ENERGIATEHOKKUUS- SUUNNITTELU, ENERGIA- JA OLOSUHDE- LASKENTA SUUNNITTELU- TOIMEKSIANNOSSA TAPRE VERSIO

Transkriptio

1 ENERGIATEHOKKUUS- SUUNNITTELU, ENERGIA- JA OLOSUHDE- LASKENTA SUUNNITTELU- TOIMEKSIANNOSSA VERSIO TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI Tampereen kaupunki -ohje 03

2 (10) -TUOTE: ENERGIATEHOKKUUSSUUNNITTELU, ENERGIA- JA OLOSUHDELASKENTA SUUNNITTELUTOIMEKSIANNOSSA Kuka tekee Kenelle ja mihin tarkoitettu hankkeeseen ryhtyvä tai hänen palkkaamansa asiantuntijat Kuvaa osana hankevalmistelua, miten olosuhde- ja energiasimulointeja hyödynnetään Tapre-periaattein toteutetussa hankkeessa. Antaa ohjeita energia- ja olosuhdesimuloinnin lähestymistapavaihtoehdoista ja simuloinnin työnjaosta ja lähtötietojen toimittamisesta. Käyttäjävaatimukset Käyttäjän tulee tuntea simulointiohjelma ja sen rajoitteet. Hankkeen olosuhde- ja energiatehokkuustavoitteet on hankkeeseen ryhtyvän selvästi tuotava laskijan tietoon. Resurssitarve Hankkeessa tulee olla vähintään yksi taho, jolla on valmiudet energia- ja olosuhdesimulointiin. Suunnittelijoiden on oltava valmiit toimittamaan simuloinnin edellyttämät lähtötiedot. Valmistelijat Ulla Kaipainen, Granlund Tampere Oy (Teuvo Aro, AX-Suunnittelu)

3 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto 4 2 Energiatehokkuussuunnittelun ja energialaskennan laajuus 4 3 Energialaskennan ja suunnittelun laajuus Energiatehokkuussuunnittelija Energialaskenta 6 4 TATE-tehtäväluettelon käyttö suunnittelutarjouksen liitteenä 7 5 Energialaskijan työkalut 7 6 Eri laskentatyypit 8 7 Lähtötietojen toimittaminen 8 8 Tulosten esitys 9

4 (10) 1 Johdanto Rakennusmääräysten muutokset ohjaavat energiatehokkaaseen rakentamiseen, mikä edellyttää energialaskentaa suunnitteluvaiheessa. Energialaskenta voidaan ostaa omana toimeksiantonaan tai sisällyttää esimerkiksi LVI-suunnittelun tehtäviin. Mikäli energialaskenta on osana muuta suunnittelutarjousta, on sille kuitenkin asetettava omat pätevyysvaatimukset. Tässä dokumentissa käytetään ns. Tapretasoja energialaskennan laajuuden määrittämiseen. Hankkeelle on sen käynnistyttyä määritetty energiatehokkuustavoite (ks. Tapredokumentti Energiatehokkuustavoitteiden asetanta ). Hankkeen tavoite määrittää myös, kuinka laajasti projektissa on syytä käyttää energialaskentaa ja onko tarvetta erilliselle energiatehokkuussuunnittelulle tai elinkaarikonsultoinnille. Tässä ohjeessa on käytetty energiatehokkuussuunnittelun ja energialaskennan laajuuden määrityksessä apuna kahta Tapre-tasoa, joita tilaaja voi käyttää apuna tarjouspyyntöä tehdessään. Tapren näkökulmasta energia- ja olosuhdesimulointien lopputulos kertoo, mihin energiankulutustasoon ja Suomen rakentamismääräyskokoelman (SRMK) D3 E-luokkaan simuloinnin tai laskennan lopputuloksena päästään. Kuinka hyvin laskennassa osuttiin kohdalleen, on todettavissa vasta valmiissa rakennuksessa. Suoraan toteutunutta kulutustakaan ei voi verrata laskettuun ilman laskentaa ja selvittelyitä. Lasketaan sitten simulointiohjelmilla tai ilman, aina jää sijaa laskijasta riippuville valinnoille. Tämän takia erittäin tärkeää on, että lopputulos ja sen laskennassa käytetyt lähtötiedot ja oletukset ovat hyvin dokumentoitu. Tämä dokumentaatio toimii urakoitsijoiden toimitusten ja suoritusten yhtenä rakentamisen aikaisena todentamistyökaluna. Se on siis sopimusjuridisesti hyvin tärkeä dokumentti. Tapre-dokumentissa Tapre-todentamismenetelmät ja suunnittelijoiden työkalut ohjeita suunnittelijoille ja urakoitsijoille on kuvattu laskennan lähtötietojen määrittelyn periaatteita 2 Energiatehokkuussuunnittelun ja energialaskennan laajuus Rakennushankkeet on tässä ohjeessa jaettu kahteen Tapre-tasoon, tasot 1 ja 2, joista taso 1 on vaativampi. Hankkeen taso määritellään viimeistään hankesuunnitteluvaiheessa. Jos organisaation sisäinen tavoitteenasettelu määrittää hankkeen 1-tasolle jo ennen hankesuunnittelua, voidaan 1-tason mukaiset menettelyt ottaa käyttöön jo varhaisessa vaiheessa. Taso 2 on määritetty tavanomaiseksi rakennukseksi, jonka tekniset suunnitteluratkaisut ovat tunnettuja alalla yleisesti. 2-tasossa rakennuksen energiatavoitteet ovat maltillisia; rakennetaan lainsäädännön energiamääräykset täyttävä rakennus tai tavoite on muuten maltillinen. Tavoite voi olla E-luokka C tai energian tavoitekulutus vastaa tyypillistä kyseisen rakennustyypin kulutusta. E- luokan B osalta tulee harkita, voidaanko tavoite kyseisessä kohteessa saavuttaa tavanomaisia keinoja käyttäen 1. E-luokka B on useimmissa tapauksissa jo hyvin 1 Tässä viitataan: YMa Ympäristöministeriön asetus energiatodistuksesta, liite 2 Rakennusten energiatehokkuuden luokitteluasteikot.

