Uudenmaan moottoriurheiluradat

Transkriptio

1 Uudenmaan liiton julkaisuja E Uudenmaan liitto Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan selvityksiä Uudenmaan moottoriurheiluradat

2

3 Uudenmaan liiton julkaisuja E Uudenmaan moottoriurheiluradat Uudenmaan liitto 2007 Uudenmaan moottoriurheiluradat : 1

4 Uudenmaan liiton julkaisuja E ISBN ISSN (sid.) ISBN ISSN (PDF) Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kannen kuva: Tuula Palaste-Eerola Kannen piirros: Arja-Leena Berg Taitto: Arja Reinikka Painotalo Kyriiri Helsinki kpl Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) toimisto@uudenmaanliitto.fi 2 : Uudenmaan moottoriurheiluradat

5 Uudenmaan liitto Nylands förbund Kuvailulehti Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) toimisto@uudenmaanliitto.fi Tekijä(t) Uudenmaan liitto Nimeke Uudenmaan moottoriurheiluradat Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja E Sarjanumero Sivuja ISBN Kieli, koko teos Tiivistelmä Julkaisuaika Liitteitä (sid.), (PDF) suomi ISSN Yhteenveto ruotsi Selvityksessä on inventoitu autourheilu- ja moottoripyöräratojen nykytilanne sekä arvioitu ratojen kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia. Selvityksen perustiedot on koottu vuonna 2005 Uudenmaan alueella toimiville seuroille osoitetulla kyselyllä ja sen tekoa on ohjannut laaja asiantuntijaryhmä, johon ovat kuuluneet Uudenmaan liitto, Uudenmaan ympäristökeskus, AKK-Motorsport ry ja Suomen moottoriliitto ry. Selvityksen ovat koonneet vs. suunnittelupäällikkö Hannu Haukkasalo ja suunnittelija Carina Ölander. Työn tavoitteena oli, että moottoriurheilurata selvitys antaa valmiudet maakunnallisten ja seudullisten ratojen aluevarausten huomioon ottamiseen vaihemaakuntakaavassa, mikäli niin päätetään. Lisäksi selvitys antaa kattavasti ratatietoja käytettäväksi kuntakaavoituksessa ja muussa suunnittelutyössä. Moottoriurheiluratojen sijoittumiseen ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat mm. ratojen tarve (harrastajat, käyttöaste, käyttöikä), tarvittavien maa-alueiden saatavuus (omistus, kaavoitustilanne), sijainti, ympäristöolosuhteet (maaperä, pinnanmuodot, peitteisyys, pohjavesi,suojelualuevaraukset, asutus), ratojen investointi- ja käyttökustannukset sekä rahoitusmahdollisuudet. Moottoriurheiluradat ovat kuntien toiminnassa ja päätöksenteossa joutuneet ampumaratojen tavoin yhä kovenevaan kilpailuun muiden maankäyttömuotojen kanssa. Käytännössä liiketaloudellisesti toimivien toteutusmallien löytäminen on vaikeaa. Varsinaisten moottoriratojen lisäksi tarvitaan erityyppisiä maasto- ja erityisratoja sekä kilpailu että harjoituskäyttöön. Uudenmaan moottoriurheilurataselvitys on tehty rinnan Uudenmaan ampumarataselvityksen kanssa. Työn tuloksia on hyödynnetty Uudenmaan vaihemaakuntakaavan luonnosta valmisteltaessa. Raportin laatija Uudenmaan liitto (Haukkasalo Hannu, Ölander Carina) Avainsanat (asiasanat) vaihemaakuntakaava, moottoriurheilurata, maakunnallinen, seudullinen, Uusimaa Huomautuksia Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivullamme Uudenmaan moottoriurheiluradat : 3

6 Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) toimisto@uudenmaanliitto.fi Presentationsblad Författare Nylands förbund Publikation Uudenmaan moottoriurheiluradat (Motorsportbanorna i Nyland) Seriens namn Nylands förbunds publikationer E Seriens nummer Sidor ISBN Språk Referat Rapporten är utarbetad av Nyckelord (ämnesord) Övriga uppgifter Utgivningsdatum Nylands förbund (Haukkasalo Hannu, Ölander Carina) Bilagor (inb.), (PDF) finska ISSN etapplan, motorsportbana, landskapsnivå, regionnivå, Nyland Sammandrag svenska I utredningen har man inventerat nuläget i fråga om bilsport- och motorcykelbanorna samt bedömt behoven och möjligheterna att utveckla banorna. De uppgifter som ligger till grund för utredningen har insamlats 2005 genom en enkät riktad till de föreningar som är verksamma i Nyland. Utarbetandet har letts av en stor sakkunniggrupp bestående av Nylands förbund, Nylands miljöcentral, AKK-Motorsport ry och Finlands motorförbund rf. Utredningen har sammanställts av stf. planeringschef Hannu Haukkasalo och planerare Carina Ölander. Målet för utredningen var att den ger förutsättningar att beakta områdesreserveringar för banor på landskapsoch regionnivå i etapplanen, om man beslutar att göra det. Dessutom ger utredningen heltäckande uppgifter om banorna som kan användas i den kommunala planläggningen och annat planeringsarbete. Utplaceringen av och verksamhetsförutsättningarna för motorsportbanorna påverkas bl.a. av banbehovet (antalet användare, hur mycket banorna används och banornas livslängd), tillgången på behövliga markområden (ägarförhållanden, planläggningssituationen), placering, miljöförhållanden (jordmån, topografi, marktäcke, grundvatten, skyddsområdesreserveringar, bosättning osv.), kostnader för investering och användning samt finansieringsmöjligheter. Motorsportbanorna är kommunal verksamhet och de har i likhet med skjutbanorna blivit objekt för en allt hårdare konkurrens med övriga markanvändningsformer. I praktiken är det svårt att finna företagsekonomiskt sett välfungerande modeller för skjutbanorna. Förutom de egentliga motorbanorna behövs olika typer av terräng- och specialbanor både för tävlingar och övningar. Utredningen om motorsportbanorna i Nyland har utarbetats vid sidan av utredningen om skjutbanorna i Nyland. Utredningens resultat har utnyttjats då man berett utkastet till etapplan för Nyland. Publikationen finns även på vår webbplats: 4 : Uudenmaan moottoriurheiluradat

