Telalahdentien ja Kuoppanotkonkadun saneeraus

Transkriptio

1 ym-suunnittelu oy Mänttä-Vilppulan kaupunki Telalahdentien ja Kuoppanotkonkadun saneeraus Työselitys Työnro: Ym-Suunnittelu Oy Hietarannantie Vilppula puhelin:

2 Sivu 2 / 18 Sisällysluettelo Yleistä YHTEISET TYÖT TYÖMAAN HALLINTO Katselmukset TOIMINNAN JÄRJESTELY Liikennejärjestelyt ja suojatoimenpiteet MAASTOTUTKIMUKSET JA LAADUNVALVONTA Mittaustyöt ja maaperätutkimukset Työnaikaiset mittaukset Materiaalien laatu ja töiden laadunvalvonta YLIJÄÄMÄMASSOJEN KÄSITTELY ALUSTAVAT TYÖT Hyötypuun hakkuu Kasvillisuuden ja pintamaan poisto ja raivaus Johtojen ja rakenteiden purku, suojaus tai siirto LIIKENNEVÄYLÄTYÖT MAALEIKKAUS KALLIOLEIKKAUS KUIVATUSRAKENTEET Avo-ojan ja maakaivannon tekeminen Salaojat Rummut POHJANVAHVISTUS PENGERRYS Maapenger Louhepenger PÄÄLLYSRAKENNETYÖT Kuitukangas Suodatinkerros Jakava kerros Tukikerros louheesta Kantava kerros Kulutuskerros asfaltista VIIMEISTELYTYÖT JA ERIKOISRAKENTEET Katuvihertyöt Liikennemerkit ja opastustaulut VALAISTUS- JA KAAPELIKAIVANTO VESIHUOLLON MAATYÖT MAAKAIVANNON TEKEMINEN KALLIOKAIVANNON TEKEMINEN TUENTA PUTKILINJAN PERUSTAMINEN Kiviainesarina TÄYTTÖTYÖT JA PENGERRYS Asennusalusta Alkutäyttö Lämpöeristeen teko Lopputäyttö Pengerrys VIIMEISTELY VIEMÄRITYÖT JÄTEVESIPUTKET HULEVESIPUTKET VIEMÄRIKAIVOT JA TARKASTUSPUTKET Jätevesiviemärin kaivot ja tarkastusputket Hulevesiviemärin kaivot ja tarkastusputket VESIJOHTOTYÖT VESIJOHDOT VESIJOHDON LAITTEET... 18

3 Sivu 3 / Sulkuventtiili Palopostit Vesijohdon kulmatuet... 18

4 Sivu 4 / 18 Yleistä Rakennuskohde Rakennuskohteena on Mänttä-Vilppulan kaupungissa, Moision alueella sijaitsevien katujen, Telalahdentie ja Kuoppanotkonkatu, saneeraaminen sekä Peltoniemenkadun hulevesipumppaamo. Tämä työselitys käsittää kadun ja kunnallistekniikan rakentamistyöt. Moision alue sijaitsee kaupungin keskustan pohjoispuolella, sen välittömässä läheisyydessä, noin 1,0 km pohjoiseen/koilliseen. Telalahdentie toimii alueen liikennettä kokoavana pääväylänä ja kulkee asuinalueen läpi. Kuoppanotkonkatu rajautuu toiselta sivulta rakennettuun asuinalueeseen. Kadun vasemmalla puolella sijaitsee urheilu- ja leikkikenttä sekä puistoalue. Kadut päällysrakenteet saneerataan ja Telalahdentielle rakennetaan samassa yhteydessä välikaistalla erotettu kevyenliikenteen väylä. Valaistus uusitaan molemmille kadulle. Saneerattavilla kaduilla on nykyinen jätevesiviemäri- ja vesijohtoverkosto sekä osalla Kuoppanotkonkatua myös hulevesiviemäröinti. Saneeraustyön yhteydessä kunnallistekniikka uusitaan. Samalla myös nykyinen hulevesiviemäri uusitaan ja kuivatusta laajennetaan siten, että jatkossa hulevesiviemäri kattaa saneerattavat kadut kokonaisuudessaan. Myös Peltoniemenkadulla sijaitseva hulevesipumppaamo uusitaan. Työssä noudatettavat asiakirjat ja määräykset Rakennustyössä noudatetaan tätä työselitystä ja sen liitteitä sekä seuraavia työselityksiä ja ohjeita: Kunnallisteknisten töiden yleinen työselitys 02, KT 02 Kunnallisteknisten töiden määrämittausperusteet 2002, KM 02 Kadunsuunnittelun ja rakentamisen tekniset ohjeet, Katu 2002 InfraRYL 2010, Osa 1, Väylät ja alueet InfraRYL 2006, Osa 2, Järjestelmät ja täydentävät osat Infra 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje, Versio 2.1 Asfalttinormit 2011 Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket, RIL Muoviputkistandardit (SFS) Pohjarakennusohjeet, RIL Kaivanto-ohje, RIL Kapeat kaivannot, työsuojeluhallituksen esite 4/83 Muita Rakennusinsinöörien liiton julkaisemia rakentamista koskevia normeja ja ohjeita Putkivalmistajien ja laitteiden toimittajien asennus- ym. ohjeita

