Lastensuojelun valvontaohjelmat. Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Turku Ylitarkastaja Eine Heikkinen

Transkriptio

1 Lastensuojelun valvontaohjelmat Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Turku Ylitarkastaja Eine Heikkinen Valvira

2 TEO ja STTV yhdistyivät: Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto VALVIRA uusi keskusvirasto STM:n hallinnonalalla. Myös sosiaalihuollon valvontaa uuden viraston tehtäväksi Rovaniemelle alueellistettiin 11 virkaa

3 Sosiaalihuoltolaki 3 ( /670) Sosiaalihuollon ll yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle. Maakuntien alueella sosiaalihuollon suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat aluehallintovirastoille. VALVIRA ohjaa aluehallintovirastojen toimintaa niiden toimintaperiaatteiden, menettelytapojen ja ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi sosiaalihuollon ohjauksessa ja valvonnassa.

4 Sosiaalihuoltolaki 3 Lisäksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ohjaa ja valvoo sosiaalihuoltoa erityisesti silloin, kun kysymyksessä k ovat: 1) periaatteellisesti tärkeät tai laajakantoiset asiat; 2) useaa aluehallintoviraston aluetta koskevaa tai koko maata koskevat asiat; 3) asiat, jotka liittyvät Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa käsiteltävään terveydenhuoltoa tai terveydenhuollon ammattihenkilöä koskevaan valvonta-asiaan; sekä 4) asiat, joita aluehallintovirasto on esteellinen käsittelemään.

5 Tulossa: - sosiaalihuollon valvontalain muutos 2011, jossa mahdollisesti säännökset mm. sosiaalihuollon valtakunnallisista luvista ja omavalvonnasta

6 Valvonnan tavoitteena valvonta on suunnitelmallista ja niukat valvontaresurssit suunnataan oikeisiin kohteisiin valvonnan painopisteen siirtäminen ennakoivaan valvontaan valvonnan menetelmien kehittäminen sekä palveluntuottajien kannustaminen jatkuvaan laadun parantamiseen ja omavalvonnan kehittämiseen.

7 Valtakunnalliset valvontaohjelmat työkaluna Vv yhteensä 10 valvontaohjelmaa, l joista 2 koskee k lastensuojelua Palvelurakenteiden valvontaohjelma (tulossa) Omavalvontasuunnitelmia koskevien ohjeistusten valmistelu (tulossa) Tulossa kaikkiin valvontaohjelmiin yhteinen sosiaalihuollon palvelujen valvonnan periaatteet -osio Tavoitteena Valvonnan ja ohjauksen yhdenmukaisuus ja suunnitelmallisuus Valvonnan kattavuuden ja vaikuttavuuden lisääminen / oikeat kohteet ja painoalueet Painopiste etukäteisvalvontaan / riskien havaitseminen jo ennen ongelmien syntymistä Palveluntuottajien kannustaminen jatkuvaan laadun parantamisen ja omavalvonnan kehittämiseen

8 Valvontaohjelmassa - Esitetään hyvän toiminnan tavoitetasot - Kuvataan keskeiset säädökset ja suositukset - Tuodaan esiin valvonnan painoalueet - Sovitaan Valviran ja AVIen työnjako ja tehtävät - Kartoitetaan riskialueet ja sovitaan valvonnan kohdentamisesta

9 Lastensuojelun valvontaohjelmat 1. Lastensuojelun käsittelyprosessien valvontaohjelma 2. Lastensuojelun ympärivuorokautisen hoidon ja kasvatuksen valvontaohjelma

10 Valmisteleva työryhmä Eine Heikkinen, Valvira pj. (sijaishuollon vo.) Marita Raassina, Valvira pj. (käsittelyprosessin vo) Jarno Virtanen, Valvira Marita Uusitalo, AVI Timo Mäkelä, AVI Marita Turppa, AVI Marja-Leena Stenroos, AVI, Sari Husa, AVI

11 Lastensuojelun käsittelyprosessin valvontaohjelma

12 Painopistealueet 1.Lastensuojelun järjestäminen 2. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun toteuttaminent tt 3. Menettely lastensuojeluasioissa l i

