Noppakiveykset Reunatuet Reunatuet luonnonkivestä Upotettavat betonireunatuet KASVUALUSTAT Paikalla tehtävät kasvualustat Kylvönurmikot JÄRJESTELMÄT VESIJOHDOT TURVALLISUUSRAKENTEET JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT SÄHKÖ-, TELE-, JA KONETEKNISET JÄRJESTELMÄT 16

4 Sahkonkadun jatke, Huittinen 3 (16) YLEISTÄ TEKNISISTÄ VAATIMUKSISTA Hankkeen yleiset tekniset vaatimukset ja kelpoisuuden osoittaminen on esitetty Rakennustieto Oy:n julkaisuissa: - InfraRYL 2010, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1 Väylät ja alueet - InfraRYL 2006, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 2 Järjestelmät ja täydentävät osat. Rakennusosien ja tuotanto-osien sisällöt on kuvattu Rakennustieto Oy:n julkaisussa: - INFRA 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje, versio 2.1. Rakennuskohteen työt tehdään tämän työkohtaisen työselostuksen mukaan sekä noudattaen muita sitä varten laadittuja työselostuksia ja piirustuksia, rakentamista koskevia yleisiä työselityksiä ja normaalimääräyksiä, lakeja, asetuksia sekä rakentamista ja työturvallisuutta valvovien viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä. Tämän työselostuksen lisäksi noudatetaan seuraavia ohjeita ja määräyksiä: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL r.y.: - Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket, RIL Pohjarakennusohjeet, RIL Putkikaivanto-ohje, RIL Routasuojaus rakennukset ja infrarakenteet, RIL Suomen kuntatekniikan yhdistys: - Katusuunnittelun ja -rakentamisen ohjeet, KATU 2002 Työsuojeluhallituksen ohjetta "Kapeat kaivannot Viherympäristöliiton julkaisuja: - Viherrakentamisen työselostus VRT'11, - Viheralueiden hoidon työselostus VHT'14 Louhintatöissä on noudatettava valtioneuvoston päätöstä räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista (410/1986). PANK ry: Asfalttinormit 2011.

5 Sahkonkadun jatke, Huittinen 4 (16) Suomen rakentamismääräyskokoelma RAKENTAMISEN TYÖMAATEHTÄVÄT 5330 Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Suunnitelmat on sidottu ETRS-GK23 koordinaattijärjestelmään. Korkeusjärjestelmä on N43. Urakoitsija huolehtii kaikista työn läpiviemiseen tarvittavista mittauksista. Tilaaja antaa mittauksia varten tarvittavat kiintopistetiedot ja mittalinjakoordinaatit. Mittaukset ja tarkepiirustukset suorittaa urakoitsija ja ne toimitetaan tilaajalle dwg -muodossa Huittisten kaupungin koodeilla. Tilaaja vastaa kiintopistetietojen sekä tie-alueen merkitsemisestä työmaalle ennen töiden aloitusta. Lisäksi tilaaja vastaa optiokohteiden toteumamittausten suorittamisesta. Työmäärien mittauksissa noudatetaan Infra 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö Määrämittausohjetta LAADUNVARMISTUS Urakoitsijan laatii työmaasta laatusuunnitelman ja hyväksyttää sen tilaajalla ennen töiden aloitusta. Laatusuunnitelmaa tulee pitää jatkuvasti ajan tasalla koko rakennustyön ajan. Työn valmistuttua laadunvalvontatulokset kootaan urakan luovutuskansioon. Laadunvalvontamittaukset suoritetaan InfraRYL 2010 määräysten mukaisesti. Laadunvarmistusmittauksista tehdään mittauspöytäkirjat jotka hyväksytetään rakennuttajalla. Laadunvarmistusmittausten suorittajan on oltava rakennuttajan hyväksymä Yleisenä periaatteena on, että ennen ylemmän päällysrakennekerroksen tekoa rakennuttajan tulee hyväksyä alemman kerroksen työn taso. Ylemmän kerroksen rakentamista ei saa aloittaa ennen kuin alemmasta kerroksesta on saatu InfraRYL:ssä esitetyn mukaiset tulokset. Rakennustuotteiden ja materiaalien laatuvaatimukset Urakoitsijan tulee varmistaa rakennustuotteen ja materiaalien kelpoisuus eli tuotteen CE- merkintä ja kansallinen hyväksyntä ennen tuotteiden tilaamista, käyttämistä tai kiinnittämistä rakennuskohteeseen. Mikäli suunnitelmissa on esitetty, tässä mainittua, tiukempia laatuvaatimuksia, noudatetaan niitä.