5 Sivu 5 / 18 Paikallisia rakentamisesta annettuja määräyksiä sekä viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä Voimassa olevia rakentamisesta ja työsuojelusta annettuja lakeja, asetuksia ja määräyksiä Viranomaisten, rakennuttajan tai suunnittelijan työnaikana antamia määräyksiä tai ohjeita Rakennuttaja Mänttä-Vilppulan kaupunki (kadut ja hulevesi) PL MÄNTTÄ Yhteyshenkilö: Maanrakennusmestari Arto Myllylä puh Mäntän Kaukolämpö ja Vesihuolto oy (vesi- ja jätevesi) PL Mänttä Yhteyshenkilö: Vesihuoltoinsinööri Timo Hänninen puh Suunnittelija Ym-Suunnittelu Oy Teerikorventie Mänttä Yhteyshenkilö: Juha Uotila puh YHTEISET TYÖT TYÖMAAN HALLINTO Katselmukset Ennen töiden aloittamista pidetään alkukatselmus, jossa on mukana rakennuttajan ja urakoitsijan edustaja sekä tarvittaessa maanomistajia ja suunnittelijan edustaja. Katselmuksessa todetaan mm. käytettävä työalue, suojattavat ja siirrettävät rakenteet, väliaikaiset rakennukset ja varastointipaikat sekä toimenpiteet työstä aiheutuvien haittojen poistamiseksi tai vähentämiseksi. Työalue on pääosin kaavan mukainen katualue. Vesihuoltoa rakennetaan osin myös puistoalueille, jossa työalueen leveys on noin 10 m (hulevesiviemärin

6 Sivu 6 / 18 purkuputki). Tonttihaarat rakennetaan tontin rajan sisälle maksimissaan noin 1 m matkalta, mutta mahdollisuuksien mukaan liitos pyritään tekemään heti rajalla. Työalueen ylittäminen ilman maanomistajan lupaa ja rakennuttajan suostumusta on kielletty. Katualueen ulkopuolelle sijoittuvasta rakentamisesta sovitaan rakennuttajan kanssa erikseen. Työnaikana pidetään katselmuksia tarvittaessa. Ennen louhintatöitä pidetään KT 02 mukaiset räjäytys- ja louhintakatselmukset. Tärinäkatselmukset tekee urakoitsija. Tarvittaessa tärinöitä tulee mitata. Katselmuksen perusteella sovitaan rakennuttajan kanssa tärinämittauskohteet. Loppukatselmuksessa todetaan, ettei alueelle ole jäänyt ylijäämämassoja eikä muita työssä käytettyjä ja ylijääneitä tai työn yhteydessä purettuja materiaaleja. Samalla todetaan, että yksityiselle maanomistajalle palautuva työalue on siistitty alkuperäistä vastaavaksi, jotta maanomistajan kanssa voidaan pitää loppukatselmus. Kaikista katselmuksista laaditaan pöytäkirjat TOIMINNAN JÄRJESTELY Liikennejärjestelyt ja suojatoimenpiteet Työmaa-alue tulee merkitä selkeästi maastoon liikennemerkeillä, vilkuilla ja suojaaidoilla, lippusiimaa saa käyttää vain liikenteen optiseen ohjaukseen. Urakoitsija vastaa työnaikaisista liikennejärjestelyistä ja työmaateistä. Liikennejärjestelyt toteutetaan noudattaen Suomen kuntatekniikan yhdistyksen julkaisua 1/2013 "Tilapäiset liikennejärjestelyt katu- ja yleisillä alueella". Alueen kiinteistöille tulee olla vapaa pääsy lyhytkestoisia katkoksia lukuun ottamatta. Urakoitsijan on ilmoitettava poikkeavista liikennejärjestelyistä poliisi- ja pelastusviranomaisille. Urakoitsija laatii työnaikaisen liikenteen ohjaussuunnitelman ja hyväksyttää sen rakennuttajalla. Urakoitsija on varauduttava työkohteen kunnossa- ja puhtaanapitoon. Työskentelyssä sähkö-, puhelin-, vesi-, yms. linjojen läheisyydessä tulee urakoitsijan noudattaa laitteiden omistajien ohjeita MAASTOTUTKIMUKSET JA LAADUNVALVONTA Mittaustyöt ja maaperätutkimukset Suunnittelun lähtökohtana on alueelle kesällä 2014 tehty kartoitus. Koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK24 ja korkeusjärjestelmä N Alueella on tehty pohjatutkimuksia tärykairauksin kalliopinnan määrittämiseksi.

