Uudenmaan moottoriurheiluradat
|
|
|
- Mari Hämäläinen
- 10 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Uudenmaan liiton julkaisuja E Uudenmaan liitto Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan selvityksiä Uudenmaan moottoriurheiluradat
2
3 Uudenmaan liiton julkaisuja E Uudenmaan moottoriurheiluradat Uudenmaan liitto 2007 Uudenmaan moottoriurheiluradat : 1
4 Uudenmaan liiton julkaisuja E ISBN ISSN (sid.) ISBN ISSN (PDF) Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kannen kuva: Tuula Palaste-Eerola Kannen piirros: Arja-Leena Berg Taitto: Arja Reinikka Painotalo Kyriiri Helsinki kpl Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) [email protected] 2 : Uudenmaan moottoriurheiluradat
5 Uudenmaan liitto Nylands förbund Kuvailulehti Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) [email protected] Tekijä(t) Uudenmaan liitto Nimeke Uudenmaan moottoriurheiluradat Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja E Sarjanumero Sivuja ISBN Kieli, koko teos Tiivistelmä Julkaisuaika Liitteitä (sid.), (PDF) suomi ISSN Yhteenveto ruotsi Selvityksessä on inventoitu autourheilu- ja moottoripyöräratojen nykytilanne sekä arvioitu ratojen kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia. Selvityksen perustiedot on koottu vuonna 2005 Uudenmaan alueella toimiville seuroille osoitetulla kyselyllä ja sen tekoa on ohjannut laaja asiantuntijaryhmä, johon ovat kuuluneet Uudenmaan liitto, Uudenmaan ympäristökeskus, AKK-Motorsport ry ja Suomen moottoriliitto ry. Selvityksen ovat koonneet vs. suunnittelupäällikkö Hannu Haukkasalo ja suunnittelija Carina Ölander. Työn tavoitteena oli, että moottoriurheilurata selvitys antaa valmiudet maakunnallisten ja seudullisten ratojen aluevarausten huomioon ottamiseen vaihemaakuntakaavassa, mikäli niin päätetään. Lisäksi selvitys antaa kattavasti ratatietoja käytettäväksi kuntakaavoituksessa ja muussa suunnittelutyössä. Moottoriurheiluratojen sijoittumiseen ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat mm. ratojen tarve (harrastajat, käyttöaste, käyttöikä), tarvittavien maa-alueiden saatavuus (omistus, kaavoitustilanne), sijainti, ympäristöolosuhteet (maaperä, pinnanmuodot, peitteisyys, pohjavesi,suojelualuevaraukset, asutus), ratojen investointi- ja käyttökustannukset sekä rahoitusmahdollisuudet. Moottoriurheiluradat ovat kuntien toiminnassa ja päätöksenteossa joutuneet ampumaratojen tavoin yhä kovenevaan kilpailuun muiden maankäyttömuotojen kanssa. Käytännössä liiketaloudellisesti toimivien toteutusmallien löytäminen on vaikeaa. Varsinaisten moottoriratojen lisäksi tarvitaan erityyppisiä maasto- ja erityisratoja sekä kilpailu että harjoituskäyttöön. Uudenmaan moottoriurheilurataselvitys on tehty rinnan Uudenmaan ampumarataselvityksen kanssa. Työn tuloksia on hyödynnetty Uudenmaan vaihemaakuntakaavan luonnosta valmisteltaessa. Raportin laatija Uudenmaan liitto (Haukkasalo Hannu, Ölander Carina) Avainsanat (asiasanat) vaihemaakuntakaava, moottoriurheilurata, maakunnallinen, seudullinen, Uusimaa Huomautuksia Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivullamme Uudenmaan moottoriurheiluradat : 3
6 Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) [email protected] Presentationsblad Författare Nylands förbund Publikation Uudenmaan moottoriurheiluradat (Motorsportbanorna i Nyland) Seriens namn Nylands förbunds publikationer E Seriens nummer Sidor ISBN Språk Referat Rapporten är utarbetad av Nyckelord (ämnesord) Övriga uppgifter Utgivningsdatum Nylands förbund (Haukkasalo Hannu, Ölander Carina) Bilagor (inb.), (PDF) finska ISSN etapplan, motorsportbana, landskapsnivå, regionnivå, Nyland Sammandrag svenska I utredningen har man inventerat nuläget i fråga om bilsport- och motorcykelbanorna samt bedömt behoven och möjligheterna att utveckla banorna. De uppgifter som ligger till grund för utredningen har insamlats 2005 genom en enkät riktad till de föreningar som är verksamma i Nyland. Utarbetandet har letts av en stor sakkunniggrupp bestående av Nylands förbund, Nylands miljöcentral, AKK-Motorsport ry och Finlands motorförbund rf. Utredningen har sammanställts av stf. planeringschef Hannu Haukkasalo och planerare Carina Ölander. Målet för utredningen var att den ger förutsättningar att beakta områdesreserveringar för banor på landskapsoch regionnivå i etapplanen, om man beslutar att göra det. Dessutom ger utredningen heltäckande uppgifter om banorna som kan användas i den kommunala planläggningen och annat planeringsarbete. Utplaceringen av och verksamhetsförutsättningarna för motorsportbanorna påverkas bl.a. av banbehovet (antalet användare, hur mycket banorna används och banornas livslängd), tillgången på behövliga markområden (ägarförhållanden, planläggningssituationen), placering, miljöförhållanden (jordmån, topografi, marktäcke, grundvatten, skyddsområdesreserveringar, bosättning osv.), kostnader för investering och användning samt finansieringsmöjligheter. Motorsportbanorna är kommunal verksamhet och de har i likhet med skjutbanorna blivit objekt för en allt hårdare konkurrens med övriga markanvändningsformer. I praktiken är det svårt att finna företagsekonomiskt sett välfungerande modeller för skjutbanorna. Förutom de egentliga motorbanorna behövs olika typer av terräng- och specialbanor både för tävlingar och övningar. Utredningen om motorsportbanorna i Nyland har utarbetats vid sidan av utredningen om skjutbanorna i Nyland. Utredningens resultat har utnyttjats då man berett utkastet till etapplan för Nyland. Publikationen finns även på vår webbplats: 4 : Uudenmaan moottoriurheiluradat
7 Esipuhe Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan. Vahvistettu maakuntakaava sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet Uudellamaalla pitkälle tulevaisuuteen. Maakuntakaavan laadintaprosessin aikana nousi esiin asioita, joilla maakuntakaavaa on tarkoituksenmukaista täydentää. Tällaisia asiakokonaisuuksia olivat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuollon aluevaraukset, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet sekä liikenteen varikot ja terminaalit. Näiden asiakokonaisuuksien osalta tietopohja ei kuitenkaan tuolloin ollut riittävä kaavalliseen käsittelyyn, ja maakuntahallitus päättikin erillisen vaihemaakuntakaavan laadinnasta syyskuussa Vaihemaakuntakaavatyötä varten on perusselvityksiksi laadittu seuraavat selvitykset: Jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet Laajat yhtenäiset metsäalueet ekologisen verkoston osana Uudellamaalla Liikenteen varikot ja terminaalit Uudellamaalla Uudenmaan kiviaineshuollon kehityskuvat Uudenmaan ampumaradat Uudenmaan moottoriurheiluradat Hiljaisuus ja hiljaisten alueiden tarkastelua Uudellamaalla Uudenmaan moottoriurheiluradat -selvitys on laadittu Uudenmaan maakuntaa hieman laajemmalta alueelta. Moottoriurheiluharrastus on ylimaakunnallista toimintaa. Kiristyvät ympäristövaatimukset lisäävät ylimaakunnallista yhteistyötarvetta entisestään. Selvityksessä on tarkasteltu moottoriurheiluratojen riittävyyttä ja kehitysnäkymiä sekä arvioitu laaditun kehittämisstrategian pohjalta tarvittavat aluevaraukset ja niiden alueellinen jakautuminen ja kohdentuminen maakuntakaavoituksen pohjaksi. Lisäksi kunnat ja alueelliset ympäristökeskukset hyödyntävät selvityksen aineistoa ympäristölupien myöntämisen yhteydessä Selvitys on laadittu Uudenmaan liiton, Uudenmaan ympäristökeskuksen ja alueella toimivien järjestöjen edustajien yhteistyönä. Työtä on ohjannut ampujien ja moottoriurheilijoiden edustajista muodostettu ohjausryhmä, jonka kokoonpano oli seuraava: Hannu Airola, Uudenmaan ympäristökeskus Kaija Savelainen, Uudenmaan ympäristökeskus Riku Bitter, AKK-Motorsport, 1/2006 saakka Jani Backman, AKK-Motorsport, 3/2006 lähtien Kalevi Sulkava, AKK-Motorsport, 3/2006 lähtien Eino Louhio, Suomen moottoriliitto, 2/2005 saakka Kurt Ljungqvist, Suomen moottoriliitto, 6/2005 lähtien Risto Aarrekivi, Suomen Ampumaurheiluliitto Yrjö Partinen, Suomen metsästäjäliitto, Uudenmaan piiri Jari Ora, Helsingin reserviupseeripiiri Antti Nieminen, Maanpuolustuskoulutus ry, 1/2006 lähtien Arto Pulkki, Suomen reserviupseeriliitto, 1/2006 lähtien Panu Hiidenmies, Suomen metsästäjäliitto Håkan Mansner, Suomen metsästäjäliitto, Uusimaa Reijo Orava, Uudenmaan riistanhoitopiiri Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Jorma Riissanen, Suomen Ampumaurheiluliitto Uudenmaan moottoriurheiluradat : 5
8 Uudenmaan liitosta työryhmätyöskentelyyn ovat osallistuneet: Seija Vanhanen, Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Päivi Rapo, Uudenmaan liitto, sihteeri Lasse Rekola, Uudenmaan liitto Olavi Veltheim, Uudenmaan liitto Kaarina Rautio, Uudenmaan liitto Selvityksen ovat koonneet vs. suunnittelupäällikkö Hannu Haukkasalo ja suunnittelija Carina Ölander. 6 : Uudenmaan moottoriurheiluradat
9 Sisällysluettelo ESIPUHE 5 1. TIIVISTELMÄ 8 2. MOOTTORIRATOJEN SIJOITUSNÄKÖKOHTIA Moottoriratojen perustaminen ja ympäristölupa Moottoriratojen suunnittelussa huomioitavia asioita MOOTTORIRATOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Melu Päästöt ilmaan Päästöt maaperään ja vesistöihin Sosiaaliset vaikutukset Järjestäytymättömän toiminnan haittojen vähentäminen MOOTTORIRATOJEN NYKYTILANNE Moottoriurheilun harrastajista Käytössä olevat moottoriradat Suunnitellut moottoriradat Poistuneet ja lakkauttamisuhan alaiset moottoriradat Yhteenveto MOOTTORIRATOJEN KEHITTÄMISTARPEET KÄYTTÄJIEN NÄKÖKULMASTA MOOTTORIRADAT MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA MAAKUNNALLISET JA SEUDULLISET MOOTTORIRADAT Maakunnallisten ja seudullisten ratojen kriteerit Maakunnalliset ja seudulliset moottoriradat Moottoriratojen käsittely Uudenmaan vaihekaavassa KEHITTÄMISEHDOTUKSIA 27 LIITTEET: Liite 1. Kyselylomake, moottoriurheiluselvitys Liite 2. Kyselylomake, moottoripyörä- ja kelkkaurheilualueselvitys Liite 3. Moottoriurheiluradat 36 Liite 4. Lajikuvaustaulukot 43 Liite 5. Tärkeimpien moottoriurheiluratojen kartat 53 Uudenmaan moottoriurheiluradat : 7