6 Sahkonkadun jatke, Huittinen 5 (16) 5350 Maaperä Rakennussuunnitelman yhteydessä alueella on tehty pohjatutkimuksia, joissa on todettu pohjamaan koostuvan 6-8m vahvuisesta savi- / savinen siltti kerroksesta, jonka alla on kivinen moreeni. Pohjaveden pinnan on kairausten yhteydessä arvioitu olevan n. 2,5m syvyydessä nykyisestä maanpinnasta. Urakoitsijan tulee varautua kaivantojen työnaikaiseen kuivatukseen esim. pumppaamalla. Päällysrakennemitoitus on tehty pohjatutkimusten perusteella, jolloin ajoratojen rakennekerrosluokaksi on valittu 3F 105 ja kevyenliikenteenväylien rakennekerrosluokaksi 6E / 64. Mikäli maarakennustöiden yhteydessä havaitaan pohjatutkimusten mukaisiin pohjasuhteisiin nähden sellaisia poikkeamia, jotka voivat vaikuttaa tehtyihin suunnitelmaratkaisuihin tai työn toteutustapaan, tulee urakoitsijan ilmoittaa niistä välittömästi rakennuttajalle ja suunnittelijalle MAA- POHJA- JA KALLIORAKENTEET OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Työn aikana tulee huolehtia, että kaikki alueella olevat johdot, laitteet, varusteet yms. ovat toimintakunnossa koko työn keston ajan lukuun ottamatta vähäisiä siirtotöistä aiheutuvia katkoksia Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Alueella ei ole tilaajan poistettavaa hyötypuustoa. Muun kasvillisuuden poisto ja poiskuljetus kaikkine kustannuksineen kuuluvat urakoitsijalle InfraRyl 2010 kohdan mukaisesti Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat järjestelmät Urakoitsijan on ennen kaivutöiden aloittamista selvitettävä alueella olevien sähkö-, puhelinjohtojen sekä olemassa olevien kaukolämpö- ja vesihuoltolinjojen sijainnit. Mikäli rakennustöiden toteuttamiseksi on suoritettava johtojen tai laitteiden siirtoja, on siirrot tehtävä yhteistyössä johtojen tai laitteiden omistajien kanssa. Kaivutöiden yhteydessä mahdollisesti esiin tulevat ja poikkikaivetut salaojat on korjattava ja niistä on ennen korjaustöiden aloittamista ilmoitettava valvojalle. Salaojat korjataan yhdistämällä salaojien päät umpinaisella muoviputkella. Korjauskohdan alle tehdään kiviainesarina 0-16 kalliomurskeesta ja se ympä-

7 Sahkonkadun jatke, Huittinen 6 (16) röidään kuitukankaalla (käyttöluokka N3). Arina tiivistetään 90 % tiiviysasteeseen. Valvojan on tarkistettava korjaustyö ennen kaivannon peittämistä. Siirrettyjen johtojen sijainnista on tehtävä tarkekuvat omistajien toimesta ennen johtojen peittämistä Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Poistettavat pintamaat. Pintamaat poistetaan pituus- ja tyyppipoikkileikkausten osoittamalta alueelta. Pintamaan poiston oletuspaksuus on 20 cm maanpinnasta mitattuna. Humusmaa tulee poistaa kokonaisuudessaan rakenteiden alta. Peltoalueilta kuorittava ruokamulta käytetään ensisijaisesti luiskien viimeistelyssä kasvualustana. Ylijäävä ruokamulta läjitetään omaksi kasakseen työmaa-alueen läheisyyteen erikseen sovittavalle alueelle. Syntyneet maamassat ja alle 1m3 kivet kuljetetaan läjityspaikalle. Läjitettäväksi kelpaamattomat jätteet, kuten kannot ja kivet kuljetetaan urakoitsijan hankimaan luvalliseen paikkaan. Kaikista ylijäämämassojen käsittelystä syntyvistä kustannuksista vastaa urakoitsija. Poistettavat päällysrakenteet Purettavien kestopäällystettyjen teiden ja liittymien päällyste kuuluu urakoitsijalle. Urakoitsija vastaa kustannuksellaan puretun asfaltin toimittamisesta kierrätykseen tai ympäristöviranomaisen hyväksymään paikkaan. Muilta osin noudatetaan InfraRYL PERUSTUSRAKENTEET Arinarakenteet Kiviainesarinat Rumpujen arinarakenteet tehdään InfraRYL kohdan mukaisesti 500 mm vahvuiselle murskearinalle (raekoko 0/32). Murskearinan ympäröidään suodatinkankaalla N3. Mikäli hienoainespitoinen pohjamaa häiriintyy kaivun yhteydessä, korvataan se kitkamaatäytöllä.

