Näkökulmia julkisivujen talvikorjaamiseen. Ossi-Mikko Niemelä Diplomi-insinööri Julkisivuyhdistys ry Oka Oy

Transkriptio

1 Näkökulmia julkisivujen talvikorjaamiseen Ossi-Mikko Niemelä Diplomi-insinööri Julkisivuyhdistys ry Oka Oy

2 Tutkimustyöt seminaariesityksen taustalla Diplomityö: Betonirakenteisten julkisivujen ja parvekkeiden korjaaminen talviolosuhteissa. Tekijä: Ossi-Mikko Niemelä Rahoittajat: Julkisivuyhdistys ry ja Oka Oy Tutkimustyö valmistunut Opinnäytetyö (Rakentamisen ylempi ammattikorkeakoulututkinto): Betonisten julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjaaminen ja päätöksenteko taloyhtiöissä. Tekijä: Heikki Niemelä Tutkimustyö valmistunut 11/2009

3 Talvikorjaaminen lyhyesti Suoritetaan talviolosuhteissa eli aikana jolloin vuorokauden keskilämpötila laskee alle 0 C. Betonikorjaus-, rappaus- ja pinnoitetuotteiden asetetut minimi käyttölämpötilarajat alittuu, jolloin työ vaatii työkohteen suojahuputusta eli peittein suojattujen kiintotelineiden käyttöä sekä työtilan lämmittämistä Työkohteen lämpötila on pidettävä +5 C..+25 C välissä Julkisivujen korjaamisesta on korjaustekniikoita tai ainakin niiden osavaiheita, joita voidaan suorittaa ilman erityistoimenpiteitä myös talviolosuhteissa. Esimerkiksi lisälämmöneritystyöt, julkisivun verhoustyöt kuten levytys, purkutyöt yms.

4 Kyselytutkimustulokset Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten jäsenten ja isännöitsijöiden suhtautumisesta julkisivujen talvikorjaamiseen Miten oletat yhtiösi yhtiökokouksen reagoivan, jos peruskorjausurakkaa tarjoava urakoitsija ilmoittaa tekevänsä työn talvella? 30 % 27 % 13 % 16 % 14 % Voi onnistuakin Herättää keskustelua ennakkoluul oja Kielteinen muut

5 Sääolosuhteet Suomessa Kesäkuukausina on ollut keskimäärin 38 hellepäivää vuodessa. Tiesitkö, että kesäolosuhteet eivät välttämättä ole parhaat mahdolliset betonikorjausten onnistumiselle? Alin lämpötila on keskimäärin laskenut alle - 20 ºC, 10 vuorokautena vuodessa. 71 % Vastaajia % Kyllä Ei Isännöitsijöiden vastaukset 26 % 74 % Kyllä Ei Vastaajia 19

6 Talvikorjaamisen laatu Talvella on mahdollista saada aikaan edullisemmat korjausolosuhteet kuin kesällä, koska huputetuille telineille helposti syntyvät helleolot ovat monien korjaustuotteiden käytön kannalta epäedullisia. Esim. Parvekelattian pinnoittaminen laskevaan lämpöön Väittämä: Talvella hankkeen osapuolet ovat varmuudella tarkempia työolosuhteista kuin kesällä. Uskotko, että työn laatu voi olla talvella tehtynä vähintäänkin yhtä hyvä kuin kesällä tehtynä? 30 % 70 % Isännöitsijöiden vastaukset 21 % 79 % Kyllä Ei Kyllä Ei

7 Talvikorjaamisen laadun parantaminen Talvitoteutuksen lisääminen vaatii urakoitsijoilta osaamista ja kehityshalukkuutta. Urakoitsijoiden kehityshalukkuus saattaa heiketä, jos laadun merkitys urakkakilpailuissa on vähäinen. Edellytys urakoitsijan talviolosuhteiden hallinnan kehittymiselle on suunnittelijoiden ja valvojien osaamisen lisääntyminen. Kun suunnittelijat ja valvojat osaavat vaatia olosuhteiden hallintaa ja dokumentointia, urakoitsijan tarkkaavaisuus kasvaa. Telineurakoitsijoiden menetelmien ja välineiden kehittyminen ovat mahdollistaneet julkisivu- ja parveketelineiden tiiviin suojauksen. Lämmittimet ovat kehittyneet ja vaihtoehtoisten menetelmien määrä on kasvanut. Urakoitsijoiden lämmityksen suunnittelussa on vielä kehitettävää.