5 (10) haasteellinen tavoite, joten B-luokkaan tähtäävät rakennukset tulisi lähtökohtaisesti sijoittaa Tapre-tasolle 1. 1-tasoon kuuluvat ne rakennukset, joiden energiankulutustavoite on C-tasoa haasteellisempi. Näitä ovat mm. E-luokaltaan A-luokan rakennukset, usein myös B- luokka, matala-, nolla- ja plusenergiatalot. Lisäksi luokkaan kuuluvat rakennukset, joiden tekniset järjestelmät vaativat erityistä energiateknistä osaamista (hybridijärjestelmät, oma sähköntuotanto ym.). Joissakin tapauksissa myös rakennuksen muoto tai epätyypillinen käyttötarkoitus voivat olla niin haasteellisia, että rakennus sijoittuu 1-tasolle. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi kaksoisjulkisivuratkaisut ja mikroilmastojen hyväksikäyttö. Myös ympäristöluokitellut kohteet (LEED, BREEAM, Promise) kuuluvat useimmiten tähän kategoriaan. Korjausrakentamisessa tulee ottaa huomioon energiatehokkuustavoitteen haasteellisuus suhteessa rakennuksen nykytasoon. Mikäli korjauksessa tavoitellaan energiansäästöä tavanomaisin toimenpitein, kuuluu hanke 2-luokkaan. Vaativammat tapaukset kuuluvat 1-luokkaan. Myös esimerkiksi suojeltujen rakennusten osalta on syytä harkita 1-luokkaa. 3 Energialaskennan ja suunnittelun laajuus Perusajatuksena on, että hankkeessa on nimettynä taho, joka vastaa hankkeen kokonaisenergiatehokkuudesta. Tämä henkilö voi olla esimerkiksi pääsuunnittelija, TATE-pääsuunnittelija, erillinen energiatehokkuussuunnittelija tai elinkaarikonsultti tai kokonaisuutta voi ohjata tilaajan edustaja. Tapre-tasolla 1 suositellaan käytettäväksi erillistä energiatehokkuussuunnittelijaa tai elinkaarikonsulttia. Energialaskennan osalta laskennan laajuus määräytyy osaltaan Tapre-tasojen mukaan, osaltaan tilaajan muiden tarpeiden perusteella. Tilaajan tulisi miettiä, tuoko hankkeeseen lisäarvoa esimerkiksi dynaaminen mallinnus silloin, kun sitä ei määräystasolla vaadita tai tavoitekulutuksen laskenta. Eri laskentoja käsitellään myöhempänä tässä ohjeessa eri näkökulmista. 3.1 Energiatehokkuussuunnittelija Tässä dokumentissa energialaskennan laajennetusta työn sisällöstä vastaa energiatehokkuussuunnittelija. Toinen vaihtoehto on elinkaarikonsultti, jonka työnkuva mielletään yleensä laajemmaksi energiatehokkuussuunnitteluun nähden. Energiatehokkuussuunnittelijan tehtävänä on ohjata hanketta energiatehokkaaseen suuntaan mm. laitevalinnoissa. Energiatehokkuussuunnittelija tekee energia- ja olosuhdelaskennan lisäksi ehdotuksia energiatehokkuuden parantamiseen, vertailee vaihtoehtoisia ratkaisuja ja tarvittaessa arvioi toimenpiteiden kannattavuutta esimerkiksi elinkaarikustannuslaskennan (LCC) kautta. Energiatehokkuussuunnittelijan toimintaa voidaan laajentaa elinkaarisuunnitteluun, jolloin voi tulla kyseeseen myös hankkeen ympäristöarvot, kuten hiilijalanjälkilaskelmat ja materiaalivalinnat.

