Nummisillankadun sadevesilinja Vesihuoltosuunnitelma

Transkriptio

1 Nummisillankadun sadevesilinja Vesihuoltosuunnitelma Työkohtainen työselostus Viite Hyväksynyt Kirjoittanut Jarmo Äkräs 1-

2 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ Rakennushanke Katselmukset Luvat 4 2. TOIMINNAN JÄRJESTELY Liikennejärjestelyt ja suojatoimenpiteet 5 3. TYÖMAAN HUOLTO Työturvallisuus 5 4. MAASTOTUTKIMUKSET JA LAADUNVALVONTA Mittaustyöt ja maaperätutkimukset Työnaikaiset mittaukset Työmäärien mittaukset Tarke- ja laadunvarmistusmittaukset Katutöiden laadunvalvonta Materiaalien laadunvalvonta Tiivistämistyön valvonta Johtotöiden laadunvalvonta Mittaukset ja tarkepiirustus 6 5. MAA- POHJA- JA KALLIORAKENTEET Olevat rakenteet ja rakennusosat Poistettava kasvillisuus Suojattava kasvillisuus ja luontoalueet Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Johto-, putki-, ja kaapelirakenteiden suojaaminen Kuivatusrakenteet Salaojat Maaleikkaukset ja -kaivannot Maaleikkaukset Maakaivannot Putki- ja johtokaivannot Kaivannon tukirakenteet Kalliokanaalit, -syvennykset ja -kuopat Penkereet, maapadot ja täytöt Kaivantojen täytöt Asennusalustat 9 2-

3 Alkutäytöt Salaojien ympärystäytöt Lopputäytöt PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET Päällysrakenteen osat Suodatinkankaat Tukikerros Kantava kerros Päällysteet ja pintarakenteet Siirtymäkiilat Reunatuet KASVILLISUUSRAKENTEET Kasvualustat ja katteet Nurmi- ja niittyverhoukset Puut JÄRJESTELMÄT Jätevesiviemärit Jätevesiviemärimateriaalit Jätevesiviemäriputket Tarkastuskaivot ja putket Kelpoisuuden osoittaminen Hulevesiviemärit Hulevesiviemärimateriaalit Hulevesiviemäriputket Tarkastuskaivot ja putket Kelpoisuuden osoittaminen Vesijohdot Vesijohtomateriaalit Vesijohtolinjan laitteet Sulkuventtiilit Sammutusvesiasemat ja huuhtelupostit Kulmakappaleet ja putkientuenta Vesijohdon vaatimustenmukaisuuden osoittaminen TURVALLISUUSRAKENTEET JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT Liikennemerkit 16 3-

4 1. YLEISTÄ 1.1. Rakennushanke Rakennuskohde ja sen sijainti Tämä työkohtainen työselostus käsittää Hyvinkään kaupungissa, Sveitsin kaupunginosassa, sijaitsevan Nummisillankadun sadevesilinjan rakennussuunnitelman. Suunnittelija Hyvinkään kaupunki Kuntatekniikka Suunnitteluyksikkö PL Hyvinkää Noudatettavat asiakirjat ja määräykset Maarakennustyöt tehdään tämän suunnitelman piirustusten, työkohtaisten työselitysten ja seuraavien ohjeiden mukaisesi: INFRARAKENTAMISEN YLEISET LAATUVAATIMUKSET (InfraRYL 2006 ja 2010) Osa 1 Väylät ja alueet Osa 2 Järjestelmät ja täydentävät osat Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje Muita tekstisisällössä mainittuja julkaisuja. Työssä on noudatettava työsuojelusta annettuja lakeja, määräyksiä ja ohjeita. Yleisten työselitysten lisäksi työssä noudatetaan tätä työkohtaista työselitystä. Täydentävät rakennusselitykset Viherrakentamisen työselitys VRT11 Muita noudatettavia työselityksiä ja ohjeita: Asfalttinormit 2008, Päällystealan Neuvottelukunta PANK ry Pohjarakennusohjeet RIL 121, 2004 Kaivanto-ohje RIL Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket RIL 77 / 2013 Routasuojaus, rakennukset ja infrarakenteet RIL 261 / 2013 Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa B3 Pohjarakennus VTT:n geotekniikan laboratorion tiedonantoja 29/77 "Johtokaivantojen tukemisohjeet" ja 28/77 "Pienten kaivantojen tukeminen", sekä työsuojeluhallituksen ohjetta "Kapeat kaivannot" Viheralueiden hoito VHT 14, Viherympäristöliitto Valtioneuvoston päätös 205/2009, työturvallisuus Muita Rakennusinsinöörien Liiton julkaisemia rakentamista koskevia normeja ja ohjeita putkivalmistajien ja laitteidentoimittajien asennus- ym. ohjeita voimassa olevia rakentamisesta annettuja lakeja, asetuksia ja määräyksiä viranomaisten, rakennuttajan ja suunnittelijan työn aikana antamia kirjallisia ja suullisia määräyksiä ja ohjeita 1.2. Katselmukset Ennen työn aloittamista pidetään alkukatselmus ja rakentamisen valmistuttua loppukatselmus. Aloituskatselmuksessa sovitaan työalueet ja varastointialueet. Katselmuksissa käsiteltävistä ja esille tulleista asioista laaditaan pöytäkirja Luvat Ei tiedossa. 4-