7 Sivu 7 / 18 Kalliota esiintyy paikoin molemmilla kaduilla. Kairaustulokset on esitetty suunnitelmissa. Maaperää/maalajia ei ole tutkittu tai selvitetty kairauksin, mutta yleisesti perusmaa on tällä alueella silttiä/silttimoreenia Työnaikaiset mittaukset Tilaaja asentaa työtä varten tarvittavat mittausmerkinnät kadun rakentamista varten noin 20 m välein ja kaivojen kohdalle ns. ajoportin. Asetettuja merkkejä ei saa poistaa kuin pakottavan syyn takia, jos työtä ei voi muuten suorittaa. Putkien asennustyössä tarvittavan mittaustyön sekä työnaikaisen jatkuvan mittaustyön tekee urakoitsija Materiaalien laatu ja töiden laadunvalvonta Rakennustyössä tulee käyttää ensiluokkaisia, uusia rakennusaineita, hyväksi tunnettuja työtapoja, pätevää työnjohtoa ja työntekijöitä. Työssä saa käyttää ainoastaan CE merkittyjä materiaaleja. Tiiviystarkkailu tehdään työtapatarkkailuna. Tarvittavien tiivistyskertojen määrä määräytyy käytettävän tiivistyskaluston mukaan ja määrä selvitetään työmaalla. Tiiviysvaatimuksissa noudatetaan KT 02. Käytettävien materiaalien kelpoisuus tulee osoittaa KT 02 mukaisesti. Työn valmistuttua rakennuttaja mittaa putkien, kaivojen ja toimilaitteiden lopulliset sijainnit ja todentaa kadun sijainnin YLIJÄÄMÄMASSOJEN KÄSITTELY Ylimääräinen maa kuljetetaan ja läjitetään rakennuttajan osoittamalle maankaatopaikalle, etäisyys 6 km. Pintamaat tulee eritellä ja ne läjitetään omaan kasaan. Kivet ja ylijäämälouhe kuljetetaan ja läjitetään rakennuttajan osoittamalle maankaatopaikalle, etäisyys 6 km ALUSTAVAT TYÖT Hyötypuun hakkuu Rakennuttaja poistaa hyötypuut työalueelta ennen työn aloitusta. Mikäli ilmenee lisätarpeita puiden poistolle, tekee rakennuttaja tarvittavan puunkaadon.

8 Sivu 8 / Kasvillisuuden ja pintamaan poisto ja raivaus Urakoitsija poistaa hyötypuuksi kelpaamattoman puuston, kasvillisuuden sekä hakkujätteet työalueelta ja kuljettaa ne rakennuttajan osoittamaan paikkaan, etäisyys 6 km. Urakoitsija poistaa kannot työalueelta ja toimittaa ne kustannuksellaan luvalliseen vastaanottopaikkaan. Pintamaat tulee poistaa erikseen niiden todelliseen syvyyteen asti. Pintamaat kuljetetaan ja läjitetään rakennuttajan osoittamalle maankaatopaikalle, etäisyys 6 km. Pintamaat tulee eritellä muista massoista ja ne läjitetään omaan kasaan. Urakoitsija poistaa nykyisen asfaltin ym. päällysteen ja toimittaa sen luvalliseen vastaanottopaikkaan, etäisyys 6 km. Talviaikana työalueelta poistetaan lumi ja jää Johtojen ja rakenteiden purku, suojaus tai siirto Rakennustyössä noudatettavat rakennusohjeet velvoittavat urakoitsijaa selvittämään ennen työn aloitusta työalueella olevien kaapelien ja putkijohtojen sijainnit esimerkiksi pyytämällä niille näytöt. Kaivettaessa käyttöön jäävien putkien vieressä tai alapuolella tulee putket tukea niiden liikkumisen estämiseksi. Tarpeen mukaan tehtävät kaapelien ja putkijohtojen suojaukset ja siirrot tehdään ko. laitteiden haltijan ohjeiden mukaisesti. Muut tarvittaessa tehtävät suojaustoimenpiteet tehdään erillisten suunnitelmien mukaan. Urakoitsija ei saa ilman asianomaista lupaa siirtää rajapyykkejä, sähköpylväitä yms. rakenteita tai laitteita, joita ainoastaan niiden haltija tai viranomainen on oikeutettu siirtämään. Pyykkien, joiden siirtämisestä/poistamisesta ei ole sovittu erikseen rakennuttajan kanssa, takaisin asentamisesta aiheutuneista kuluista vastaa urakoitsija. Olemassa olevia rakenteita ei saa vahingoittaa ja tarvittaessa rakenteet ja laitteet suojataan ja siirretään erillisen suunnitelman ja laitteen haltijan ohjeiden mukaisesti. Työstä on sovittava erikseen omistajan kanssa. Työn yhteydessä puretaan mm. nykyistä hule- ja jätevesiviemäriä, vesijohtoa sekä katuvalaistusta. Kaikki purkujätteet jäävät urakoitsijan omaisuudeksi ja hävitettäväksi. Kaikki purettavat viemärit ja vesijohdot tulee poistaa rakennettavalta alueelta.