6 (10) 3.2 Energialaskenta Huomioitavaa on, että energiatehokkuustavoitteen täyttymiseen löytyy usein useita eri teknisiä vaihtoehtoja. Näiden läpikäyminen laskennallisesti tulee ottaa huomioon suunnittelutarjouspyynnössä. Vertailulaskelmiin tulee varautua sekä Tapre-tasolla 1 että 2, jotta hankkeelle asetettuun tavoitteeseen päästään. Vertailulaskelmia voidaan tarvita suunnitteluvaiheen lisäksi myös rakennusvaiheessa urakoitsijoiden laitevalintoihin ja muihin muutostarpeisiin liittyen. Laskennan tulisi olla jatkuva prosessi koko hankkeen ajan, jolloin siihen on varattava tarpeellinen määrä resursseja. Tarvittaessa vaihtoehdoista suoritetaan usein myös elinkaarikustannuslaskentaa tai kannattavuuslaskentaa päätöksenteon tueksi. Elinkaarikustannuslaskentaa suositellaan tehtäväksi tasolla 1, mutta laskelmien teko voi olla aiheellista myös 2- tasolla. Elinkaarikustannuslaskentaa varten tulee laskea tavoite-energiankulutus, eikä verrata kannattavuutta esimerkiksi E-lukulaskentaan. Tapre-tasolla 1 on suositeltavaa käyttää energialaskentaa apuna jo hankesuunnitteluvaiheessa, jolloin suuret energiatehokkuuteen liittyvät ratkaisut tehdään. Ehdotus- ja yleissuunnittelun aikana laskennat tarkentuvat. 1-tasolla on syytä kiinnittää huomiota sisäilmasto-olosuhteisiin rakennuslupaasiakirjoja enemmän. Rakennuksen tiiviys ja pienet lämpöhäviöt voivat aiheuttaa kesäaikaan ylilämpenemistä, jolloin jäähdytystehot kasvavat. Varhaisessa suunnitteluvaiheessa ylilämpenemiseen voidaan vaikuttaa passiivisin keinoin. Olosuhdelaskenta tulee huomioida tarjouspyynnössä ja tarvittaessa käyttää myös CFD-laskentaa toiminnan kannalta kriittisissä tai muuten lämpötiloiltaan haastavissa tiloissa. 1-tason korjausrakentamiskohteessa olisi hyvä tehdä energiankulutussimulointi nykytilalle olemassa olevilla lähtötiedoilla. Simulointia voidaan mahdollisuuksien mukaan verrata toteutuneeseen kulutukseen. Simulointi toimii lähtökohtana suunniteltujen energiansäästötoimenpiteiden tarkastelulle. Taulukko 1. Energialaskennan laajuus TASO 2 TASO 1 Energiatehokkuudesta vastaavan henkilön/ tahon yksilöiminen Energialaskenta rakennuslupaa varten Varauduttava vertailulaskelmiin esi- tai yleissuunnitteluvaiheessa, jos perusratkaisulla ei täytetä energiakriteereitä Energiatehokkuussuunnittelijan käyttö suositeltavaa Energialaskenta hankesuunnitteluvaiheessa Tavoite-energiankulutuksen laskenta Elinkaarikustannuslaskenta suunnitteluvaiheessa Kiinnitettävä erityishuomiota myös rakennuksen sisäilmasto-olosuhteisiin