5 2. TOIMINNAN JÄRJESTELY 2.1 Liikennejärjestelyt ja suojatoimenpiteet Urakoitsija suunnittelee ja toteuttaa työnaikaiset liikennejärjestelyt voimassa olevien, työnaikaisia liikennejärjestelyjä koskevien säännösten mukaisesti. Työaikaisessa liikenteenohjauksessa on huomioitava työn vaiheittain eteneminen. Alueen läheisyydessä oleville kiinteistöille on pystyttävä liikennöimään koko rakennusurakan ajan. Mahdollisten kiertoteiden ja ajoratojen työnaikainen kunnossapito kuuluu urakkaan. Ennen töiden aloittamista urakoitsija toimittaa työnaikaisen liikenteenhoitosuunnitelman rakennuttajan hyväksyttäväksi. Urakoitsijan tulee myös määrätä henkilö, joka vastaa työnaikaisista liikennejärjestelyistä. 3. TYÖMAAN HUOLTO 3.1 Työturvallisuus Kohteesta on laadittu erillinen turvallisuusasiakirja. 4. MAASTOTUTKIMUKSET JA LAADUNVALVONTA 4.1 Mittaustyöt ja maaperätutkimukset Suunnitteluun liittyvät mittaustyöt on tehty Korkeusjärjestelmässä N2000 ja tasokoordinaatistossa ETRS-GK25 Hyvinkään kaupungin tekemien maastomittausten perusteella on laadittu suunnittelua varten maastomalli. Suunnittelualueella on tehty kairauksia sekä eri vaiheessa pohjaveden korkeushavaintoja. Maaperä Maaperästä saa tietoa tehdyistä maaperätutkimuksista (kairaukset) ja suunnitelmapiirustuksissa esitetyistä kairaustuloksista. Alue sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella. Pohjaveden havaintotietojen perusteella (GA11) voidaan päätellä, että pohjaveden pinta on kaivutason alapuolella. Kaikista suunnitelmasta poikkeavista maaperäolosuhteiden muutoksista urakoitsijan tulee välittömästi ilmoittaa rakennuttajalle. Mikäli työn aikana löytyy pilaantuneita tai saastuneita maita, on urakoitsijan välittömästi tiedotettava asiasta rakennuttajalle sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tai Uudenmaan ELY:lle Työnaikaiset mittaukset Suunnitelmat on laadittu korkeusjärjestelmässä N2000 ja tasokoordinaatistossa ETRS-GK25. Rakentaminen toteutetaan näissä järjestelmissä Työmäärien mittaukset Työmäärien mittauksissa noudatetaan INFRA 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö Määrämittausohje. 5-

6 4.1.3 Tarke- ja laadunvarmistusmittaukset Laadunvalmistusmittaukset suoritetaan InfraRYL 2006 määräysten mukaisesti. Laadunvarmistusmittauksista tehdään mittauspöytäkirjat, jotka hyväksytetään rakennuttajalla. Laadunvarmistusmittausten suorittajan on oltava rakennuttajan hyväksymä. 4.2 Katutöiden laadunvalvonta Rakennekohtaiset laatuvaatimukset ja laadunvalvontamenetelmät on esitetty työselityksen asianomaisessa kohdassa Materiaalien laadunvalvonta Ennen valmisosien ja materiaalien käyttöönottoa tehdään ne kokeet ja hankitaan ne todistukset, jotka on mainittu tässä työselityksessä tai niissä asiakirjoissa, joihin tämän työselityksen asianomaisessa kohdassa on viitattu Tiivistämistyön valvonta Sitomattomien rakennekerrosten ja maa-aineksista tehtävien rakenteiden tiiviys on esitetty työselityksen asianomaisessa kohdassa. 4.3 Johtotöiden laadunvalvonta Mittaukset ja tarkepiirustus Asema- ja leikkauspiirustussarjaan merkitään toteutettujen rakenteiden ja sijainnin poikkeamat suunnitelmaan verrattuna. Urakoitsija tekee paljastuneiden ja uusien maanalaisten rakenteiden (vesi- ja viemärijohtojen sekä ym. johtojen) tarkemittaukset ja tarkepiirustukset korkeusjärjestelmässä N2000 ja tasokoordinaatistossa ETRS-GK25 sisältäen ominaisuustiedon lisäksi sijainnin ja korkeustason (X, Y, Z). Jäte- ja sadevesiviemärit TV kuvataan, pöytäkirjat ja DVD- tiedostot luovutetaan tilaajalle. Valmiille vesijohdolle tehdään painekoe ennen vesijohdon desinfiointia, huuhtelua ja vesinäytteenottamista. Pöytäkirjat toimitetaan Hyvinkään Vedelle. 5. MAA- POHJA- JA KALLIORAKENTEET 5.1. Olevat rakenteet ja rakennusosat Työn aikana tulee huolehtia, että kaikki alueella olevat johdot, laitteet, varusteet yms. ovat toimintakunnossa koko työn keston ajan lukuun ottamatta vähäisiä, siirtotöistä aiheutuvia katkoksia. Urakoitsija ilmoittaa työnaikaisista vedenjakelukatkoksista kuluttajille tilaajan edustajien kanssa sovittavalla tavalla. Ennen kaivutöiden aloittamista urakoitsija selvittää kaikki alueella mahdollisesti olevat kaapelit yhdessä kaapelinomistajien kanssa. Johtojen ja kaapelien osalta tapahtuvat siirrot, purkamiset ja suojaamiset suorittaa niiden omistaja, ellei asiasta erikseen toisin sovita Poistettava kasvillisuus Kaupunki poistaa puuston tarvittavalta alueelta. Pintamaa poistetaan kivennäismaalajeihin saakka. Työssä tulee käyttää sellaista kalustoa, että pohjamaata ei tarpeettomasti häiritä. Ylimääräiset pintamaat, kannot ja kasvillisuuden urakoitsija toimittaa asianmukaiseen paikkaan. 6-