9 Sivu 9 / LIIKENNEVÄYLÄTYÖT MAALEIKKAUS Rakennettavien katujen maaleikkaus tehdään pituusleikkausten, tyyppipoikkileikkausten ja tyyppipoikkileikkauksissa esitettyjen rakennekerrosten vaatimaan tasoon. Samoin katuun liittyvät tonttiliittymät tontin rajalle em. tavalla. Kaivannon pohja muotoillaan salaojiin päin viettäväksi. Leikkauspohjalle ei saa jäädä vettä kerääviä painanteita. Ylikaivua tulee välttää. Kaivettaessa käytössä olevien putkien läheisyydessä tulee varmistua siitä, etteivät putket pääse jäätymään KALLIOLEIKKAUS Irtilouhinta tehdään tasoon tsv-1,0 m. Louhetta poistetaan vähintään tasoon tsv- 0,30 m. Louheen yläpinta kiilataan pienlouheella tai murskeella kantavan kerroksen alapinnan tasoon KUIVATUSRAKENTEET Avo-ojan ja maakaivannon tekeminen Kadun viereen muotoillaan matalat ojapainanteet, joita pitkin vedet johdetaan hulevesikaivojen kautta hulevesiviemäriin. Ojapainanteen pituuskaltevuuden tulee olla vähintään 0,5 % Salaojat Kadun rakenteellinen kuivatus toteutetaan salaojilla. Käytettävien salaojaputkien tulee olla julkaisun Salaojat, laatuvaatimukset mukaisia Ø 110 mm PEH -tuplaputkia salkoina, lujuusluokka SN 8. Salaojien purku järjestetään hulevesikaivoihin. Salaojaputket ympäröidään salaojasoralla siten, että putken ympärille tulee salaojasoraa 200 mm. Salaojasoran materiaalivaatimus on KT 02, ohjealue Rummut Rumpuputkina käytetään SN 8 -luokan PE- muoviputkea. Rumpujen asennus ja rakenteet tehdään KT 02 mukaisesti.

10 Sivu 10 / POHJANVAHVISTUS Mikäli katualueen pohjaolosuhteet poikkeavat suunnitelmasta, tulee siitä ilmoittaa rakennuttajan ja suunnittelijan edustajille viipymättä. Mahdolliset pohjarakenne- ja vahvistustyöt tehdään erillisten suunnitelmien mukaan PENGERRYS Maapenger Maapenkereiden osalta noudatetaan julkaisua KT Louhepenger Louhepenkereiden osalta noudatetaan julkaisua KT 02. Penger kiilataan yläosasta pienlouheella tai murskeella siten, ettei kantavan kerroksen materiaali valu louhepenkereen rakoihin. Penger tulee tiivistää vähintään 10 tn jyrällä PÄÄLLYSRAKENNETYÖT Siirtymäkiilat Kaduilla siirtymäkiilan syvyys on 1,7 m ja kiila tehdään 1:10 kaltevuuteen. Siirtymäkiila tehdään hiekalla, joka täyttää KT 02:ssa esitetyt suodatinhiekan materiaalivaatimukset Kuitukangas Päällysrakenteen alle asennetaan kuitukangas N3. Kivikkoisella ja kallioisella maaperällä sekä louherakenteiden (tukikerros louheesta) yhteydessä käytetään kuitukangasta N4. Kangas limitetään vähintään 0,5 m. Kankaan päällä ei saa liikkua työkoneilla tai autoilla ennen kuin sen päälle on levitty vähintään 0,25 m ylemmän kerroksen materiaalia Suodatinkerros Kerros rakennetaan suodatinhiekasta, joka täyttää KT 02 esitetyt materiaalivaatimukset. Suodatinkerroksen paksuus on esitetty tyyppipoikkileikkauksissa.