7 Esipuhe Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan. Vahvistettu maakuntakaava sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet Uudellamaalla pitkälle tulevaisuuteen. Maakuntakaavan laadintaprosessin aikana nousi esiin asioita, joilla maakuntakaavaa on tarkoituksenmukaista täydentää. Tällaisia asiakokonaisuuksia olivat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuollon aluevaraukset, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet sekä liikenteen varikot ja terminaalit. Näiden asiakokonaisuuksien osalta tietopohja ei kuitenkaan tuolloin ollut riittävä kaavalliseen käsittelyyn, ja maakuntahallitus päättikin erillisen vaihemaakuntakaavan laadinnasta syyskuussa Vaihemaakuntakaavatyötä varten on perusselvityksiksi laadittu seuraavat selvitykset: Jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet Laajat yhtenäiset metsäalueet ekologisen verkoston osana Uudellamaalla Liikenteen varikot ja terminaalit Uudellamaalla Uudenmaan kiviaineshuollon kehityskuvat Uudenmaan ampumaradat Uudenmaan moottoriurheiluradat Hiljaisuus ja hiljaisten alueiden tarkastelua Uudellamaalla Uudenmaan moottoriurheiluradat -selvitys on laadittu Uudenmaan maakuntaa hieman laajemmalta alueelta. Moottoriurheiluharrastus on ylimaakunnallista toimintaa. Kiristyvät ympäristövaatimukset lisäävät ylimaakunnallista yhteistyötarvetta entisestään. Selvityksessä on tarkasteltu moottoriurheiluratojen riittävyyttä ja kehitysnäkymiä sekä arvioitu laaditun kehittämisstrategian pohjalta tarvittavat aluevaraukset ja niiden alueellinen jakautuminen ja kohdentuminen maakuntakaavoituksen pohjaksi. Lisäksi kunnat ja alueelliset ympäristökeskukset hyödyntävät selvityksen aineistoa ympäristölupien myöntämisen yhteydessä Selvitys on laadittu Uudenmaan liiton, Uudenmaan ympäristökeskuksen ja alueella toimivien järjestöjen edustajien yhteistyönä. Työtä on ohjannut ampujien ja moottoriurheilijoiden edustajista muodostettu ohjausryhmä, jonka kokoonpano oli seuraava: Hannu Airola, Uudenmaan ympäristökeskus Kaija Savelainen, Uudenmaan ympäristökeskus Riku Bitter, AKK-Motorsport, 1/2006 saakka Jani Backman, AKK-Motorsport, 3/2006 lähtien Kalevi Sulkava, AKK-Motorsport, 3/2006 lähtien Eino Louhio, Suomen moottoriliitto, 2/2005 saakka Kurt Ljungqvist, Suomen moottoriliitto, 6/2005 lähtien Risto Aarrekivi, Suomen Ampumaurheiluliitto Yrjö Partinen, Suomen metsästäjäliitto, Uudenmaan piiri Jari Ora, Helsingin reserviupseeripiiri Antti Nieminen, Maanpuolustuskoulutus ry, 1/2006 lähtien Arto Pulkki, Suomen reserviupseeriliitto, 1/2006 lähtien Panu Hiidenmies, Suomen metsästäjäliitto Håkan Mansner, Suomen metsästäjäliitto, Uusimaa Reijo Orava, Uudenmaan riistanhoitopiiri Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Jorma Riissanen, Suomen Ampumaurheiluliitto Uudenmaan moottoriurheiluradat : 5

8 Uudenmaan liitosta työryhmätyöskentelyyn ovat osallistuneet: Seija Vanhanen, Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Päivi Rapo, Uudenmaan liitto, sihteeri Lasse Rekola, Uudenmaan liitto Olavi Veltheim, Uudenmaan liitto Kaarina Rautio, Uudenmaan liitto Selvityksen ovat koonneet vs. suunnittelupäällikkö Hannu Haukkasalo ja suunnittelija Carina Ölander. 6 : Uudenmaan moottoriurheiluradat