7 5.3. Suojattava kasvillisuus ja luontoalueet Välikaistalla ja tonttien rajan tuntumassa oleva puusto suojataan ja säilytetään. Välikaistalta joudutaan todennäköisesti poistamaan muutama puu Talvisillankadun ja Nummisillankadun (tonttikatu) välisellä osuudella. Poistettava puusto korvataan uudella vastaavalla katupuulla Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Valaisinpylväitä jalustoineen joudutaan väliaikaisesti poistamaan työalueelta arviolta viisi kappaletta. Valaisinpylväät on sähköistetty maakaapelilla. Talvisillankadun liittymäalueella on käytetty graniittireunakiveä. Ajoradan reunakiveä ja keskisaarekkeita puretaan ja rakennetaan uudestaan graniittireunakivellä ja saarekkeiden keskialueiden nurmetuksella. Nummisillankadulla ja Nummisillan alikäytävän kohdalla on käytetty liimattavaa betonireunakiveä, jota korjataan tarpeen mukaan Johto-, putki-, ja kaapelirakenteiden suojaaminen Työalueella sijaitsee mm. vesijohto- ja jätevesiviemärilinjoja, sähkö- ja tietoliikennekaapeleita. Ennen kaivutöiden aloittamista on hankittava kaikki tiedot laitteiden omistajilta maahan asennetuista putkista, kaapeleista ja muista rakenteista, jotka sijaitsevat työalueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Rakennustyössä noudatettavat järjestysohjeet velvoittavat kaivajaa ennen kaivutöitä varmistautumaan kaivualueella olevien kaapeleiden, johtojen ja putkistojen sijainnista. Suojaukset, siirto- ja purkutyöt tehdään laitteiden haltijan ohjeiden mukaisesti. Purkujätteistä huolehtii omistaja, ellei työmaalla toisin sovita. Kaivannossa olevat käytöstä pois jäävät vesihuollon johdot ja varusteet puretaan. Kaivannon ulkopuolella olevat, käytöstä poistettavat viemärikaivot ja vesijohdon varusteet puretaan ja putket vaahtobetonoidaan Kuivatusrakenteet Salaojat Tässä kohteessa ei salaojia rakenneta Maaleikkaukset ja -kaivannot Maaleikkaukset Maaleikkaukset InfraRYL 2010 mukaisesti. Ramboll Finland Oy laatii tähän kohteeseen vesihuoltokaivannoista kaivanto- ja tuentasuunnitelman (piir. nro ). Työssä otetaan huomioon työturvallisuuden edellyttämät toimet luiskien sortumisen ja muiden vahinkojen estämiseksi. Ylimääräiset kaivumassat sijoitetaan erillisille rakennuttajan osoittamalle tai hyväksymälle läjitysalueelle. Maaleikkaustyöt suoritetaan piirustuksissa esitettyjä korkeustasoja ja kaltevuuksia noudattaen sekä huomioiden rakennekerrosten vaatima tila ja työvarat. Maaleikkaustyö on suoritettava siten, ettei maapohja tarpeettomasti häiriinny eikä kaivannon viereinen kasvillisuus tai puusto tarpeettomasti vahingoitu. Mikäli työn aikana löytyy pilaantuneita tai saastuneita maita, on urakoitsijan välittömästi tiedotettava asiasta rakennuttajalle sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tai Uudenmaan ELY:lle Maakaivannot Laatuvaatimukset Laadunvalvonnassa noudatetaan tämän työselityksen lisäksi InfraRYL:ssä annettuja ohjeita. Yleisenä periaatteena on, että ennen ylemmän rakenneosan tekoa rakennuttajan tulee hyväksyä alempi rakenneosa. 7-

8 Maakaivannossa ei saa olla poikkeamia suunnitelman mukaisesta sijainnista. Kaivannossa tulee olla riittävät levennykset kaivojen ja putkien kohdalla. Rakennekerroksiin käytettävän materiaalin kelpoisuus on todettava rakeisuustutkimuksella. Materiaalin vaikutus rakennekerrospaksuuteen on tarvittaessa selvitettävä kantavuusmitoituksella. Johtokaivantojen asennusalustaan ja alkutäyttöön käytettävän materiaalin kelpoisuus on todettava rakeisuustutkimuksella. Lopputäyttöön käytettävän materiaalin kelpoisuus todetaan työmaalla tehtävillä mittauksilla. Laadun toteaminen Kaivannon sijainti ja leikkaustaso todetaan työn aikana tehtävien tarkemittauksin ennen asennusalustan tekoa. Urakoitsijan on varattava rakennuttajalle mahdollisuus tulla paikalle ennen rakenteiden ja putkien peittämistä (esim. valokuvausta varten). Kaivannon kuivanapito Kaivanto on pidettävä niin kuivana, että kaivannossa tehtävät työt voidaan asianmukaisesti suorittaa ja materiaalit tiivistää vaadittavaan tiiviyteen. Maa-aineksia sisältävää vettä ei työn aikana saa johtaa jo rakennettuihin putkistoihin. Kaivantoon tuleva vesi poistetaan pumppaamalla esimerkiksi kaivantoon tehdystä poterosta. Työohjeita Soveltuvin osin noudatetaan InfraRYL:n työohjeita Kaivanto-ohje RIL , VTT:n geotekniikan laboratorion tiedonantoja 29/77 "Johtokaivantojen tukemisohjeet" ja 28/77 "Pienten kaivantojen tukeminen", sekä työsuojeluhallituksen ohjetta "Kapeat kaivannot" ja Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa B3 Pohjarakennus. Kaivannot kaivetaan rakenteiden vaatimaan syvyyteen ja kaivannon seinämät tuetaan siten, ettei sortumia missään olosuhteissa pääse tapahtumaan ja riittävä työturvallisuus varmistetaan. Urakoitsija huolehtii kaivantojen kuivana pidosta, suojauksesta ja tuennasta. Tarvittavat tukiseinän mitoitukset kuuluvat urakoitsijalle. Liikakaivua sekä leveys- että pituussuunnassa on vältettävä. Kaivannon alaosa kaivetaan varovasti, jotta alapuolinen maaperä ei tarpeettomasti häiriinny. Valmiiksi kaivettu kaivannon pohja tasoitetaan ja siitä poistetaan kivet ja lohkareet. Kaivumaiden käsittely Kaivumaat sijoitetaan siten, etteivät ne aiheuta kaivannon seinämän sortumista eivätkä putoa kaivantoon tai vaaranna työturvallisuutta. Ne eivät saa estää tarvittavien työkoneiden pääsyä kaivannon vierelle. Kaivumassat, joita ei käytetä kaivannon täyttöön, kuljetetaan välittömästi ylijäämämassoille varatulle alueelle Putki- ja johtokaivannot InfraRYL 2010 kuvissa 16210:K1 ja 16210:K2 on esitetty tukemattoman maakaivannon ja kuvassa 16300:K2 tuetun maakaivannon poikkileikkauksen vähimmäismitat. Kaivannon tulee olla niin laaja, että seinämät tulevat vähintään 400 mm etäisyydelle putkista, kaivoista ja laitteista. Vesijohtojen etäisyys lähimmästä viemäriputkesta määräytyy viemärin tarkastuskaivon koon perusteella siten, että kaivon ja vesijohtoputken ulkopintojen väliin jää 100 mm vapaata tilaa. Talvityöt Kylmän sään aikana estetään kaivannon pohjan jäätyminen joko tekemällä loppukaivu välittömästi ennen putkiasennusta tai käyttämällä sopivia suojaustoimenpiteitä. Samoin tulee estää kaivannon seinämien jäätyminen kaivannon ylimmän putken laen korkeutta alempaa. 8-