11 Sivu 11 / Jakava kerros Jakavan kerroksen paksuus on esitetty tyyppipoikkileikkauksissa. Jakavan kerroksen materiaalina käytetään soraa # 0/125 mm tai mursketta # 0/90 mm. Materiaalivaatimukset ovat julkaisun KT 02 mukaiset Tukikerros louheesta Kallioleikkauksen kohdalla voidaan tukikerros rakentaa louheesta, mutta lopullisesti louherakenteen käytöstä päättää rakennuttajan valvoja. Kerrokseen käytettävän louheen maksimi raekoko on 350 mm. Tukikerros kiilataan yläosasta pienlouheella tai murskeella siten, ettei ylemmän kerroksen materiaali valu louheeseen. Rakenne tulee tiivistää vähintään 10 tn jyrällä. Muilta osin noudatetaan julkaisua KT Kantava kerros Kantavan kerroksen paksuus on tyyppipoikkileikkausten mukainen. Kantava kerros tehdään kalliomurskeella # 0/32 mm ja rakennetaan yhtenä kerroksena. Kiviaineksen kuljetus ja levitys on järjestettävä siten, ettei materiaali pääse lajittumaan. Kantavan kerroksen paalta tehdaan kantavuus- ja tiiviysmittauksia InfraRYL kohdan mukaisesti. Ajoradan kantavan kerroksen tavoitekantavuus on 195 MPa ja vaatimus tiiviyssuhteelle E2/E1 on 2,4 levykuormituslaitteella tai 2,1 pudotuspainolaitteella mitattaessa. Kevyen liikenteen vaylalle vaatimukset ovat vastaavasti: tavoitekantavuus 185 MPa ja tiiviyssuhde 2,3 / 2, Materiaalivaatimukset ovat julkaisun KT 02 mukaiset Kulutuskerros asfaltista Päällystystyöt eivät sisälly urakkaan. Kadut ja kevyen liikenteen väylät päällystetään asfaltilla AB 16/120 kg/m 2, jolloin kulutuskerroksen paksuus on 50 mm. Päällysteiden laatuvaatimukset ovat julkaisun Asfalttinormit 2011 mukaiset VIIMEISTELYTYÖT JA ERIKOISRAKENTEET Luiskat viimeistellään kivettömällä kaivumaalla. Luiskat muotoillaan ympäröivään maastoon sopivaksi siten, että vesi ohjautuu kadun reunoilla oleviin kaivoihin.

12 Sivu 12 / 18 Kaikki ylimääräinen maa-aines poistetaan työmaalta Katuvihertyöt Katujen luiskat ja kaivualueet nurmetetaan ja liitetään siististi nykyiseen maanpintaa/ympäristöön. Nurmikkotyyppi on A3, jolloin kasvualustan paksuus on 150 mm. Kasvualustan tulee täyttää Viherympäristöliiton suositukset kasvualustaohjearvoiksi. Muilta osin vaatimukset ovat KT 02 mukaiset Liikennemerkit ja opastustaulut Liikenteenohjauslaitteiden asennus ja materiaalivaatimukset KT 02 mukaisesti. Suojatiemerkin kalvotyyppi on R2, muiden merkkien R1. Merkkien materiaali alumiini VALAISTUS- JA KAAPELIKAIVANTO Katuvalaistus rakennetaan erillisten Pisako Oy:n laatimien katuvalaistussuunnitelmien mukaisesti. Urakoitsijan on varauduttava siihen, että sähkö- ja puhelinlaitokset saattavat asentaa samassa yhteydessä omia kaapeleita sekä suoja- ja varausputkia VESIHUOLLON MAATYÖT MAAKAIVANNON TEKEMINEN Maakaivanto kaivetaan suunnitelmapiirustuksissa esitettyihin paikkoihin ja tasoihin noudattaen työsuojeluhallituksen ohjetta Kapeat kaivannot. Kaivannon pohjan minimileveys on 1,0 metriä. Kaivojen kohdalla kaivannon on oltava niin leveä, että kaivon sivuilla on tilaa vähintään 400 mm. Kaivannon ylikaivua syvyys- ja leveyssuunnassa tulee välttää. Kaivannon reunoilta ja pohjalta poistetaan kivet ja lohkareet, jotka voivat painaa tai rikkoa putkea. Kaivannon pohja tasataan. Kaivanto tulee pitää kuivana, jotta kaivannon stabiliteetti säilyy ja tiivistämistyö on mahdollista. Kaivutyöt tulee edetä kadun ja putken rakentamistyön tarpeiden mukaan niin, etteivät kaivannot ole haitallisen pitkään auki. Putken pää, jota ei välittömästi jatketa, tulpataan. Kaivettaessa käytössä olevien putkien läheisyydessä tulee varmistua siitä, etteivät putket pääse jäätymään.