9 Sisällysluettelo ESIPUHE 5 1. TIIVISTELMÄ 8 2. MOOTTORIRATOJEN SIJOITUSNÄKÖKOHTIA Moottoriratojen perustaminen ja ympäristölupa Moottoriratojen suunnittelussa huomioitavia asioita MOOTTORIRATOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Melu Päästöt ilmaan Päästöt maaperään ja vesistöihin Sosiaaliset vaikutukset Järjestäytymättömän toiminnan haittojen vähentäminen MOOTTORIRATOJEN NYKYTILANNE Moottoriurheilun harrastajista Käytössä olevat moottoriradat Suunnitellut moottoriradat Poistuneet ja lakkauttamisuhan alaiset moottoriradat Yhteenveto MOOTTORIRATOJEN KEHITTÄMISTARPEET KÄYTTÄJIEN NÄKÖKULMASTA MOOTTORIRADAT MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA MAAKUNNALLISET JA SEUDULLISET MOOTTORIRADAT Maakunnallisten ja seudullisten ratojen kriteerit Maakunnalliset ja seudulliset moottoriradat Moottoriratojen käsittely Uudenmaan vaihekaavassa KEHITTÄMISEHDOTUKSIA 27 LIITTEET: Liite 1. Kyselylomake, moottoriurheiluselvitys Liite 2. Kyselylomake, moottoripyörä- ja kelkkaurheilualueselvitys Liite 3. Moottoriurheiluradat 36 Liite 4. Lajikuvaustaulukot 43 Liite 5. Tärkeimpien moottoriurheiluratojen kartat 53 Uudenmaan moottoriurheiluradat : 7

10 1. Tiivistelmä Selvityksessä on inventoitu autourheilu- ja moottoripyöräratojen nykytilanne sekä arvioitu ratojen kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia. Selvityksen perustiedot on koottu vuonna 2005 Uudenmaan alueella toimiville seuroille osoitetulla kyselyllä ja sen tekoa on ohjannut laaja asiantuntijaryhmä. Tavoitteena on, että selvitys antaa valmiudet maakunnallisten ja seudullisten ratojen aluevarausten huomioon ottamiseen vaihekaavassa, mikäli niin päätetään. Lisäksi selvitys antaa kattavasti ratatietoja käytettäväksi kuntakaavoituksessa ja muussa suunnittelutyössä. Moottoriurheiluharrastus herättää ristiriitaisia tunteita. Lajilla on omat vankkumattomat harrastaja- ja kannattajajoukkonsa, mutta myös kiivaita vastustajia. Harjoitus- ja suorituspaikoista on puutetta etenkin Uudenmaan keskeisissä osissa, jossa taajamarakenne on tehokkainta ja potentiaalista harrastajakuntaa eniten. Lisäksi osa aikaisemmin toimineista moottoriradoista on jouduttu sulkemaan ratojen haitallisten ympäristövaikutusten tai niiden ympäristön muuttuneiden maankäyttötarpeiden vuoksi. Uusien moottoriratojen perustaminen on kuitenkin ongelmallista, sillä melu- ja muiden ympäristövaikutusten takia ne soveltuvat huonosti monien muiden toimintojen läheisyyteen. Moottoriradat vaativat laajahkoja, tarkoitukseen soveltuvia maa-alueita, joten niiden huomioon ottaminen ja yhteensovittaminen muuhun maankäyttöön kaavoituksessa on tärkeää. Selvitystyö keskittyy pääasiassa pysyvien suorituspaikkojen tarkasteluun, eikä siinä ole käsitelty moottorikelkkailua, vesiskoottereita eikä katuratatoimintaa. Selvityksessä ei myöskään ole tarkasteltu sisätiloissa tapahtuvaa mikroautoilua (karting). Moottoriratoja koskevia tietoja on koottu kyselyllä, joka lähetettiin lähes sadalle auto- tai moottoripyöräurheilua harrastavalle seuralle. Vastauksia saatiin yli 70. Vastausten perusteella laadittu ratakohtainen yhdistelmä lähetettiin alueen kuntiin täydennettäväksi. Koska lähtökohtana selvitystyössä on ollut se, mitä ratoja Uudenmaan alueen harrastajat käyttävät, eivätkä hallinnolliset rajat, tiedot on koottu Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueelta sekä Kanta-Hämeen maakunnan eteläosasta. Moottoriratojen nykytilanne Selvitysalueella on yhteensä 31 moottorirataa, joista Uudenmaan liiton alueella 24, Itä-Uudenmaan liiton alueella kolme sekä Kanta-Hämeen maakunnan eteläosissa neljä rataa. Näistä 10 ovat autourheiluratoja, 17 moottoripyöräratoja ja neljä sellaisia moottoriurheiluratoja, joissa on mahdollista harrastaa sekä autourheilua että moottoripyöräilyä. Uudenmaan liiton alueella moottoriradat sijoittuvat 15 kuntaan. Yhdeksässä liiton kunnassa ei ole lainkaan moottorirataa. Nämä kunnat ovat Inkoo, Järvenpää, Karjaa, Karjalohja, Kauniainen, Nummi-Pusula, Pohja, Sammatti ja Tuusula. Ratojen lukumäärä yksinään ei kerro koko tilannetta moottoriurheilun harrastusmahdollisuuksista. Siihen vaikuttavat mm. ratojen saavutettavuus ja kullakin moottoriradalla olevat ratatyypit. Autourheilun osalta yleisin ratatyyppi on karting, jonka harrastaminen on mahdollista noin puolella kaikista autourheiluradoista. Rallia on mahdollista harrastaa joka kolmannella radalla ja jokamiesluokkaa joka neljännellä radalla. Moottoripyöräilyn osalta yleisin ratatyyppi on motocrossrata, joka on noin 66 %:lla kaikista moottoripyöräradoista. Toiseksi yleisin on endurorata (44 %) ja kolmanneksi yleisin trialrata (18 %). Moottoriratojen vuosittaisten käyttäjämäärien vaihteluväli on suuri, ja ratakohtaiset arviot vaihtelevat pienten ratojen alle sadasta käyttäjästä suurten ratojen jopa käyttäjään. Uudenmaan alueella on runsaasti moottoriurheilun aktiivisia harrastajia ja katsojia. Moottoriurheilun harrastajat ovat jakautuneet useisiin pieniin paikallisiin seuroihin ja yhdistyksiin. 8 : Uudenmaan moottoriurheiluradat