8 Sahkonkadun jatke, Huittinen 7 (16) POHJARAKENTEET Kuivatusrakenteet Rakenteen yhteydessä olevat salaojat Salaojat rakennetaan tyyppipoikkileikkausten ja InfraRyl mukaisesti. Salaojaputkena käytetään kerrosrakenteellista, pituusjäykkää, muovista salaojaputkea SN8, kooltaan 110mm. Salaojat puretaan rakennettaviin sadevesikaivoihin. Salaojien ympärystäyttö salaojasepelillä 8/16. Urakoitsija tarkistaa ja huuhtelee tarvittaessa kaikki salaojat ennen urakan luovuttamista Sivu- ja Niskaojat Sivuojina toimivat painanteet rakennetaan tyyppipoikkileikkauksen mukaan myös tiealueen alku- ja loppupäätyihin. Painanteet rakennetaan laskemaan sadevesikaivoihin, muilta osin ojat muotoillaan ympäristöön soveltuvaksi ja rumpujen kohdalla niihin viettäväksi. Suunnitelmassa esitetyt kuivatussyvyydet tulee tarkistaa työmaalla ja tarvittaessa muuttaa suunnitelmaan Rummut Työssä käytetään SN8-luokan muoviputkia, rumpuputkien koot selviävät suunnitelmista. Rummut perustetaan InfraRYL 2010 kohdan ja kuvan 13310:K2 sekä pohjaolosuhteiden mukaisesti. Muilta osin noudatetaan InfraRYL MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT Maaleikkaukset Ennen kaivutöiden aloittamista selvitetään ja merkitään maastoon ko. rakennusalueen maakaapeleiden- ja johtojen, yms. sijainti. Leikkausmassat kuljetetaan tilaajan osoittamalle maanläjitysalueelle. Maaleikkaustyöt tehdään suunnitelmapiirustuksissa esitettyjen mittojen ja tasojen mukaisesti. Leikkauspohjat muotoillaan poikkileikkausten mukaisesti. Liikakaivua sekä leveys- että syvyyssuunnassa on vältettävä. Kaivannon alaosa kaivetaan varovaisesti, jotta alapuolista maaperää ei tarpeettomasti häiritä. Pohja tasoitetaan ja siitä poistetaan kivet ja lohkareet 0,5m syvyyteen suunnitellusta leikkauspinnasta.

9 Sahkonkadun jatke, Huittinen 8 (16) Muilta osin noudatetaan InfraRYL 2010 kohtaa Maakaivannot Maakaivannot InfraRYL 2010 kohdan mukaisesti. Urakoitsija laatii kaivantosuunnitelmat yli 2m syvistä kaivannoista VNa 205/09. Peltoalueilla kaivannosta poistetaan kivennäismaalajit ja pintamaan multa siten, että kivennäismaalajit voidaan palauttaa lopputäytön pohjalle ja multa käytetään kasvualustana täytön ylimpänä kerroksena. Kaivumassat, joita ei käytetä kaivannon täyttöön, kuljetetaan ylijäämämassoille varatulle alueelle Putki- ja johtokaivannot Putkikaivannot kaivetaan suunnitelmissa esitettyyn syvyyteen. Kaivannon teossa noudatetaan työsuojeluhallituksen ohjetta "Kapeat kaivannot". Tukemattoman ja tuetun putkikaivannon vähimmäismitat on esitetty InfraRyl 2010 kohdassa Kaivumaat on sijoitettava siten, etteivät ne aiheuta kaivannon seinämän sortumista eivätkä putoa kaivantoon tai vaaranna työturvallisuutta. Urakoitsijan on varauduttava kaivannon kuivana pitoon Kaapelikaivannot Kadun rakentamisen yhteydessä rakennettavien valaistus-, sähkö- ja puhelinkaapeliputkituksien materiaalit toimittavat laiteomistajat. Kaapelikaivannot vähimmäismitat Infraryl 2010 kohdan mukaisesti PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT Kaivantojen täytöt Asennusalustat Putkijohdot ja toimilaitteet, kuten kaivot ja venttiilit, perustetaan suodatinkankaalla N3 ympäröidyn vähintään 300 mm paksuisen murskearinan ja tasauskerroksen varaan (raekoko 0-16). Asennuskerros tiivistetään 90 % tiiviysasteeseen. Perusmaa ja asennusalusta eivät saa olla jäässä. Kun olosuhteet ovat sellaiset, että asennusalustan hienoaines voi jäätyä, rakennetaan asennusalusta kam 8-16 kalliomurskeesta.