10 1. Tiivistelmä Selvityksessä on inventoitu autourheilu- ja moottoripyöräratojen nykytilanne sekä arvioitu ratojen kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia. Selvityksen perustiedot on koottu vuonna 2005 Uudenmaan alueella toimiville seuroille osoitetulla kyselyllä ja sen tekoa on ohjannut laaja asiantuntijaryhmä. Tavoitteena on, että selvitys antaa valmiudet maakunnallisten ja seudullisten ratojen aluevarausten huomioon ottamiseen vaihekaavassa, mikäli niin päätetään. Lisäksi selvitys antaa kattavasti ratatietoja käytettäväksi kuntakaavoituksessa ja muussa suunnittelutyössä. Moottoriurheiluharrastus herättää ristiriitaisia tunteita. Lajilla on omat vankkumattomat harrastaja- ja kannattajajoukkonsa, mutta myös kiivaita vastustajia. Harjoitus- ja suorituspaikoista on puutetta etenkin Uudenmaan keskeisissä osissa, jossa taajamarakenne on tehokkainta ja potentiaalista harrastajakuntaa eniten. Lisäksi osa aikaisemmin toimineista moottoriradoista on jouduttu sulkemaan ratojen haitallisten ympäristövaikutusten tai niiden ympäristön muuttuneiden maankäyttötarpeiden vuoksi. Uusien moottoriratojen perustaminen on kuitenkin ongelmallista, sillä melu- ja muiden ympäristövaikutusten takia ne soveltuvat huonosti monien muiden toimintojen läheisyyteen. Moottoriradat vaativat laajahkoja, tarkoitukseen soveltuvia maa-alueita, joten niiden huomioon ottaminen ja yhteensovittaminen muuhun maankäyttöön kaavoituksessa on tärkeää. Selvitystyö keskittyy pääasiassa pysyvien suorituspaikkojen tarkasteluun, eikä siinä ole käsitelty moottorikelkkailua, vesiskoottereita eikä katuratatoimintaa. Selvityksessä ei myöskään ole tarkasteltu sisätiloissa tapahtuvaa mikroautoilua (karting). Moottoriratoja koskevia tietoja on koottu kyselyllä, joka lähetettiin lähes sadalle auto- tai moottoripyöräurheilua harrastavalle seuralle. Vastauksia saatiin yli 70. Vastausten perusteella laadittu ratakohtainen yhdistelmä lähetettiin alueen kuntiin täydennettäväksi. Koska lähtökohtana selvitystyössä on ollut se, mitä ratoja Uudenmaan alueen harrastajat käyttävät, eivätkä hallinnolliset rajat, tiedot on koottu Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueelta sekä Kanta-Hämeen maakunnan eteläosasta. Moottoriratojen nykytilanne Selvitysalueella on yhteensä 31 moottorirataa, joista Uudenmaan liiton alueella 24, Itä-Uudenmaan liiton alueella kolme sekä Kanta-Hämeen maakunnan eteläosissa neljä rataa. Näistä 10 ovat autourheiluratoja, 17 moottoripyöräratoja ja neljä sellaisia moottoriurheiluratoja, joissa on mahdollista harrastaa sekä autourheilua että moottoripyöräilyä. Uudenmaan liiton alueella moottoriradat sijoittuvat 15 kuntaan. Yhdeksässä liiton kunnassa ei ole lainkaan moottorirataa. Nämä kunnat ovat Inkoo, Järvenpää, Karjaa, Karjalohja, Kauniainen, Nummi-Pusula, Pohja, Sammatti ja Tuusula. Ratojen lukumäärä yksinään ei kerro koko tilannetta moottoriurheilun harrastusmahdollisuuksista. Siihen vaikuttavat mm. ratojen saavutettavuus ja kullakin moottoriradalla olevat ratatyypit. Autourheilun osalta yleisin ratatyyppi on karting, jonka harrastaminen on mahdollista noin puolella kaikista autourheiluradoista. Rallia on mahdollista harrastaa joka kolmannella radalla ja jokamiesluokkaa joka neljännellä radalla. Moottoripyöräilyn osalta yleisin ratatyyppi on motocrossrata, joka on noin 66 %:lla kaikista moottoripyöräradoista. Toiseksi yleisin on endurorata (44 %) ja kolmanneksi yleisin trialrata (18 %). Moottoriratojen vuosittaisten käyttäjämäärien vaihteluväli on suuri, ja ratakohtaiset arviot vaihtelevat pienten ratojen alle sadasta käyttäjästä suurten ratojen jopa käyttäjään. Uudenmaan alueella on runsaasti moottoriurheilun aktiivisia harrastajia ja katsojia. Moottoriurheilun harrastajat ovat jakautuneet useisiin pieniin paikallisiin seuroihin ja yhdistyksiin. 8 : Uudenmaan moottoriurheiluradat
11 Moottoriratojen perustaminen ja ympäristölupa Ulkona sijaitsevalle moottoriradalle tarvitaan ympäristönsuojelulain mukaan aina ympäristölupa. Lupa haetaan sen kunnan ympäristöviranomaiselta, jonka alueelle rata aiotaan sijoittaa. Lupaviranomaisena toimii alueellinen ympäristökeskus, jos radan vaikutukset kohdistuvat kahden tai useamman kunnan alueelle. Myös toiminnan oleellinen muuttaminen on luvanvaraista. Olemassa olevien ratojen osalta ympäristöluvan tarve arvioidaan selvitysten perusteella erikseen. Ympäristöluvan yhteydessä selvitetään moottoriratatoiminnasta mahdollisesti aiheutuvat ympäristöhaitat, mm. melu sekä maaperän tai pohjaveden pilaantuminen. Selvitysten perusteella määritetään, millä ehdoilla toiminta sallitaan. Lupakäsittelyn lopputuloksena voi olla myös, ettei toiminnalle voida myöntää lupaa. Ympäristölupa on toistaiseksi myönnetty vain yhdeksälle radalle, mutta lupaa varten vaadittujen selvitysten laadinta on monella radalla käynnissä. Lisäksi kahden radan osalta on ympäristölupaprosessi on kesken. Kahdeksallatoista radalla on olemassa sijoituspaikkalupa. Usean radan kohdalla ympäristöluvan tarveharkinta on viranomaisilla vielä kesken. Maakunnallisten ja seudullisten moottoriratojen kriteerit Valmistunut selvitys muodostaa lähtökohdan moottoriratojen aluevaraustarpeiden arvioinnille, ja se on yksi Uudenmaan vaihemaakuntakaavatyön perusselvityksistä. Tästä johtuen on tärkeää tunnistaa, mitä olemassa olevia ratoja voidaan pitää maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävinä. Selvitys tuottaa lisäksi sellaista aineistoa, jota kunnat voivat hyödyntää omassa kaavoitustyössään. Maakunnallisesta näkökulmasta keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu olemassa olevien ratojen kapasiteetin ja palvelujen kehittäminen. Tämä edellyttää ratojen ylläpitäjiltä nykyistä ammattimaisempaa otetta. Tällä hetkellä moottoriratojen ylläpitäjänä ovat yleensä yksittäiset pienet seurat, joiden käytettävissä olevat taloudelliset resurssit ovat rajallisia. Pienten ratojen ylläpito perustuu suurelta osin talkootyöhön, eikä seuroilla useinkaan ole mahdollisuuksia toteuttaa yksinään esimerkiksi kalliita ratojen melutason alentamisen vaatimia toimenpiteitä. Maakunnallisen tai seudullisen radan valintakriteereinä on pidetty erityisesti radan käyttäjämääriä sekä sitä, kuinka monipuolisesti eri moottoriurheilulajeja radalla on mahdollista harrastaa. Eräs keskeinen valintakriteeri on ollut yli kuntarajojen tapahtuva liikkuminen radoille. Maakunnalliset ja seudulliset moottoriradat Selvityksen perusteella maakunnallisina ja seudullisina moottoriratoina Uudellamaalla on perusteita kehittää seuraavia: Hyvinkään moottoriurheilukeskus (Hyvinkää/Hausjärvi) Vantaan vauhtikeskus Kulmakorven uusi rata (Espoo) Mäntsälän moottorirata, selvityskohde Nummelan kartingrata (Vihti). Kulmakorven radan on tarkoitus korvata Espoossa sijaitseva Kellonummen rata sekä tarjota paljon tätä rataa monipuolisemmat harrastusmahdollisuudet. Kulmakorven rata-alueen käyttöönoton mahdollisuuksia on parannettu meluvallien rakentamisella, mutta toisaalta alueelle kohdistuu myös muita maankäyttöpaineita. Mäntsälän moottorirata on esitetty selvityskohteena. Harrastustoiminta nykyisellä radalla on pienimuotoista, mutta radan sijainti yhdistettynä läheisen moottoritien liittymän alueen maankäytön kehittämismahdollisuuksiin tekee siitä mielenkiintoisen tarkastelukohteen. Nummelan kartingrata on osoitettu maakunnalliseksi kohteeksi sen suuren käyttäjämäärän takia, vaikka radan sijainti tärkeällä pohjavesialueella asettaa rajoituksia toiminnan laajentamiselle. Uudenmaan moottoriurheiluradat : 9
12 Valtakunnallisia keskuksia on suunnitteilla Etelä- Suomeen, mutta päätöksiä rakentamisesta ei ole tehty. Suunnitelmissa pisimmällä ollaan Kouvolan seudulla. Parhaat edellytykset kehittyä valtakunnalliseksi moottoriurheilukeskukseksi Uudenmaan alueella on Vantaan vauhtikeskuksella. Muut selvityksessä esitetyt radat ovat luonteeltaan paikallisia. Paikallisten ryhmään sisältyy hyvin erityyppisiä ratoja, joiden koko ja taso vaihtelevat huomattavasti. Paikallisiksi on luokiteltu sellaiset radat, joilla on lähinnä paikallista merkitystä ja joiden toiminnan jatkuminen nykylaajuudessa tulisi turvata kuntakaavoituksen yhteydessä. Vaikka näillä radoilla ei useinkaan ole merkittäviä laajentamismahdollisuuksia, niillä on tärkeä merkitys harrastustoiminnan näkökulmasta. Moottorirata-alueen sijoituspaikan valinnassa, suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon riittävän pitkä aikatähtäin. Monia ratoja on jouduttu lakkauttamaan radan läheisyyteen sen perustamisen jälkeen laajenneen asutuksen seurauksena. Rata-alueiden aluevaraukset riittävine suoja-alueineen on niiden toiminnan turvaamisen kannalta tarpeellista sisällyttää yleispiirteisiin kaavoihin. 10 : Uudenmaan moottoriurheiluradat
13 2. Moottoriratojen sijoitusnäkökohtia 2.1 Moottoriratojen perustaminen ja ympäristölupa Ulkona sijaitsevalle moottoriradalle tarvitaan ympäristönsuojelulain mukaan aina ympäristölupa. Uutta moottorirataa perustettaessa lupa haetaan sen kunnan ympäristöviranomaiselta, jonka alueelle rata aiotaan sijoittaa. Myös toiminnan oleellinen muuttaminen on luvanvaraista. Vanhoista moottoriradoista on tehtävä ympäristönsuojelulain mukainen ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle. Ilmoitus tuli tehdä vuoden 2001 helmikuun loppuun mennessä. Alueellinen ympäristökeskus lähettää ilmoituksen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkistettavaksi. Tämä harkitsee ilmoituksen johdosta tehtävät jatkotoimenpiteet ja lähettää niistä tiedon ympäristökeskukselle. Käytännössä tämä tarkoittaa päätöstä luvan tarpeesta. Jokaisen moottoriratatoimintaa harjoittavan yhdistyksen tulee kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen niin vaatiessa toimittaa ympäristölupahakemus käsiteltäväksi lupaharkintaa varten. Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee toiminnan ympäristöluvan, jos radan vaikutukset kohdistuvat kahden tai useamman kunnan alueelle. Pohjavesialueilla sijaitsevista radoista ympäristökeskus antaa lausunnon lupaviranomaiselle. Ympäristölupakäsittelyn yhteydessä selvitetään moottoriratatoiminnasta mahdollisesti aiheutuvat ympäristöhaitat, mm. melukysymykset ja maaperän tai pohjaveden pilaantuminen. Selvitysten perusteella määritetään, millä edellytyksillä lupa voidaan myöntää ko. toimintaan. Lupakäsittelyn lopputuloksena voi olla, ettei toiminnalle voida enää myöntää lupaa, tai määräykset voivat olla aikaisempaa tiukemmat. Ympäristölupa moottoriratatoimintaan kuitenkin myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain vaatimukset sekä noudattaa luonnonsuojelulain säädöksiä. Toiminnasta ei saa, asetettavat lupamääräykset ja sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheutua yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: terveyshaittaa merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa ympäristönsuojelulain pilaamiskieltojen vastaista seurausta erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Moottoriratoja koskevista ympäristölupapäätöksistä on mahdollista valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen ja sieltä edelleen Korkeimpaan hallintooikeuteen. 2.2 Moottoriratojen suunnittelussa huomioitavia asioita Moottorirata-alueen sijoituspaikan valinnassa, suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon riittävän pitkä aikatähtäin. Monia ratoja on jouduttu lakkauttamaan radan läheisyyteen sen perustamisen jälkeen laajenneen asutuksen seurauksena. Rata-alueiden aluevaraukset riittävine suoja-alueineen on niiden toiminnan turvaamisen kannalta tarpeellista sisällyttää kuntien yleiskaavoihin. Tavoitteena on, että rata on mahdollisimman lähellä radan käyttäjiä ja helposti saavutettavissa. Toisaalta radan välittömässä läheisyydessä ei ympäristöhäiriöiden, lähinnä melun, vuoksi voi olla asutusta tai muita häiriöille herkkiä toimintoja kuten hoito- tai oppilaitoksia taikka virkistysalueita. Moottorirata-alueen toteuttaminen edellyttää yleensä uusia liikennejärjestyjä. Rata-alueelle on toteutettava kunnollinen tieyhteys ja alueen lähelle on varattava riittävät pysäköintitilat. Sujuvat joukkoliikenneyhteydet ovat myös tarpeen. Moottoriratojen liikenne saattaa aiheuttaa ympäristöhäiriöitä, lähinnä liikennemelua suurten kilpailujen aikana. Uudenmaan moottoriurheiluradat : 11
14 Melua tuottavia vapaa-ajan toimintoja tulee mahdollisuuksien mukaan keskittää samalle alueelle, koska näin minimoidaan syntyvä melualue. Moottorirata voidaan luontevasti sijoittaa esimerkiksi lähelle ampumarata-aluetta. Ratojen sijoittaminen muiden melua tuottavien alueiden yhteyteen, kuten lentokenttien tai teiden melualueelle on tarkoituksenmukaista. Moottoriratojen läheisyyteen on mahdollista sijoittaa muitakin urheilupaikkoja. Eri toiminnot voivat tällöin hyödyntää yhteisiä pysäköinti-, huolto- ja sosiaalitiloja. Ulkomailla moottoriratojen yhteydessä onkin usein erilaisia muita urheilulaitoksia tai alaan liittyvää yritystoimintaa. Moottoriratojen perustamista säädellään paitsi ympäristösuojelulainsäädännön myös maankäyttö- ja rakennuslain keinoin. Ennen radan rakentamista tarvitaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakennuslupa radan erilaisille rakennuksille ja rakenteille. Ainakin uusien ratojen osalta luvan myöntämisen edellytyksenä on, että moottoriratatoiminnot on huomioitu kunnan kaavoituksessa ja muissa suunnitelmissa. 12 : Uudenmaan moottoriurheiluradat