9 Kaivannon tukirakenteet Kaivannon seinämät tuetaan, mikäli luiskia ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista tehdä riittävän loivina. Tukemistapa valitaan rakennuspaikan työnaikaisten pohjasuhteiden ja kaivannon mittojen perusteella. Kaivannon tukirakenteet on tehtävä siten, että työstä ei aiheudu haitallisia maaperän siirtymiä työn aikana. Tuenta puretaan siten, että maan liikkuminen kaivannon ympäristössä estyy. Kaivanto täytetään tukien poistamisen yhteydessä ja purkutyön on edettävä niin varovasti, ettei kaivanto pääse sortumaan tai putket siirtymään. Kaikki tukirakenteet poistetaan kaivannosta, ellei suunnitelmassa ole toisin esitetty Kalliokanaalit, -syvennykset ja -kuopat Laatuvaatimukset Mahdollisessa kalliokaivannossa ei saa olla poikkeamia suunnitelman mukaisesta sijainnista. Kaivannossa tulee olla riittävät levennykset kaivojen kohdalla. InfraRYL 2010 kuvassa 17210:K1 on esitetty louhittavan kaivannon poikkileikkauksen vähimmäismitat. Laadun toteaminen Kaivannon sijainti ja leikkaustaso todetaan työn aikana tehtävien tarkemittauksin ennen asennusalustan tekoa. 1 m 3 kivien irrotus, kuormaus ja kuljetus Suurien > 1 m 3 kivien irrotus, kuormaus ja kuljetus kuuluvat urakkaan. Määrämittauksen suorittaa urakoitsija ja hyväksyttää rakennuttajalla. Suuret kivet kuljetetaan urakoitsijan hankkimaan luvalliseen paikkaan Penkereet, maapadot ja täytöt Kaivantojen täytöt Asennusalustat Putkilinjat perustetaan suunnitelman mukaisesti maanvaraisesti 150 tai 200 mm:n asennusalustalle. Mikäli kaivutöiden yhteydessä havaitaan tarvetta tukevampaan perustustapaan, käytetään 30 cm sora-arinaa InfraRYL 2010 kohdan mukaisesti. Materiaalivaatimukset Tasauskerroksen materiaalina käytetään mursketta. Suurin sallittu raekoko on DN<200 putkelle 20 mm ja DN>200 putkelle 32 mm. Murskeen käyttö on sallittavaa muoviputkien DN >100 tasauskerrokseen, suurin sallittu raekoko on 16 mm. Kun olosuhteet ovat sellaiset, että asennusalustan hienoaines voi jäätyä, asennusalusta voidaan tehdä sepelistä tai sorasepelistä, jonka raekoko on # 8-32 mm (hienoaines puuttuu). Kaivannon pohjalle tehdään vähintään 150 (200) mm paksuinen tasauskerros. Kerros tiivistetään vähintään 90 % tiiviysasteeseen tai < 2,8 tiiveyssuhteeseen. Laadun toteaminen Tasauskerroksen tiiviysasteen pienin sallittu yksittäinen mittaustulos saa olla tiiveysasteen mittauksissa 88 % Alkutäytöt Materiaalivaatimukset Alkutäyttö tehdään pääsääntöisesti murskeesta joka täyttää putken tasauskerrokselle esitetyt vaatimukset ja tiivistetään vaadittuun tiiveyteen. Muoviputkien alkutäyttö tehdään vaiheittain noudattaen julkaisun Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket ohjeita. 9-