10 Sahkonkadun jatke, Huittinen 9 (16) Alkutäytöt Putkijohtokaivannon alkutäyttö tehdään sellaisesta materiaalista, että se sopii kaikille kaivannon putkille. Alkutäyttömateriaalin on täytettävä samat vaatimukset mitä asennusalustamateriaalinkin (kts ). Liikennealueilla SN8 luokan putkilla käytetään alkutäyttöön rakeisuusvaatimukset täyttävää hiekkaa, soraa tai mursketta. Alkutäyttö ulotetaan vähintään 300 mm ylimmän putken laen yläpuolelle. Alkutäytön raekoko määräytyy putkimateriaalin ja koon mukaan (InfraRyl 2010 kohta: alkutäyttöjen materiaalit). Täyttömateriaali ei saa vahingoittaa putkien pinnoitteita. Jäätynyttä materiaalia ei saa käyttää alkutäyttöön. Alkutäyttö tehdään enintään 300 mm paksuina kerroksina tiivistäen tärylevyllä siten että saavutetaan vaadittu 95 % tiiveysaste. Muilta osin noudatetaan InfraRyl 2010 kohdan ohjeita Salaojien ympärystäyttö Salaojien ympärystäyttömateriaalina käytetään salaojasepeliä 8/ Kaapelien alkutäytöt Kaapelien ja putkitusten alkutäytön materiaalina käytetään hiekkaa, jonka rakeisuus on InfraRyl 2010 kuvan 18320:k2 mukainen. Kaapelien ja putkien asennukset ja kaapelikaivannon täytöt suoritetaan Infraryl 2006 osa 2 Järjestelmät ja täydentävät osat kohtien ja mukaisesti Lopputäytöt Lopputäytöt tehdään InfraRYL mukaisesti. Täyttömateriaali ei saa vahingoittaa putkia, eikä liitosrakenteita. Liikenneväylän alla lopputäyttö tehdään jakavan kerroksen materiaalilla. Muualla lopputäyttö tehdään kaivumailla siten, että ylimmäksi tulee ruokamultakerros. Lopputäytön suurin sallittu raekoko on 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta, kuitenkin enintään 400mm. Kaivojen, venttiilien yms. toimilaitteiden ympärystäyttö tehdään murskeesta Kam 0-16 mm.

11 Sahkonkadun jatke, Huittinen 10 (16) PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET PÄÄLLYSRAKENTEEN OSAT JA RADAN ALUSRAKENNEKERROKSET Kadun ja kevyenliikenteenväylän rakennekerrokset on esitetty tyyppipoikkileikkauksissa. Väylä on suunniteltu päällystettäviksi asfaltilla myöhemmin urakkaan kuuluvana optiona tai tilaajan omana hankintana. Jos nykyisten rakenteiden paksuudet eroavat suunnitelmassa esitetystä, sovitetaan rakennettavat kerrokset olemassa oleviin kerrospaksuuksiin rakenteen rajasta kiilamaalla kaltevuudessa 1: Suodatinkankaat Pohjamaan ja rakennekerrosten väliin asennetaan suodatinkangas N3 tyyppipoikkileikkausten mukaisesti. Suodatinkankaan tulee ulottua salaojaputken ulkopuolelle vähintään 0,5m. Suodatinkankaan saumakohdan limityksen tulee olla vähintään 0,5 m. Asennus InfraRyl 2010 kohdan mukaisesti Jakavat kerrokset, eristyskerrokset ja välikerrokset Jakavat kerrokset Jakava kerros rakennetaan tyyppipoikkileikkausten mukaisesti. Jakava kerros rakennetaan KaM 0/90 kalliomurskeesta. Materiaalin ja valmiin kerroksen vaatimukset InfraRYL 2010 kohdan mukaisesti. Jakavan kerroksen ja tiiveys varmistetaan InfraRYL 2010 kohdan mukaisesti jollakin menetelmistä Kantavat kerrokset Sitomattomat kantavat kerrokset Sitomattomat kantavat kerrokset rakennetaan tyyppipoikkileikkausten mukaisesti. Sitomattomat kantavat kerrokset rakennetaan KaM 0/32 kalliomurskeesta. Materiaalin ja valmiin kerroksen vaatimukset InfraRYL 2010 kohdan mukaisesti. Kantavan kerroksen tiiveys varmistetaan InfraRYL 2010 kohdan mukaisesti jollakin menetelmistä 1-5.