13 1. Lastensuojelun käsittelyprosessien valvontaohjelma 1. Lastensuojelun järjestäminen -lastensuojelusuunnitelma selvitys meneillään kl:ssa -moniammatillisen asiantuntemuksen turvaaminen THL tehnyt selvityksen -päätöksenteko ja henkilöstö -kelpoisuuden omaava sos.tt., mitoitus -riittääkö kelpoisuuden omaavia sosiaalityöntekijöitä? t -kiireellisten palvelujen järjestäminen (päivystys) y

14 2. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun toteuttaminen Lastensuojelulaki asettaa eräitä ehdottomia lastensuojeluasian käsittelyn määräaikoja lastensuojeluilmoitus ja sen käsittely 7 vrk:n aikana lastensuojelutarpeen selvitys 3 kk:n aikana Avohuolto -lakimutos vireillä: avohuollon tukitoimenpiteet asiakassuunnitelmaan (velvoittavuus) kiireellinen sijoitus huostaanotto sijaishuoltoon sijoittaminen jälkihuolto

15 3. Menettely lastensuojeluasioissa lapsen osallisuus suus -lapsen mielipiteen selvittäminen, kuuleminen, puhevalta, edunvalvojan määrääminen asiakassuunnitelmat sekä lapselle että vanhemmille lastensuojeluasioiden kirjaaminen

16 Lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelutarpeen selvitysten käsittelyajat -kysely kunnille 2010 v Lastensuojelu- 37 % 73 % ilmoitukset 7 vrk:n kuluessa vireilletulosta Lastensuojelusel- 27 % 62 % vitykset laaditaan 3 kk:n aikana

17 Yleisimmäksi s määräaikojen äa ylittymisen syyksi esitettiin resurssipula. Joissakin kunnissa tilanne näyttäisi olevan krooninen, kun taas toisissa se kärjistyy loma-aikoina ja yllättävissä ruuhka- tai poissaolotilanteissa.

18 Valvira ja aluehallintovirastot valvovat määräaikojen noudattamista Lastensuojelulaissa mainitut määräajat ovat ehdottomia. Määräaikoja ei voida ylittää rikkomatta samalla lastensuojelulakia. Lastensuojelutarpeen selvitysten lain mukainen käsittely ja määräajoissa pysyminen on välttämätön osa asiakkaiden oikeusturvaa ja lasten oikeutta erityiseen suojeluun. Varhainen puuttuminen antaa parhaat mahdollisuudet ehkäistä ongelmien kasvua.

19 Sosiaalihuollon toimintaa valvovilla viranomaisilla, aluehallintovirastoilla ja Valviralla, on sosiaalihuoltolain perusteella mahdollisuus antaa kuntaa sitovia määräyksiä sosiaalihuollon järjestämisessä havaittujen puutteiden tai epäkohtien korjaamisesta (ShL 56 ).

20 Määräystä ä voidaan tarvittaessa tehostaa t uhkasakolla. k Laillisuusvalvonnassa on katsottu, että töiden organisointiin tai henkilöstön riittävyyteen liittyvillä seikoilla ei voi perustella poikkeamista siitä, mitä lainsäädäntö edellyttää asian käsittelyltä viivytyksettä ja viimeistään säädetyssä määräajassa. Itä-Suomen aluehallintovirasto velvoitti Kuopion kaupunkia euron uhkasakon uhalla saattamaan mennessä lastensuojeluasioiden käsittelyt lain edellyttämälle tasolle

21 Lastensuojelun ympärivuorokautisen j y p hoidon ja kasvatuksen valvontaohjelma

22 Yksityisten sosiaalipalveluntuottajien määrä on lisääntynyt tasaisesti koko 2000-luvun. Vuonna 2000 kaikkiaan yksityisiä toimintayksiköitä oli vajaa 2 700, kun niitä vuonna 2008 oli lähes Tästä lasten ja nuorten laitos- ja perhehoidon osuus oli vuonna 2008 yhteensä 607 toimintayksikköä.

23 2. Lastensuojelun ympärivuorokautisen hoidon ja kasvatuksen valvontaohjelma Valvontaohjelman tarkoituksena on vahvistaa lasten oikeutta asianmukaiseen ja turvalliseen sijaishuoltoon i sekä tasa-arvoiseen kohteluun yhdenmukaistamalla valvontaviranomaisten käytäntöjä -yhtenäinen luvanmyöntämiskäytäntö ja määrittämällä ällä yhtenäiset t valvontakriteerit sekä puuttumiskynnys havaittuihin epäkohtiin.