15 3. Moottoriratojen ympäristövaikutukset 3.1 Melu Moottoriurheiluradan aiheuttamaa melua voidaan arvioida monen suureen avulla. Tavallisimmin käytetyt suureet ovat melu A-painotettu maksimitaso, L Amax, ja ekvivalenttitaso, LAeq. Haittojen arviointiin käytetään yleensä fast -aikapainotettua tasoa, L AFmax. Ekvivalenttitaso voidaan määrittää yhden ratakierroksen, yhden erän eli lähdön tai koko päivän ajalle. Ajon aikainen L Afmax -taso ei periaatteessa riipu toiminnan vilkkaudesta, esimerkiksi päivittäin ajettavien ratakierrosten tai radalla päivän aikana käyvien ajoneuvojen määrästä. L Aeq -perusteiset suureet sen sijaan riippuvat ajoneuvojen melutasojen lisäksi ratakierrosten ja ajoneuvojen määristä. Moottoriurheiluratojen aiheuttamista terveydellisistä meluhaitoista on julkaistu tutkimuksia varsin vähän. Tutkimuksissa, joissa ihmisiä on pyydetty nimeämään kiusalliseksi kokemiaan ympäristömelun lajeja, on mainintoja moottoriurheiluratojen kilpa-ajoneuvojen ja kuulutuslaitteiden melusta. Moottoriurheiluratojen melu on tutkimusten mukaan koettu saman L AFmax - ja L Aeq -tason aiheuttamaa tieliikennemelua kiusallisemmaksi. Sääntöjen mukaan äänenvaimentimen käyttö on kaikissa muissa kilpailuluokissa paitsi maantieralleissa vapaaehtoista, kunhan auton melu ei ylitä sääntöjen mukaista sallittua melutasoa. Moottoripyörissä ja moottorikelkoissa on oltava äänenvaimennin. Nopeuskilpailuissa kaikki autot on sääntöjen mukaan katsastettava ennen kilpailua. Moottoripyörät katsastetaan kaikissa lajeissa, myös taitolajeissa. Säännöt eivät velvoita kilpailun järjestäjää mittaamaan melua kaikkien kilpailujen esi- tai jälkikatsastuksessa. Melumittausten tekeminen on järjestäjille vapaaehtoista, mutta jos niitä tehdään, osanottajien on sääntöjen mukaan hyväksyttävä niiden tekeminen, ja ajoneuvojen melun on oltava sääntöjen mukaista. Olemassa olevien moottoriurheiluratojen melua voidaan mitata äänitasomittareilla. Suunnitteilla olevien ratojen melua ei yleensä voida selvittää etukäteen mittaamalla, ja radan rakentaminen muuttaa yleensä myös maaston ja kasvillisuuden vaimennusta. Saatavilla olevia moottoriratamelun laskentamalleja on vähän. Suomessa on käytetty melualueiden laskentaan Ruotsin ympäristönsuojeluviraston 1980-luvun alussa laatimaa laskentamallia, Buller från motorsportsbanor, Beräkningsmodell. Mallilla voidaan laskea kilpailun aikaisia L AFmax -tasoja. Moottoriurheiluradan melu liittyy lähinnä lyhytkestoiseen ja tiettyihin aikoihin rajattuun harjoittelutoimintaan. Moottoriurheiluratojen melutasoista ei ole annettu itsenäisiä ohjearvoja tai suosituksia. Nykyiset ohjearvomme, joita käytetään esimerkiksi ampumaratamelun arvioinnissa eivät sovellu meluvaikutusten arviointiin moottoriradoilla. Tätä varten tarvittaisiin kokonaan omat ohjearvot Ruotsin esimerkin mukaisesti. Ympäristönsuojelulain mukaan melun aiheuttajalla on velvollisuus olla selvillä aiheuttamastaan melusta. Kunnan velvollisuus taas on seurata melutilannetta alueellaan. 3.2 Päästöt ilmaan Ajoneuvojen pakokaasut sisältävät pääosin happea, typpikaasua ja hiilidioksidia. Haitallisten aineiden: typenoksidien, hiilivetyjen ja häkäkaasun osuus pakokaasujen tilavuudesta on noin 1 %. Hiilidioksidin osuus vaihtelee moottorin kuormituksen mukaan. Suurilla ajonopeuksilla sen osuudeksi on mitattu 13 %. Ajoneuvoista aiheutuu päästöjä myös polttoaineen haihtumisen, renkaiden ja jarrujen kulumisen sekä päällysteen kulumisen seurauksena. Kilpailukäytössä olevien ajoneuvojen päästöt ovat periaatteessa samankaltaisia kuin muidenkin ajoneuvojen. Liikenteen ja myös moottoriurheilun päästöille on ominaista, että päästölähde on Uudenmaan moottoriurheiluradat : 13
16 matalalla lähellä maanpinnan tasoa. Tämä saattaa aiheuttaa päästömäärään nähden korkeita ilman epäpuhtauspitoisuuksia. Ajoneuvojen polttoaineenkulutus ja päästöt kasvavat nopeuden noustessa ja ajotavan muuttuessa epätasaiseksi. Moottoriurheilukilpailuissa ajoneuvon päästöt ovat siten suuremmat kuin normaalissa liikenteessä. Moottoriurheilun osuus liikenteen kokonaispäästöistä on kuitenkin hyvin pieni. 3.3 Päästöt maaperään ja vesistöihin Ilman saasteet kulkeutuvat ilmakehässä ilmavirtojen mukana hyvinkin kauas päästölähteestä. Kulkeutumisen aikana yhdisteet voivat muuttua toisiksi yhdisteiksi ja synnyttää uusia yhdisteitä. Typpimonoksidi muuttuu typpidioksidiksi ja edelleen typpihapoksi. Typen oksidit ja hiilivedyt reagoivat auringon valon vaikutuksesta ja uutena yhdisteenä muodostuu alailmakehän otsonia. Vähitellen ilmansaasteet tulevat maahan joko kuivana tai märkänä laskeutumana. Sadevesi on happamoitunut rikin ja typen oksidien määrän lisääntyessä ilmassa. Laskeuma happamoittaa maaperää ja vesistöjä. Ilman epäpuhtauspitoisuuksien ja laskeuman vaikutukset kohdistuvat ihmisten terveyteen, viihtyisyyteen, kasveihin, eläimiin, materiaaleihin, maaperään, vesistöihin, pohjaveteen ja ilmastoon. Vaikutusten mittakaava vaihtelee paikallisista alueellisiin ja maapallonlaajuisiin vaikutuksiin. Pakokaasupäästöjen vaikutukset luontoon ja materiaaleihin aiheutuvat lähinnä typen oksideista ja hiukkasista. Moottoriurheilukilpailujen luonteeseen kuuluu tietty onnettomuusriski. Onnettomuustapauksissa maaperään ja edelleen pohjaveteen ja vesistöihin voi päästä haitallisia aineita, esim. polttoaineita tai öljyä. Erityisesti maastolajeissa haitallisilla aineilla on esteetön pääsy maaperään. Moottoriratojen suunnittelussa pyritään ottamaan huomioon pohjavesien suojelu. 3.4 Sosiaaliset vaikutukset Moottoriratojen sijainti koetaan usein ongelmalliseksi ja uuden radan rakentamista vastustetaan myös periaatteellisista syistä. Todellisten häiriötekijöiden ohella moottoriratojen häiritsevyyteen vaikuttavat myös muut seikat kuten ihmisten ratoja ja autourheilua kohtaan tuntemat asenteet ja ennakkoluulot. Vastaavasti asenteet moottoriurheilua kohtaan voivat olla hyvinkin myönteisiä, sillä suomalaisten urheilijoiden kansainvälinen menestys on parantanut lajin imagoa. Suurilla kilpailutapahtumilla on vaikutuksia laajalle alueelle moottoriradan tai kilpailureitin ulkopuolelle. Kilpailu aiheuttaa melua ja päästöjä, jonka osa asukkaista kokee kiusallisena. Suuret katsojamäärät ja ylimääräinen liikenne häiritsevät lähiseudun asukkaiden normaalia elämänmenoa. Ympäristönsuojelun korostuminen ja ympäristötietoisuuden lisääntyminen on johtanut siihen, että nykyisin suuret moottoriurheilutapahtumat keräävät katsojien lisäksi paikalle myös niitä vastustavia mielenosoittajia. Moottoriurheilun harrastajille ja katsojille harrastus tarjoaa mahdollisuuden tavata samanhenkisiä ihmisiä, ja sen sosiaaliset vaikutukset ovat tältä osin myönteisiä. 3.5 Järjestäytymättömän toiminnan haittojen vähentäminen Järjestäytymättömän toiminnan ohjaus on melko vaikeaa, vaikka laki kieltää maastossa ajamisen ilman maanomistajan lupaa. Luonnolle aiheutuvia haittoja voidaan pyrkiä vähentämään esimerkiksi maastoajokielloilla, mutta niiden valvontaan ei useinkaan riitä resursseja. Parasta olisi pyrkiä aktiivisesti kanavoimaan harrastusinto järjestäytyneen toiminnan piiriin ja rajoitetuille alueille. Se vaatii suorituspaikkaverkolta riittävää tiheyttä, etteivät etäisyydet suorituspaikoille muodostu kohtuuttomiksi. 14 : Uudenmaan moottoriurheiluradat
17 4. Moottoriratojen nykytilanne 4.1 Moottoriurheilun harrastajista Uudenmaan alueella on runsaasti moottoriurheilun aktiivisia harrastajia ja katsojia. Järjestäytyneen seuratoiminnan piirissä on noin jäsentä. Moottoriurheilun harrastajat ovat jakautuneet useisiin pieniin paikallisiin seuroihin ja yhdistyksiin. Seurojen valtakunnallisina kattojärjestöinä toimivat AKK-Motorsport ry, johon autourheilijat kuuluvat, sekä Suomen Moottoriliitto ry, johon kuuluvat moottoripyöräilijät ja -kelkkailijat. Moottoriratoja koskevat tiedot on koottu kyselyllä, joka lähetettiin moottoriurheiluseuroille Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueella. Tietoja täydennettiin kuntien ympäristöviranomaisille suunnatulla täydentämispyynnöllä, joka lähetettiin myös eräille Kanta-Hämeen maakunnan kunnille. Ratojen kehittämismahdollisuuksia on kuitenkin selvitetty tarkemmin ainoastaan Uudenmaan liiton alueella. Inventointia varten laadittiin kyselykaavakkeet erikseen autourheiluja moottoripyöräradoille. Kyselyn malli on esitetty liitteessä 1. Tiedot moottoriratojen nykytilanteesta Uudenmaan alueella ja lähikunnissa on esitetty kuvassa Käytössä olevat moottoriradat Selvitysalueella on käytössä yhteensä 31 moottorirataa joista Uudenmaan liiton alueella 24, Itä-Uudenmaan liiton alueella kolme sekä Kanta- Hämeen maakunnan eteläosissa neljä rataa. Näistä 10 on autourheiluratoja, 17 moottoripyöräratoja ja neljä moottoriurheiluratoja, joissa on mahdollista harrastaa sekä autourheilua että moottoripyöräilyä. Uudenmaan liiton alueella käytössä olevat moottoriradat sijoittuvat 15 kuntaan. Yhdeksässä liiton kunnassa ei ole lainkaan moottorirataa. Nämä kunnat ovat Inkoo, Järvenpää, Karjaa, Karjalohja, Kauniainen, Nummi-Pusula, Pohja, Sammatti ja Tuusula. Autourheiluratojen sijainti ilmenee kuvasta 2 ja moottoripyöräratojen sijainti kuvasta 3. Tietoja radoista on esitetty liitteessä 2. Yksityiskohtaisemmat ratatiedot sekä tiedot maakunnan alueen ulkopuolisista radoista on koottu osoitteeseen Moottoriratojen lukumäärä yksinään ei kerro koko tilannetta moottoriurheilun harrastusmahdollisuuksista. Siihen vaikuttavat mm. ratojen saavutettavuus ja kullakin moottoriradalla olevat ratatyypit. Autourheilun osalta yleisimmin esiintyvä ratatyyppi on kartingrata, joka on noin 50 %:lla kaikista autourheiluradoista. Toiseksi yleisin on rallirata (33 %) ja kolmanneksi yleisin jokamiesrata (27 %). Moottoripyöräilyn osalta yleisin ratatyyppi on motocrossrata, joka on noin 66 %:lla kaikista moottoripyöräradoista. Toiseksi yleisin on endurorata (44 %) ja kolmanneksi yleisin trialrata (18 %). Ratatyypit käyvät selville kuvasta 4. Ympäristölupaa varten vaadittujen selvitysten tekeminen on monen radan osalta käynnissä. Vastausten perusteella meluselvitys on tehty 17 radalla ja pohjavesiselvitys kahdeksalla radalla. Osa radanpitäjistä jätti vastaamatta selvityksiä koskevaan kysymykseen. Radoilla tehdyt selvitykset on havainnollistettu kuvassa 5. Selvitysalueen radoista ympäristölupa on myönnetty toistaiseksi vain yhdeksälle radalle. Lisäksi kahden radan ympäristölupaprosessi on kesken. Kahdeksallatoista radalla on olemassa sijoituspaikkalupa. Usean radan kohdalla ympäristöluvan tarveharkinta on viranomaisilla vielä kesken. Ratojen pitäjiltä saatujen vastausten perusteella luvan hakemista on pidetty hankalana. Ratojen lupatilanne on havainnollistettu kuvassa 6. Moottoriratojen vuosittaisten käyttäjämäärien vaihteluväli on suuri, ja ratakohtaiset arviot vaihtelevat pienten ratojen alle sadasta käyttäjästä suurten ratojen jopa käyttäjään. Ratojen käyttäjämääriä on moottoriratakuvissa havainnollistettu kohdemerkinnän kokoa vaihtelemalla. Moottoriratojen maanomistus on kyselyn mukaan vain kahdessa tapauksessa moottoriurheiluseuralla itsellään ja 24 tapauksessa muussa omistuksessa. Uudenmaan moottoriurheiluradat : 15