12 Sahkonkadun jatke, Huittinen 11 (16) Päällysteet ja pintarakenteet Kantavan kerroksen päälle rakennetaan 5 cm:n paksuinen väliaikainen päällyste 0-16 kalliomurskeesta. Väliaikainen murskepäällyste muotoillaan 3% kaltevuuteen ja tiivistetään täryjyrällä. Asfaltointi- ja kivityöt ovat optiona urakassa. Tilaaja voi teettää asfaltoinnit ja kivityöt myös omana hankintanaan Asfalttipäällysteet Kadut päällystetään tyyppipoikkileikkausten mukaisesti. Päällysteenä käytetään AB 20/120 ja AB 11/100 asfalttia. Päällystys suoritetaan kesällä 2017 urakkaneuvotteluissa erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti. Sidottujen kerrosten laatuvaatimukset ovat Infraryl 2010 kohdan sekä Asfalttinormit 2011 mukaiset Luonnonkiviset pintarakenteet Noppakiveykset Sahkonkadun korotetun katualueen viisteosien noppakiveykset sekä linjaautopysäkin odotustilan noppakiveykset toteutetaan harmaalla 100x100x100 noppakivellä. Noppakivet asennetaan vettä läpäisevään K10 maakosteaan betoniin. Maakostean betonin vähimmäispaksuus on 100mm. Noppakiveys saumataan GftK vdw 855 sauma-aineella valmistajan ohjeiden mukaisesti. Muilta osin noppakiveyksien mitta- ja laatuvaatimukset InfraRyl mukaisesti Reunatuet Asfaltointi- ja kivityöt ovat optiona urakassa. Tilaaja voi teettää asfaltoinnit ja kivityöt myös omana hankintanaan Reunatuet luonnonkivestä Korotetun katualueen viisteosuuksien poikittaiset reunakivilinjat toteutetaan asfaltin tasoon upotettavilla S170 graniitti reunakivillä. Kivien asennus maakosteaan betoniin InfraRyl 2010 kohdan mukaisesti.

13 Sahkonkadun jatke, Huittinen 12 (16) Valmiin kiveyksen laatuvaatimukset kohdan mukaisesti Upotettavat betonireunatuet Betonista harmaata upotettavaa (300x170) reunakiveä käytetään suunnitelman mukaisesti Loimijoentien puoleisella risteysalueella. Betonisten reunatukien asennus InfraRyl 2010 kohdan mukaisesti KASVUALUSTAT Paikalla tehtävät kasvualustat Luiskiin rakennetaan kasvualusta nurmea varten. Kasvualustan vahvuus on nurmetusluokan A3 mukaisesti tiivistettynä 150mm. Peltoalueelta kuorittua ruokamultaa voidaan hyödyntää luiskien kasvualustoissa. Kasvualusta tiivistetään huolellisesti. Nurmikon kasvualustan on oltava pinnanmuodoltaan tasainen ja sen on liityttävä luontevasti ympäröiviin alueisiin. Pinta on muotoiltava siten, ettei siihen muodostu vettä kerääviä painanteita. Tiivistetyn kasvualustan pintakaltevuuden tulee olla vähintään 2%. Kasvualustan rakentamisen ja valmiin kasvualustan laatuvaatimukset on esitetty InfraRyl 2010 kohdassa Ylijäävä ruokamulta jää tilaajan omistuksen ja se läjitetään työmaa-alueen läheisyyteen tilaajan osoittamaan paikkaan Kylvönurmikot Rakennettavan katualueen luiskat nurmetetaan hoitoluokka A3 vaatimusten mukaisesti. Kylvös tiivistetään verkkojyrällä niin, että siemenet peittyvät kevyesti. Itämättömille ja huonosti itäneille alueille tehdään paikkauskylvöt välittömästi puutteiden havaitsemisen jälkeen. Käytettävien siemenseosten käyttöluokat ja valmiin nurmetuksen laatuvaatimukset InfraRyl 2010 kohdan mukaisesti JÄRJESTELMÄT VESIHUOLLON JÄRJESTELMÄT