24 Painopistealueet 1. Toiminnan organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen ja asiakasrakenne 2. Henkilöstö ö 3. Toimitilat 4. Asiakkaiden asema ja oikeudet sijaishuollossa 5. Lapsen hoito, kasvatus ja huolenpito 6. Dokumentointi ja asiakirjahallinta

25 1. Organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen ja asiakasrakenne -Toiminta-ajatus -Asiakkaiden id sijoittamisprosessi itt i i -Toiminnan johtaminen -Yhteistyö

26 2. Henkilöstö - Hoito- oto ja kasvatustehtävistä atuste tä stä vastaavan kelpoisuus - Muun henkilöstön kelpoisuusvaatimukset - Henkilöstön täydennyskoulutus, työnohjaus - Henkilöstömitoitus ja rakenne - Henkilöstön hyvinvointi

27 3. Toimitilat - Lasten yksityisyys syys - Yhteisöllisyys - Turvallisuus - Ympäristö - Sijainti

28 4. Lasten asema ja oikeudet - Asiakas- sa as sekä hoito ja kasvatussuunnitelma - Lapsen osallisuuss - Yhteistyö läheisten kanssa - Rajoitustoimenpiteet

29 5. Lapsen hoito, kasvatus ja huolenpito - Lapsen perustarpeet peet - Lapsen kasvun tukeminen - Lapsen koulutus - Lapsen harrastukset - Lapsen erityistarpeet - Lapsen itsenäistymisen tukeminen

30 6. Dokumentointi ja asiakirjahallinta - Asiakirjahallinto - Arkistointi

31 Yhteisiä linjauksia vaativat Lasten/perheiden määrä ja henkilöstömitoitus ei perinteisissä lastensuojelulaitoksissa: -laitosluvalla toimiva perhekoti -laitokset, joissa palveluntuottaja asuu -laitosluvalla toimiva perhekotiyhteisö -perhetuki- ja kuntoutusyksiköt -erityisen huolenpidon yksiköt (EHO)

32 Perhehoito toimeksiantosuhteinen ja luvanvarainen -Perhehoitolaki h on vireillä illä ja on odotettavissa tt selkiytystä käsitteisiin sekä vaadittavaan henkilöstömäärään

33 Toiminta sosiaali- ja terveydenhuollon rajapinnalla LsL 49 Sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet: Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun, kiireellisesti i sijoitetun i tai lastensuojelulain l l 83 :ssä tarkoitetun väliaikaismääräyksen nojalla sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää elikkä 1)perhehoitona, 2)laitoshuoltona taikka 3)muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla.

34 Sairaalahoidon jälkeen lapsille ei ole asianmukaisia jatkopaikkoja Lastensuojelulaitoksiin voidaan sijoittaa lapsia vain lastensuojelulain mukaisilla päätöksillä. Rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää vain huostassa oleville lapsille Terveydenhuollon lähetteillä lastensuojelulaitoksiin psykiatriseen kuntoutukseen, vaikka lapsi ei ole sijaishuollon tarpeessa. Lastensuojeluyksiköllä voi olla myös terveydenhuollon lupa, mutta se tarkoittaa lupaa kotisairaanhoitoon yksikössä, jossa on myös terveydenhuollon henkilökuntaa (laitoksessa sairaanhoitaja) -ei kuitenkaan k terveydenhuollon lupaa psykiatriseen i kuntoutukseen

35 Tilat: - Vanhat kiinteistöt - Palvelujen suunnittelu lähtee tiloista isot tilat ja monenlaista toimintaa (lastensuojelu vanhustenhuolto mielenterveyspalvelut kehitysvammahuolto) - Neliöt?

36 Valvontaohjelmassa tullaan asettamaan vähimmäiskriteerit eri sijaishuollon i muodoille niin henkilöstön kuin tilojenkin osalta. Valvontaohjelmassa laaditaan yhtenäinen tarkastuskertomuslomake Lomaketta käytetään tää sekä paikan päällä tehtävissä ä tarkastuksissa että asiakirjavalvonnassa. Lomake ohjaa kiinnittämään huomiota hyvän hoidon ja kasvatuksen kannalta oleellisiin tekijöihin. Valvontaohjelmia voivat hyödyntää aluehallintovirastojen ohella kunnat ja yksityiset palveluntuottajat.