18 Kuva 1. Kaikki moottoriurheiluradat käyttäjämäärien mukaan (Uudenmaan liitto 2006). 16 : Uudenmaan moottoriurheiluradat
19 Kuva 2. Autourheiluradat käyttäjämäärien mukaan (Uudenmaan liitto 2006). Uudenmaan moottoriurheiluradat : 17
20 Kuva 3. Moottoripyöräradat käyttäjämäärien mukaan (Uudenmaan liitto 2006). 18 : Uudenmaan moottoriurheiluradat
21 Kuva 4. Moottoriurheiluradat ratatyyppien mukaan (Uudenmaan liitto 2006). Uudenmaan moottoriurheiluradat : 19
22 Kuva 5. Moottoriurheiluradat, tehdyt selvitykset (Uudenmaan liitto 2006). 20 : Uudenmaan moottoriurheiluradat
23 Kuva 6. Moottoriurheiluradat lupatilanteen mukaan (Uudenmaan liitto 2006). Uudenmaan moottoriurheiluradat : 21
24 Osa ratojen pitäjistä oli jättänyt vastaamatta tähän kysymykseen. Kyselyssä tiedusteltiin myös moottoriratoja koskevista ongelmista. Yleisimpänä ongelmana nousi esille ympäristöluvan hakuprosessi. Osa seuroista mainitsi ratojen vähäisyyden, joka on johtanut pitkiin harrastusmatkoihin jopa Uudenmaan maakunnan ulkopuolelle. Vastauksista ilmeni, että osa seuroista harjoittelee myös muualla kun rataalueilla, vapaasti maastossa ja yksityisillä teillä. Tällainen harjoittelu tapahtuu tilapäisellä luvalla. 4.3 Suunnitellut moottoriradat Vuoden 1996 selvityksessä mainituista suunnitelluista ratahankkeista Hyvinkään moottoriurheilukeskus on toteutunut. Pentinsuonmäen suunnitelmista Nurmijärvellä on luovuttu. Kulmakorpi ja Vuosaari ovat hankkeita, jotka eivät vielä ole toteutuneet, mutta joita edelleen suunnitellaan. Vuosaaren mopo- ja minicrossrata on merkitty asemakaavaan, mutta sen toteuttaminen ei tällä hetkellä ole ajankohtainen. Kulmakorpi on Espoon Urheiluautoilijat ry:n ratahanke, jolle on myönnetty ympäristölupa vuonna Suunnitelmien mukaan siitä tulee Espoon Kellonummen korvaava rata, kun tällä radalla toiminta lakkaa. Kulmakorven radan on tarkoitus tarjota paljon Kellonummen rataa monipuolisemmat harrastusmahdollisuudet. 4.4 Poistuneet ja lakkauttamisuhan alaiset moottoriradat Uudenmaan liiton alueella on moottoriratatilanteessa tapahtunut v jälkeen jonkin verran muutoksia. Silloin käytössä olleista radoista on poistunut kolme rataa ja kaksi rataa on tällä hetkellä lakkauttamisuhan alla. Poistuneita ratoja ovat Airolan rata Karkkilassa, Teininummen rata Nurmijärvellä sekä Rusutjärven rata Tuusulassa. Lakkauttaminen uhkaa tätä selvitystä tehdessä Kellonummi kartingia Espoossa ja Metsä-Tuomelan rataa Nurmijärvellä. 4.5 Yhteenveto Moottoriurheiluratojen sijoittumiseen ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat mm. ratojen tarve (harrastajat, käyttöaste, käyttöikä), tarvittavien maa-alueiden saatavuus (omistus, kaavoitustilanne), sijainti, ympäristöolosuhteet (maaperä, pinnanmuodot, peitteisyys, pohjavesi, suojelualuevaraukset, asutus), ratojen investointi- ja käyttökustannukset sekä rahoitusmahdollisuudet. Käytännössä liiketaloudellisesti toimivien toteutusmallien löytäminen on ollut vaikeaa. Moottoriratojen ylläpitäminen ja tukeminen kuuluvat kuntien yleistoimialaan. Sitä säätelee kuitenkin liikuntalain velvoite, jonka mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. (Liikuntalaki 2 ) Käytännössä moottoriradat ovat kuntien toiminnassa ja päätöksenteossa joutuneet ampumaratojen tavoin yhä kovenevaan kilpailuun muiden maankäyttömuotojen kanssa. Tässä kilpailussa kunnan sijainti, elinkeinorakenne, ympäristöolosuhteet ja poliittinen ilmapiiri määrittelevät uuden moottoriradan rakentamisen tai olemassa olevan radan säilyttämisen edellytykset. Keimolan moottoriradan lopetettua toimintansa 1970-luvun lopulla ei Uudenmaan liiton alueella ole valtakunnalliseksi luokiteltavia moottoriurheilukeskuksia, joita Suomessa on kaikkiaan viisi; Ahvenisto Hämeenlinnassa, Motopark Virtasalmella, Botniaring Jurvassa, Kemora Vetelissä sekä Alastaron rata. Helsingissä 90-luvun puolivälissä järjestetyt DTM -luokan autojen katurata-ajot osoittivat kuitenkin selvästi, että alueella on kiinnostusta suuria moottoriurheilutapahtumia kohtaan. Varsinaisten moottoriratojen lisäksi tarvitaan erityyppisiä maasto- ja erityisratoja sekä kilpailu että harjoituskäyttöön. 22 : Uudenmaan moottoriurheiluradat
25 5. Moottoriratojen kehittämistarpeet käyttäjien näkökulmasta Väestömäärä ja harrastajamäärä ovat tärkeimpiä moottoriratojen alueellisen tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. Kovin tarkkoja arvioita ratojen tarpeesta ei näillä perusteilla kuitenkaan ole mahdollista esittää. Moottoriurheilun lajikirjo on laaja ja eri lajit asettavat suorituspaikoille ja radoille erilaisia vaatimuksia. Autourheilun ja moottoripyöräurheilun tärkeimmät lajit sekä niiden tarvitsemat suorituspaikat on esitelty liitteessä 3. AKK Motorsport ja Suomen Moottoriliitto ovat esittäneet seuraavia ratojen määrää ja kehittämistä koskevia linjauksia: ratojen kokonaismäärän tulisi pysyä vähintään nykytasolla tilanne on Uudenmaan alueella kohtuullinen, mikäli Espoon Kulmakorpi tai vastaava ratahanke toteutuu Etelä-Suomeen tarvitaan yksi uusi moottoriurheilukeskus (moottorirata), se voi kuitenkin sijoittua myös Uudenmaan maakunnan ulkopuolelle ratojen käyttöastetta voidaan nostaa kysynnän tyydyttämiseksi, käyttöaikoja jatkettava melusuojausta parannettava uusien ratojen sijoituspaikkojen valintaan on kiinnitettävä aikaisempaa enemmän huomiota (pohjavesien suojelu ja melun haittavaikutusten minimoiminen) monitoimialueet yleistyvät (esim. ammunta ja moottoriurheilu). Uudenmaan moottoriurheiluradat : 23
26 6. Moottoriradat maakuntakaavoituksessa Maakuntakaava (vaihekaava) on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa kuntatason kaavoja, yleiskaavaa ja asemakaavaa. Viranomaisten tulee myös pyrkiä edistämään maakuntakaavan toteutumista ja katsoa, että toimenpiteillä ei vaikeuteta kaavan toteutumista. Maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa lähtökohdan ja tavoitteet maakuntakaavan laadinnalle. Sekä lain yleinen tavoite, alueiden käytön suunnittelun tavoitteet että maakuntakaavan sisältövaatimukset ohjaavat kaavan laadintaa. Näitä vaihekaavalle asetettuja vaatimuksia on esitelty mm. Uudenmaan maakuntahallituksen hyväksymässä vaihekaavan osallisuus- ja arviointisuunnitelmassa. Maakuntakaavan laadintaa ohjaavat myös valtioneuvoston v hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Niiden avulla halutaan varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Moottoriratatoimintaan ei suoraan liity yksikään valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Välillisesti tällaisina voidaan kuitenkin pitää ainakin seuraavia: kaupunkiseutujen kehittäminen tasapainoisina kokonaisuuksina ja keskusta-alueiden kehittäminen monipuolisina palvelujen, asumisen ja vapaa-ajan alueina ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen poistaminen ja ennalta ehkäiseminen. Maakuntakaavassa moottorirata-alue voidaan osoittaa joko kohdemerkinnällä tai aluevarausta osoittavalla merkinnällä erityisalueena (E). Toimintaan liittyvä melualue voidaan osoittaa me-, ja suojavyöhyke sv -merkinnällä. Maakuntakaavassa voidaan osoittaa myös rr -merkinnällä alueita, joille kohdistuu rakentamisrajoitus. Mikäli rakentamisrajoituksesta aiheutuu maanomistajalle huomattavaa haittaa, lupa on kuitenkin myönnettävä, jollei kunta tai muu julkisoikeudellinen yhteisö lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta. Maakuntakaavamääräykset ovat osa maakuntakaavaa. Niillä voidaan ilmaista alueen käytön periaatteita tai tarkentaa kaavamerkinnöillä ilmoitettua alueen käyttötarkoitusta. Kaavamääräykset voivat olla joko yksityiskohtaisempaa kaavoitusta tai muuta toteuttavaa viranomaissuunnittelua ohjaavia suunnittelumääräyksiä tai suoraan maankäyttöä koskevia rakentamis- tai suojelumääräyksiä. Uudenmaan hyväksytyssä maakuntakaavassa on osoitettu erityisaluemerkinnällä (EY) kaksi aluetta, joista toisella sijaitsee Vantaan vauhtikeskuksen moottorirata ja toiseen on suunniteltu rakennettavaksi uusi Kulmakorven moottorirata. Merkintä osoittaa erityisalueen, jonka käyttö on tarkoitus määritellä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Alueita koskevan suunnittelumääräyksen mukaan niiden suunnittelussa on otettava huomioon toimintojen sopeuttaminen ympäröivään maankäyttöön. Vaihekaavaa koskevista kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä päätetään erikseen kaavan laadinnan yhteydessä. 24 : Uudenmaan moottoriurheiluradat
27 7. Maakunnalliset ja seudulliset moottoriradat 7.1 Maakunnallisten ja seudullisten ratojen kriteerit Maakunnallisesta näkökulmasta keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu olemassa olevien ratojen kapasiteetin ja palvelujen kehittäminen. Tämä edellyttää radan pitäjiltä nykyistä ammattimaisempaa otetta. Tällä hetkellä moottoriratojen ylläpitäjänä ovat yleensä yksittäiset pienet seurat, joiden käytettävissä olevat taloudelliset resurssit ovat rajallisia. Pienien ratojen ylläpito perustuu suurelta osin talkootyöhön, eikä seuroilla useinkaan ole mahdollisuuksia yksinään toteuttaa esimerkiksi kalliita ratojen melutason alentamisen vaatimia toimenpiteitä. Tässä selvityksessä maakunnallisen tai seudullisen radan valintakriteereinä on pidetty erityisesti radan käyttäjämääriä sekä sitä, kuinka monipuolisesti eri moottoriurheilulajeja radalla on mahdollista harrastaa. Eräs keskeinen valintakriteeri on ollut yli kuntarajojen tapahtuva liikkuminen radoille. Seuraavassa luvussa esitettyjen maakunnallisten ja seudullisten moottoriratojen valinta perustuu em. kriteereihin. Muut tässä selvityksessä esitetyt radat ovat luonteeltaan paikallisia. Paikallisten ryhmään sisältyy hyvin erityyppisiä ratoja, joiden koko ja taso vaihtelevat huomattavasti. Paikallisiksi on luokiteltu sellaiset radat, joilla on lähinnä paikallista merkitystä ja joiden toiminnan jatkuminen nykylaajuudessa tulisi turvata kuntakaavoituksen yhteydessä. Vaikka näillä radoilla ei useinkaan ole merkittäviä laajentamismahdollisuuksia, niillä on tärkeä merkitys moottoriurheilun näkökulmasta. 7.2 Maakunnalliset ja seudulliset moottoriradat Tämän selvityksen perusteella maakunnallisina ja seudullisina moottoriratoina Uudellamaalla on perusteita kehittää seuraavia: Hyvinkään moottoriurheilukeskus (Hyvinkää/Hausjärvi) Vantaan vauhtikeskus Kulmakorven uusi rata (Espoo) Mäntsälän moottorirata Nummelan kartingrata (Vihti). Kulmakorven radan on tarkoitus korvata Espoossa sijaitseva Kellonummen rata sekä tarjota paljon tätä rataa monipuolisemmat harrastusmahdollisuudet. Kulmakorven rata-alueen käyttöönoton mahdollisuuksia on parannettu meluvallien rakentamisella, mutta toisaalta alueelle kohdistuu myös muita maankäyttöpaineita. Mäntsälän moottorirata on esitetty selvityskohteena. Harrastustoiminta nykyisellä radalla on pienimuotoista, mutta radan sijainti yhdistettynä läheisen moottoritien liittymän alueen maankäytön kehittämismahdollisuuksiin tekee siitä mielenkiintoisen tarkastelukohteen. Nummelan kartingrata on osoitettu kohteeksi sen suuren käyttäjämäärän takia, vaikka radan sijainti tärkeällä pohjavesialueella asettaa rajoituksia toiminnan laajentamiselle. Valtakunnallisia keskuksia on suunnitteilla Etelä- Suomeen, mutta päätöksiä rakentamisesta ei ole tehty. Suunnitelmissa pisimmällä ollaan Kouvolan seudulla. Vantaan vauhtikeskuksella on Uudenmaan alueella parhaat edellytykset kehittyä valtakunnalliseksi moottoriurheilukeskukseksi. Moottoriratojen kehittämistarpeeseen perustuva jaottelu on esitetty kuvassa 7. Kuvaan on merkitty maakunnallisena tai seudullisena kehitettävät radat Uudenmaan alueella. 7.3 Moottoriratojen käsittely Uudenmaan vaihekaavassa Päätös siitä, osoitetaanko maakunnallisesti ja seudullisesti tärkeiksi todetut moottoriradat Uudenmaan vaihekaavassa tehdään kaavan laadinnan yhteydessä. Paikalliset moottoriradat voidaan niin päätettäessä esittää tämän selvityksen lisäksi vaihekaavan liitekartalla. Maakuntakaavakartalle niitä ei ole mahdollista merkitä, koska maakuntakaavassa voidaan käsitellä vain maakunnallisia tai seudullisia kysymyksiä. Uudenmaan moottoriurheiluradat : 25