7 (10) 4 TATE-tehtäväluettelon käyttö suunnittelutarjouksen liitteenä Vuonna 2012 julkaistu TATE-tehtäväluettelo sisältää huomattavan määrän energiaja olosuhdelaskentaan sekä energiakonsultointiin liittyviä kohtia. Mikäli suunnittelua ostava taho ei ole muodostanut omaa organisaation sisäistä toimintatapaa tehtäväluettelon käytöstä, voi taulukkoa 3 käyttää apuna tehtäväluetteloa täytettäessä. Taulukossa on esitetty minimitaso sekä suositeltavat lisälaskennat. Näiden lisäksi on toki harkittava, onko laskennalle vielä näidenkin jälkeen lisätarvetta. Tehtäväluettelo sisältää huomattavan määrän muitakin energia- ja elinkaarilaskentaan liittyviä kohtia, joita varsinkin 1-tasolla tulee harkita. Kun energiankulutus- ja elinkaarikustannuslaskentaa sisällytetään kiinteähintaiseen tehtävään, on tarjouspyynnössä huomioitava, kuinka monta vaihtoehtoa kiinteään kokonaispalkkioon edellytetään sisältyvän. Mahdolliset lisälaskennat teetetään lisätyönä. Taulukko 2. TATE12-tehtäväluettelon suositeltavat energialaskentaa koskevat kohdat. -TASO 2 -TASO 1 D 2.7 Energian tavoitekulutuslaskenta, taso A TAI D 2.12 Energian tavoitekulutuslaskenta, taso B F 3.1 Rakennuslupaan liittyvät energialaskelmat F 3.2 Energiatodistus- ja selvitys 5 Energialaskijan työkalut D 2.7 Energiankulutuslaskenta, taso A TAI D 2.12 Energiankulutuslaskenta, taso B D 2.20 Elinkaarikustannuslaskenta, taso B tai C F 3.1 Rakennuslupaan liittyvät energialaskelmat F 3.2 Energiatodistus- ja selvitys G 2.5/ I 3.5 Energiankulutuslaskenta, taso B Energialaskijalla tulee olla käytettävissään asianmukaiset laskentatyökalut. Pääasiassa menetelmät voidaan jakaa kuukausitasolla laskettaviin ja dynaamisiin, tuntitasolla laskettaviin menetelmiin. Jäähdytettävien kohteiden laskenta tulee suorittaa dynaamisella ohjelmistolla, jonka aika-askel on maksimissaan tunti. Muut kohteet voidaan laskea kuukausipohjaisella menetelmällä. Kuukausitason laskennat suoritetaan joko SRMK D5 ohjeistuksen mukaan tai käyttäen standardissa SFS-ISO esitettyä, hyvin samantyyppistä menetelmää. Dynaamisen laskennan menetelmät vaihtelevat ohjelmistoittain. SRMK D3 mukaisia laskentoja tehdessä dynaamisen ohjelmiston tulee olla validoitu joko standardinmukaisesti (SFS EN, CIBSE tai ASHRAE) tai testitapauksia hyväksi käyttäen (IEA BESTEST). Eri ympäristöluokitusjärjestelmillä on omat