13 Sivu 13 / KALLIOKAIVANNON TEKEMINEN Kalliokanaalin louhinnassa noudatetaan julkaisua KT 02. Kalliokaivannon pohjan minimileveys on 1,0 m. Kalliokaivannon lämpöeristys kohdan mukaisesti TUENTA Kaivantojen teossa noudatetaan työsuojeluhallituksen ohjetta Kapeat kaivannot. Kaivumaat on sijoitettava riittävän etäälle kaivannosta, jotta ne eivät aiheuta kaivannon sortumavaaraa ja materiaali putoa kaivantoon. Jos työn suoritus edellyttää kaivannon tuentaa, tehdään tukemistoimenpiteet erillisten suunnitelmien mukaan. Tuentasuunnitelmien laatiminen kuuluu urakoitsijalle PUTKILINJAN PERUSTAMINEN Kiviainesarina Suunnitelmapiirustuksissa esitetyissä paikoissa putket perustetaan asennusalustan alle tehtävän murskearinan # 0/32 mm, h = 300 mm varaan. Murskearina erotetaan pohjamaasta kuitukankaalla N3. Kaivot ja tarkastusputket perustetaan kuten putket TÄYTTÖTYÖT JA PENGERRYS Asennusalusta Asennusalustan paksuus on 150 mm ja se tehdään kaikkien putkien alle. Asennusalustan materiaalivaatimukset ovat KT 02 mukaiset. Maapohja sekä käytettävä materiaali eivät saa olla jäässä. Tiivistystyö tulee tehdä huolellisesti. Asennusalustaan kaivetaan putkien muhvien kohdalle niiden vaatima tila Alkutäyttö Alkutäyttömateriaalia tulee olla putken ja kaivon vierellä 400 mm. Alkutäyttö ulotetaan 300 mm ylimmän putken laen päälle. Alkutäyttö tehdään samalla materiaalilla, kuin asennusalusta. Alkutäytön tulee edetä tasaisesti molemmin puolin putkea ja täytön tulee ulottua

14 Sivu 14 / 18 tasaisesti yli koko kaivannon leveyden Lämpöeristeen teko Lämpöeristykseen käytetään suulakepuristettua polystyreeniä tai paisutettua polystyreenisolumuovilevyä, puristuslujuus vähintään 200 kpa. Lämpöeristeen asennuksessa noudatetaan KT 02 työohjeita. Eristyksen käytöstä päättää rakennuttajan valvoja tapauskohtaisesti Lopputäyttö Lopputäyttö tehdään liikennöitävän alueen ulkopuolella kivettömällä kaivumaalla. Liikennöitävällä alueella lopputäyttö tehdään tiivistämiskelpoisella kivennäismaalla ja ulotetaan katurakenteen alapintaan. Mikäli maa tuodaan muualta, tulee vastata routimisominaisuuksiltaan kaivannosta poistettua materiaalia Pengerrys Mikäli putkilinjaa joudutaan pengertämään riittävän peitesyvyyden saavuttamiseksi, tehdään pengerrys ylijäämämailla. Penkereen leveys päältä on vähintään 1,2 m ja luiskakaltevuus 1:3, kuitenkin niin, että pengerrys maisemoituu ympäröivään maastoon. Pengerryksessä on lisäksi huomioitava, ettei se padota veden luontaista kulkua VIIMEISTELY Hulevesikaivojen kannet säädetään maanpinnan mukaan niin, että vedellä on esteetön pääsy kaivoon. Kaivonkannet ja kaivot tulee tarvittaessa puhdistaa ennen työn luovuttamista rakennuttajalle VIEMÄRITYÖT Jätevesiviemäriliitokset Mänttä-Vilppulan kaupungin viemäriverkkoon on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Jätevesiviemärin talohaarat rakennetaan suunnitelmakartoilla esitetysti. Pääsääntöisesti talohaaraa rakennetaan noin 1 m tontin rajan sisäpuolelle. Talohaaran päähän asennetaan tarkastusputki ja nykyinen taloviemäri liitetään tarkastusputkeen. Viemärilinjat kuvataan rakennuttajan toimesta kertaalleen linjojen valmistuttua.