8 Kyselytutkimustulokset Millä keinoilla Sinun mielestäsi olisi mahdollista lisätä peruskorjausten talvitoteutusta? Tiedottaminen 32 % 43 % 10 % 15 % Edullisempi Hinta Referenssien avulla Muut

9 Kyselytutkimustulokset Mitä isännöitsijän tulisi tehdä, jotta talvitoteutusten määrä lisääntyisi? Tiedotus eri vaihtoehdoista 6 % 18 % 29 % 47 % Keräämällä tietoa ja referenssejä Todellinen hinta ja mahdollisuus onnistua Muut

10 Keinoja talvitoteutuksen lisäämiseen Rakennuttajien tiedon lisääminen Talvitoteutuksen lisääntyminen vaatii laadun arvostuksen esiin nostamista, sillä pääurakoitsijoiden ei ole kannattavaa markkinoida talvitoteutusta kesätoteutusta edullisempana vaihtoehtona, vaan korkeintaan samanhintaisena. Korjaustyön kustannukset urakoitsijalle ovat 1-10 % korjaustekniikoista, -ajankohdasta ja rakennuksen massoittelusta riippuen Referenssikohteita

11 Mahdollisia kustannushelpotuksia Työtilan lämmittäminen pienentää huomattavasti rakennuksen lämpöenergian kulutusta. Tämä pitäisi ottaa huomioon kun verrataan korjaushankkeen eri ajoitusvaihtoehtoja. Kuuluuko Sinusta kohteen työnaikaisesta lämmittämisestä aiheutuvat kulut sisällyttää urakkahintaan? 12 % 88 % Kyllä Ei

12 Kyselytutkimustulokset Saako urakka talvella maksaa enemmän kuin kesällä? Mikä olisi mielestäsi tärkein tekijä siihen, että taloyhtiösi valitsisi peruskorjausajankohdaksi talviolosuhteet. 6 % 94 % Kyllä Ei 9 % 20 % 9 % 62 % Hinta Urakoitsijan saatavuus Haittojen vähäisyys Muut

13 Korjausrakentamisen markkinoiden kehittyminen Suomessa Vuotuinen kasvu tulee olemaan noin 2,5-3,5 prosenttia vuodessa, kun se edellisen vuosikymmenen aikana on ollut 3-4 % vuodessa. (ennuste 2002)

14 Korjausvelka Vesikatto-, julkisivu-, ikkuna- ja parvekekorjausten tarve tulee kasvamaan kaksinkertaisesti 2000-luvulla ja nelinkertaiseksi 2010 luvulla verrattuna 1990-luvun korjauksiin. Tämän lisäksi seuraavaa vuosikymmentä tulee kuormittamaan 1990-luvulla osakorjattujen julkisivujen seuraava korjaussykli. (Huoltomaalausten korjaussykli on vuotta, joten 1995 vuodesta eteenpäin huoltomaalattujen julkisivujen ja parvekkeiden korjausajankohta ajoittuu jo 2010-luvun alkupuolelle)

15 Korjausvaje kasvaa, onko As Oy:t valmiita ottamaan kansantaloudellisen vaikutuksen huomioon? Korjausrakentaminen on tilanteessa, jossa vaippakorjausten tarve kasvaa jatkuvasti. Korjaushankkeen ajoittaminen toukokuusta lokakuulle aiheuttaa resurssipulan Pohtiessasi päätöstäsi yhtiökokouksessa, olisiko talvitoteutuksen kansantaloudellisella vaikutuksella merkitystä omaan päätökseesi? 56 % 44 % Kyllä Ei

16 Talouden taantuman vaikutukset julkisivujen talvitoteutukseen Uudisrakentamisen volyymin pieneneminen -> resurssitilanteen muuttuminen Tilaajan markkinat Korjausrakentamisen kilpailukenttään tullut mukaan uusia toimijoita. Kilpailu on kiristynyt Julkisivu-urakoitsijat ovat pienentäneet katetavoitteitaan Urakoitsijoilla tilanne, jossa kaikki ns. ylimääräiset kustannukset karsittava. Urakoitsijan tulisi siis entisestään laskea katetavoitteitaan, jos aikovat toteuttaa korjauksen talvityönä. -> Urakoitsijat jakavat hankkeen kesällä ja talvella tehtäviin töihin.

17 Korjausavustuksen vaikutukset julkisivukorjauksen talvitoteutukseen Mediassa väitetty useaan otteeseen, että remonttihinnat ovat noussut korjausavustuksen seurauksena. -> EI TARKOITA, ETTÄ JULKISVIVUKORJAUSURAKKAHINNAT ON NOUSSUT. -> Miksi nousisi?! Korjausavustuksen suhdanneluonteisuus lisää julkisivukorjausaloitusten määrää. Talvella korjataan julkisivuja todennäköisesti enemmän kuin koskaan aikaisemmin talviolosuhteissa.

18 Talvitoteutuksen vaatima erityisosaaminen 1/3 Talvelle ajoitettu julkisivukorjaushanke edellyttää urakoitsijalta vahvaa tuntemusta kylmiin olosuhteisiin liittyvistä haittatekijöistä ja niiden minimoimisesta. Materiaalien tulisi olla varastoituna työmaalle mahdollisimman lyhyen ajan.