8 (10) vaatimuksensa laskentaohjelmistoille. Määräysten ulkopuoliset laskennat voidaan suorittaa myös validoimattomilla työkaluilla, joten asiakkaan tulisi myös näissä laskennoissa edellyttää validoidun työkalun käyttöä. Validoituja, dynaamisia ohjelmistoja ovat mm. IDA-ICE, Riuska (DOE 2.1), IES, EnergyPlus ja TRNSYS. Lamitin Energiapremier-ohjelmiston dynaaminen versio on kehitysvaiheessa. Dynaamisen laskennan kysynnän kasvaessa ohjelmistoja tullee Suomen markkinoille enemmänkin. Vaikka jäähdyttämättömien rakennusten laskenta voidaan suorittaa kuukausitason laskentamenetelmällä, on huomioitava, että SRMK D vaatii, että kesäajan huonelämpötilan laskenta tulee tässäkin tapauksessa suorittaa dynaamisella laskentamenetelmällä käyttötarkoitusluokkien 2-8 rakennuksille. 6 Eri laskentatyypit Lähes jokaisessa uudisrakennushankkeessa rakennukselle laaditaan energiaselvitys. Selvitystä varten suoritetaan SRMK D3 mukainen E-lukulaskenta (dynaaminen/kuukausitaso), sekä olosuhdelaskenta tietyistä tiloista (dynaaminen). Näiden lisäksi voidaan laskea energiantavoitekulutusta ja todellisuutta vastaavia olosuhdelaskentoja sekä vertailulaskelmia. Tilaajan tulee kiinteähintaisessa tarjouspyynnössä yksilöidä laskentatyypit, joita projektissa tullaan tekemään. Tuntihintaisessa tarjouksessa laskentaa voidaan tehdä vapaammin. Ennen laskennan aloitusta tilaajan ja energialaskijan on sovittava tarkemmin esimerkiksi tavoitekulutuksen laskennan tavoitteet. Energiatehokkuusasiantuntijan tulee pystyä avustamaan tilaajaa energialaskennan tavoitteiden määrittelyssä, mikäli tilaajaorganisaatiossa ei ole asiantuntemusta energiatehokkuudesta. Energialaskentaa käytetään lähtötietona laskettaessa esimerkiksi elinkaarikustannuksia (LCC) sekä rakennuksen ympäristövaikutuksia (LCA), kuten hiilijalanjälkeä. Elinkaarikustannuslaskenta huomioi rakennuksen tai tarkasteltavan kokonaisuuden koko elinkaaren aikana aiheuttamat kustannukset sekä energiakustannusten nousun. Menetelmänä voidaan käyttää esimerkiksi nykyarvomenetelmää. Joissain tilanteissa yksinkertainen takaisinmaksuaika voi olla riittävä menetelmä. Hiilijalanjälkilaskennassa energialaskenta on osa käytön aikaisten kasvihuonepäästöjen arviointia. Tämän lisäksi hiilijalanjälkilaskennat voivat sisältää muitakin osioita itse rakennuksesta jätehuoltoon ja käyttöhyödykkeisiin. 7 Lähtötietojen toimittaminen Eri laskentatyypit eroavat toisistaan käytettyjen lähtötietojen osalta. E-luku lasketaan osittain SRMK D3 määritetyillä lähtötiedoilla, mutta suunnittelijoiltakin tarvitaan tietoja laskennan suorittamista varten. Tavoitekulutusta laskettaessa käytetään mahdollisimman pitkälle suunnitteluratkaisuja lähtötietoina, jotta energiankulutus vastaisi suunniteltua rakennusta.

9 (10) Olosuhdelaskentaa tehdessä lasketaan sekä SRMK D3 mukaisilla tiedoilla, että asiakkaan näin halutessa, myös suunnitteluratkaisuja käyttäen. Taulukossa 3 on esitetty suunnitteluosapuolten tiedontoimittamisvelvoitteita energialaskijalle. Lähtötiedot vaihtelevat hieman kohteittain sekä asiakkaan toiveista riippuen, kun lasketaan tavoitekulutusta tai todellisia olosuhteita. Myös lähtötietojen toimitusvastuu voi kohteesta riippuen vaihdella. Energialaskija määrittää, mitä lähtötietoja laskentaan tarvitaan. Taulukko 3. Viitteellinen lähtötietojen toimitustaulukko Rakennuttaja (+käyttäjän edustaja) 8 Tulosten esitys E-luku Tavoite-energiankulutus Olosuhdelaskenta rakennuslupaa varten Tilojen käyttöajat, ihmismäärät, laitekuormat Arkkitehti Piirustukset: tasot, julkisivut, Piirustukset: tasot, julkisivut, Tarvittavat tiedot, jotta tilasta asema. Leikkaukset TAI ifc-malli, asema. Leikkaukset TAI ifc-malli, voidaan luoda 3-ulotteinen ikkunoiden U- ja g-arvot, tiedot aurinkosuojauksesta, kohteen nettoala ikkunoiden U- ja g-arvot, tiedot aurinkosuojauksesta, kohteen pinta-ala (netto/brutto) malli oikeaan ilmansuuntaan, ikkunoiden U- ja g-arvot, tiedot aurinkosuojauksesta Rakennesuunnittelija Rakennetyypit, rakenteiden U- Rakennetyypit, rakenteiden U- Rakennetyypit, rakenteiden U- arvot, kylmäsiltojen arvot, kylmäsiltojen arvot, kylmäsiltojen lisäkonduktanssit, lisäkonduktanssit, lisäkonduktanssit, vuotoilmaluku vuotoilmaluku vuotoilmaluku LVI-suunnittelija Sähkösuunnittelija Ilmanvaihtokoneiden SFP-luvut ja LTO-hyötysuhteet, lämmiöntuotantomuoto ja lämmönjakotapa. Jäähdytyksen tuotto- ja jakelutapa. Tiedot mahdollisesta tarpeenmukaisesta ilmanvaihdosta Tiedot mahdollisesta tarpeenmukaisesta valaistuksesta. Mahdollinen sähköntuotanto, jos omaa tuotantoa E-luvun laskentaan tarvittavat tiedot sekä ilmamäärät, lämmitys- ja jäähdytysrajat. Tilan suunnitellut ilmamäärät E-luvun laskentaan tarvittavat Tiedot mahdollisesta tiedot sekä suunnitellut tarpeenmukaisesta kiinteistösähkön tiedot valaistuksesta. (valaistus, sulatukset, hissit ym.) Olosuhdelaskenta suunnitteluratkaisuilla Tilojen käyttöajat, ihmismäärät, laitekuormat Tarvittavat tiedot, jotta tilasta voidaan luoda 3-ulotteinen malli oikeaan ilmansuuntaan, ikkunoiden U- ja g-arvot, tiedot aurinkosuojauksesta Rakennetyypit, rakenteiden U- arvot, kylmäsiltojen lisäkonduktanssit, vuotoilmaluku Ilmamäärät, lämmitys- ja jäähdytysrajat. Valaistustehot, mahdolliset muut sähkökuormat Hankkeen eri vaiheissa suoritettavien laskentojen ja analyysien esitysmuoto vaihtelee tarkoituksen mukaan. Lähes jokaisessa hankkeessa tehtävä rakennuslupaan liitettävä energiaselvitys on näistä yksikäsitteisin. SRMK D3 suosittaa, että energiaselvitys sisältäisi seuraavat dokumentit: Rakennuksen kokonaisenergiankulutus (E-luku) Energialaskennan lähtötiedot ja tulokset Kesäaikainen huonelämpötila ja tarvittaessa jäähdytysteho Rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukainen tarkastelu (tasauslaskenta) Rakennuksen lämmitysteho mitoitustilanteessa Rakennuksen energiatodistus