15 Sivu 15 / 18 Kuvauksella todetaan, että rakennetut linjat täyttävät asetetut vaatimukset. Mikäli linjoissa esiintyy korjattavaa, tehdään seuraavat tarkastuskuvaukset urakoitsijan kustannuksella JÄTEVESIPUTKET Putket Jätevesijärjestelmän viettoviemäriputkina käytetään SN 8 -luokan PVC -putkea (SFS-EN ) muhviliitoksin sekä näiden standardiosia. Tiivisteinä käytetään jätevedelle soveltuvia kumitiivisteitä. Jätevesijärjestelmän paineviemäriputkina käytetään PE 100 -materiaalista tehtyä PN 10 -paineluokan muoviputkea (EN / SRD 17) sekä näiden standardiosia. Paineviemäriputkien liitostapana käytetään laippa- tai sähköhitsausliitosta. Putkien ja niiden osien tulee täyttää kaikki Suomessa yleisesti käytössä olevat laatuvaatimukset ja yleiset standardit (SFS jne.). Viemäreiden tunnusväri on ruskea. Hitsaustyöt Hitsaustöissä on käytettävä putken valmistajan hyväksymän hitsauskurssin käyneitä kokeneita ammattimiehiä sekä putken valmistajan hyväksymää hitsauslaitetta. Puskuhitsauksissa käytetään automaattisesti raportoivaa puskuhitsauskonetta. Urakoitsija voi kustannuksellaan käyttää tarvittaessa sähköhitsausmuhveja. Muotokappaleet ja kulmatuet Muotokappaleina käytetään tarkoitukseen soveltuvia syöpymättömiä maahan asennettavaksi tarkoitettuja standardiosia. PEH -putken pienet taitteet tehdään putkea taivuttamalla. Jyrkkiin taitteisiin sekä PVC -putken taitteisiin asennetaan tehdasvalmisteiset kulmakappaleet. Kulmat tuetaan KT 02 mukaisesti. Liitokset PEH -putken liitokset tehdään valmisosia käyttäen hitsaus- ja laippaliitoksin, PVC -putket muhviliitoksin. Paineviemärit liitetään venttiileihin ja muihin laitteisiin laippaliitoksin. Liitoksissa käytetään puskuhitsattava laippakaulusta tai RST -teräslaippaa. Asennustyöt Asennustöiden yhteydessä putkia käsitellään huolellisesti valmistajan ohjeiden mukaan. Risteävien putkien väli tulee olla vähintään 100 mm. Putki, jota ei

16 Sivu 16 / 18 välittömästi jatketa, tulpataan. Painekoe Urakoitsija tekee paineviemäreille tiiviyskokeen. Painekoe tehdään noudattaen Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket, RIL normien mukaisia standardeja 3113, 3114 ja Painekoe tehdään standardin SFS 3115 mukaisesti vesitiiviyskokeena. Työssä noudatetaan putkivalmistajien ohjeita HULEVESIPUTKET Hulevesijärjestelmän viettoviemäriputkina käytetään tiivisteellistä SN 8 -luokan hulevesiputkea. Putkien osina käytetään tehdasvalmisteisia valmisosia. Purkuputket sekä putket, joilla johdetaan vettä avo-ojista hulevesiviemäriin, varustetaan ns. myyräläpillä. Telalahdentien alkuosan kaivolta nro 4 kaivon nro 35 suuntaan on jo rakennettu 6 m matkalle hulevesiviemäri johon alkuosan hulevesiviemäri liitetään VIEMÄRIKAIVOT JA TARKASTUSPUTKET Jätevesiviemärin kaivot ja tarkastusputket Jätevesiviemärin tarkastuskaivoina käytetään standardin SFS 3468 mukaisia muovisia tehdasvalmisteisia teleskooppisia PVC tai PEH Ø 400 mm valmiskaivoja suunnitelman mukaan. Kaivot varustetaan 40 tn valurautaisella umpikannella ja kourupohjalla. Talohaaran päähän asennetaan tarkastusputki. Tarkastusputkina käytetään muovisia tehdasvalmisteisia valmisputkia. Nousuputken halkaisija on 200 mm ja putki varustetaan teleskooppikansistolla ja 40 tn valurautakehyksellä ja kannella. Jätevesikaivojen ja -tarkastusputkien tulee täyttää kaikki Suomessa yleisesti käytössä olevat laatuvaatimukset ja yleiset standardit (SFS jne.). Kaivo ja viemäriputki liitetään samalla liitostavalla, jota käytetään viemäriputkien välisissä liitoksissa. Putken ja kaivon välinen hitsausliitos tehdään samalla tavalla kuin kahden putken välinen hitsausliitos Hulevesiviemärin kaivot ja tarkastusputket