19 Talvitoteutuksen vaatima erityisosaaminen 2/3 Lämmityksen osalta tulee varautua myös laitteiden rikkoutumiseen, eli työmaalla tulisi olla varakalustoa välittömästi käyttöön otettavissa. Dokumentaatio. Mittaustiedot automaattisesti keräävillä ja tallentavilla lämpötila- ja kosteusmittareilla.

20 Talvitoteutuksen vaatima erityisosaaminen 3/3 Telineurakoitsijan on tiedettävä kylmien olosuhteiden vaikutuksista teline- ja korjaustyöhön. Suojauksen tiiveys Peitteiden repeytyminen aiheuttama lämpötilan nopean tippumisen. Työtelineen huputus 2-kertaisella suojapeitteelle. Työtilan lämmittäminen ja suojaaminen vaatii huolellista aikataulusuunnittelua Korjausselosteeseen kirjattava vaatimus teline-, lämmitys- ja suojaussuunnitelmien esittämisestä. Lisäksi vaadittava dokumentti työtilan ja korjattavien pintojen lämpötiloista ja kosteudesta

21 Talvitoteutukseen parhaiten sopivat julkisivukorjaushankkeet 1/2 Optimaalisimmissa kohteissa rakennukset pitkät julkisivut ovat lähes yksinomaan parvekkeita. Parvekkeissa on lämmitettävään korjausalaan nähden runsaasti korjattavaa pinta-alaa. Parvekkeen korjaustavoista talvella korjaamista suosii raskaat laastipaikkaus- ja pinnoituskorjaukset, jotka sisältävät hiukkapuhalluksen, betonipaikkauksen ja pinnoituskorjauksen.

22 Talvitoteutukseen parhaiten sopivat julkisivukorjaushankkeet 2/2 Kun mahdollisimman monta vauriotekijää poistetaan tai niiden haittavaikutusta hidastetaan samassa korjaushankkeessa, vältytään lähes jatkuvan tuntuiselta korjaamiselta ja monen erillisen hankkeen läpiviemisen aiheuttamilta kustannuksilta. Korjaustapa vaatii työtilan suojaamista myös kesäolosuhteissa ja lisäkustannuksia muodostuu ainoastaan 2-kertaisen suojan rakentamisesta ja työtilan lämmittämisestä.

23 Talvikorjausvaihtoehdon hyötynäkökohtia tilaajalle Työtilan suojaaminen rajoittaa auringonvalon kulkeutumista asuntoihin, mitä pidetään haittaavana tekijänä eritoten kesäaikana. Millä keinoilla Sinun mielestäsi olisi mahdollista lisätä peruskorjausten talvitoteutusta? 11 % 10 % 12 % 67 % Sopii paremmin talviaikaan Huputus lisää pimeyttä kesä aikaan Aina yhtä paha asia Muut

24 Talvikorjausvaihtoehdon hyötynäkökohtia tilaajalle Talvitoteutuksessa on asukkaiden kannalta runsaasti hyötynäkökohtia: Parvekkeita käyttöaste on talvella huomattavasti pienempi kuin kesällä, jolloin käyttökiellot eivät rasita asukkaita samalla tapaa. Hiekkapuhallus ja muut pölyttävät työvaiheet rajoittavat asuinhuoneistojen tuuletettavuutta, jolloin lämpötilan nousu ja ilmanvaihdon hidastuminen aiheuttavat asukkaille epäedulliset olosuhteet, jotka korostuvat kesän kuumuudessa.

25 Kertaus Referenssikohteita ennakkoluulojen poistamiseksi Talvella suoritettavan korjaustyö aiheuttaa vielä nykyisillä menetelmillä urakoitsijalle kustannuslisän, mutta vähentävän asukkaille korjaustyöstä aiheutuvia haittavaikutuksia ja parantavan korjaustyön laatua.

26 Haaste Julkisivukorjaamisen ammattilaiset muistakaa jakaa tietoa talvikorjaamisesta.

27 Lähteet Vainio, T., Jaakkonen, L., Nippala, E., Lehtinen, E, & Isaksson, K Korjausrakentaminen Espoo. VTT Tiedotteita. Seppo Mölsä Rakennuslehti Sanoma Magazines. Lehtiartikkeli.s.13 Aalto, S. Maijala, J-P Julkisivukorjausten talvitoteutuksen kehittäminen. Tampere. Valtion Teknillinen Tutkimuslaitos. 120 s. + liitt. 16 Virtanen K. et. al Asukaslähtöinen perusparantamisen kehitystarpeet. IKE esitutkimus. Helsinki.80 s. Ilmatieteenlaitos [WWW].

28 KIITOS!