11 Moottoriratojen perustaminen ja ympäristölupa Ulkona sijaitsevalle moottoriradalle tarvitaan ympäristönsuojelulain mukaan aina ympäristölupa. Lupa haetaan sen kunnan ympäristöviranomaiselta, jonka alueelle rata aiotaan sijoittaa. Lupaviranomaisena toimii alueellinen ympäristökeskus, jos radan vaikutukset kohdistuvat kahden tai useamman kunnan alueelle. Myös toiminnan oleellinen muuttaminen on luvanvaraista. Olemassa olevien ratojen osalta ympäristöluvan tarve arvioidaan selvitysten perusteella erikseen. Ympäristöluvan yhteydessä selvitetään moottoriratatoiminnasta mahdollisesti aiheutuvat ympäristöhaitat, mm. melu sekä maaperän tai pohjaveden pilaantuminen. Selvitysten perusteella määritetään, millä ehdoilla toiminta sallitaan. Lupakäsittelyn lopputuloksena voi olla myös, ettei toiminnalle voida myöntää lupaa. Ympäristölupa on toistaiseksi myönnetty vain yhdeksälle radalle, mutta lupaa varten vaadittujen selvitysten laadinta on monella radalla käynnissä. Lisäksi kahden radan osalta on ympäristölupaprosessi on kesken. Kahdeksallatoista radalla on olemassa sijoituspaikkalupa. Usean radan kohdalla ympäristöluvan tarveharkinta on viranomaisilla vielä kesken. Maakunnallisten ja seudullisten moottoriratojen kriteerit Valmistunut selvitys muodostaa lähtökohdan moottoriratojen aluevaraustarpeiden arvioinnille, ja se on yksi Uudenmaan vaihemaakuntakaavatyön perusselvityksistä. Tästä johtuen on tärkeää tunnistaa, mitä olemassa olevia ratoja voidaan pitää maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävinä. Selvitys tuottaa lisäksi sellaista aineistoa, jota kunnat voivat hyödyntää omassa kaavoitustyössään. Maakunnallisesta näkökulmasta keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu olemassa olevien ratojen kapasiteetin ja palvelujen kehittäminen. Tämä edellyttää ratojen ylläpitäjiltä nykyistä ammattimaisempaa otetta. Tällä hetkellä moottoriratojen ylläpitäjänä ovat yleensä yksittäiset pienet seurat, joiden käytettävissä olevat taloudelliset resurssit ovat rajallisia. Pienten ratojen ylläpito perustuu suurelta osin talkootyöhön, eikä seuroilla useinkaan ole mahdollisuuksia toteuttaa yksinään esimerkiksi kalliita ratojen melutason alentamisen vaatimia toimenpiteitä. Maakunnallisen tai seudullisen radan valintakriteereinä on pidetty erityisesti radan käyttäjämääriä sekä sitä, kuinka monipuolisesti eri moottoriurheilulajeja radalla on mahdollista harrastaa. Eräs keskeinen valintakriteeri on ollut yli kuntarajojen tapahtuva liikkuminen radoille. Maakunnalliset ja seudulliset moottoriradat Selvityksen perusteella maakunnallisina ja seudullisina moottoriratoina Uudellamaalla on perusteita kehittää seuraavia: Hyvinkään moottoriurheilukeskus (Hyvinkää/Hausjärvi) Vantaan vauhtikeskus Kulmakorven uusi rata (Espoo) Mäntsälän moottorirata, selvityskohde Nummelan kartingrata (Vihti). Kulmakorven radan on tarkoitus korvata Espoossa sijaitseva Kellonummen rata sekä tarjota paljon tätä rataa monipuolisemmat harrastusmahdollisuudet. Kulmakorven rata-alueen käyttöönoton mahdollisuuksia on parannettu meluvallien rakentamisella, mutta toisaalta alueelle kohdistuu myös muita maankäyttöpaineita. Mäntsälän moottorirata on esitetty selvityskohteena. Harrastustoiminta nykyisellä radalla on pienimuotoista, mutta radan sijainti yhdistettynä läheisen moottoritien liittymän alueen maankäytön kehittämismahdollisuuksiin tekee siitä mielenkiintoisen tarkastelukohteen. Nummelan kartingrata on osoitettu maakunnalliseksi kohteeksi sen suuren käyttäjämäärän takia, vaikka radan sijainti tärkeällä pohjavesialueella asettaa rajoituksia toiminnan laajentamiselle. Uudenmaan moottoriurheiluradat : 9

12 Valtakunnallisia keskuksia on suunnitteilla Etelä- Suomeen, mutta päätöksiä rakentamisesta ei ole tehty. Suunnitelmissa pisimmällä ollaan Kouvolan seudulla. Parhaat edellytykset kehittyä valtakunnalliseksi moottoriurheilukeskukseksi Uudenmaan alueella on Vantaan vauhtikeskuksella. Muut selvityksessä esitetyt radat ovat luonteeltaan paikallisia. Paikallisten ryhmään sisältyy hyvin erityyppisiä ratoja, joiden koko ja taso vaihtelevat huomattavasti. Paikallisiksi on luokiteltu sellaiset radat, joilla on lähinnä paikallista merkitystä ja joiden toiminnan jatkuminen nykylaajuudessa tulisi turvata kuntakaavoituksen yhteydessä. Vaikka näillä radoilla ei useinkaan ole merkittäviä laajentamismahdollisuuksia, niillä on tärkeä merkitys harrastustoiminnan näkökulmasta. Moottorirata-alueen sijoituspaikan valinnassa, suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon riittävän pitkä aikatähtäin. Monia ratoja on jouduttu lakkauttamaan radan läheisyyteen sen perustamisen jälkeen laajenneen asutuksen seurauksena. Rata-alueiden aluevaraukset riittävine suoja-alueineen on niiden toiminnan turvaamisen kannalta tarpeellista sisällyttää yleispiirteisiin kaavoihin. 10 : Uudenmaan moottoriurheiluradat

13 2. Moottoriratojen sijoitusnäkökohtia 2.1 Moottoriratojen perustaminen ja ympäristölupa Ulkona sijaitsevalle moottoriradalle tarvitaan ympäristönsuojelulain mukaan aina ympäristölupa. Uutta moottorirataa perustettaessa lupa haetaan sen kunnan ympäristöviranomaiselta, jonka alueelle rata aiotaan sijoittaa. Myös toiminnan oleellinen muuttaminen on luvanvaraista. Vanhoista moottoriradoista on tehtävä ympäristönsuojelulain mukainen ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle. Ilmoitus tuli tehdä vuoden 2001 helmikuun loppuun mennessä. Alueellinen ympäristökeskus lähettää ilmoituksen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkistettavaksi. Tämä harkitsee ilmoituksen johdosta tehtävät jatkotoimenpiteet ja lähettää niistä tiedon ympäristökeskukselle. Käytännössä tämä tarkoittaa päätöstä luvan tarpeesta. Jokaisen moottoriratatoimintaa harjoittavan yhdistyksen tulee kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen niin vaatiessa toimittaa ympäristölupahakemus käsiteltäväksi lupaharkintaa varten. Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee toiminnan ympäristöluvan, jos radan vaikutukset kohdistuvat kahden tai useamman kunnan alueelle. Pohjavesialueilla sijaitsevista radoista ympäristökeskus antaa lausunnon lupaviranomaiselle. Ympäristölupakäsittelyn yhteydessä selvitetään moottoriratatoiminnasta mahdollisesti aiheutuvat ympäristöhaitat, mm. melukysymykset ja maaperän tai pohjaveden pilaantuminen. Selvitysten perusteella määritetään, millä edellytyksillä lupa voidaan myöntää ko. toimintaan. Lupakäsittelyn lopputuloksena voi olla, ettei toiminnalle voida enää myöntää lupaa, tai määräykset voivat olla aikaisempaa tiukemmat. Ympäristölupa moottoriratatoimintaan kuitenkin myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain vaatimukset sekä noudattaa luonnonsuojelulain säädöksiä. Toiminnasta ei saa, asetettavat lupamääräykset ja sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheutua yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: terveyshaittaa merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa ympäristönsuojelulain pilaamiskieltojen vastaista seurausta erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Moottoriratoja koskevista ympäristölupapäätöksistä on mahdollista valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen ja sieltä edelleen Korkeimpaan hallintooikeuteen. 2.2 Moottoriratojen suunnittelussa huomioitavia asioita Moottorirata-alueen sijoituspaikan valinnassa, suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon riittävän pitkä aikatähtäin. Monia ratoja on jouduttu lakkauttamaan radan läheisyyteen sen perustamisen jälkeen laajenneen asutuksen seurauksena. Rata-alueiden aluevaraukset riittävine suoja-alueineen on niiden toiminnan turvaamisen kannalta tarpeellista sisällyttää kuntien yleiskaavoihin. Tavoitteena on, että rata on mahdollisimman lähellä radan käyttäjiä ja helposti saavutettavissa. Toisaalta radan välittömässä läheisyydessä ei ympäristöhäiriöiden, lähinnä melun, vuoksi voi olla asutusta tai muita häiriöille herkkiä toimintoja kuten hoito- tai oppilaitoksia taikka virkistysalueita. Moottorirata-alueen toteuttaminen edellyttää yleensä uusia liikennejärjestyjä. Rata-alueelle on toteutettava kunnollinen tieyhteys ja alueen lähelle on varattava riittävät pysäköintitilat. Sujuvat joukkoliikenneyhteydet ovat myös tarpeen. Moottoriratojen liikenne saattaa aiheuttaa ympäristöhäiriöitä, lähinnä liikennemelua suurten kilpailujen aikana. Uudenmaan moottoriurheiluradat : 11

14 Melua tuottavia vapaa-ajan toimintoja tulee mahdollisuuksien mukaan keskittää samalle alueelle, koska näin minimoidaan syntyvä melualue. Moottorirata voidaan luontevasti sijoittaa esimerkiksi lähelle ampumarata-aluetta. Ratojen sijoittaminen muiden melua tuottavien alueiden yhteyteen, kuten lentokenttien tai teiden melualueelle on tarkoituksenmukaista. Moottoriratojen läheisyyteen on mahdollista sijoittaa muitakin urheilupaikkoja. Eri toiminnot voivat tällöin hyödyntää yhteisiä pysäköinti-, huolto- ja sosiaalitiloja. Ulkomailla moottoriratojen yhteydessä onkin usein erilaisia muita urheilulaitoksia tai alaan liittyvää yritystoimintaa. Moottoriratojen perustamista säädellään paitsi ympäristösuojelulainsäädännön myös maankäyttö- ja rakennuslain keinoin. Ennen radan rakentamista tarvitaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakennuslupa radan erilaisille rakennuksille ja rakenteille. Ainakin uusien ratojen osalta luvan myöntämisen edellytyksenä on, että moottoriratatoiminnot on huomioitu kunnan kaavoituksessa ja muissa suunnitelmissa. 12 : Uudenmaan moottoriurheiluradat

15 3. Moottoriratojen ympäristövaikutukset 3.1 Melu Moottoriurheiluradan aiheuttamaa melua voidaan arvioida monen suureen avulla. Tavallisimmin käytetyt suureet ovat melu A-painotettu maksimitaso, L Amax, ja ekvivalenttitaso, LAeq. Haittojen arviointiin käytetään yleensä fast -aikapainotettua tasoa, L AFmax. Ekvivalenttitaso voidaan määrittää yhden ratakierroksen, yhden erän eli lähdön tai koko päivän ajalle. Ajon aikainen L Afmax -taso ei periaatteessa riipu toiminnan vilkkaudesta, esimerkiksi päivittäin ajettavien ratakierrosten tai radalla päivän aikana käyvien ajoneuvojen määrästä. L Aeq -perusteiset suureet sen sijaan riippuvat ajoneuvojen melutasojen lisäksi ratakierrosten ja ajoneuvojen määristä. Moottoriurheiluratojen aiheuttamista terveydellisistä meluhaitoista on julkaistu tutkimuksia varsin vähän. Tutkimuksissa, joissa ihmisiä on pyydetty nimeämään kiusalliseksi kokemiaan ympäristömelun lajeja, on mainintoja moottoriurheiluratojen kilpa-ajoneuvojen ja kuulutuslaitteiden melusta. Moottoriurheiluratojen melu on tutkimusten mukaan koettu saman L AFmax - ja L Aeq -tason aiheuttamaa tieliikennemelua kiusallisemmaksi. Sääntöjen mukaan äänenvaimentimen käyttö on kaikissa muissa kilpailuluokissa paitsi maantieralleissa vapaaehtoista, kunhan auton melu ei ylitä sääntöjen mukaista sallittua melutasoa. Moottoripyörissä ja moottorikelkoissa on oltava äänenvaimennin. Nopeuskilpailuissa kaikki autot on sääntöjen mukaan katsastettava ennen kilpailua. Moottoripyörät katsastetaan kaikissa lajeissa, myös taitolajeissa. Säännöt eivät velvoita kilpailun järjestäjää mittaamaan melua kaikkien kilpailujen esi- tai jälkikatsastuksessa. Melumittausten tekeminen on järjestäjille vapaaehtoista, mutta jos niitä tehdään, osanottajien on sääntöjen mukaan hyväksyttävä niiden tekeminen, ja ajoneuvojen melun on oltava sääntöjen mukaista. Olemassa olevien moottoriurheiluratojen melua voidaan mitata äänitasomittareilla. Suunnitteilla olevien ratojen melua ei yleensä voida selvittää etukäteen mittaamalla, ja radan rakentaminen muuttaa yleensä myös maaston ja kasvillisuuden vaimennusta. Saatavilla olevia moottoriratamelun laskentamalleja on vähän. Suomessa on käytetty melualueiden laskentaan Ruotsin ympäristönsuojeluviraston 1980-luvun alussa laatimaa laskentamallia, Buller från motorsportsbanor, Beräkningsmodell. Mallilla voidaan laskea kilpailun aikaisia L AFmax -tasoja. Moottoriurheiluradan melu liittyy lähinnä lyhytkestoiseen ja tiettyihin aikoihin rajattuun harjoittelutoimintaan. Moottoriurheiluratojen melutasoista ei ole annettu itsenäisiä ohjearvoja tai suosituksia. Nykyiset ohjearvomme, joita käytetään esimerkiksi ampumaratamelun arvioinnissa eivät sovellu meluvaikutusten arviointiin moottoriradoilla. Tätä varten tarvittaisiin kokonaan omat ohjearvot Ruotsin esimerkin mukaisesti. Ympäristönsuojelulain mukaan melun aiheuttajalla on velvollisuus olla selvillä aiheuttamastaan melusta. Kunnan velvollisuus taas on seurata melutilannetta alueellaan. 3.2 Päästöt ilmaan Ajoneuvojen pakokaasut sisältävät pääosin happea, typpikaasua ja hiilidioksidia. Haitallisten aineiden: typenoksidien, hiilivetyjen ja häkäkaasun osuus pakokaasujen tilavuudesta on noin 1 %. Hiilidioksidin osuus vaihtelee moottorin kuormituksen mukaan. Suurilla ajonopeuksilla sen osuudeksi on mitattu 13 %. Ajoneuvoista aiheutuu päästöjä myös polttoaineen haihtumisen, renkaiden ja jarrujen kulumisen sekä päällysteen kulumisen seurauksena. Kilpailukäytössä olevien ajoneuvojen päästöt ovat periaatteessa samankaltaisia kuin muidenkin ajoneuvojen. Liikenteen ja myös moottoriurheilun päästöille on ominaista, että päästölähde on Uudenmaan moottoriurheiluradat : 13

16 matalalla lähellä maanpinnan tasoa. Tämä saattaa aiheuttaa päästömäärään nähden korkeita ilman epäpuhtauspitoisuuksia. Ajoneuvojen polttoaineenkulutus ja päästöt kasvavat nopeuden noustessa ja ajotavan muuttuessa epätasaiseksi. Moottoriurheilukilpailuissa ajoneuvon päästöt ovat siten suuremmat kuin normaalissa liikenteessä. Moottoriurheilun osuus liikenteen kokonaispäästöistä on kuitenkin hyvin pieni. 3.3 Päästöt maaperään ja vesistöihin Ilman saasteet kulkeutuvat ilmakehässä ilmavirtojen mukana hyvinkin kauas päästölähteestä. Kulkeutumisen aikana yhdisteet voivat muuttua toisiksi yhdisteiksi ja synnyttää uusia yhdisteitä. Typpimonoksidi muuttuu typpidioksidiksi ja edelleen typpihapoksi. Typen oksidit ja hiilivedyt reagoivat auringon valon vaikutuksesta ja uutena yhdisteenä muodostuu alailmakehän otsonia. Vähitellen ilmansaasteet tulevat maahan joko kuivana tai märkänä laskeutumana. Sadevesi on happamoitunut rikin ja typen oksidien määrän lisääntyessä ilmassa. Laskeuma happamoittaa maaperää ja vesistöjä. Ilman epäpuhtauspitoisuuksien ja laskeuman vaikutukset kohdistuvat ihmisten terveyteen, viihtyisyyteen, kasveihin, eläimiin, materiaaleihin, maaperään, vesistöihin, pohjaveteen ja ilmastoon. Vaikutusten mittakaava vaihtelee paikallisista alueellisiin ja maapallonlaajuisiin vaikutuksiin. Pakokaasupäästöjen vaikutukset luontoon ja materiaaleihin aiheutuvat lähinnä typen oksideista ja hiukkasista. Moottoriurheilukilpailujen luonteeseen kuuluu tietty onnettomuusriski. Onnettomuustapauksissa maaperään ja edelleen pohjaveteen ja vesistöihin voi päästä haitallisia aineita, esim. polttoaineita tai öljyä. Erityisesti maastolajeissa haitallisilla aineilla on esteetön pääsy maaperään. Moottoriratojen suunnittelussa pyritään ottamaan huomioon pohjavesien suojelu. 3.4 Sosiaaliset vaikutukset Moottoriratojen sijainti koetaan usein ongelmalliseksi ja uuden radan rakentamista vastustetaan myös periaatteellisista syistä. Todellisten häiriötekijöiden ohella moottoriratojen häiritsevyyteen vaikuttavat myös muut seikat kuten ihmisten ratoja ja autourheilua kohtaan tuntemat asenteet ja ennakkoluulot. Vastaavasti asenteet moottoriurheilua kohtaan voivat olla hyvinkin myönteisiä, sillä suomalaisten urheilijoiden kansainvälinen menestys on parantanut lajin imagoa. Suurilla kilpailutapahtumilla on vaikutuksia laajalle alueelle moottoriradan tai kilpailureitin ulkopuolelle. Kilpailu aiheuttaa melua ja päästöjä, jonka osa asukkaista kokee kiusallisena. Suuret katsojamäärät ja ylimääräinen liikenne häiritsevät lähiseudun asukkaiden normaalia elämänmenoa. Ympäristönsuojelun korostuminen ja ympäristötietoisuuden lisääntyminen on johtanut siihen, että nykyisin suuret moottoriurheilutapahtumat keräävät katsojien lisäksi paikalle myös niitä vastustavia mielenosoittajia. Moottoriurheilun harrastajille ja katsojille harrastus tarjoaa mahdollisuuden tavata samanhenkisiä ihmisiä, ja sen sosiaaliset vaikutukset ovat tältä osin myönteisiä. 3.5 Järjestäytymättömän toiminnan haittojen vähentäminen Järjestäytymättömän toiminnan ohjaus on melko vaikeaa, vaikka laki kieltää maastossa ajamisen ilman maanomistajan lupaa. Luonnolle aiheutuvia haittoja voidaan pyrkiä vähentämään esimerkiksi maastoajokielloilla, mutta niiden valvontaan ei useinkaan riitä resursseja. Parasta olisi pyrkiä aktiivisesti kanavoimaan harrastusinto järjestäytyneen toiminnan piiriin ja rajoitetuille alueille. Se vaatii suorituspaikkaverkolta riittävää tiheyttä, etteivät etäisyydet suorituspaikoille muodostu kohtuuttomiksi. 14 : Uudenmaan moottoriurheiluradat

17 4. Moottoriratojen nykytilanne 4.1 Moottoriurheilun harrastajista Uudenmaan alueella on runsaasti moottoriurheilun aktiivisia harrastajia ja katsojia. Järjestäytyneen seuratoiminnan piirissä on noin jäsentä. Moottoriurheilun harrastajat ovat jakautuneet useisiin pieniin paikallisiin seuroihin ja yhdistyksiin. Seurojen valtakunnallisina kattojärjestöinä toimivat AKK-Motorsport ry, johon autourheilijat kuuluvat, sekä Suomen Moottoriliitto ry, johon kuuluvat moottoripyöräilijät ja -kelkkailijat. Moottoriratoja koskevat tiedot on koottu kyselyllä, joka lähetettiin moottoriurheiluseuroille Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueella. Tietoja täydennettiin kuntien ympäristöviranomaisille suunnatulla täydentämispyynnöllä, joka lähetettiin myös eräille Kanta-Hämeen maakunnan kunnille. Ratojen kehittämismahdollisuuksia on kuitenkin selvitetty tarkemmin ainoastaan Uudenmaan liiton alueella. Inventointia varten laadittiin kyselykaavakkeet erikseen autourheiluja moottoripyöräradoille. Kyselyn malli on esitetty liitteessä 1. Tiedot moottoriratojen nykytilanteesta Uudenmaan alueella ja lähikunnissa on esitetty kuvassa Käytössä olevat moottoriradat Selvitysalueella on käytössä yhteensä 31 moottorirataa joista Uudenmaan liiton alueella 24, Itä-Uudenmaan liiton alueella kolme sekä Kanta- Hämeen maakunnan eteläosissa neljä rataa. Näistä 10 on autourheiluratoja, 17 moottoripyöräratoja ja neljä moottoriurheiluratoja, joissa on mahdollista harrastaa sekä autourheilua että moottoripyöräilyä. Uudenmaan liiton alueella käytössä olevat moottoriradat sijoittuvat 15 kuntaan. Yhdeksässä liiton kunnassa ei ole lainkaan moottorirataa. Nämä kunnat ovat Inkoo, Järvenpää, Karjaa, Karjalohja, Kauniainen, Nummi-Pusula, Pohja, Sammatti ja Tuusula. Autourheiluratojen sijainti ilmenee kuvasta 2 ja moottoripyöräratojen sijainti kuvasta 3. Tietoja radoista on esitetty liitteessä 2. Yksityiskohtaisemmat ratatiedot sekä tiedot maakunnan alueen ulkopuolisista radoista on koottu osoitteeseen Moottoriratojen lukumäärä yksinään ei kerro koko tilannetta moottoriurheilun harrastusmahdollisuuksista. Siihen vaikuttavat mm. ratojen saavutettavuus ja kullakin moottoriradalla olevat ratatyypit. Autourheilun osalta yleisimmin esiintyvä ratatyyppi on kartingrata, joka on noin 50 %:lla kaikista autourheiluradoista. Toiseksi yleisin on rallirata (33 %) ja kolmanneksi yleisin jokamiesrata (27 %). Moottoripyöräilyn osalta yleisin ratatyyppi on motocrossrata, joka on noin 66 %:lla kaikista moottoripyöräradoista. Toiseksi yleisin on endurorata (44 %) ja kolmanneksi yleisin trialrata (18 %). Ratatyypit käyvät selville kuvasta 4. Ympäristölupaa varten vaadittujen selvitysten tekeminen on monen radan osalta käynnissä. Vastausten perusteella meluselvitys on tehty 17 radalla ja pohjavesiselvitys kahdeksalla radalla. Osa radanpitäjistä jätti vastaamatta selvityksiä koskevaan kysymykseen. Radoilla tehdyt selvitykset on havainnollistettu kuvassa 5. Selvitysalueen radoista ympäristölupa on myönnetty toistaiseksi vain yhdeksälle radalle. Lisäksi kahden radan ympäristölupaprosessi on kesken. Kahdeksallatoista radalla on olemassa sijoituspaikkalupa. Usean radan kohdalla ympäristöluvan tarveharkinta on viranomaisilla vielä kesken. Ratojen pitäjiltä saatujen vastausten perusteella luvan hakemista on pidetty hankalana. Ratojen lupatilanne on havainnollistettu kuvassa 6. Moottoriratojen vuosittaisten käyttäjämäärien vaihteluväli on suuri, ja ratakohtaiset arviot vaihtelevat pienten ratojen alle sadasta käyttäjästä suurten ratojen jopa käyttäjään. Ratojen käyttäjämääriä on moottoriratakuvissa havainnollistettu kohdemerkinnän kokoa vaihtelemalla. Moottoriratojen maanomistus on kyselyn mukaan vain kahdessa tapauksessa moottoriurheiluseuralla itsellään ja 24 tapauksessa muussa omistuksessa. Uudenmaan moottoriurheiluradat : 15

18 Kuva 1. Kaikki moottoriurheiluradat käyttäjämäärien mukaan (Uudenmaan liitto 2006). 16 : Uudenmaan moottoriurheiluradat

19 Kuva 2. Autourheiluradat käyttäjämäärien mukaan (Uudenmaan liitto 2006). Uudenmaan moottoriurheiluradat : 17

20 Kuva 3. Moottoripyöräradat käyttäjämäärien mukaan (Uudenmaan liitto 2006). 18 : Uudenmaan moottoriurheiluradat