28 Kuva 7. Arvio maakunnallisten ja seudullisten moottoriurheiluratojen kehittämistarpeista (Uudenmaan liitto 2006). 26 : Uudenmaan moottoriurheiluradat
29 8. Kehittämisehdotuksia Selvitystä valmistelleessa työryhmässä on nostettu esiin seuraavat kehittämisehdotukset: Uudenmaan alueen ratatilannetta tulisi seurata noin viiden vuoden välein ja päivittää samalla myös ratojen luokittelutiedot, mikäli siihen on tarvetta moottoriratojen perustamiseen ja ympäristölupaprosessiin liittyvää opastusta tarvitaan lisää, ja tulisikin selvittää opetusministeriön mahdollisuus tätä koskevan opetusmateriaalin rahoittamiseen moottoriurheilua koskevat melunormit tulisi määritellä lajin luonnetta vastaavalla tavalla moottoriurheilun harrastajat kaipaavat ympäristöluvan hakumenettelyn yhdenmukaista mista ympäristöluvan hakuprosessissa ylijäämämassojen sijoittelussa tulisi huomioida mahdollisuudet parantaa sekä olemassa olevien että uusien suunniteltujen moottoriratojen melunsuojausta. Uudenmaan moottoriurheiluradat : 27
30 LIITE 1 1/4 UUDENMAAN LIITTO MOOTTORIURHEILUSELVITYS 2004 Seuratiedot 1. Seuran nimi: 2. Seuran osoite: 3. Seuran jäsenmäärä vuonna 2004: jäsentä 4. Onko seuralla oma rata? Kyllä: (Siirry kohtaan 5) Ei: (Siirry kohtaan 19) Rata-alueen tiedot 5. Radan virallinen nimi: 6. Maapohjanomistus Radan maapohjan omistaa seura Radan maapohjan omistaa joku muu, mutta seuralla on hallintaoikeus 7. Radan sijainti Kunta Kylä Tila Osoite 8. Sijaintikartta Sijaintikartta liitteeksi esim. kopio peruskartasta, tiekartasta, puhelinluettelon kartasta tai mahdollinen asemapiirros 28 : Uudenmaan moottoriurheiluradat
31 LIITE 1 2/4 9. Radat Ratatyyppi (rasti) JM tai RC Moottorirata Rallisprint Karting Pienoisautoilu lisää tarvittaessa liitteessä Ratojen pituudet 10. Rataluokka I, kansainvälinen rataluokitus II, arvokilpailuihin hyväksytty rataluokitus III, kansallinen rataluokitus IV, alueellinen tai paikallinen harjoitusrata V, tilapäinen eli kertakäyttöinen rata 11. Arvio radan vuosittaisesta käyttäjämäärästä: Lupatilanne 12. Onko rata ilmoitettu ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (VAHTI) kyllä ei 13. Onko radalle vaadittu ympäristölupa kyllä ei 14. Onko radalle haettu ympäristölupa kyllä ei 15. Ympäristölupa on myönnetty kyllä ei Voimassaoloaika: 16. Radalla on voimassa oleva terveydenhoitolain mukainen sijoituspaikkalupa kyllä ei Uudenmaan moottoriurheiluradat : 29
32 LIITE 1 3/4 Tehdyt/vaaditut ympäristö- ym. selvitykset 17. Onko melun leviäminen selvitetty? kyllä ei Jos melun leviäminen on selvitetty, niin onko se tehty mittaamalla laskemalla melun leviämisvyöhykkeet 18. Onko riskit pohjavedelle selvitetty? kyllä ei 19. Missä seuranne käy ajamassa ja harjoittelemassa ensisijaisesti? 20. Rata-aluetta koskevaa huomautettavaa ja/tai ongelmia 21. Vireillä tai suunnitteilla olevia ratahankkeita ja ratoihin liittyviä kehittämishankkeita 22. Muita rataan tai -ratoihin ja niiden käyttöön liittyviä näkökohtia (riittävyys, saavutettavuus) Vastaajan yhteystiedot Nimi: Asema seurassa: Osoite: Sähköpostiosoite: Kiitos vastauksesta! 30 : Uudenmaan moottoriurheiluradat
33 LIITE 1 4/4 Täytetty lomake palautetaan mennessä osoitteeseen: Uudenmaan liitto Päivi Rapo Aleksanterinkatu 48 A HELSINKI Oheisessa kuoressa on postimaksu maksettu. Lisätietoja: [email protected] Kyselylomake on saatavilla myös tiedostona (Word- ja pdf-muodossa) osoitteesta: /kysely Uudenmaan moottoriurheiluradat : 31
34 UUDENMAAN LIITTO Seuratiedot MOOTTORIPYÖRÄ- JA KELKKAURHEILUALUESELVITYS 2004 LIITE 2 1/4 1. Seuran nimi: 2. Seuran osoite: 3. Seuran jäsenmäärä vuonna 2003: jäsentä 4. Onko seuralla oma rata? Kyllä: (Siirry kohtaan 5) Ei: (Siirry kohtaan 20) Rata-alueen tiedot 5. Radan virallinen nimi: 6. Maapohjanomistus 7. Alueen sijainti Kunta Kylä Tila Alueen maapohjan omistaa seura Alueen maapohjan omistaa joku muu, mutta seuralla on hallintaoikeus Osoite 8. Sijaintikartta Sijaintikartta liitteeksi esim. kopio peruskartasta, tiekartasta, puhelinluettelon kartasta tai mahdollinen asemapiirros 32 : Uudenmaan moottoriurheiluradat
35 LIITE 2 2/4 9. Radat Ratatyyppi (rasti) Road Racing Drag Racing Motocross Snowcross Trial Enduro Moottorikelkkaenduro ja -sprint Speedway, maarata Jäärata lisää tarvittaessa liitteessä 10. Rataluokka 11. Arvio alueen vuosittaisesta käyttäjämäärästä: MM, EM SM, Suomen Cup Kansallinen Vain harjoittelua varten 12. Arvio kilpailujen määrästä vuodessa: kpl lajissa kpl lajissa kpl lajissa Lupatilanne 13. Onko alue ilmoitettu ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (VAHTI) kyllä ei 14. Onko alueelle vaadittu ympäristölupa kyllä ei 15. Onko alueelle haettu ympäristölupa kyllä ei 16. Ympäristölupa on myönnetty kyllä ei Voimassaoloaika: 17. Alueella on voimassa oleva terveydenhoitolain mukainen sijoituspaikkalupa kyllä ei Uudenmaan moottoriurheiluradat : 33
36 LIITE 2 3/4 Tehdyt/vaaditut ympäristö- ym. selvitykset 18. Onko melun leviäminen selvitetty? kyllä ei Jos melun leviäminen on selvitetty, niin onko se tehty mittaamalla laskemalla melun leviämisvyöhykkeet 19. Onko riskit pohjavedelle selvitetty? kyllä ei 20. Missä seuranne käy harjoittelemassa ensisijaisesti? 21. Aluetta koskevaa huomautettavaa ja/tai ongelmia 22. Vireillä tai suunnitteilla olevia ratahankkeita ja ratoihin liittyviä kehittämishankkeita 23. Muita alueeseen tai ratoihin ja niiden käyttöön liittyviä näkökohtia (riittävyys, saavutettavuus) Vastaajan yhteystiedot Nimi: Asema seurassa: Osoite: Sähköpostiosoite: Kiitos vastauksesta! 34 : Uudenmaan moottoriurheiluradat
37 LIITE 2 4/4 Täytetty lomake palautetaan mennessä osoitteeseen: Oheisessa kuoressa on postimaksu maksettu. Uudenmaan liitto Päivi Rapo Aleksanterinkatu 48 A HELSINKI Lisätietoja: [email protected] Kyselylomake tiedostona (Word- ja pdf-muodossa) saatavilla myös osoitteesta: /kysely Uudenmaan moottoriurheiluradat : 35
38 LIITE 3 MOOTTORIURHEILURADAT 1/7 UUDENMAAN LIITON ALUEELLA SIJAITSEVAT RADAT ESPOO 1. Kellonummi karting Sijoituspaikkalupa: Tehdyt selvitykset: Huomautuksia: Espoon urheiluautoilijat ry karting ei vaadittu, rata lopettaa ei meluselvitys lopettamisuhan alla 2. Kulmakorpi Espoon urheiluautoilijat ry, Espoon moottorikerho ry, Tapiolan urheiluautoilijat rallisprint, karting, pienoisautoilu *2, motocross, enduro, autojen offroad (jo käytössä), liukkaankelin myönnetty Sijoituspaikkalupa: - Tehdyt selvitykset: meluselvitys ja pohjavesiselvitys Huomautuksia: suunnitteilla 3. Röylä Carl-Axel Selenius ralli ei vaadittu, sijoituspaikkalupa riittää Sijoituspaikkalupa: kyllä Tehdyt selvitykset: - Huomautuksia: oman maatilan pellolla roudan aikana 4. Ämmässuo motocross Espoon moottorikerho ry motocross, enduro ei vaadittu, sijoituspaikkalupa riittää Sijoituspaikkalupa: kyllä Tehdyt selvitykset: ei Huomautuksia: - HANKO 5. Hanko Racing Center HRC Hanko Racing Team motocross myönnetty Sijoituspaikkalupa: kyllä Tehdyt selvitykset: meluselvitys ja pohjavesiselvitys Huomautuksia: - 36 : Uudenmaan moottoriurheiluradat
39 LIITE 3 6. Kartingrata 2/7 Hangon urheiluautoilijat ry karting myönnetty Sijoituspaikkalupa: kyllä Tehdyt selvitykset: meluselvitys ja pohjavesiselvitys Huomautuksia: - HELSINKI 7. Tattarisuo Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus mikroautorata haettu Sijoituspaikkalupa: kyllä Tehdyt selvitykset: meluselvitys Huomautuksia: - 8. Vuosaari - mopo- ja minicrossrata ei haettu Sijoituspaikkalupa: ei Tehdyt selvitykset: ei selvityksiä Huomautuksia: suunnitteilla HYVINKÄÄ 9. Endurolenkki Suopelto Sijoituspaikkalupa: Tehdyt selvitykset: Huomautuksia: Hyvinkään konekerho enduro ei vaadittu, toiminta vähäistä ei ei selvityksiä pienimuotoista harjoittelua maastoliikennelain nojalla 10. Hyvinkään moottoriurheilukeskus Hyvinkään moottorikerho, Hyvinkään urheiluautoilijat motocross, speedway (maarata), JM, RC, rallisprint, karting, pienoisautoilu, pienoisautoilu/asfaltti ei vaadittu, viranomaisen tarveharkinta kesken Sijoituspaikkalupa: kyllä Tehdyt selvitykset: vanhat Huomautuksia: ympäristöluvan tarve uudelleen arvioitavana JÄRVENPÄÄ 11. Tuusulanjärvi / jäärata - motocross - Sijoituspaikkalupa: - Tehdyt selvitykset: - Huomautuksia: kilpailut kerran vuodessa Uudenmaan moottoriurheiluradat : 37
40 LIITE 3 KARKKILA 3/7 12. Airola - Sijoituspaikkalupa: - Tehdyt selvitykset: - Huomautuksia: lopettanut Karkkilan Moottorikerho, Karkkilan urheiluautoilijat JM, RC, karting, motocross 13. Mansikki Karkkilan moottorikerho ry motocross ei vaadittu, sijoituspaikkalupa riittää Sijoituspaikkalupa: kyllä Tehdyt selvitykset: meluselvitys Huomautuksia: - KERAVA 14. Nybacka Sijoituspaikkalupa: Tehdyt selvitykset: Huomautuksia: Keravan motoristiseura ry enduro ei vaadittu, käyttö vähäistä ei meluselvitys ja pohjavesiselvitys käytössä satunnaisesti, talvella KIRKKONUMMMI 15. Kantvik Suomen sokerin moottorikerho JM ei vaadittu Sijoituspaikkalupa: - Tehdyt selvitykset: - Huomautuksia: Kauhala - trial ei vaadittu Sijoituspaikkalupa: - Tehdyt selvitykset: - Huomautuksia: Vuohimäki MP-Taito Oy trial ei vaadittu Sijoituspaikkalupa: - Tehdyt selvitykset: meluselvitys Huomautuksia: trialissa ajo tapahtuu vapaasti alueen sisällä 38 : Uudenmaan moottoriurheiluradat
41 LIITE 3 LOHJA 4/7 18. Hyrkön maastoajorata Paavo Hyrkkö maastoajo-harjoittelurata haettu Sijoituspaikkalupa: - Tehdyt selvitykset: ei selvityksiä Huomautuksia: Vallin monttu Lohjan seudun moottorikerho ry motocross myönnetty Sijoituspaikkalupa: - Tehdyt selvitykset: meluselvitys Huomautuksia: - MÄNTSÄLÄ 20. Mäntsälän moottorirata Mäntsälän moottorikerho ry enduro, autojen testaustie, minienduro lapsille myönnetty Sijoituspaikkalupa: - Tehdyt selvitykset: meluselvitys ja pohjavesiselvitys Huomautuksia: rajoitettu ajo-oikeus 21. Ohkola Tuusulan moottorikerho ry motocross viranomaisen lupaharkinta kesken Sijoituspaikkalupa: - Tehdyt selvitykset: - Huomautuksia: ympäristöluvan tarveharkinta kesken NURMIJÄRVI 22. Metsä-Tuomela Sijoituspaikkalupa: Tehdyt selvitykset: Huomautuksia: Nurmijärven moottorikerho enduro ei vaadittu, sijoituspaikkalupa riittää kyllä meluselvitys lakkauttamisuhan alla, käyttö sallittu vain talvisin 23. Numlahti Nurmijärven moottorikerho motocross ei vaadittu, sijoituspaikkalupa riittää Sijoituspaikkalupa: kyllä Tehdyt selvitykset: meluselvitys Huomautuksia: - Uudenmaan moottoriurheiluradat : 39