10 (10) Energiaselvitys koostetaan kuitenkin ensisijaisesti paikallisen rakennusvalvonnan ohjeistuksen mukaan. Muut energia- ja olosuhdelaskennan tulokset raportoidaan tilaajalle niin, että raportista ilmenevät käytetyt lähtötiedot, laskentamenetelmä ja tarvittaessa ohjelmisto sekä tulokset asianmukaisine tulkintoineen. Periaatteena lähtötietojen esittämisessä tulee olla se, että laskennan pystyy kohtuullisella tarkkuudella toistamaan raportin perusteella. Tulosten esityksessä käytetään tilaajan kanssa sovittuja yksiköitä, taserajoja ja muita reunaehtoja. Raportin koostamisessa tulee huomioida raportin lukijan perehtyneisyys laskentaan. Yleensä raporttiin on hyvä liittää maksimissaan sivun mittainen yleiskielinen yhteenveto, jota koko tilaajaorganisaation voi olettaa pystyvän ymmärtämään ilman teknistä koulutusta.

11 Tampereen kaupunki, Tilakeskus Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Vesilahti Ylöjärvi Tarjouspyyntö Tarjous Sopimus Tarjouspyyntö Tarjous Sopimus Tarjouspyyntö Tarjous Sopimus Kiinteistönomistajan energiatehokkuustavoitteet SUUNNITTELU TOTEUTUS TOIMIVUUS- TARKASTELU Hyvin toteutetut vastaanottomenettelyt KÄYTTÖ Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Granlund Tampere Pirkanmaan Osuuskauppa Muut asiantuntijat Kesko Oyj Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä Toimivuustarkastelun osapuolet: Kiinteistön omistaja Kiinteistön käyttäjät Hoidosta, huollosta ja kunnossapidosta vastaavat Urakoitsijat Suunnittelijat T o d e n t a m i s m e n e t e l m ä t j a - t y ö k a l u t - OSAPUOLET: Energiatehokkuustavoitteiden välittyminen Energiatehokkuustavoitteiden valvonta Kulutusseuranta Vertailu tavoitteeseen Tampereen kaupunkiseutu ECO 2 -hanke Tekes Motiva/TEM ELY-keskus/YM AX-Suunnittelu Airix Talotekniikka YIT Oy TPI Control Oy Schneider Electric Buildings Finland Lassila&Tikanoja Oy NCC Rakennus Oy ARE Oy ISS Palvelut Oy Alasen Rakennus Oy Kaunisto-Yhtiöt Oy Siemens Oy Building Technologies Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy Aihio Arkkitehdit Oy