10 Alkutäyttö tiivistetään vähintään 95 %:n tiiviysasteeseen tai < 2,5 tiiveyssuhteeseen. Täyttö ulotetaan vähintään 300 mm ylimmän putken laen yläpuolelle. Laadun toteaminen Alkutäytön tiiviysasteen pienin sallittu yksittäinen mittaustulos saa olla 93 %. Vettä pidättävä pato Jos kaivanto on huonosti vettä läpäisevässä maalajissa, tulee veden virtaus tasauskerroksessa ja täyttömateriaalissa estää. Kaivantoon rakennetaan tällöin noin 1 metrin pituisia sulkuja vedenläpäisevyydeltään samanarvoisesta maalajista kuin ympäröivä maaperä. Pato voidaan rakentaa myös bentoniittimatosta. Padon kohta tiivistetään mahdollisimman hyvin alkutäytön tiiviysvaatimusta vastaavaksi. Työohjeita Ennen täyttöä tarkastetaan, että putket ovat vahingoittumattomat, oikeilla paikoillaan ja oikein asennettu. Alkutäyttömateriaali lasketaan kaivantoon varovasti, tasaisesti putkien molemmille puolille. Täytön ensimmäinen vaihe tehdään lapiotyönä tai muulla sellaisella menetelmällä, etteivät putket siirry paikaltaan tai vaurioidu. Alkutäyttömateriaalia sullotaan putkien alle ja sivuille siten, ettei putkien korkeusasema muutu. Ensimmäinen täyttökerros tehdään enintään putken puolivälin korkeuteen. Täytekerroksen tulee olla putken molemmilla puolilla täytön eri vaiheissa likimain samalla korkeudella. Alkutäyttö ulotetaan lopputäyttömateriaalin suurimman lohkarekoon verran, kuitenkin vähintään 300 mm, ylimmän putken yläpuolelle. Muoviputken päälle tulevat täyttömassat saadaan tiivistää koneellisesti vasta sen jälkeen, kun putken laen päällä on vähintään 0,3 m:n paksuinen täyttökerros Salaojien ympärystäytöt Tässä kohteessa ei rakenneta uusia salaojia Lopputäytöt Täyttömateriaali ei saa sisältää aineita, jotka voivat vahingoittaa putkia tai liitosmateriaalia. Lopputäyttö liikennöitävällä alueella Lopputäyttö ulotetaan katurakenteen rakennekerrosten alarajaan. Lopputäyttö tehdään tiivistämiskelpoisella kivennäismaalla. Mikäli kaivannoista saatu maa-aines on hyvin tiivistyvää, käytetään sitä. Suurin sallittu kivien tai lohkareiden läpimitta on 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta, kuitenkin enintään 400 mm. Jos lopputäyttö on niin ohut, että louhetta ei voida käyttää, täyttö tehdään jakavan kerroksen kiviaineksilla. Maalla tehty lopputäyttö tiivistetään kerroksittain 90 % tiiviysasteeseen tai < 2,8 tiiveyssuhteeseen. Lopputäyttö liikennöitävän alueen ulkopuolella Lopputäyttöön käytetään kaivumaita. Lopputäyttömateriaalin suurin sallittu raekoko on sama kuin liikennöitävällä alueella. Kaivanto tulee täyttää sellaiseen korkeuteen, että täyttö myöhemmin tiivistyessään asettuu ympäröivän maanpinnan korkeuteen. Olemassa oleva puusto ja pensaikko on poistettava VH-linja 1 täyttöjen kohdalta. Liikennöitävillä alueilla lopputäyttö tiivistetään kerroksittain 90 % tiiviysasteeseen ja ulotetaan rakennekerrosten alapintaan. Kaivojen sivuilla lopputäyttö tehdään vähintään 0,4 m etäisyyteen niiden ulkopinnasta. Lopputäyttö tehdään routimattomalla materiaalilla. Laadun toteaminen Lopputäytön tiiviysaste todetaan mittauksin 50 m välein, kuitenkin vähintään yksi mittaus/työkohde. Pienin sallittu yksittäinen mittaustulos saa olla 88 % (Proctor). Kaivojen ympärystäyttö Kaivojen, palopostien ja sulkuventtiilien sivuilla, vähintään 0,4 m:n etäisyyteen niiden ulkopinnasta, lopputäyttö tehdään routimattomalla materiaalilla. 10-

11 Tuetun kaivannon täyttö Tuetun kaivannon lopputäyttö tehdään tukirakenteiden poistamisen edetessä siten, ettei kaivanto pääse sortumaan, tiivistetty kaivantotäyte löyhtymään tai putket siirtymään. Viimeistelytyöt Työalue siistitään ja kunnostetaan entistä vastaavaan kuntoon. Maanpinta tasataan sekä muotoillaan, kun putkilinjan painumat ovat saavuttaneet lopullisen tasonsa. Kaikki rakennusjätteet ja tilapäisiksi tarkoitetut rakenteet poistetaan. Tukkeutuneet ojat ja rummut avataan. Tilapäisesti siirretyt kasvit, laitteet yms. siirretään takaisin entisille paikoilleen. 6. PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET Vesihuoltokaivantojen rakennekerrokset tehdään kerroksittain tiivistäen. Kerralla levitettävän kerroksen paksuuden tule olla sellainen, että kerros saadaan käytettävissä olevalla tiivistyskalustolla riittävän tiiviiksi. Rakennekerrospaksuus on ajoradalla 600 (routimaton pohjamaa) ja kevyenliikenteenväylillä 500 (routimaton pohjamaa) Rakennekerrosten rakeisuuskäyrien ohjealueet sekä tiiviysja kantavuusvaatimukset on esitetty InfraRYL 2010:ssä Päällysrakenteen osat Suodatinkankaat Tässä kohteessa päällysrakenteessa ei ole kuitukangasta Tukikerros Ennen kerroksen rakentamista tarkastetaan leikkauspohjan taso, leveys ja pinnan muoto sekä tehdään tarvittavat korjaukset. Tukikerroksen materiaalina käytetään soraa mm, jonka rakeisuusalue on InfraRYL:n mukainen Kantava kerros Kantavan kerroksen yläosa tehdään murskeesta 0 25 mm ja alaosa murskeesta 0 65 mm. Kantavan kerroksen ylin 5 cm rakennetaan vasta myöhemmin päällystystöiden yhteydessä. Rakeisuusalue on InfraRYL:n mukainen Päällysteet ja pintarakenteet Ajoradan kulutuskerros tehdään asfalttibetonista AB 16, kerroksen paksuus 50 mm, lisäksi sidottu kantavan kerroksen yläosa ABK 32 (ei tonttikadulla), kerroksen paksuus 50 mm. Jalankulku- ja pyöräteiden kulutuskerros tehdään asfalttibetonista AB 11, kerroksen paksuus 40 mm Siirtymäkiilat Siirtymäkiilat on esitetty suunnitelmassa rakennepaksuuden muuttuessa Reunatuet Rikkoontuvien reunakivien tilalle asennetaan liimattava betonireunakivi. Reunakiven korkeus valmiista asfaltin pinnasta on 120 mm. Kevyen liikenteen väylän ja ajoradan liitoskohta rakennetaan ilman reunakiveä asfalttiviisteellä. 7. KASVILLISUUSRAKENTEET Kasvualustat ja katteet Vihertyöt tehdään Viherrakentamisen työselitys VRT`11 mukaisesti. Viheralueiden hoidossa noudatetaan Viheralueiden hoidon työselityksen VHT`14 mukaisia ohjeita. 11-