42 LIITE Pentinsuonmäki 5/7 - RC ja JM - Sijoituspaikkalupa: - Tehdyt selvitykset: - Huomautuksia: lopettanut 25. Teilinummi PORNAINEN - Sijoituspaikkalupa: - Tehdyt selvitykset: - Huomautuksia: lopettanut Nurmijärven Urheiluautoilijat, Hyrylän Urheiluautoilijat RC ja JM 36. Halkia Sijoituspaikkalupa: Tehdyt selvitykset: Huomautuksia: Numibia Racing Team ry enduro ei vaadittu kyllä ei selvityksiä kilpailut kerran vuodessa SIUNTIO 26. Siuntion motocrossrata Siuntion moottorikerho motocross ei, viranomaisen tarveharkinta kesken Sijoituspaikkalupa: kyllä Tehdyt selvitykset: - Huomautuksia: - TAMMISAARI 27. Grabbskog / Tammisaaren RC rata Ekenäs motorklubb/sportbilister rf - Tammisaaren moottorikerho/urheiluautoilijat ry jokamies ei, viranomaisen lupaharkinta kesken Sijoituspaikkalupa: kyllä Tehdyt selvitykset: meluselvitys ja pohjavesiselvitys Huomautuksia: - 40 : Uudenmaan moottoriurheiluradat
43 LIITE 3 TUUSULA 6/7 28. Rusutjärvi Hyrylän urheiluautoilijat karting - Sijoituspaikkalupa: ei Tehdyt selvitykset: - Huomautuksia: lopettanut VANTAA 29. Hansakallio Vantaan Moottorikerho ry enduro, trial ei vaadittu, maastoliikennelupa myönnetty Sijoituspaikkalupa: vanhentunut Tehdyt selvitykset: - Huomautuksia: Vantaan vauhtikeskus Vantaan Moottorirata Oy jokamies, rallisprint, karting, pienoisautoilu, motocross, junioriradat ei vaadittu, sijoituspaikkkalupa riittää Sijoituspaikkalupa: kyllä Tehdyt selvitykset: meluselvitys ja pohjavesiselvitys Huomautuksia: - VIHTI 31. Nummela Vihdin Urheiluautoilijat ry karting haettu Sijoituspaikkalupa: kyllä Tehdyt selvitykset: meluselvitys Huomautuksia: - UUDENMAAN LIITON ALUEEN ULKOPUOLELLA SIJAITSEVAT RADAT HAUSJÄRVI 32. Karhin motocrossrata Kahvakopla ry, Riihimäen moottorimiehet motocross - Sijoituspaikkalupa: - Tehdyt selvitykset: - Huomautuksia: - Uudenmaan moottoriurheiluradat : 41
44 LIITE Lavinnon FK-rata 7/7 Riihimäen urheiluautoilijat ry karting ei vaadittu, viranomaisen tarveharkinta kesken Sijoituspaikkalupa: kyllä Tehdyt selvitykset: ei selvityksiä Huomautuksia: - LOPPI 34. Saukkolan EK Saukkolan EK ralli - Sijoituspaikkalupa: - Tehdyt selvitykset: - Huomautuksia: - LOVIISA 35. Länsiportin moottoriurheilualue Tervaksen moottoriurheilukerho motocross, mikroautorata ei vaadittu Sijoituspaikkalupa: - Tehdyt selvitykset: - Huomautuksia: - PORVOO 37. Kulloon moottorirata Porvoon moottorikerho - Borgå motorklubbb motocross, enduro myönnettty Sijoituspaikkalupa: kyllä Tehdyt selvitykset: meluselvitys ja pohjavesiselvitys Huomautuksia: - SIPOO 38. Bastukärr Sipoon Moottorikerho ry - Sibbo Motorklubb rf motocross, trial, enduro ei vaadittu, viranomaisen tarveharkinta kesken Sijoituspaikkalupa: kyllä Tehdyt selvitykset: melusevitys Huomautuksia: - 42 : Uudenmaan moottoriurheiluradat
45 LAJIKUVAUSTAULUKOT LIITE 4 1/10 AUTOURHEILU laji:/kilpailutyyppi tyyppi: ralli nopeuskilpailu rata (ja kilpailu-/harjoitteluradalle asetetut vaatimukset): Ennalta määrätty reitti, joka koostuu matkaosuuksista ja erikoiskokeista. kilpailun kulku ja tarkoitus: Kilpailu koostuu matkaosuuksista ja erikoiskokeista. Matkaosuuksilla noudatetaan yleisiä liikennesääntöjä, ja ne tulee selvittää aikataulun puitteissa. Erikoiskokeet ajetaan muulta liikenteeltä eristetyillä tieosuuksilla pyrkien mahdollisimman nopeaan ajosuoritukseen. Kilpailijat starttaavat ralliin yleensä minuutin välein, jolloin erikoiskokeilla ajetaan kelloa vastaan. Erikoiskokeella saavutettujen aikojen summasta muodostuu kilpailijalle tulos, joka ratkaisee hänen sijoituksensa. Pienimmän yhteisajan saavuttanut on voittaja. Tuloksiin voi vaikuttaa myös erilaisista rikkomuksista tai myöhästymisistä saatava aikasakko, joka lisätään kilpailijan tulokseen. luokat: A-ryhmä, viritetyt henkilöautot ja N-ryhmä, lähempänä vakioautoja olevat autot. Molemmissa erikseen moottoritilavuudeltaan alle ja yli 2-litraisten luokat. harrastajia Pääkaupunkiseudulla Uudellamaalla kaikkiaan alias: Radat Uudellamaalla 3. Röylä Seudullisesti merkittäviä ratoja Uudenmaan ulkopuolella: 34. Saukkolan EK Lopella AUTOURHEILU laji:/kilpailutyyppi tyyppi: rallisprint nopeuskilpailu rata (ja kilpailu-/harjoitteluradalle asetetut vaatimukset): Eristetty tieosuus, jolla maali on tavallisesti eri paikassa kuin lähtö. kilpailun kulku ja tarkoitus: Yksilökilpailu. Autot lähetetään yksittäin liikkelle. Suorituskertoja on ainakin kaksi ja nopein aika ratkaisee kilpailijan sijoituksen. luokat: A-ryhmä, viritetyt henkilöautot ja N-ryhmä, lähempänä vakioautoja olevat autot. Molemmissa erikseen moottoritilavuudeltaan alle ja yli 2-litraisten luokat. harrastajia Pääkaupunkiseudulla Uudellamaalla kaikkiaan Radat Uudellamaalla 2. Kulmakorpi (uusi), 10. Hyvinkään moottoriurheilukeskus, 30. Vantaan vauhtikeskus Jos ratoja ei ole Uudellamaalla, lähimmän radan sijainti: alias: Uudenmaan moottoriurheiluradat : 43
46 LIITE 4 2/10 AUTOURHEILU laji:/kilpailutyyppi tyyppi: rallicross nopeuskilpailu rata (ja kilpailu-/harjoitteluradalle asetetut vaatimukset): Muulta liikenteeltä sekä yleisöltä eristetty alue. Sora/asfalttipinta 80/20 %. Vaaditaan tekninen radantarkastus sekä viranomaisten kanssa tehty turvatarkastus. kilpailun kulku ja tarkoitus: Aika-ajoina kolme alkuerää ja finaalit yhteislähdöin. luokat: harrastajia Pääkaupunkiseudulla 20 Uudellamaalla kaikkiaan 40 Radat Uudellamaalla 10. Hyvinkään moottoriurheilukeskus Jos ratoja ei ole Uudellamaalla, lähimmän radan sijainti: alias: AUTOURHEILU laji:/kilpailutyyppi tyyppi: jokamies nopeuskilpailu rata (ja kilpailu-/harjoitteluradalle asetetut vaatimukset): Muulta liikenteeltä sekä yleisöltä eristetty alue. Sora/asfalttipinta 80/20 %. Radalta vaaditaan tekninen radantarkastus sekä viranomaisten kanssa tehty turvatarkastus. kilpailun kulku ja tarkoitus: Yksilölaji, harvoin joukkuekilpailu. Kilpailu käydään rallicrossia, rata- tai jäärata-ajoa muistuttavissa muodoissa. Perusajatuksena on että kilpavälineen arvo ei saa ylittää 1150 euroa. luokat: Nuoret (15-17v.), naiset, yleinen luokka. harrastajia Pääkaupunkiseudulla 200 Radat Uudellamaalla 10. Hyvinkään moottoriurheilukeskus, 15. Kantvik, 27. Grabbskog, 30. Vantaan vauhtikeskus Jos ratoja ei ole Uudellamaalla, lähimmän radan sijainti: alias: Uudellamaalla kaikkiaan : Uudenmaan moottoriurheiluradat
47 LIITE 4 3/10 AUTOURHEILU laji:/kilpailutyyppi tyyppi: karting nopeuskilpailu mikroautoilu, formula k rata (ja kilpailu-/harjoitteluradalle asetetut vaatimukset): Asfalttirata, vaatii sekä radantarkistuksen että turvatarkastuksen. kilpailun kulku ja tarkoitus: Erien pisteitä laskettaessa voittaja saa 0 pistettä, toinen 2 pistettä, kolmas 3 pistettä jne. 1. Eräajo. Kilpailussa ajetaan aika-ajo ja kolme erää. Lopputulokseen lasketaan kaksi parasta erää, voittaja on se, jolla on pienin pistemäärä. Pisteiden ollessa tasan ratkaisee poislaskettu erä ja sitten aika-ajo. Kaksi erää voittanut kuljettaja ei saa osallistua 3:een erään. 2. Erillinen finaali. Kilpailussa ajetaan aika-ajo, kolme alkuerää ja erillinen finaali. Alkuerien lähtöjärjestys määräytyy aika-ajon mukaan. Kaikkien alkuerien pisteet lasketaan mukaan ja finaalin lähtöjärjestyksen ensimmäinen on vähiten pisteitä saanut ajaja, toiselle paikalle sijoitetaan toiseksi vähiten pisteitä saanut jne. Erilliseen finaaliin otetaan radan kapasiteetin mukainen määrä ajajia. Ajajan sijoitus määräytyy finaalin maaliintulojärjestyksen ja ajettujen kierrosten mukaan. 3. Erillinen finaali. Kilpailussa ajetaan aika-ajo, kaksi alkuerää ja erillinen finaali. I alkuerän lähtöjärjestys määräytyy aika-ajon mukaan, II alkuerän lähtöjärjestys I erän maaliintulojärjestyksen ja ajettujen kierrosten mukaan. Alkuerissä vähiten pisteitä saanut saa finaalissa ensimmäisen lähtöpaikan jne. Ajajan sijoitus määräytyy finaalin maaliintulojärjestyksen ja ajettujen kierrosten mukaan. 4. A-finaali. Kilpailussa ajetaan aika-ajo, alkuerät ja tarvittava määrä finaaleja. Alkuerien jälkeen paras sijoitetaan A-finaalin parhaalle lähtöpaikalle, toinen 2 lähtöpaikalle jne. A-finaaliin sijoitetaan radan kapasiteetinmukainen määrä kilpailijoita, seuraavat B-finaaliin jne. luokat: (kuutiotilavuudet, tehot tai muut luokkajakoperusteet) Mini, 85 cm3, vuotiaat; Raket, 85 cm3, vuotiaat; Yamaha, 100 cm3, vähintään 13 -vuotiaat; Junior-A, 100 cm3, vuotiaat; Intercontinental A, 100 cm3, vähintään 15- vuotiaat, C-125, 125 cm3, 3-6 vaihdetta vähintään 15-vuotiaat; Formula 250, 250 cm3, vähintään 3 vaihdetta, vähintään 18-vuotiaat; Senior 100, 100 cm3, vähimmäisikä 25 v. miehet, 20 v. naiset. harrastajia Pääkaupunkiseudulla Uudellamaalla kaikkiaan Radat Uudellamaalla 1. Kellonummi, 2. Kulmakorpi (uusi), 6. Hangon kartingrata, 7. Tattarisuo, 10. Hyvinkään moottoriurheilukeskus, 30. Vantaan vauhtikeskus, 31. Nummela Seudullisesti merkittäviä ratoja Uudenmaan ulkopuolella: 33. Lavinto Riihimäellä alias: Uudenmaan moottoriurheiluradat : 45
48 LIITE 4 4/10 AUTOURHEILU laji:/kilpailutyyppi tyyppi: rata-ajo nopeuskilpailu rata (ja kilpailu-/harjoitteluradalle asetetut vaatimukset): Useinmiten tarkoitusta varten rakennettu kestopäällysteinen rata, toisinaan myös tilapäisesti liikenteeltä eristetty rata. kilpailun kulku ja tarkoitus: Yksilökilpailu yhteislähdöllä, lähtöasemat määrittyvät aika-ajossa. luokat: Yksipaikkaiset kilpa-autot, kaksipaikkaiset kilpa-autot ja vakioautot, kaikissa eri ryhmissä luokkia harrastajia Pääkaupunkiseudulla Uudellamaalla kaikkiaan Radat Uudellamaalla ei ratoja Uudellamaalla Jos ratoja ei ole Uudellamaalla, lähimmän radan sijainti: Hämeenlinna (Ahvenisto) Uusi valtakunnallinen moottoriurheilukeskus on suunnitteilla Kouvolan seudulle. alias: AUTOURHEILU laji:/kilpailutyyppi tyyppi: jäärata nopeuskilpailu rata (ja kilpailu-/harjoitteluradalle asetetut vaatimukset): Meren tai järven jäälle aurattu, noin kilometrin mittainen rata. kilpailun kulku ja tarkoitus: Yhteislähtönä ajettava kilpailu, lähtöasemat määrittyvät aika-ajoissa. luokat: harrastajia Pääkaupunkiseudulla Uudellamaalla kaikkiaan Radat Uudellamaalla 11. Tuusulanjärvi Jos ratoja ei ole Uudellamaalla, lähimmän radan sijainti: alias: AUTOURHEILU laji:/kilpailutyyppi tyyppi: drag race kiihdytyskilpailu Hot Rod, street-d rata (ja kilpailu-/harjoitteluradalle asetetut vaatimukset): Kestopäällysteinen suora 402 metrin rata. kilpailun kulku ja tarkoitus: Seisovasta lähdöstä kiihdytys. Kilpailijat etenevät lajittelun kautta finaaleihin. Ajo tapahtuu pareittain hitaamman pudotessa jatkosta. luokat: Eri luokkia vakioautojen eri viritysasteista vartavasten kiihdytysajoon rakennettuihin ajokkeihin harrastajia Pääkaupunkiseudulla Uudellamaalla kaikkiaan Radat Uudellamaalla Jos ratoja ei ole Uudellamaalla, lähimmän radan sijainti: alias: 46 : Uudenmaan moottoriurheiluradat
49 LIITE 4 5/10 AUTOURHEILU laji:/kilpailutyyppi tyyppi: Off-road taitoajo tai nopeuskilpailu trial, mutakilpailu Rata (ja kilpailu-/harjoitteluradalle asetetut vaatimukset): Trial: maastorata Mutakilpailu: metriä pitkä mutaränni Kilpailun kulku ja tarkoitus: Trial: jaksottainen maastoautojen taitoajo maastoon merkityllä radalla. Tulos ratkaistaan virhepistein, nopeudella ei ole merkitystä. Mutakilpailu: Rinnakkain kulkeviin ränneihin starttaa kaksi autokuntaa kerrallaan ja nopeampi selviää jatkoon. Mikäli kumpikaan ei selviydy läpi ränneistä voittaa pidemmälle ehtinyt. Molemmissa kilpailuissa ajetaan kaksihenkisin miehistöin (ohjaaja ja apuohjaaja). Luokat: Harrastajia Pääkaupunkiseudulla Uudellamaalla kaikkiaan Radat Uudellamaalla ei ratoja Uudellamaalla. Jos ratoja ei ole Uudellamaalla, lähimmän radan sijainti: alias: AUTOURHEILU laji:/kilpailutyyppi tyyppi: Endurance Rata (ja kilpailu-/harjoitteluradalle asetetut vaatimukset): Asfalttimoottorirata Kilpailun kulku ja tarkoitus: Normaalisti kuusituntinen kestävyysajo. Joukkuekilpailu 4-6 kuljettajan voimin. Luokat: Endurance Saloon Endurance Racing Harrastajia Pääkaupunkiseudulla Uudellamaalla kaikkiaan Radat Uudellamaalla ei ratoja Jos ratoja ei ole Uudellamaalla, lähimmän radan sijainti: Alastaro ja Hämeenlinnan Ahvenisto alias: Uudenmaan moottoriurheiluradat : 47