17 Sivu 17 / 18 Hulevesiviemärin tarkastuskaivoina käytetään muovisia tehdasvalmisteisia teleskooppisia PVC tai PEH valmiskaivoja, halkaisija Ø 800/500 mm. Tarkastuskaivot varustetaan valurautaisella 40 tn umpikannella Hulevesikaivoina käytetään muovisia tehdasvalmisteisia teleskooppisia PVC tai PEH valmiskaivoja, halkaisija Ø 800/500 mm ja Ø 560/500 mm suunnitelmien mukaisesti. Kansina käytetään valurautaisia 40 tn siiviläkansia. Hulevesikaivossa tulee olla vähintään normaali 50 cm lietepesä. Tarkastusputkia käytetään tarvittaessa salaojan yhteydessä. Tarkastusputkina käytetään muovisia tehdasvalmisteisia valmisputkia. Nousuputken halkaisija on 200 mm ja putki varustetaan teleskooppikansistolla ja 40 tn valurautakehyksellä ja kannella. Hulevesikaivojen ja tarkastusputkien tulee täyttää kaikki Suomessa yleisesti käytössä olevat laatuvaatimukset ja yleiset standardit (SFS jne.) VESIJOHTOTYÖT Vesijohtoliitokset Mänttä-Vilppulan kaupungin runkovesijohtoon on esitetty suunnitelmakartoilla. Vesijohdon talohaarat rakennetaan suunnitelmakartoilla esitetysti. Pääsääntöisesti talohaaraa rakennetaan noin 1 m tontin rajan sisäpuolelle. Talohaaran päähän asennetaan sulkuventtiili ja nykyinen vesijohto liitetään rakennettuun haaraan. Liikennealueella (lumelta vapaa alue) vesijohdon peitesyvyys on silttimaaperässä 2,3 m VESIJOHDOT Runkovesijohtoputkina käytetään PE 100 -materiaalista tehtyä PN 10 -paineluokan muoviputkea (EN / SRD 17) sekä näiden standardiosia. Liitostapana käytetään laippa- tai sähköhitsausliitosta. Tonttivesijohtoputkina käytetään PEH PN 10 -paineluokan muoviputkea sekä näiden standardiosia. Liitostapana käytetään sähköhitsausliitosta. Putkikokoon 110 mm tehtävät liitokset tehdään satulaliittimiä käyttäen. Putkien ja niiden osien tulee täyttää kaikki Suomessa yleisesti käytössä olevat laatuvaatimukset ja yleiset standardit (SFS jne.) ja niiden tulee olla syöpymättömiä ja maahan asennettavaksi tarkoitettuja. Vesijohtojen tunnusväri on sininen. Huuhtelu

18 Sivu 18 / 18 Ennen johto-osuuden painekoetta ja käyttöönottoa vesijohto huuhdellaan huolellisesti. Tämän jälkeen urakoitsija ottaa vesinäytteet analysointia varten. Mikäli näyte ei täytä vesijohtovedelle asetettuja laatuvaatimuksia, urakoitsija jatkaa huuhtelua ja otetaan uusi näyte. Lisänäytteiden kustannuksista vastaa urakoitsija. Painekoe Urakoitsija tekee vesijohdoille tiiviyskokeen vesipainekokeena, kun johto-osuus on huuhdeltu. Painekoe tehdään standardin SFS 3115 mukaisesti. Desinfiointi Mikäli vesijohdon huuhtelu ei riitä puhdistukseen, desinfioidaan vesijohto KT 02, kohdan mukaisesti VESIJOHDON LAITTEET Sulkuventtiili Suunnitelmapiirustuksissa esitettyihin paikkoihin asennetaan sulkuventtiileiksi valurautarunkoiset vetoa kestävät kumiluistiventtiilit. Tonttihaaroihin asennetaan ns. talosulkuventtiilit (AVK tai vastaava). Venttiilit varustetaan karanjatkolla, suojaputkella koko pituudeltaan sekä valurautaisella venttiilihatulla.talohaarasulut asennetaan tontin rajalle. Valurautahatut säädetään maanpinnan tasoon. Valurautahattuina käytetään Suomen valuraudan 290/150 kelluvaa venttiilinhattua jossa muoviputki pultattuna kehykseen tai vastaava Palopostit Maanpäällinen paloposti asennetaan suunnitelmassa esitettyyn paikkaan Vesijohdon kulmatuet Vesijohdon kulmatuet tehdään KT 02 mukaisesti. Vilppulassa 8. päivänä syyskuuta 2014 Ym-Suunnittelu Oy Juha Uotila dipl. ins.