12 Kasvualustan pinnassa ei saa olla painanteita. Alustan pinnan tasaisuutena sallitaan ± 30 mm heitto 3 m oikolaudalla katsottuna Nurmi- ja niittyverhoukset Työssä rikkoontuneet nurmialueet korjataan. Kasvualustan syvyys on 20 cm. Siemenien kylvömäärä 2,5 kg/aari Puut Uutta katupuuistutusta ei ole tässä vaiheessa tiedossa. 8. JÄRJESTELMÄT 8.1. Jätevesiviemärit Jätevesiviemärimateriaalit Rakentamisessa käytetään uusia, standardin mukaisia, laadultaan hyviä ja hyväksi tunnetuilta valmistajilta hankittuja putkia, putkien ja kaivojen osia sekä liitostarvikkeita. Euroopan Unionin rakennustuoteasetus tuli voimaan Asetus edellyttää että rakennustuotteille, jotka sijoitetaan Euroopan talousalueen (ETA) markkinoille ja joita koskee harmonisoitu eurooppalainen standardi (hen) tai eurooppalainen arviointiasiakirja (EAD), on laadittava suoritustasoilmoitus (DoP) ja tuote on CE- merkittävä. Rakentajan on vaadittaessa esitettävä laadunvalvontatodistukset rakentamiseen käyttämistään tuotteista ja tarvikkeista. Todistusten tulee olla joko materiaalin toimittajan tai virallisen tutkimuslaitoksen oikeaksi varmentamia Jätevesiviemäriputket Viettoviemäreissä käytetään muhvillisia muoviputkia ja yhteitä (SFS-EN ). Yhteet ja kulmat ovat tehdasvalmisteisia. Tiivisteenä käytetään putkitoimittajan tiivisteitä (SFS-EN-681-1). Paineviemärissä käytetään polyeteeniputkia (PE- putkia) (SFS-EN ). Paineviemärin liitokset tehdään vetoa kestävinä liitoksina puskuhitsaamalla, sähköhitsausyhteillä tai laippaliitoksilla, mutterit ja aluslevyt ovat haponkestävää terästä SS2343. Kaikissa putkissa tulee olla niitä koskevan standardin mukaiset merkinnät. Putkien on täytettävä voimassa olevat standardit. Asentamisessa noudatetaan työselityksen sekä putkien ja tarvikkeiden valmistajien ohjeita. Ennen asentamista tarkistetaan, että putkikaivanto ja asennusalusta ovat suunnitelman mukaiset. Runkoviemärit Jätevesiviemärin runkolinjana käytetään PVC/k SN8 luokan Ø 315, 400, 500 ja 560 mm:n muoviputkia (esim. Uponor maaviemärijärjestelmä PVC, SN8). Jätevesiviemärissä Ø 560 käytetään uudelleen nykyisiä KwhPipen pätkäsujutusputkia. Taloviemärihaarat Tonttiliittymä tontille rakennetaan SN8-luokan 110 mm:n muoviputkesta (esim. Uponor PPkiinteistöjärjestelmä / PVC) Tarkastuskaivot ja putket Materiaalivaatimukset Jätevesiviemäriverkoston tarkastuskaivot ovat pääasiassa muovisia tilauskaivoja 500/560 (SFS- EN ). Kaivot varustetaan säätöputkella ja valurautakansistolla. Teleskooppikaivojen teoreettiseen korkeuteen varataan 300 mm:n liikevarat alaspäin ja ylöspäin (yhteensä 600 mm). Tarkastuskaivoina käytetään myös Ø 800 EK- Cr- luokan betonikaivoja (SFS- EN- 1917). Kaivot varustetaan säädettävällä valurautakansistolla. Tiivisteenä käytetään kaivotoimittajan esiasennettuja tiivisteitä (SFS-EN-681-1). 12-