50 LIITE 4 6/10 MOOTTORIPYÖRÄILY laji:/kilpailutyyppi tyyppi: trial taitokilpailu rata (ja kilpailu-/harjoitteluradalle asetetut vaatimukset): Vaihtelevaan, vaikeakulkuiseen maastoon merkitty rata. kilpailun kulku ja tarkoitus: Yksilö- tai joukkuekilpailu, jossa ajajan moottoripyörän hallintataitoa arvostellaan reitillä sijaitsevilla tarkkailujaksoilla. Tehdyistä virheistä annetaan virhepisteitä. Kilpailulla on kokonaisaika, jota ei saa ylittää. Vähiten virhepisteitä saanut ajaja on voittaja. luokat: 50 cm3, alle 125 cm3, yli 125 cm3 harrastajia Pääkaupunkiseudulla Uudellamaalla kaikkiaan Radat Uudellamaalla 10. Hyvinkään moottoriurheilukeskus, 16. Kauhala, 17. Vuohimäki, 29. Hanskallio Seudullisesti merkittäviä ratoja Uudenmaan ulkopuolella: 38. Bastukärr Sipoossa alias: MOOTTORIPYÖRÄILY laji:/kilpailutyyppi tyyppi: enduro luotettavuuskilpailu rata (ja kilpailu-/harjoitteluradalle asetetut vaatimukset): Reitin pituus voi vaihdella km. Se koostuu tiestöstä, tukkiteistä, poluista ja tiettömästä maastosta. kilpailun kulku ja tarkoitus: Yksilö- tai joukkuekilpailu. Kilpailu voi kestää 1-6 päivää. Lähtö reitille tapahtuu pareittain. Merkityltä reitiltä ei saa poistua. Reitillä on aikatarkastusasemia, joille ajajan on saavuttava hänelle lasketussa ihanneajassa, josta poikkeaminen aiheuttaa 60 virhepisteen rangaistuksen kultakin alkavalta minuutilta. Reitillä on erikoiskokeita, jotka ovat maastokokeita ja motocrosskokeita. Kokeen ajoaika, 1 s = 1 vp., lisätään ajajan virhepisteisiin. Lisäksi virhepisteitä annetaan kiinteämääräisinä eri rikkomuksista kilpailun aikana. Ajaja, jolla on vähiten virhepisteitä on voittaja. luokat: alle 125 cm3 ja yli 125 cm3 sekä sivuvaunulliset harrastajia Pääkaupunkiseudulla Uudellamaalla kaikkiaan Radat Uudellamaalla 2. Kulmakorpi (uusi), 4. Ämmässuon motocross, 9. Suopellon endurolenkki, 10. Hyvinkään moottoriurheilukeskus, 14. Nybacka, 20. Mäntsälän moottorirata, 22. Metsä-Tuomela, 29. Hanskallio, 36. Halkia Seudullisesti merkittäviä ratoja Uudenmaan ulkopuolella: 38. Bastukärr Sipoossa alias: 48 : Uudenmaan moottoriurheiluradat
51 LIITE 4 7/10 MOOTTORIPYÖRÄILY laji:/kilpailutyyppi tyyppi: motocross nopeuskilpailu rata (ja kilpailu-/harjoitteluradalle asetetut vaatimukset): Maastoon rakennettu vaihteleva hiekka- ja/tai nurmipintainen rata, jonka pituus on metriä. kilpailun kulku ja tarkoitus: Yksilö- tai joukkuekilpailu, jossa yhteislähdön jälkeen ajetaan kulloinkin erikseen määrätty matka tai aika maaliintulojärjestyksen ollessa kilpailun tulos. luokat: 80 cm3, 125 cm3, 250 cm3, 500 cm3, ja sivuvaunulliset sekä 3- tai 4-pyöräiset ATV:t (Quad Racer) harrastajia Pääkaupunkiseudulla Uudellamaalla kaikkiaan Radat Uudellamaalla 2. Kulmakorpi (uusi), 4. Ämmässuon motocross, 5. Hanko Racing Center, 8. Vuosaari, 10. Hyvinkään moottoriurheilukeskus, 13. Mansikki, 19. Vallin monttu, 23. Numlahti, 24. Ohkola, 26. Siuntion motocross, 30. Vantaan vauhtikeskus Seudullisesti merkittäviä ratoja Uudenmaan ulkopuolella: 38. Bastukärr Sipoossa alias: MOOTTORIPYÖRÄILY laji:/kilpailutyyppi tyyppi: snowcross rata (ja kilpailu-/harjoitteluradalle asetetut vaatimukset): kilpailun kulku ja tarkoitus: luokat: harrastajia Pääkaupunkiseudulla Uudellamaalla kaikkiaan Radat Uudellamaalla Jos ratoja ei ole Uudellamaalla, lähimmän radan sijainti: alias: Uudenmaan moottoriurheiluradat : 49
52 LIITE 4 8/10 MOOTTORIPYÖRÄILY laji:/kilpailutyyppi tyyppi: speedway nopeuskilpailu rata (ja kilpailu-/harjoitteluradalle asetetut vaatimukset): Tasamaalle rakennettu sora-kivituhkapintainen rata, joka muodostuu kahdesta suorasta ja näitä yhdistävistä kahdesta puoliympyrän muotoisesta kaarteesta. Radan pituus on m mitattuna 1 metrin etäisyydellä sisäreunasta. Suorien vähimmäisleveys on 10 m ja kaarteiden m. kilpailun kulku ja tarkoitus: Yksilö- tai joukkuekilpailu, jossa on 16 osanottajaa ja 2 ratareserviä. Rataa ajetaan vastapäivään neljän ajajan erinä ajotaulukon mukaisesti kunnes kaikki ajajat ovat ajaneet toisiaan vastaan. Kussakin erässä ajajat saavat pisteitä 3, 2, 1 ja 0. Eniten pisteitä kerännyt ajaja on voittaja. luokat: 80 cm3, 500 cm3 harrastajia 150 Pääkaupunkiseudulla 30 Radat Uudellamaalla 10. Hyvinkään moottoriurheilukeskus Jos ratoja ei ole Uudellamaalla, lähimmän radan sijainti: alias: Uudellamaalla kaikkiaan 50 MOOTTORIPYÖRÄILY laji:/kilpailutyyppi tyyppi: jääspeedway nopeuskilpailu rata (ja kilpailu-/harjoitteluradalle asetetut vaatimukset): Tasamaalle jäädytetty jäärata, jään paksuus vähintään 10 cm. Rata koostuu kahdesta suorsta ja näitä yhdistävistä kahdesta puoliympyrän muotoisesta kaarteesta. Radan pituus on m mitattuna 1 metrin etäisyydellä sisäreunasta. Suorien leveys on m ja kaarteiden m. kilpailun kulku ja tarkoitus: Yksilö- tai joukkuekilpailu, jossa on 16 osanottajaa ja kaksi ratareserviä. Rataa ajetaan vastapäivään neljän ajajan erinä ajotaulukon mukaisesti kunnes kaikki ajajat ovat ajaneet toisiaan vastaan. Kussakin erässä ajajat saavat pisteitä 3, 2, 1 ja 0. Eniten pisteitä kerännyt ajaja on voittaja. luokat: 500 cm3 harrastajia 60 alias: Pääkaupunkiseudulla 10 Radat Uudellamaalla Uudellamaalla ei ole jääspeedwayratoja Jos ratoja ei ole Uudellamaalla, lähimmän radan sijainti: Tampere Uudellamaalla kaikkiaan : Uudenmaan moottoriurheiluradat
53 LIITE 4 9/10 MOOTTORIPYÖRÄILY laji:/kilpailutyyppi tyyppi: Road Racing nopeuskilpailu RR rata (ja kilpailu-/harjoitteluradalle asetetut vaatimukset): Kestopäällysteinen, vaihtelevia suunnanmuutoksia sisältävä m pituinen rata. kilpailun kulku ja tarkoitus: Yksilö (tai joukkue) -kilpailu, jossa ajetaan yhteis-, ryhmä- tai yksittäislähtönä kulloinkin vaadittu ajomatka. Yhteislähdössä maaliinsaapumisjärjestys on tulosjärjestys, ryhmä- tai yksittäislähdössä nopein aika on paras. luokat: 125 cm3, 250 cm3, 350 cm3, 500 cm3, 600 cm3, 750 cm3 ja sivuvaunulliset harrastajia Pääkaupunkiseudulla Uudellamaalla kaikkiaan Radat Uudellamaalla, Uudellamaalla ei ole RR-ratoja Jos ratoja ei ole Uudellamaalla, lähimmän radan sijainti: Alastaro alias: MOOTTORIPYÖRÄILY laji:/kilpailutyyppi tyyppi: Drag Race kiihdytyskilpailu Hot Rod, Drag Bike rata (ja kilpailu-/harjoitteluradalle asetetut vaatimukset): Kestopäällysteinen suora 400 metrin rata tasamaalla. kilpailun kulku ja tarkoitus: Yksilökilpailu, jossa kaksi ajajaa kerrallaan kiihdyttää pysähdyksistä maaliin. Karsintajärjestelmän perusteella lopuksi kohtaavat kaksi nopeimman ajan saanutta, joista nopein on voittaja. luokat: Street Bike, Super Street Bike, Super Twin Top Gas, Super Twin Top Fuel, Pro Stock Bike, Competition Bike harrastajia Pääkaupunkiseudulla Uudellamaalla kaikkiaan Radat Uudellamaalla Uudellamaalla ei ole Drag Race-ratoja Jos ratoja ei ole Uudellamaalla, lähimmän radan sijainti: Alastaro alias: Uudenmaan moottoriurheiluradat : 51
54 LIITE 4 10/10 MOOTTORIPYÖRÄILY laji:/kilpailutyyppi tyyppi: maa-ja ruohorataajot nopeuskilpailu rata (ja kilpailu-/harjoitteluradalle asetetut vaatimukset): Tasamaalle rakennettu kovapintainen sora- tai ruohorata, joka muodostuu kahdesta suorasta ja näitä yhdistävistä kahdesta puoliympyränmuotoisesta kaarteesta. Radan pituus on m, leveys suorilla m ja kaarteissa m. kilpailun kulku ja tarkoitus: Yksilö- ja joukkuekilpailu, jossa ajetaan 6 ajajan eriä ajotaulukon mukaisesti kunnes kaikki ajajat ovat ajaneet toisiaan vastaan. Kussakin erässä ajajat saavat pisteitä 5, 4, 3, 2, 1 ja 0. Eniten pisteitä saanut ajaja on voittaja. luokat: 125 cm3, cm3, cm3 harrastajia Pääkaupunkiseudulla Uudellamaalla kaikkiaan Radat Uudellamaalla Uudellamaalla ei ole maa- ja ruohoratoja Jos ratoja ei ole Uudellamaalla, lähimmän radan sijainti: Heinola alias: 52 : Uudenmaan moottoriurheiluradat
55 LIITE 5 Autourheilu 1 Radio-ohjattavat autot 2 Karting 3 Rallicross -moottorirata 4 Moottoriradan laajennus Moottoripyöräurheilu 5 Motocross 6 Speedway Hyvinkään moottoriurheilukeskus Yhteisalueet Lähde: Hyvinkään kaupunki Varikko Uudenmaan moottoriurheiluradat : 53
56 54 : Uudenmaan moottoriurheiluradat LIITE 5
57 Uudenmaan moottoriurheiluradat : 55 LIITE 5
58
59
60 Uudenmaan moottoriurheiluradat E ISBN ISBN ISSN (sid.) ISSN (PDF) Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors Finland puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) [email protected]
Pohjois-Savon liiton julkaisu A:57. Kannet: Irma Toivanen Taitto: Marja Partanen. Painosmäärä 100 kpl Kuopio 2008
1 PohjoisSavon liiton julkaisu A:57 Kannet: Irma Toivanen Taitto: Marja Partanen Painosmäärä 100 kpl Kuopio 2008 PohjoisSavon liitto Sepänkatu 1, Kuopio, PL 247, 70101 Kuopio puh. (017) 550 1400 email:
Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU
VAASAN HALLINTO-OIKEUS Valitus ympäristöluvasta/ Turun Moottorikerho ry:n enduromoottoripyörien maastoharjoittelurata/liedon Rakennus- ja ympäristölautakunta 101/25.6.2008 (Ympäristönsuojelulain 35 :n
Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )
Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus
TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta
TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen
Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund
1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,
Moottoriurheilualueet Kainuussa
Moottoriurheilualueet Kainuussa Moottoriurheilualueet Kainuussa 2019 Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 615 541 [email protected] Kansikuva: Tuomo Seppänen (2018), Puolanka lehti. Roninkankaan moottorirata
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 MAAKUNTAKAAVOITUS on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. KAAVA ON KARTTA TULEVAISUUTEEN Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen
PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO
HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012
Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015
Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin
Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012
Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Esityksen sisältö Rajautuu haitallisten aineiden aiheuttamiin riskeihin Ympäristöhaitan
HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.
HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo
KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015
KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta
KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016
KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne
PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO
HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto
Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Prof. Kai T. Kokko Lapin yliopisto, syksy 2011 Tentit 24.11. ja 26.1. Sisältö Rakentamisrajoitukset Toimenpiderajoitus Rakennuskiellot 1a Ehdollinen
Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.
Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki
Kaivoksen perustamiseen liittyvä ympäristölupamenettely ja toiminnan valvonta
Kaivoksen perustamiseen liittyvä ympäristölupamenettely ja toiminnan valvonta Pohjois-Savon ELY-keskus 10.10.2018 1 Kaivostoiminnan luvat Kaivostoiminta edellyttää useita lupia ja muita menettelyjä (KaivosL,YVAL,