14 Sahkonkadun jatke, Huittinen 13 (16) Vesihuollon maarakennustyöt tehdään lukujen 11000, 13000, 14000, 16000, ja mukaisesti. Tässä urakassa tilaaja toimittaa työmaalle tarvittavat putki- ja kaivomateriaalit. Urakoitsijan mahdollisesti hankkimat tarvikkeet on hyväksytettävä tilaajalla Jätevesiviemärit Jätevesiviemärin putket Jätevesiviemärit rakennetaan suunnitelmien mukaisesti ja liitetään rakennettaviin / rakennettuihin kaivoihin käyttäen voimassa olevat SFS-standardit (3443,3453,5120,5103) täyttäviä liitos- ja putkiosia. Suunnitelmassa on esitetty asennettavien putkien koot ja sijainnit. Korkeudet on tarkistettava työmaalla ennen työn aloittamista. Asennustyöt Putket asennetaan siten että ne koko pituudeltaan tukeutuvat tiivistettyyn tasauskerrokseen tai asennusalustaan. Putkien välisen vaakasuoran etäisyyden on oltava vähintään 200 mm. Putken etäisyyden kaivosta tai muista rakenteista tulee olla vähintään 100 mm. Pystysuoran vapaan etäisyyden risteävään johtoon tulee olla vähintään 100 mm, ellei suunnitelmassa ole muuta esitetty. Viemäriputki ulotetaan noin yhden metrin verran tontin puolelle ja tiivisteelliseen putken päähän asennetaan HT tulppa. Lisäksi viemärin päähän asennetaan merkkilauta, jonka on ulotuttava noin yhden metrin maanpinnan yläpuolelle. Kaivannon kuivanapito Kaivanto on pidettävä niin kuivana, että kaivannossa tehtävät työt voidaan asianmukaisesti suorittaa ja materiaalit tiivistää vaadittavaan tiiveyteen. Tarvittaessa alennetaan pohjavettä ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti. Maaaineksia sisältävää vettä ei työn aikana saa johtaa jo rakennettuihin putkistoihin. Talvityöt Kylmän sään aikana estetään kaivannon pohjan jäätyminen joko tekemällä loppukaivu välittömästi ennen putkiasennusta tai käyttämällä sopivia suojaus-

15 Sahkonkadun jatke, Huittinen 14 (16) toimenpiteitä. Samoin tulee estää kaivannon seinämien jäätyminen kaivannon ylimmän putken laen korkeutta alempaa. Alkutäyttöön käytettävä maa-/kiviaines ei saa jäätyä. Valmiissa jätevesiviemärissä sallitaan seuraavat poikkeamat, mikäli ne eivät haittaa toimivuutta ja johtohaarojen rakentamista. -sijainti vaakatasossa +-100mm -kaltevuuspoikkeama kaivovälillä enintään 0.10% Asennustyössä tulee noudattaa yleisen työselityksen lisäksi putken valmistajan sekä InfraRyl 2006 Osa 2 kohdassa esitettyjä ohjeita ja laatuvaatimuksia Jätevesiviemärin kaivot Rakentamisessa käytetään tehdasvalmisteisia, standardin SFS 3468 täyttäviä umpikannellisia jätevesikaivoja halkaisijaltaan 400mm, joiden kansistot ovat ns. kelluvia kansistoja, kuormituskestävyys 40 tn. Kaivot ja tarkastusputket perustetaan kuten niihin liittyvät putket. Maaainesten pääsy kaivoon estetään. Kaivojen asennus InfraRyl 2006 Osa 2 kohtien ja mukaisesti Hulevesiviemärit Hulevesiviemärin putket Hulevesiviemäriputkena käytetään polypropeeniputkia PP (Pragma tai vastaava) SN8- luokan putkia suunnitelman mukaisesti. Putkien korkeusasema, materiaali ja koko on esitetty suunnitelma-asiakirjoissa. Putkien asennustyön vastaavasti kuin kohdassa (jätevesiputket). Hulevesiputkien ja kaivojen laatuvaatimukset InfraRyl 2006 Osa mukaisesti Hulevesiviemärin kaivot Rakentamisessa käytetään tehdasvalmisteisia, standardin SFS 3468 täyttäviä ritiläkannellisia ja sakkapesällisiä halkaisijaltaan mm hulevesikaivoja. Kaivojen kansistot ovat ns. kelluvia kansistoja, kuormituskestävyys 40 tn.

16 Sahkonkadun jatke, Huittinen 15 (16) Kaivot ja tarkastusputket perustetaan kuten niihin liittyvät putket. Maaainesten pääsy kaivoon estetään. Kaivojen asennus InfraRyl 2006 Osa 2 kohtien ja mukaisesti VESIJOHDOT Vesijohdot rakennetaan suunnitelmissa esitettyjen mukaisista putkista. Tonttivesijohtoputkissa tulee olla merkintänä sininen raita putken kyljessä. Vesijohto yhdistetään olemassa olevaan vesijohtoverkostoon molemmissa päistään suunnitelmissa esitetyissä kohdissa. Vesihuoltolaitos vastaa tässä urakassa vesijohdon liitostöistä, venttiilien asennuksista sekä putken käyttöönotosta. Urakoitsija vastaa putken asennuksesta kaivantoon sekä kaikista tarvittavista kaivu- ja täyttötöistä myös liitosalueilla. Vesijohdon asennustöissä toimivilla henkilöillä oltava voimassa oleva vesityökortti Muoviset vesijohtoputket Vesijohtoputkina käytetään suunnitelma-asiakirjojen vaatimusten mukaisia, uusia ja jatkuvan laadunvalvonnan piirissä olevien valmistajien putkia. Putkijärjestelmän komponenttien tulee noudattaa standardin SFS-EN 1452 ja määritteitä ja vaatimuksia. Tilaaja toimittaa tarvittavan vesijohtomateriaalin sekä venttiilit ja muut liitososat työmaalle Vesijohdon rakentaminen Vesijohdon asennus ja laatuvaatimukset InfraRyl 2006 Osa 2 kohdan mukaisesti. Vesijohto asennetaan siten, että putken vaakasuoraan mitattu vapaa etäisyys muista vesijohto- ja viemäriputkista on 200 mm sekä kaivoista ja muista rakenteista muhvin kohtaa lukuun ottamatta vähintään 100 mm. Liikennöitävillä alueilla vesijohtojen peittosyvyyden on oltava vähintään 2,2 metriä. Liikennöitävän alueen ulkopuolella peittosyvyyden on oltava vähintään 1,8 metriä. Tonttijohdot päätetään noin yhden metrin verran tontin puolelle. Tonttijohtojen päihin asennetaan sulkuventtiilit sekä merkkilauta, jonka on ulotuttava noin yhden metrin maanpinnan yläpuolelle.

17 Sahkonkadun jatke, Huittinen 16 (16) TURVALLISUUSRAKENTEET JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT Opastus- ja ohjausjärjestelmät Liikennemerkkien pystytyksessä noudatetaan InfraRYL 2006 lisäksi Liikenneviraston julkaisua 3172/070/2013 ''Liikennemerkkien rakenne ja pystytys''. Tiemerkintöjen osalta noudatetaan InfraRYL 2006 ohjeiden lisäksi Liikenneviraston julkaisua 6978/ /2015 Tiemerkintöjen suunnittelu Liikennemerkit Käytettävät liikennemerkit ovat normaalikokoisia ja materiaali on alumiini. Liikennemerkkien heijastusluokka on R Tiemerkinnät Tiemerkinnät tehdään massamerkinnöin rakennettavilla ajorata osuuksilla InfraRYL 2006 ja Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti. Massamerkintöihin lisätään lasihelmisirottelu 250g/m SÄHKÖ-, TELE-, JA KONETEKNISET JÄRJESTELMÄT Kaapeleiden, putkien ja johtojen suojarakenteet Kaapelien ja putkien asennukset ja kaapelikaivannon täytöt suoritetaan Infraryl 2006 osa 2 Järjestelmät ja täydentävät osat kohtien ja mukaisesti. Valaisinjalustojen ja kaapeleiden asennus valaistussuunnitelman mukaisesti Huittisissa Huittisten kaupunki, tekninen palvelukeskus, yhdyskuntatekniset palvelut Mikko Eskola, yhdyskuntatekniikanpäällikkö Sauli Riekkinen, maanrakennusinsinööri Jaakko Voittomäki, suunnitteluinsinööri