13 Kaivot asennetaan pystysuoraan. Poikkeama saa olla enintään 10 mm 1 m matkalla. Kaivojen sijainnissa vaakatasossa sallitaan enintään +100 mm:n poikkeama. Linjan pituussuunnassa sallitaan 300 mm poikkeama kun kaivoon ei tule liittymiä. Kansistot Kaivojen kansina käytetään valurautaisia 40 kn umpikansia Kelpoisuuden osoittaminen Laadun toteaminen Katso kohta Rakenteita ei saa peittää ennen kuin mittaukset tarkepiirustusten ja johtokarttojen laatimista varten on tehty. Vietto- ja paineviemäreiden tiiveys Katso kohta Työohjeita Putkien, putkien osien ja muiden tarvikkeiden kuljetuksessa, varastoinnissa, ja käsittelyssä noudatetaan tuotteen valmistajan ohjeita. Asennuksessa noudatetaan työselitysten lisäksi putkien ja tarvikkeiden valmistajan ohjeita. Suunniteltu jätevesiviemäri liitetään nykyiseen jätevesiviemäröintiin Nummisillankadun tonttikadun liittymän kohdalla paalulla 188 sekä Läntisen yhdystien reunassa ja Manunkadun liittymässä. Valmiin jätevesiviemärin sallitut mittapoikkeamat on esitetty kohdassa / InfraRYL 2006 Osa Hulevesiviemärit Hulevesiviemärimateriaalit Rakentamisessa käytetään uusia, standardin mukaisia, laadultaan hyviä ja hyväksi tunnetuilta valmistajilta hankittuja putkia, putkien ja kaivojen osia sekä liitostarvikkeita. Rakentajan on vaadittaessa esitettävä laadunvalvontatodistukset rakentamiseen käyttämistään tuotteista ja tarvikkeista. Todistusten tulee olla joko materiaalin toimittajan tai virallisen tutkimuslaitoksen oikeaksi varmentamia Hulevesiviemäriputket Viettoviemäreissä käytetään muhvillisia muoviputkia ja yhteitä (SFS- EN tai 13476) sekä EKbetoniputkia (SFS- EN- 1716). Yhteet ja kulmat ovat tehdasvalmisteisia. Alueella tulee käyttää putkitoimittajan tiivisteitä (SFS- EN ). Kaikissa putkissa tulee olla niitä koskevan standardin mukaiset merkinnät. Putkien on täytettävä voimassa olevat standardit. Asentamisessa noudatetaan työselityksen sekä putkien ja tarvikkeiden valmistajien ohjeita. Ennen asentamista tarkistetaan, että putkikaivanto ja asennusalusta ovat suunnitelman mukaiset. Runkoviemärit Hulevesiviemärin runkolinjana käytetään SN8 luokan Ø 315 mm:n muoviputkia (esim. Uponor IQ, SN8) ja Dr- luokan Ø 800 mm:n EK- betoniputkia. Hulevesikaivon yhdysputki Hulevesitarkastuskaivon ja huleveden ritiläkaivon välisenä yhdysputkena käytetään SN8 luokan Ø 160 mm:n muoviputkea (esim. Uponor IQ, SN8). Taloviemärihaarat Tonttiliittymä tontille rakennetaan SN8-luokan 160 mm:n muoviputkesta (esim. Uponor IQ, SN8). Talohaara rakennetaan katu- ja jakelujohdosta noin 1 metriä tontin alueelle. 13-

14 Putket rakennetaan 2 % kaltevuudella tontin puolelta runkoviemärin liitoskohtaan Tarkastuskaivot ja putket Materiaalivaatimukset Hulevesiviemäriverkoston tarkastuskaivot ovat muovisia tilauskaivoja 500/560 (SFS- EN ) ja Cr- luokan 1200 mm:n EK- betonikaivoja (SFS- EN- 1917). Muovikaivot varustetaan säätöputkella ja valurautakansistolla. Teleskooppikaivojen teoreettiseen korkeuteen varataan 300 mm:n liikevarat alaspäin ja ylöspäin (yhteensä 600 mm). Betonikaivot varustetaan säädettävällä valurautakansistolla. Hulevesiritiläkaivoina käytetään Ø 800 EK- Cr- luokan betonikaivoja (SFS- EN- 1917), kaivot varustetaan säädettävällä valurautaisella ritiläkannella tai kitakansistolla sekä hyötykorkeudeltaan 0,6 m:n sakkapesällä. Tiivisteenä käytetään kaivotoimittajan esiasennettuja tiivisteitä (SFS-EN-681-1). Kaivot asennetaan pystysuoraan. Poikkeama saa olla enintään 10 mm 1 m matkalla. Kaivojen sijainnissa vaakatasossa sallitaan enintään +100 mm:n poikkeama. Linjan pituussuunnassa sallitaan 300 mm poikkeama kun kaivoon ei tule liittymiä. Kansistot Kaivojen kansina käytetään valurautaisia 40 kn umpi-, ritilä- ja kitakansia Kelpoisuuden osoittaminen Laadun toteaminen Katso kohta Rakenteita ei saa peittää ennen kuin mittaukset tarkepiirustusten ja johtokarttojen laatimista varten on tehty. Viettoviemäreiden tiiveys Katso kohta Työohjeita Putkien, putkien osien ja muiden tarvikkeiden kuljetuksessa, varastoinnissa, ja käsittelyssä noudatetaan tuotteen valmistajan ohjeita. Asennuksessa noudatetaan työselitysten lisäksi putkien ja tarvikkeiden valmistajan ohjeita. Suunniteltu hulevesiviemäri laskee viettona nykyiseen laskuojaan Sveitsinpuistossa. Sieltä hulevedet virtaavat edelleen Vantaanjokeen Hyyppärän alueen pohjoispuolella. Yläjuoksulla suunniteltu sadevesiviemäri liittyy nykyiseen viemäröintiin Nummisillan alikäytävän kohdalla. Valmiin hulevesiviemärin sallitut mittapoikkeamat on esitetty kohdassa / InfraRYL 2006 Osa Vesijohdot Vesijohtomateriaalit Vesijohtoverkoston rakentamisessa käytetään uusia, standardin mukaisia, laadultaan hyviä ja hyväksi tunnetuilta valmistajilta hankittuja putkia, putkien ja kaivojen osia sekä liitostarvikkeita. Rakentajan on vaadittaessa esitettävä laadunvalvontatodistukset rakentamiseen käyttämistään tuotteista ja tarvikkeista. Todistusten tulee olla joko materiaalin toimittajan tai virallisen tutkimuslaitoksen oikeaksi varmentamia Vesijohtoputket Vesijohtona käytetään muhvillisia muoviputkia ja yhteitä (SFS-EN ). Yhteet ja kulmat ovat tehdasvalmisteisia. Tiivisteenä käytetään putkitoimittajan tehdasasenteisia tiivisteitä (SFS-EN-681-1). Kaikissa putkissa tulee olla niitä koskevan standardin mukaiset merkinnät. Putkien on täytettävä voimassa olevat standardit. 14-

15 Runkovesijohdot Vesijohtona käytetään pääasiassa PN 10-luokan Ø 110, 160 ja 225 mm:n muhvillisia muoviputkia ja yhteitä ja yhteitä (esim. Uponor putkijärjestelmän PVC-putkea, PN10). Asentamisessa noudatetaan työselityksen sekä putkien ja tarvikkeiden valmistajien ohjeita. Ennen asentamista tarkistetaan, että putkikaivanto ja asennusalusta ovat suunnitelman mukaiset. Vesijohdon rakentaminen tapahtuu rinnan jäte- ja hulevesiputkien rakentamisen kanssa. Talovesijohdot Tässä kohteessa ei ole uusia talovesijohtoja Vesijohtolinjan laitteet Sulkuventtiilit Rakennettavien venttiilien paikat on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Runkovesijohdon sulkuventtiili on DN 100, 150 ja 200. Sammutusvesiaseman yhdysjohto varustetaan sulkuventtiilillä DN 150 ja huuhtelupostin yhdysjohto sulkuventtiilillä DN 100. Venttiileinä käytetään maahan asennettavia valurautaisia kumiluistinventtiileitä, esim. tyyppi Lining. Venttiilit asennetaan laippa- tai muhviliitoksella ja taloventtiili kierteettömällä putkiliittimellä. Venttiilit varustetaan karanjatkolla ja valurautaisella venttiilinhatulla. Sulkuventtiili varustetaan merkkikilvellä, asennus rakennuksen seinään tai tarvittaessa maahan lyötyyn n. 2,2 m pituiseen U65-profiiliin Sammutusvesiasemat ja huuhtelupostit Sammutusvesiasema ja huuhteluposti rakennetaan suunnitelmapiirustuksessa esitettyihin paikkoihin. Yhdysjohtona käytetään 160 M PN 10 johtoa (sammutusvesiasema) ja 110 M PN 10 johtoa (huuhteluposti. Sammutusvesiaseman ja huuhtelupostin sijainti merkitään maastoon asiaankuuluvin kilvin selvästi havaittavaan paikkaan Kulmakappaleet ja putkientuenta Vesijohdon kulmat ja haarat tuetaan betonilaattaan InfraRYL:n ohjeen mukaisesti. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää muhvilukkoja tai vetoa kestäviä putkiliittimiä Vesijohdon vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Laatuvaatimukset Katso kohta Rakenteita ei saa peittää ennen kuin mittaukset tarkepiirustusten ja johtokarttojen laatimista varten on tehty. Vesijohdon tiiveys, huuhtelu ja painekoe Tiiveyskoe tehdään vesipainekokeena lopputäytön tekemisen ja huuhtelunjälkeen ennen desinfiointia ja laaditaan pöytäkirja. Vesipainekoe, huuhtelu ja desinfiointi tehdään InfraRYL 2006 mukaisesti. Rakennuttaja tutkituttaa ja hyväksyttää vesinäytteet urakoitsijan kustannuksella. Painekokeen aikana kaivannossa ei saa työskennellä. Työohjeita Putkien, putkien osien ja muiden tarvikkeiden kuljetuksessa, varastoinnissa, ja käsittelyssä noudatetaan tuotteen valmistajan ohjeita. Asennuksessa noudatetaan työselitysten lisäksi putkien ja tarvikkeiden valmistajan ohjeita. Suunniteltu runkovesijohto liitetään kolmessa eri kohdassa nykyiseen vesijohtoverkostoon, Hunsalankadun vesijohtolinjaan, Nummisillankadulla (tonttikatu) ja Manunkadulla ja Nummisillankadulla olevaan vesijohtolinjaan. 15-

16 Valmiin vesijohdon sallitut mittapoikkeamat on esitetty kohdassa / InfraRYL 2006 osa TURVALLISUUSRAKENTEET JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT 9.1. Liikennemerkit Väliaikaisesti poistetut liikennemerkit asennetaan takaisin mahdollisimman nopeasti. Työalueella vaurioituneet liikennemerkit ja katunimikilvet uusitaan tarpeen mukaan. Uusina liikennemerkkeinä käytetään vakiokokoisia merkkejä, joiden kalvokalvotyyppi on liikenteenohjaussuunnitelmassa esitetyn taulukon mukainen, pääasiassa R2. Liikennemerkkipylväinä käytetään pyöreitä teräsputkia 60/2. Liikennemerkkipylväät asennetaan elementtivalmisteiseen betonijalustaan H 700 viheralueella ja päällystetyllä alueella betonijalustaan H500. Liikennemerkkijalusta asennetaan siten, että jalustan yläpinta on enintään 70 mm ympäröivän maanpinnan tasoa ylempänä. Liikennemerkki kiinnitetään pylvääseen kuumasinkityllä kiinnikkeillä tai ominaisuuksiltaan vastaavilla. Pylväs kiinnitetään jalustaan lukitusrenkain, kiinnitysruuveilla tai kuumasinkityillä kiinnikkeillä. Hyvinkäällä Kari Pulkkinen Suunnittelupäällikkö 16-