2. Ovatko kunnassanne sijaitsevat ampuma- ja moottoriurheiluradat huomioitu asema-ja yleiskaavoissa
KAAVOITUSYKSIKKÖ HEINOLAN KAUPUNKI 03.07.2013-1 44 I R T V I E H E I N O L A A N VIITE Kysymykset Heinolan kaupungin kaavoitusviranomaiselle, 11.06.2013 / WSP Finland Oy, Ilkka Oikarinen ([email protected])
LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA
HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA Kaavaselostus, ehdotus 4.9.2017 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo 1.
RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila
Kaavatunnus 1/6 1-153 Asianumero RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila Asemakaavan muutos koskee tiloja 543-414-1-219 ja -220 Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelin 1130 tontit
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014
KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta
Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap
Tuulivoima kaavoituksessa Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap MITÄ SELVITETÄÄN Valtakunnalliset alueidenkäyhö- tavoiheet MaankäyHö- ja rakennuslaki EU:n säädökset Strategiat ja ohjelmat
Pilaantumattoman maa-aineksen hyödyntäminen peltoviljelyn kasvuolosuhteiden parantamiseksi
Pilaantumattoman maa-aineksen hyödyntäminen peltoviljelyn kasvuolosuhteiden parantamiseksi Ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 23.9.2015 29.9.2015 1 Hankkeen sijainti ja laajuus Hanke koskee n. 15 ha:n
1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin
JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS
JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ote rantaosayleiskaavakartasta, kaavamuutosalueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten
Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön
Lahnuksen ampumarata, Espoo
Lahnuksen ampumarata, Espoo Uusiutuva aselainsäädäntö seminaari Ampumaharrastusfoorumi 25.4.2014 Rantasipi Airport hotelli, Vantaa Ville Maijanen Puheenjohtaja (11.2.2014 alkaen) Espoon Ampumaratayhdistys
Maakuntakaava ja ampumaradat. Suunnittelujohtaja Paula Qvick
Maakuntakaava ja ampumaradat Suunnittelujohtaja Paula Qvick 22.8.2017 Maakuntakaava kaavajärjestelmässä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Periaate: kaavaratkaisu täsmentyy yksityiskohtaisemmassa
Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1
JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella
JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2
Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö
Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen
Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Tavoitteena kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellemaalle Aikatähtäin
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola
Kiviaineshuolto kaavoituksessa
Kiviaineshuolto kaavoituksessa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Esityksen sisältö Kaavahierarkia ja VAT Maakuntakaavan rooli ja Pirkanmaan maakuntakaava Yleiskaavoitus Eri kaavatasojen
Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen
Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa
Kirkonkylän osayleiskaava
Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset
FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus
FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1
MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus
MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus Mutku ry 21.3.2013 Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Käsiteltävät aiheet Maaperän tilan tietojärjestelmä Tietojärjestelmän kohteet Alueiden kunnostaminen
Tuulivoimalamelun haittojen arviointi suunnittelussa ja valvonnassa. Kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, Etelä-Savon maakuntaliitto
Tuulivoimalamelun haittojen arviointi suunnittelussa ja valvonnassa Kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, Etelä-Savon maakuntaliitto Tuulivoimalan ääni roottorin lapojen aerodynaaminen ääni ja koneiston
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
KARJALOHJA RANTA-ASEMAKAAVA Tila: Lehtoniemi 1:204 Kylä: 427 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päiväys 19.9.2012 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA
LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN
KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI
Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.6.2014 KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI Päivämäärä 23.6.2014 Laatija
MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA. Opas ja sen soveltaminen käytäntöön
MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Opas ja sen soveltaminen käytäntöön 7.12.2013 Taustaksi Uudenmaan ELY-keskus on laatinut oppaan MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Perustuu
SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS
1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015
Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava
Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL
Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 09.07.2009 Sallan kunta Seitap Oy 2009 Seitap Oy Osallistumis-
KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA. Johtaja Riitta Murto-Laitinen
KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA Johtaja Riitta Murto-Laitinen 2.10.2008 Uudenmaan liiton alue ja jäsenkunnat Tampere HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ Lahti KARKKILA Turku Hanko Helsinki NUMMI- PUSULA SAMMATTI
55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus
Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 55 12.05.2015 Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus 154/11.01.00.01/2015
LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan
PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma
PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN
Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen
Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravat kaupunkioloissa seminaari Espoossa 11.11.2014 12.11.2014 Esityksen sisältö Liito-oravaa koskevat
JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella
JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
16-KAUPUNGINOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANKE Nokian kaupunki, asemakaava Asemakaava koskee Nokian kaupungin 16. kaupunginosan kaavoittamatonta aluetta/ kiinteistöjä 536-407-24-3, 536-407-10-31,
Tuusulan Moottorikerho ry Turku 11.9.2009 c/o Hannu Lehtinen Kuusamontie 44 Sivu 1(6) 04380 Tuusula MITTAUSSUUNNITELMA
16 Mittaussuunnitelma PR-Y1384 Tuusulan Moottorikerho ry Tuusulan Moottorikerho ry Turku 11.9.2009 c/o Hannu Lehtinen Kuusamontie 44 Sivu 1(6) 04380 Tuusula MITTAUSSUUNNITELMA Tuusulan Moottorikerho ry
Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus
Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Nurmesniemi I) Kuva 1: Sijainti Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen
PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen
PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti
HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus
HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,
Pienten ja keskisuurten toimintojen ympäristölupapäätösten valmistelu. Hanna Lönngren Suomen ympäristökeskus
Pienten ja keskisuurten toimintojen ympäristölupapäätösten valmistelu Hanna Lönngren Suomen ympäristökeskus [email protected] Pk-mallilupahanke Opas pienten ja keskisuurten toimintojen ympäristölupapäätösten
Maisemat maakuntakaavoituksessa
Maisemat maakuntakaavoituksessa Maankäyttö- ja rakennuslain arviointiin liittyvä työpaja 26.11.2012 Ympäristöministeriö Marja Mäntynen Oikeudellinen perusta Maakunnan suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )
INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu
Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen
Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Riitta Murto-Laitinen 22.1.2014 Maakuntakaavoitus merialueilla MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelua Suomessa merialueiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä
KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS
1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ehdotus TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-22-46 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 30.5.2018
Maankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa
Maankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa Ajankohtaista kaavoituksessa Suomen metsäkeskuksen kaavoituskoulutus metsäalan toimijoille Niina Riissanen 7.4.2017 10.4.2017
Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat
Yleisötilaisuuden ympäristöasiat Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuudesta mahdollisesti vaadittavia ilmoituksia ja lupia Meluilmoitus Ympäristönsuojelulaki 527/2014 Jätehuoltosuunnitelma Jätelaki 646/2011
Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä
Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen
Kaavan 8159 meluselvitys
Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut Mittaus- ja Geotekniikkayksikkö Kaavan 8159 meluselvitys Hanke: 4010025 Pvm: 29.5.2008 Laatinut: Petri Jokinen SUUNNITTELUPALVELUT MITTAUS- JA GEOTEKNIIKKAYKSIKKÖ
Kaavoitus ja jätehuolto
1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien
ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN
ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden
ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja
Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista
Janakkalan kunta Turenki
Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,
Speedwayn melupäästömittaukset
Suomen moottoriliitto ry Juha Korhonen 19.12.2012 2 (6) 19.12.2012 SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 3 2 SPEEDWAYN OMINAISPIIRTEET... 3 3 MELUPÄÄSTÖMITTAUKSET... 3 3.1 Mittausteoriaa... 3 3.2 Mittaustoiminta...
Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-
Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)
Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALALAMMELLA
RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALALAMMELLA Selostus Kaavaluonnos 27.8.2014 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Hirvikallio Consulting Kaavaselostus I 27.1.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA
ELY-keskusten konsultoiva rooli ja valitusoikeuden rajoittaminen. Karalusu-työryhmä Anu Kerkkänen
ELY-keskusten konsultoiva rooli ja valitusoikeuden rajoittaminen Karalusu-työryhmä 8.3.2016 Anu Kerkkänen Uudet pykäläluonnokset: MRL 18 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävät Elinkeino-,
JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA
ORIMATTILA JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Virenojan kylässä vanhan tiilitehtaan alue ja tien toisella puolella Ritalan tila 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA KUVAUS Tehtävänä on
Teollisuusalueen asemakaavan muutos
TUUSNIEMEN KUNTA Teollisuusalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 673-P35521 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 1 (10) Sisällysluettelo 1 PERUS-
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN
Ympäristövaikutusten arviointi
Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan hankkeen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia jotka kohdistuvat (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä
