Tiimioppien tiimiyrittäjänä - oppimisen iloa ja rohkeutta - osaamista oikeasti yrittämällä!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiimioppien tiimiyrittäjänä - oppimisen iloa ja rohkeutta - osaamista oikeasti yrittämällä!"

Transkriptio

1 Tiimioppien tiimiyrittäjänä - oppimisen iloa ja rohkeutta - osaamista oikeasti yrittämällä! Tiimioppien tiimiyrittäjänä - oppimisen iloa ja rohkeutta - osaamista oikeasti yrittämällä! 1

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo ja Lukijalle... 2 Tiimioppiminen lyhyesti ja tiimioppimisen ydinkäsitteitä Kiipulan tarina Mistä kaikki alkoi? Askeleet kohti osuuskunnan perustamista yhdessä opiskelijoiden kanssa Oppimisen alkutaival Kokemuksia toiminnasta ja työkaluista Salpauksen tarina Mistä kaikki alkoi? Kun oppiminen ja opettajuus muuttuvat, valmentaja Hanna Salmisen kokemuksia ja havaintoja matka varrelta Kohti tiimioppimista Iloisen oppimisen tivoli pyörii Luokasta tiimiksi, opiskelijan tarina Tiimioppimisen kulmakivet Tiimioppimalla osaamista, lähitulevaisuuden visioita Yhteystiedot Lukijalle Tämä esite on Kiipulan ammattiopiston ja Koulutuskeskus Salpauksen tiimivalmentajien yhteinen tuotos, jossa esitellään Tiimiakatemian (Jamk) tiimioppimisen ja -yrittäjyyden mallien soveltamista ja kokemuksia oppilaitoksissa. Tässä esitteessä tiimioppiminen tarkoittaa nimenomaaan Tiimiakatemian malleja. Salpauksessa ja Kiipulassa voidaan nähdä toimintamallien vahvistavan yksilöllisten opintopolkujen toteutumista ja tarjoavan mielekkään toteutustavan työelämälähtöiselle koulutukselle. Niiden on koettu synnyttävän ja vahvistavan toimintakulttuuria, jossa erilaisuus on voimavara. Jokaisen kyvykkyydet pääsevät esille ja kasvuun oppivassa yhteisössä. Tiimioppiminen on dialogiin perustuvaa vahvuuspedagogiikkaa, jossa kukaan ei jää yksin. Esitteen sisältö perustuu oppilaitosten kehittämistyöhön ja siitä syntyneisiin opettajien ja opiskelijoiden kokemuksiin ja arjen innovaatioihin. Kiipulassa ja Salpauksessa kehittämistyön ympäristöt ovat monella tavalle erilaiset. Onkin rohkaisevaa havaita mallien toimivuus ja toiminnan tuloksellisuus eroavaisuuksista huolimatta. Tiimioppimisessa on kokemuksen mukaan ennen muuta kyse asenteesta, jatkuvasta dialogista ja luottamisesta prosessiin. Näiden pohjalta vain luovuus on rajana erilaisia työkaluja sovellettaessa ja kehitettäessä. Toivomme kokemustemme inspiroivan muitakin tekemään rohkeita kokeiluja avoimin mielin. Toimintamme keskiössä ovat olleet opiskelijat ja heidän tarpeensa. Heidän roolinsa näiden mallien synnyttämisessä on ollut ratkaiseva. Haluamme korostaa myös rohkean opetushenkilöstön merkitystä. Ilman heidän sitoutumistaan, heittäytymistään ja sinnikkyyttään arjessa ei kehittäminen onnistu. Meidän on itse oltava se muutos, jota maailmalta haluamme. Se vaatii meiltä rohkeutta ja jääräpäisyyttä! Mahatma Gandhi 2

3 YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä -hankkeessa on kehitetty ja toteutettu ammatillisten erityisopetuksen asiantuntijapalveluita vuodesta 2011 lähtien. Palveluiden tavoitteena on ollut edistää erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden yksilöllisten opinto- ja jatkopolkujen toteutumista yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa.toteutetuilla asiantuntijapalveluilla on tuettu työelämälähtöisen koulutuksen toteuttamista. Kiipulan ammattiopisto ja Koulutuskeskus Salpaus toimivat tiiviissä yhteistyössä YTY- 3 ja 4 hankkeiden aikana. 3

4 Tiimioppiminen lyhyesti Tiimiakatemian toimintamallien mukainen tiimioppiminen on yhteistoiminnallinen, vuorovaikutuksellinen ja vastuullinen oppimismetodi, jossa opiskelijat muodostavat tiimin. Tiimissä kaikki jäsenet vaikuttavat oppimiseen. Jokaisella tiimin jäsenellä on vastuu omasta ja yhteisestä oppimisesta, opettajan siirtyessä oppimisen mahdollistajaksi ja tukijaksi toimien tiimin valmentajana. Tiimioppimisessa vuorottelevat käytännön kokeilut ja kokemukset, joita hankitaan oikeissa asiakasprojekteissa. Projekti synnyttää kiinnostuksen siihen liittyvään tieto-taitoon. Halu ymmärtää ilmiöitä ja teoreettista viitekehystä syntyy siten todellisesta tarpeesta.tämä lähtökohta oppimiselle synnyttää innostusta opittavaa asiaa ja oppimista kohtaan. Kokemusten reflektointi dialogissa yhdessä oman tiimin ja valmentajan kanssa, kokemusten muotoilu tekemistä ohjaavaksi teoriaksi ja oppien vieminen käytäntöön uusissa kokeiluissa ovat keskeistä tiimioppimisessa. Tiimissä työskentely parantaa oppijan itsetuntoa ja tuottaa mielihyvää enemmän kuin yksin työskentely. Tiimin jäsenten erilaisuus ja vahvuudet mahdollistavat asiakasprojektit, joita oppijoilla ei olisi yksin mahdollista tehdä. Tiimi luo myös turvallisuutta, hyvinvointia ja hauskuutta oppimiseen. Tiimioppimisen ydinkäsitteitä Dialogi Dialogi on tiimioppimisessa keskeinen menetelmä. Dialogin keskeiset periaatteet ovat: kuuntele, odota, puhu suoraan, kunnioita. Dialogia käydään aina treeneissä, lisäksi se auttaa esim. palavereissa ja yhteistyössä asiakkaan kanssa. Treenit Treenit ovat tiimin yhteisiä hetkiä, jolloin istutaan dialogiringissä ja työstetään saatuja kokemuksia, jaetaan hankittua teoriatietoa sekä luodaan uusia toimintamalleja ja suunnitelmia. Kaikki tiimiläiset ja valmentaja osallistuvat treeneihin. Projektit Projektit ovat tiimiyrittäjien tekemiä töitä. Ammatillisessa koulutuksessa projektien luonne riippuu opiskeltavasta alasta. Projektit ovat yleensä tiimiyrittäjien itsensä hankkimia ja asiakas maksaa niiden toteuttamisesta. Myös tiimiyrityksen sisäinen kehittäminen tapahtuu projekteina. Oppimissopimus Oppimissopimus on jokaisen oppijan henkilökohtainen asiakirja, jossa hän luo katsauksen siihen, missä hän on ollut, missä on nyt, minne haluaa mennä, miten pääsee sinne ja mistä tietää olevansa perillä. Oppimissopimuksessa asetetaan tavoitteita ja suunnitellaan polku, jota kulkemalla tavoitteet saavutetaan. Motorola Motorola on arviointityökalu, jonka avulla valmistaudutaan tulevaan projektiin tai käsitellään mennyttä projektia/tapahtumaa. Esimotorolan tarkoituksena on saada selkeä kuva tulevasta projektista ja selvittää projektin onnistumismahdollisuudet. Jälkimotorolan avulla mietitään mitä opittiin ja pohditaan missä onnistuttiin hyvin ja mitä pitäisi kehittää. 4

5 Kiipulan tarina Mistä kaikki alkoi? Kiipulan tiimioppimisen tarina alkaa Opetushallituksen rahoittaman OSKU osaamista ja työtä osuuskunnan kautta hankkeesta. Tämä hanke käynnistyi vuonna 2013 tavoitteenaan valmistella osuuskunnan käyttöönottoa oppimisympäristönä ja käynnistää oppiminen osuuskuntaa hyödyntäen. Datanomikoulutuksen henkilöstö esimiehensä kanssa otti vastuun kehittämishankkeesta ja hyppäsi ennen talvea reippaasti suoraan syvään päähän. Joskus parhaat jutut syntyvät ikään kuin nurinkurin. Kyseinen henkilöstö ei ollut kuullut tiimioppimisesta, -yrittäjyydestä eikä -valmentajuudesta. Tästä huolimatta syttyi kipinä, jota tiimioppimisen tarinoiden kuuleminen vahvisti. Tiimiakatemialla (Jamk) ja Saskyssä (Sastamalan koulutuskuntayhtymä) vierailun jälkeen suunnitelma oli valmis. Kaksi kouluttajaa ilmoittautui Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman HOPE YTY-hankkeen kautta Tiimimestari -valmennukseen. Henkilöstö aloitti omat treeninsä, joissa prosessia kuljetettiin, jaettiin kokemuksia ja tietoa, synnytettiin yhteistä näkemystä ja tehtiin uusia suunnitelmia. Askeleet kohti osuuskunnan perustamista yhdessä opiskelijoiden kanssa Tammikuun 2014 alussa järjestettiin koko tieto- ja viestintätekniikan koulutuksen henkilöstölle infopäivä. Infopäivässä henkilöstö kokosi syksyn valmistautumisen antia ja kiteytti ajatuksiaan kohti toiminnan käynnistämistä. Infopäivässä oli mukana myös henkilöitä, jotka eivät olleet aktiivisesti valmistelutyössä. Heillä oli mahdollisuus kuulla valmisteluista, kokemuksista ja ideoista sekä tulla mukaan prosessiin. Yrittäjyysopettaja kertoi päivän aikana osuuskunnasta yritysmuotona. Benchmarkkauspaikoiksi valikoituivat Sastamalan koulutuskuntayhtymän Ikaalisten toimipaikka (entinen Lpkky) ja Tiimiakatemia Oppilaitos: Kiipulan ammattiopisto Koulutusala: Tieto- ja viestintätekniikka, Datanomin perustutkinto Osuuskunta: Kiip-IT Valmentajat: Mikko Kurkinen ja Anne Majamäki Osuuskunnassa mukana olleet opiskelijat: 15 Toiminta aloitettu: Jyväskylässä. Saskyssä valmentajat ja kehittäjät kertoivat oppilaitoksen yrittäjyyskasvatuksesta ja osuuskunnista oppimisympäristöinä sekä tiimioppimisen kehittämisestä ammatillisella toisella asteella. Tiimiakatemialla tutustumisen kohteena oli opiskelijoiden ja valmentajien toiminta oppimisen arjessa. Vierailujen jälkeen OSKU projektin toimintasuunnitelma täsmentyi merkittävästi. Hankkeessa päätettiin toteuttaa henkilöstölle ns. kipinäpäivä. Tammikuussa 2014 toteutetun kipinäpäivän tavoitteena oli pohtia seuraavia kysymyksiä: Mitä yrittäjyyskasvatus on toisella asteella? Miten opettaja voi olla yrittäjyyskasvattaja kokemustasosta tai oppiaineesta riippumatta? Tammi-helmikuussa 2014 opiskelijoille toteutettiin yrittäjyyden opintoja, joissa käsiteltiin osuuskuntaa yrittämisen muotona sekä yrittäjyyttä yleisesti. Opintojen tavoitteena oli tarjota opiskelijoille eväitä ja mahdollisuus pohtia mahdollista liittymistään perustettavaan osuuskuntaan. Henkilöstön ja opiskelijoiden yhteinen kipinäpäivä toteutettiin maaliskuussa Valmentajina toimivat Tiimiakatemian opiskelijat ja tiimiyrittäjät. Päivän tavoitteena oli opiskelijoiden ja opettajien innostaminen ja sisäänajo käytännön osuuskuntatoimintaan. Päivä järjestettiin oppilaitoksen omissa tiloissa ja toteutettiin osana yrittäjyysopintoja. Päivässä käytettiin tiimioppimisen menetelmiä. Opiskelijoiden työskentelyssä synnytettiin mahdollisia osuuskunnan 5

6 projektiaihioita. Opettajat pohtivat valmentavaa opettajuutta ja muuttuvaa rooliaan uudessa toimintaympäristössä. Kipinä Camp oli osuuskunnan perustamista valmisteleva leiri, joka pidettiin maaliskuun loppupuolella Leiriin osallistuivat tieto- ja viestintätekniikan opiskelijat sekä henkilöstö. Leiri pidettiin oppilaitoksella koulutusohjelman omissa tiloissa. Opiskelijoiden leiripäivät olivat kuuden tunnin mittaisia ja toteutettiin tiimioppimisen menetelmin. Leirin valmentajina toimivat samat Tiimiakatemian tiimiyrittäjät. Leirin aikana opiskelijat työskentelivät tuotteistamisen parissa, pohtivat tiimioppimista, sisustivat osuuskunnalle toimitilat ja keksivät osuuskunnalle nimen. Opetushenkilöstö pureutui leiripäivinä valmentajuuteen ja tiimioppimiseen sekä osallistuivat opiskelijoiden työskentelyn purkuun. Päivien aloitus- ja lopetuskierrokset olivat kaikille yhteiset. Yhteisen osuuden jälkeen opettajat ja valmentajat pitivät vielä palautekeskustelun. Heti Kipinä Campin jälkeinen päivä oli osuuskunnan perustamispäivä. Kahden edellisen päivän aikana opiskelijat olivat pohtineet osallistumistaan osuuskunnan perustamiseen. Perustajajäseniä oli yhteensä 13 (9 opiskelijaa, 1 entinen opiskelija, 3 henkilökunnan jäsentä), hallitukseen nimettiin neljä jäsentä, jotka kaikki olivat opiskelijoita. Päivän tavoitteena oli perustamiskokouksen pitäminen ja asiakirjojen laadinta. Osuuskunta Kiip IT syntyi virallisesti Osuuskunnan perustamisen paperitöitä jatkettiin pitkin kevättä ja kaikki perustamisasiakirjat olivat hyväksyttyinä (viranomaisilla) syyskuussa. Pedagoginen osuuskunta oppimisympäristöksi Kiipulaan. Prosessi vaiheittain ja toimijoittain. prosessin vaiheet henkilöstö opiskelijat osuuskunta 1. Valmistautuminen Infopäivä. Opetreenien käynnistyminen. Vierailut. Yrittäjyyden opintoja, joissa käsiteltiin osuuskuntaa yritysmuotona. 2. Kipinäpäivät Henkilöstön Kipinäpäivä. Henkilöstön ja opiskelijoiden Kipinäpäivä. 3. Osuuskuntaleiri Kipinä Camp: teemana valmentava opettajuus tiimioppimisessa. 4. Osuuskunnan perustamistoimet 5. Oppiminen osuuskunta oppimisen ympäristönä alkaa Opetushenkilöstöstä mukana perustajajäseninä. Opettajasta valmentajaksi: tiimimestarivalmennus, opetreenit, kokeilut. Kipinä Camp: teemana projektien ideointi ja tiimioppiminen. Vapaaehtoiset opiskelijat mukana. Projektit käyntiin, tiimioppiminen käynnistyy, treenit alkavat. Kipinän syttyminen? Vapaaehtoisten opiskelijoiden löytyminen, toiminnan suunnittelu. Perustamiskokous. Asiakasprojektit, yrityksen kehittämisprojektit, yrittäjyysvalmennus. 6

7 Oppimisen alkutaival Tiimioppiminen käynnistettiin välittömästi leirin jälkeen. Erilaisia menetelmiä ja työkaluja otettiin käyttöön vaiheittain. Opiskelijoille tiimioppiminen konkretisoitui osuuskunnan olemassa olona, sille osoitettuina tiloina, dialogin mahdollistumisena treeneissä fiilisringin muodossa istuen sekä ensimmäisinä projekteina. Opetushenkilöstölle käynnistyminen konkretisoitui opettajuuden muutosprosessiin aktiivisena asettumisena ja valmentaja-nimikkeen käyttöönottona. Opettajuuden muutoksen tukemiseksi opetreenitoimintaa jatkettiin. Osuuskunnan vastuuvalmentajuus jakautui kahden opettajan kesken. Heidän lisäkseen muutosprosessissa olivat mukana viestinnän ja yritystoiminnan opettajat sekä opetushenkilöstön esimies. Oppiminen osuuskunta oppimisympäristönä rakentui opiskelijoiden tiimin (osuuskunta) ja projektien ympärille. Toiminnan lähtökohtana olivat jokaisen oppijan omat tavoitteet ja yksilöllinen opintopolku. Oppiminen pedagoginen osuuskunta oppimisympäristönä tiimioppimisen menetelmiä soveltaen alkoi Kiipulassa heti osuuskuntaleirin jälkeen. Osuuskunta otettiin käyttöön oppimisen alustana mahdollisimman kattavasti eli sitä pyrittiin hyödyntämään eri opinnoissa ja tutkinnon osissa laajasti. Kiipulan mallissa muutoksen näkyvinä piirteinä olivat dialogin syntymisen ja oppimisen tavoitteleminen treenien ja erilaisten oppimistuokioiden avulla, ensimmäisten projektien nopea käynnistäminen opiskelijalähtöisesti, osuuskunnan toiminnan kehittäminen, opettajien valmentajamaisen otteen käyttöönotto ja opiskelijoiden rohkea osallistuminen uudenlaiseen oppimiseen. Rohkea osallistuminen näkyi mm. treeneissä dialogiin asettumisena, sitoutumisena aloitetun toiminnan ja osuuskunnan kehittämiseen sekä vastuun ottamisena yhteisöstä. Ryhmähenki selvästi parantunut ja motivaatio kasvanut sekä enemmän vuorovaikutusta. Oman osuuskunnan luonti ollut myös itsessään suuri motivaation lähde. Opiskelija, Kiipula Osuuskunnan roolitus vaikutti opiskelijoiden toimintaan. Alkuvaiheen projektit tarjosivat kaikille vastuita omien kiinnostuksen aiheiden 7

8 ja oppimisen tavoitteiden mukaisesti. Osa oppijoista otti enemmän vastuuta ja osa lähti mukaan hitaammin. Tämä yksilöllinen käynnistyminen oli kuitenkin yhteisössä selvästi hyväksyttyä. Toiminnassa havaittiin heti alusta asti vertaisoppimisen voima. Nopeammat omaksujat houkuttelivat hitaampia mukaan ja tämä tuotti tulosta. Uudenlaisen oppimisen alkutaipaleen vaiheista ja esiin nousseista asioista sekä vaikutuksista keskusteltiin säännöllisesti sekä opiskelijoiden treeneissä että opetushenkilöstön omissa treeneissä. Kiipulan tiimioppimisen käynnistyttyä oppimista ryhdyttiin alusta asti dokumentoimaan. Dokumentointi tapahtui Google Drivessa ja vastuu siitä oli oppijoilla. Heitä ohjattiin tiimioppimisen alkuvaiheessa dokumentointiin viestinnän opinnoissa. Projektien lisäksi jokaisesta treenistä (viikkopalaverista) tehtiin muistiot. Uudenlaisen toimintatavan kehittämisessä opiskelijoiden ja valmentajien palaute oli merkittävää. Jatkuvan palautteen (treeneissä ja henkilökohtaisissa ohjaustuokioissa) lisäksi kerättiin palautetta kevään 2014 ja syksyn 2014 osalta. Palautetyökaluna käytettiin Motorolaa. 8 Vielä pitää harjoitella valmentajan oikeaa aktiivisuutta: oikeiden kysymysten esittämistä oikeaan aikaan, lempeää johdattelua. Käytäntöön vien yhä enemmän sitä, ettei tarvitse olla täydellinen tai valmis tehdäkseen asioita, riittää, että haluaa niitä tehdä. Valmentaja, Kiipula Kokemuksia toiminnasta ja työkaluista Oppimissopimus on systemaattinen työkalu oman oppimisen tarkasteluun. Kiipulassa oppimissopimusta kokeiltiin jonkin verran. Oppimissopimuksen kokeilussa havaittiin työkaluun liittyvän opiskelijoiden vaihteleva ohjauksen ja tuen tarve reflektointinnissa ja tekstin tuottamisessa. Jatkossa on tarkoitus kokeilla oppimissopimusta videoversiona. Oppimissopimuksen käyttöä pyritään jatkossa vahvistamaan ja systematisoimaan. Tavoiteltavaksi päivitysmääräksi on kaavailtu 4-6- kertaa vuodessa. Oppimissopimusten luovilla toteutustavoilla mahdollistuisi työkalun paras mahdollinen hyödyntäminen erilaisille oppijoille. Oppimispäiväkirjan tekemisen havaittiin alkuvaiheessa vaativan ohjausta. Päiväkirja auttaa opiskelijoita hahmottamaan oppimaansa ja näkemään työnsä tuloksia. Käytännössä opiskelijat päivittivät perjantaisin blogiaan, jossa he käsittelivät oppimistaan. Osa blogeista oli erittäin suppeita mutta toisaalta jokainen oli kuitenkin tuottanut jotain ja saanut kokemusta siitä. Jatkossa päiväkirjan tekemisen monipuolisiin ja luoviin tapoihin on syytä tarkoitus hyödyntäen kunkin oppijan vahvuuksia ja luontaista ilmaisutapaa. Oppimisen tavoitteet saavutetaan tekemällä projekteja. Projekteissa kukin opiskelija toimii omien vahvuuksiensa ja oppimisen tavoitteittensa kautta erilaisissa rooleissa. Asiakasprojekteissa osuuskunnan ja asiakkaan välillä oli suora yhteydenpito ilman opettajaa / valmentajaa. Jokaisen projektin jälkeen opiskelijat arvioivat toimintaansa ja onnistumistaan sekä asettivat kehittämistavoitteita seuraaville projekteille (motorolapalautteet). Projektien avulla opiskelijalle alkaa jo opintojen aikana syntyä verkostoja ja kontakteja työelämään.projektit tarjoavat oppijoille mahdollisuuden saada palautetta suoraan oikeilta asiakkailta. Koska projektitoiminta oli oppijoille uutta, huomattiin erilaisten projektityötaitojen oppimiseen tarvittavan aikaa. Projekteissa työskentely näytti motivoivan opiskelijaa opettajalähtöisiä ns. koulutehtäviä paremmin. Tämä kävi ilmi myös opiskelijapalautteista. Projektit näyttäisivät myös tarjoavan ns. hiljaisen tiedon ja taidon osaajille näkyvyyttä ja onnistumisen kokemuksia osana yhteisöä. Tiimiliiderin tehtävän lisäksi opiskelijat oppivat johtajuutta erilaisissa yrityksen ja asiakasprojektien vastuutehtävissä. Näitä olivat mm.:osuuskunnan hallitusjäsenen, hallituksen puheenjohtajan, talouspäällikkön, viestintäpäällikkön ja projektipäällikön tehtävät. Alkuvaiheen kokemus osoitti, että joihinkin vastuutehtäviin (esim. tiimiliideri) on hyvä saada kaksi opiskelijaa. Tuplamiehityksellä jaksaminen ja toiminta vastuutehtävissä parani huomattavasti.

9 Salpauksen tarina Mistä kaikki alkoi? Koulutuskeskus Salpauksessa on pilotoitu vuosien varrella usealla alalla tiimioppimisen malleja ja menetelmiä. Opetushenkilöstön osaamista on kehitetty erityisesti pitkäkestoisten Tiimimestari -valmennusten avulla. Asikkalan luontoalan tiimioppimisen tarina alkoi vuonna 2013 erään koulutuspäällikön houkuteltua mukaansa tiimimestarivalmennukseen luonto-ohjaajaopettaja Jarno Räsäsen. Jarno vastasi lyhyen miettimisen jälkeen myöntävästi, vaikkei tiennytkään, mistä valmennuksessa oikein oli kysymys. Ammatillisen koulutuksen suuret muutokset käynnistyivät samoihin aikoihin. Ikäluokat pienenivät ja ammatillisen koulutuksen rahoitus oli murroksessa. Salpauksen volyymiltään pieni luontoala tarvitsi kipeästi uusia ideoita ja ratkaisuja pysyäkseen hengissä. Pian valtakunnassa ja oppilaitoksissa ryhdyttiin uudistamaan opetussuunnitelmia. Osaamisperusteisuus haastoi vanhat ratkaisut. Näitä Salpauksen Asikkalassa etsittiin tiimioppimisen menetelmistä. Kun oppiminen ja opettajuus muuttuvat Hanna Salmisen kokemuksia ja havaintoja matkan varrelta Kohti tiimioppimista Tiimimestarivalmennuksesta Jarno sai intoa muuttaa luonto-ohjaajien koulutusta ja pian hän laittoikin suunnitelmat uusiksi. Muistan hänen ensimmäisen työpäivänsä vapaan jälkeen kevättalvella Olimme sopineet vetävämme yhdessä koulupäivän 2013 syksyllä aloittaneelle ryhmälle, jonka ryhmänohjaajaksi Jarnon oli määrä ryhtyä. Jarno siirsi pulpetit sivuun, laittoi tuolit ympyrään ja tekemäni tuntisuunnitelmat mappiin ö. Puhuttiin opiskelijoiden toiveista ja tavoitteista. Miettikää, jos me oltais oikeasti niin rohkeita, että uskallettais tavoitella meidän unelmia! Opiskelija, Salpaus Oppilaitos: Koulutuskeskus Salpaus Toimipiste: Luonnonvara-ala, Asikkala Koulutusala: Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, luontoala Valmentajat: Hanna Salminen ja Jarno Räsänen Yrityspohja: NY vuosi yrittäjänä ja pedagoginen osuuskunta Taidottaja Tiimioppijat: 2 tiimiä + 3. vuoden opiskelijat, yhteensä n. 20 oppijaa, oppijoiden iät v Toiminta aloitettu: kevät 2014 Pian Jarno otti luotsatakseen 2012 aloittaneen, valmistumassa olevan ryhmän viimeisiksi kolmeksi kuukaudeksi. Hän kertoi ryhmälle, miten haluaisi jäljellä olevan ajan käyttää. Jokainen ryhmän jäsenistä sai päättää, hyppääkö Jarnon hippibussiin eli lähteekö kokeilemaan erilaista tapaa oppia. Kaikki päättivät lopulta kokeilla. Tiimioppijat ja Jarno katosivat pian tyhjillään seisoneeseen piharakennukseen, jonka aulatilaan raivattiin tilaa dialogiringille. Vähän maalia pintaan, opiskelijoille rakennuksen avaimet kouraan ja vapaus päättää siitä, mitä, milloin ja miten tehdään. Välillä Jarnon toiminta vaikutti lähinnä heitteillejätöltä, kun ryhmän itsenäiseen työskentelyyn varattuina päivinä paikalle ei tullut ketään eikä heidän peräänsä sen kummemmin soiteltu. Mitä tällä oikein ajettiin takaa? Jarno sai järjestettyä Salpaukseen myös ns. Kipinä päiviä, tiimioppimisen menetelmien esittelyä eri alojen opettajille ja omalle toimipisteellemmekin. Minua ahdistivat esimerkiksi aikatauluttomuus sekä poukkoileva, vellova keskustelu, jossa ei tuntunut olevan päätä eikä häntää. Synnytyksissä tuotetut ideat tuntuivat sisällöttömältä hötöltä, vaikka ne käynnistivätkin kieltämättä omassa päässäni monenlaisia ajatuskulkuja. Mutta jotenkin se, että opittiin ihan muuta kuin suunnitelmissa oli, tai ettei varsinaisia suunnitelmia minun oppimisestani edes ollut, tuntui mahdottomalta, kestämättö- 9

10 mältä ajatukselta. Kesän alussa toteutuneiden kipinäpäivien jälkeen olin jo oikeastaan päättänyt, etten lähtisi Tiimimestareihin. Minua ärsyttivät varmaan eniten ylipositiivisuus, halailu sekä hihkuminen. Myös se, ettei valmiita vastauksia koskaan annettu vaan kaikki piti jotenkin yhdessä keksiä, tuntui tehottomalta ja oikeastaan typerältä. Jarno ei luovuttanut. Hän laajensi kampanjaansa esimieheeni yrittäen puhua häntä Tiimimestareihin lähtemiseni kannalle. Lopulta suostuin, varmaan Jarnon mieliksi. Ehkä vähän salaa innostuneenakin. Ehkä aloin olla valmis muuttumaan. Aloittaessani Tiimimestareissa Jarno oli käynnistänyt tiimioppimisen 13-ryhmämme kanssa. Tarkoituksena oli toteuttaa koko toinen opiskeluvuosi NY-toiminnan ja tiimioppimisen kautta. Työssäoppimaan opiskelijat saisivat mennä milloin heille ja tiimille parhaiten sopi. Kun tiimi ei tahtonut saada sinänsä hyviä ideoitaan (esim. yritysvierailut ja retket) toteutettua, monet turhautuivat tyhjäkäyntiin. Toisaalta syntyi myös hienoa omaehtoista toimintaa. Omat Tiimimestari-kokemukseni avasivat menetelmän ideaa ihan eri tavalla kuin sivusta seuraaminen. Ja nimenomaan kokemukset, eivät niinkään teoriat tai mallit. Oivallukset omasta oppimisestani ja toiminnastani ryhmässä auttoivat ymmärtämään myös ohjaamiani opiskelijoita ja heidän toimintaansa. Pian halusin kokeilla menetelmää omassa opetuksessa. Ensimmäinen oma kokeiluni oli vallata tiimioppimiselle torstai-aamupäivät. Näiden myötä minulle alkoi syntyä jonkinlainen aavistus tiimioppimisen mahdollisuuksista. Samaan aikaan ryhdyttiin uudistamaan opetussuunnitelmia ja myös osaamisperusteisuus haastoi vanhat ratkaisut. Useimmat syksyllä 2014 aloittaneista opiskelijoista innostuivat tiimioppimisesta, etenkin juuri vapaudesta tehdä sitä, mikä kiinnosti. Opiskelijoiden itse suunnittelemat ohjaustuokiot olivat ensimmäisiä askeleita. Suunnitteluun ja keskusteluun käytettiin paljon aikaa. Jotkut olisivat kuitenkin halunneet mielestään tehokkaampaa perinteistä opetusta. Esimerkiksi pitkiksi venyneet check in kierrokset, joissa keskusteltiin lähinnä nukkumisesta ja jokaisen voinnista tuntuivat heistä ajan haaskaamiselta. Ryhmän kymmenen opiskelijaa perustivat NY-yrityksen ja alkoivat omien retkien ja kokeilujen ohella suunnitella ohjelmapalveluja asiakkaille. Kaikki suunnitelmat (esim. kesäleiri) eivät toteutuneet, mutta into jäi kytemään ja syksyllä 2015 ryhmä siirtyi oppimaan täysin tiimioppimisen keinoin. 10

11 Iloisen oppimisen tivoli pyörii Tiimioppiminen ei onnistu, ellei oppilaitokseen luoda sitä tukevaa kulttuuria. Asikkalassa kutsumme tätä kulttuuria Iloisen oppimisen Tivoliksi. Ennen kaikkea Iloisen oppimisen tivoli tarkoittaa asennetta. Ajattelemme, että oppiminen on iloinen asia, josta jokainen voi innostua. Olemme yrittäneet purkaa innostumisen esteitä ja kasvattaa tilalle uudenlaisia toimintatapoja. Olemme esimerkiksi luopuneet suurelta osin lukujärjestyksistä sekä myöhästymisten ja poissaolojen laskemisesta. Panostamme voimakkaasti oppijoiden ohjaamiseen sekä yksilöinä että tiimeinä. Koemme, että koulutuksen tehtävä on tuottaa polttavaa tarvetta tiedolle. Oppijat päättävät itse, mitä, miten ja milloin haluavat tiiminsä kanssa oppia. Vastuu oppimisesta on oppijalla itsellään ja tiimillä yhteisesti. Tuemme oppimisprosessia mm. tarjoamalla jokaiselle mahdollisimman joustavia ja runsaita oppimismahdollisuuksia. Lisäksi ohjaamme oppimista siten, että jokainen hallitsee omien kiinnostuksen kohteidensa lisäksi myös tutkinnon perusteissa asetetut ammattitaitovaatimukset. Niitähän arvioidaan ammattiosaamisen näytöillä. Iloisen oppimisen tivoliin kuuluvat mm. jokaisen tiimin treenit kahdesti viikossa, oppimisklubien toiminta, koko talon yhteiset aamukahvit, tiimiyritysten asiakaskeikat, yhteiset vuotuiset retket (ruskaretki, talviretki, keväinen vesillä liikkumisen retki), valmennuspäivät, vuotuiset tapahtumat sekä lajivalmennukset (esim. melontaohjaaja, köysiaktiviteettiohjaaja). Yhdessä tekeminen ja avoimuus ovat myös tärkeitä Iloisen oppimisen tivolille. Kaikki oppimishaluiset otetaan mukaan esim. keikoille eli asiakasprojekteihin, omaa osaamista jaetaan toisten kanssa ja tiedottamista yritetään kehittää koko ajan. Salpauksen mallissa oppimisklubit ovat opiskelijoiden omaehtoista toimintaa. Klubin kautta pääsee esimerkiksi retkeilemään tai melomaan turvallisessa porukassa ja kehittymään osaavampien tekijöiden tuella. Klubien toiminta on juuri sellaista kuin sen jäsenet toivovat, joten se luo juuri oikeanlaista osaamista oikealla hetkellä. Klubeja syntyi useita heti samana keväänä mm. Erä-, Erkka-, Kalastus, ja Ruokaklubit. Niillä oli suuri merkitys pyrkimyksissämme irrottaa oppiminen ajasta ja paikasta sekä etenkin opettajista. Tiimioppimisen onnistuminen edellyttää, että tarjolla on runsaasti rikkaita oppimismahdollisuuksia. Klubien kautta niitä syntyy. Klubien toimintaan ovat osallistuneet myös kalatalouden ja ympäristönhoidon opiskelijat. Olemme kehittäneet erilaisia työkaluja yksilöllisten oppimispolkujen ohjaamiseen. Oppimissopimus luo pohjan polun suunnittelulle. Sen perusteella laaditaan oma reittikartta, johon on avattu valintoja, jotka vievät kohti omia tavoitteita. Kursseja, työssäoppimisjaksoja, retkiä, taitojen opettelua, kirjoja, tutustumiskäyntejä, tutkinnon osia. Näiden henkilökohtaisten tavoitteiden lisäksi oppimista ohjaavat oman tiimin tavoitteet ja suunnitelmat. Turvalliseen työskentelyyn ja oppimiseen ohjaa oma työturvallisuuspassimme, jonka suorittamalla saa laajemmat valtuudet esim. työvälineiden ja ajoneuvojen käyttöön. Luonto-ohjaajat kirjaavat osaamisensa kehittymistä myös perustaitopassiin, jonka avulla voi seurata edistymistään mm. tulentekotaidoissa tai turvallisuussuunnittelussa. Mä ainakin haluan jotain oppimisen todistetta. Opiskelija, Salpaus Luonto-ohjaajan ammatti on monelle pitkäaikainen haave, osa taas ajautuu alalle paremman puutteessa. Luontoalalle ei ole helppo työllistyä, etenkään heikolla osaamisella. Ammatillisissa perustutkinnoissa korkein mahdollinen arvosana on K3, kiitettävä, joka tarkoittaa itsenäistä ja kehittävää työtapaa. Sekään taso ei välttämättä riitä työpaikan saamiseen. Miten luoda kolmosta parempaa osaamista yhä vähemmillä resursseilla? Ensimmäiset tiimioppimiskokeilut syntyivät halusta saada koulutettua sellaisia omaa työtään ymmärtäviä osaajia, jotka löytäisivät oman intohimonsa ja työllistyisivät halutessaan alalle. 11

12 Luokasta tiimiksi, opiskelijan tarina. Kirsi Rantanen, Koulutuskeskus Salpaus Aloitin luonto-ohjaajan opinnot syksyllä Mielessäni oli jonkinlainen ennakkokäsitys siitä, mitä koulusta saisin ja missä olisin sen jälkeen. Ehkäpä osaisin käyttää kahden vuoden jälkeen taidokkaasti puukkoa, tehdä nuotion metsän aineksista säässä kuin säässä ja osaisin vetää turvallisesti asiakkaille vaikka viikon vaelluksen. Ainakin teoriassa, koska en olettanut pääseväni koulun aikana oikeaa asiakastyötä tekemään muulloin kuin työharjoitteluissa tuurilla. Onneksi olin väärässä! Ensimmäinen vuotemme oli tavanomaista perusopetusta, mihin olin jo aikaisemmissa opinnoissa tottunut. Oltiin myös työssäoppimassa pari kuukautta ja palattiin kouluun uutta tarmoa täynnä. Keväällä jatkettiin lukujärjestyksen mukaan menemistä, mutta samalla meille heitettiin ensimmäiset ajatukset tiimioppimisesta. Ei meistä kukaan vielä silloin tiennyt mitä se tarkoittaa, mutta toimintatavat vaikuttivat mielenkiintoiselta ja toimivilta. Meillä oli ensimmäisenä keväänä flow päällä. Aloittaneet oppimisklubit ottivat tuulta alleen ja yhtäkkiä meillä oli niin paljon retkiä, tekemistä ja asiakkaita, ettei tavalliselle tuntiopetukselle PowerPointteineen jäänyt enää aikaa. Pystyyn pistettiin opiskelijoiden toisilleen vetämiä klubeja. Maksavia asiakkaitakin riitti jo ensimmäisenä keväänä. Luonto-ohjaajat ovat perinteisesti aloittaneet NY-yrityksen toisen vuoden syksyllä ja sen vuoden aikana hionut sitä kuntoon ja hankkinut asiakkaita. Me pistettiin Piikipinä NY pystyyn jo toukokuussa, koska asiakkaita riitti. Toukokuun lopulla oli suosittu viikon kestävä Päijänne Jamboree, jolloin menimme Päijänteen päästä päähän meloen ja kirkkoveneellä soutaen. Reissu oli monelle hyvä oppimisen paikka ja varmasti ikimuistoinen kokemus. Kesän aikana tapahtui kuitenkin jotain. Siitäkin huolimatta, että olimme valmistautuneet siihen, että lukujärjestystä ei enää ollut. Senhän piti olla mahtavaa! Saimme nyt suunnitella ja järjestää viikkomme alusta loppuun itse. Tyhjät viikot toivat kuitenkin suuren vastuun ja äkkiä huomasimme olevamme tilanteessa, missä kukaan ei keksinytkään enää tekemistä. Ny-yrityksen eteen teimme sentään jotain: suunniteltiin tuotteita, mietittiin turvallisuutta, laitettiin nettisivut pystyyn. Syksyn ja huonojen kelien tullessa suurin osa asiakkaistakin katosi. Syksyn mittaan monella lopahti mielenkiinto. Klubit jäivät vetäjiensä vastuulle. Klubien idea on mahtava ja niiden potentiaali nähtiin jo alkuhuumassa, mutta huomasimme nopeasti, ettei niitä voi jättää vetäjien vastuulle. Itselleni tuli koulussa monesti mieleen kysymys, että mitä teen täällä? Opinko minä tänään mitään? Itsensä johtaminen on ollut kaikkein vaikeinta, ainakin minulle. Ei ole deadlineja, eikä mitään pakotteita. Ei ole päivämäärää, jolloin pitää olla suoritettuna joku asia. Ajatus kuulostaa vapauttavalta, mutta toisaalta ihmisen onnellisuuteen on liitetty vahvasti rutiinit. Kaksi kertaa viikossa on treenit, mutta mitä me kolme muuta päivää tehdään? Meidän tiimissä jokaisella on myös oma mielipiteensä siitä, mitä luonto-ohjaajan tulisi osata. Minusta se on rikkaus, koska näin meiltä valmistuu erilaisia luonto-ohjaajia, joilla on laajemmat vahvuudet ja laajempi osaaminen. Luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon opetussuunnitelman kriteerit ovat naurettavia: apuohjaaja sitä, apuohjaaja tätä. Se antoi meille uutta puhtia, koska ainakin tiedämme osaavamme valmistuessa paljon enemmän mitä opetussuunnitelma vaatii. Eihän me olla apuohjaajiksi opiskeltu, vaan vetäjiksi! Nyt meillä on ainakin keikkojen ansiosta hallussa asiakkaiden ohjaaminen, asiakaspalvelutaidot ja siihen päälle vielä jokaisen oma henkilökohtainen osaaminen erilaisilla osa-alueilla. Työ opettaa tekijäänsä! Olisiko meidän osaaminen tällä tasolla, jos olisimme opiskelleet kaksi vuotta vanhalla opetusmallilla? En usko. 12

13 Tiimioppimisen kulmakivet Dialogi oppimisen vauhdittajana ja edellytyksenä Tiimioppimisen kulmakivet ovat kuin myllynsiivet, joita pyörittää dialogi - virtaava vesi. Ilman dialogia ei ole tiimioppimista. Dialogissa konkretisoituu muiden merkitys yksilön oppimiselle. Kokemusten, havaintojen, kysymysten ja ihmettelyn kautta rakennetaan uutta. Dialogi rikastuu jokaisen osallistujan panoksen avulla. Ajatusten yhteinen kiteyttäminen muuttuu toteutettaviksi suunnitelmiksi ja suunnitelmat teoiksi, joita jälleen jaetaan dialogissa. Dialogin oppiminen vaatii aikaa ja tilaa. Tiimivalmentaja tukee dialogia ja auttaa sen käynnistymistä ja ylläpysymistä kysymysten avulla. Tiimioppija Opetussuunnitelmassa määritellyt tiedot ja taidot voi oppia hyvin monella tavalla. Joku voi muistaa ne istumalla luennoilla. Valtaosalle tehokkain tapa oppia 13

14 on harjoitella asioita käytännössä ja kehittää toimintaansa kokemuksista saadun palautteen avulla. Tiimioppiminen tuo mukanaan aivan uudenlaista itseohjautuvuutta ja tavoitteellisuutta opiskeluun. Oppijat tietävät, mitä haluavat oppia ja järjestävät itse aktiivisesti tilaisuuksia oppimiseen, itselleen ja toisille. Tiimioppimisen mallissa oppijat päättävät itse, mitä, miten ja milloin haluavat tiiminsä kanssa oppia. Vastuu oppimisesta on oppijalla itsellään ja tiimillä yhteisesti. Tiimioppija on osa tiimiä tiimiyrittäjänä (=osuuskunnan/ny:n jäsen). Hän voi toimia osana tiimiä myös olematta tiimiyrittäjä ns. tutustumisvaiheessa. Oppija osallistuu yhteisölliseen oppimiseen omien vahvuuksien ja oppimisen tavoitteittensa puitteissa. Tiimi Tiimioppimisessa oma, turvallinen tiimi on välttämätön. Tiimit rakentuvat eri tavoilla eri oppilaitoksissa. Salpauksella tiimin muodostaa aloittava ryhmä, Kiipulassa aloittavat opiskelijat tulevat osaksi jo olemassa olevaa tiimiä (nonstop-koulutus). Tiimeissä on aina erilaisia persoonallisuuksia ja osaamista eikä tiimin yhteisen sävelen löytäminen ole välttämättä helppoa. Ihmiset eivät useinkaan tunne toisiaan entuudestaan. Tiimiä yhdistävät vähitellen yhteiset kokemukset ja elämykset, oppiminen ja kehittyminen sekä yhteinen tiimiyritys. Käytännön kokemukset ja teoriatieto muutetaan tiimissä dialogin avulla osaamiseksi. Usein tiimissä opitaan myös paljon opetussuunnitelman ulkopuolisia asioita, kuten markkinointia ja talousasioiden hoitamista. 14 Mitä saan tiimiltä? Opin itsestäni enkä vain tästä alasta. Tiimi auttaa mua kehittymään. Opiskelija, Salpaus Tiimiyritys Tiimiyritys on oppimisen ja henkilökohtaisen ammattitaidon kehittämisen alusta. Tiimiyritys voi olla muodoltaan osuuskunta tai NY -yritys. Tiimiyrityksen omistavat (yleensä) tiimioppijat, jotka muodostavat tiimin. Tiimiyrityksen toiminta tähtää ammattitaidon kehittämiseen siten, että omia palveluita ja tuotteita myydään jo opiskeluaikana oikeille asiakkaille. Työelämän muuttuessa nimenomaan yrittäjyyden/ yrittäjämäiset taidot korostuvat rekrytoinneissa. Tiimiyrityksessä toimiessa työllistymistä edistävät taidot ja yrittäjyys osaaminen karttuvat luonnostaan. Oppilaitoksen tuki Tiimioppiminen ei onnistu, ellei oppilaitokseen luoda sitä tukevaa kulttuuria. Usein esimiehen ja lähiesimiehen myönteisyys muutokselle korostuu - etenkin jos kulttuuria lähdetään luomaan tyhjästä. Tarvitaan lupa toimia toisin, lupa ja mahdollisuus kokeiluille ja omaan oppilaitokseen sopivan mallin kehittämiselle. Olemme yleensä saaneet lähiesimiehiltä luvan suurempiin ja pienempiin uudistuksiin, joita on ollut tarve tehdä luotaessa tiimioppimisen kulttuuria. Valmentajat, Salpaus Kokemuksen mukaan tiimioppiminen edellyttää valtavan suurta muutosta ajattelutavassa. Lähes kaikki tutut ammatillisen koulutuksen elementit ja rakenteet mullistuvat: opettajan rooli, opetussuunnittelu, moduloinnit, lukujärjestykset, tiedon omistajuus ja valtarakenteet.. Tiimivalmentaja Jokaisella tiimillä on oma valmentaja. Ohjausprosessi alkaa usein kysymyksillä: Mitä sinä haluat? Mistä sinä haaveilet? Valmentaja kuuntelee oppijan unelmat ja tavoitteet. Valmentaja rakentaa oppijoille pelipaikkoja, mahdollisuuksia oppia ja kehittyä. Valmentajat huolehtivat oppijan sekä yhteisön kehittymisestä esim. tukemalla ja vahvistamalla syntyneitä hyviä ituja ja juttuja. Valmentaja auttaa oppijaa tunnistamaan ja arvioimaan oppimistaan sekä asettamaan uusia tavoitteita.

15 Toisaalta valmentajan tärkeä tehtävä on myös vaatia tuloksia. Valmentajan on huolehdittava siitä, että opiskelijat oppivat ja kehittyvät suunnitelmiensa ja tavoitteittensa mukaisesti. Myös opintojen on edettävä. Valmentaja asettaa deadlineja, laatii aikatauluja ja auttaa niihin pääsemisessä sekä arvioi oppijoiden osaamista ammattiosaamisen näytöissä. Ympäristö Dialogia ja treenejä varten tarvitaan rauhallinen tila, jossa voidaan nähdä ja kohdata kanssaoppijat - konkreettisesti asettaa tuolit rinkiin. Tämä mahdollistaa keskittymisen käsiteltävään aiheeseen, toisten ilmeiden ja eleiden näkemisen sekä poistaa turhan puuhaamisen. Tiimiyritys tarvitsee omat työtilat, joita se saa käyttää haluamallaan tavalla. Yhteinen työpöytä palavereihin, riittävästi tietokoneita ym. työvälineitä suunnitteluun ja yhteydenpitoon asiakkaiden kanssa. Säilytystilaa, yhteisiä muistoja ja tärkeitä papereita, mukavia tuoleja ja tilaa myös yksin työskentelyyn. Tiimioppiminen on mullistanut ajattelutavan lisäksi myös fyysisen oppimisympäristömme. Ei kukaan voi olla itseohjautuva tai toimia yrittäjämäisesti lukittujen ovien ja minuuttiaikataulujen labyrintissä. Valmentaja, Salpaus Hyvä oppimisympäristö on avoin, tasa-arvoinen, esteetön, viihtyisä ja inspiroiva. Esim. tieto tulevista tapahtumista on esillä ja kaikkien saatavilla. Oppimisympäristön pitää tukea rentoa, välitöntä yhdessäoloa, joka synnyttää hedelmällisiä kohtaamisia. Välttämättä ei tarvita huippukalliita investointeja tai remontteja. Selvitä voi pääosin kierrätyskalusteilla ja vanhalla kalustolla. Omat vaikutusmahdollisuudet tekemiseen ovat tärkeämpiä kuin se, paljonko rahaa on käytettävänä. Tiimioppimimalla osaamista, lähitulevaisuuden visioita: Kiipulan ammattiopisto ja Koulutuskeskus Salpaus kehittävät suunnitelmallisesti ja monialaisesti tiimioppimista ja tiimiyrittäjyyttä. Kehittämiskumppaneina ovat mm. asiakkuuksien kautta alueen yritykset ja työnantajat. Kehittämistyöllä vastataan vahvasti työelämän tarpeisiin. Tiimiakatemian yli 20 vuoden näytöt menetelmien toimivuudesta rohkaisevat kehitystyössä. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa menetelmiä on sovellettu monialaisesti ja kaikenlaisille oppijoille toista kymmentä vuotta. Menetelmien tuloksellisuus on osoitettu erilaisissa kehittämishankkeissa. Viime vuosina menetelmiä on ryhdytty soveltamaan myös perusopetuksessa ja lukioissa. Odotettavaa onkin, että tulevaisuuden oppijat osaavat odottaa aivan eri tavalla ja tasolla osallistavia, mahdollistavia ja tuloksia synnyttäviä opintopolkuja. Oppimisen tehostamiseksi ja työelämässä tarvittavan osaamisen takaamiseksi uskomme että tiimioppimisen menetelmien kautta: 1. Syntyy tiivis ja luonteva yhteistyö yritysten kanssa - opiskelijayritykset ja palvelut siirtyvät luontevasti oppilaitosseinien ulkopuolelle. 2. Yrittäjyys ja projektit yhdistävät opiskelijoita ja osaamisaloja - oikeat valinnan mahdollisuudet ja työllistävää osaamista kaikille. 3. Kokeiluista siirrytään kohti vakiintunutta toimintakulttuuria - yrittäjyys on vaihtoehto ja mahdollisuus kaikille opiskelijoille. Toiminnalle muodostuu selkeät tavoitteet, mallit ja pelisäännöt. 4. Eriyttämisen väheneminen - inkluusio vahvistuu - kaikenlaiset oppijat työskentelevät yhteisissä projekteissa vahvuuksiaan ja tavoitteitaan hyödyntäen. Yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus voimaannuttaa ja tuo oppimiseen iloa. 5. Asiakkuudet ja verkostot rakentuvat opintojen aikana ja työllistyminen varmistuu - syntyy työtä, innovaatioita ja yrittäjyyttä. 15

16 Lisätietoa aiheesta: - lisätietoa Tiimiakatemiasta: - lisätietoa Tiimiakatemian aikuiskoulutuksesta: - lisätietoja tiimimestariksi kouluttautumisesta: - lisätietoa toisen asteen Tiimiakatemiaverkostosta: - Opetushallituksen hyvät käytännöt kilpailu: -> hakusanalla: tiimiyrittäjä - Kiipulan osuuskunnan nettisivut: - Salpauksen osuuskunnan nettisivut: Tiedot julkaisun kuvista: Kansikuvat: Vasemmalla Mikko Kurkinen Oikealla Villituli NY ( Oppilaitosten kuvitetut mallit: Hanne Seppälä Julkaisutyöryhmä: Päivi Korhonen, Kiipulan ammattiopisto Anne Majamäki, Kiipulan ammattiopisto Mikko Kurkinen, Kiipulan ammattiopisto Hanne Seppälä, Kiipulan ammattiopisto Merja Rui, Koulutuskeskus Salpaus Hanna Salminen, Koulutuskeskus Salpaus Arto Immonen, Koulutuskeskus Salpaus Jarno Räsänen, Koulutuskeskus Salpaus Kirsi Rantanen, opiskelija, Koulutuskeskus Salpaus Yhteystiedot: Päivi Korhonen Merja Rui Kiipulan ammattiopisto Koulutuskeskus Salpaus

6. Osuuskunnan perustaminen (perustamiskokous ja asiakirjat) leirin jälkeen.

6. Osuuskunnan perustaminen (perustamiskokous ja asiakirjat) leirin jälkeen. Tiimioppiminen tiimiyrittäjänä - osuuskunta oppimisen ympäristönä ammatillisessa erityisopetuksessa Tiivistelmä Kiipulan ammattiopistoon on luotu työelämälähtöistä oppimista toteuttavaa tiimioppimisen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli Koulutuskeskus Salpauksessa. Hanna Salminen Projektipäällikkö

Yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli Koulutuskeskus Salpauksessa. Hanna Salminen Projektipäällikkö Yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli Koulutuskeskus Salpauksessa Hanna Salminen Projektipäällikkö Rocket 2020 Rohkeasti Amis TAVOITE 1 Yli tutkintorajojen ja koulutusmuotojen välisen joustavuuden lisääminen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Nuoret ja aikuiset, yhdessä osaamista hankkimassa Kirsi Malmstedt, Etelä-Savon ammattiopisto

Nuoret ja aikuiset, yhdessä osaamista hankkimassa Kirsi Malmstedt, Etelä-Savon ammattiopisto Nuoret ja aikuiset, yhdessä osaamista hankkimassa Kirsi Malmstedt, Etelä-Savon ammattiopisto 23.11.2017 Nuorten ja aikuisten yhdessä oppiminen Reformi kannustaa yhdessä oppimiseen Yksi laki, jossa lähtökohtana

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

Työssäoppiminen yrittäjänä. Leonardo da vinci hankkeiden päätösseminaari 14.5.2012

Työssäoppiminen yrittäjänä. Leonardo da vinci hankkeiden päätösseminaari 14.5.2012 Työssäoppiminen yrittäjänä Leonardo da vinci hankkeiden päätösseminaari 14.5.2012 TOY työssäoppiminen yri äjäna TOYn idea on tarjota opiskelijoille mahdollisuus kehi ää omaa yritysideaansa ja toteuttaa

Lisätiedot

Oppimisen arviointia käytännön työtehtävissä oppimisen arviointi itsearvioinnin kehittäjänä. 4.5.2012 M-L Haapa-alho / NAO

Oppimisen arviointia käytännön työtehtävissä oppimisen arviointi itsearvioinnin kehittäjänä. 4.5.2012 M-L Haapa-alho / NAO Oppimisen arviointia käytännön työtehtävissä oppimisen arviointi itsearvioinnin kehittäjänä TEKNINEN TOTEUTUS: Oppimisen arviointi Jokaisen tutkinnon osan alussa selvitetään OPPIJOILLE ammattitaito-vaatimukset,

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Mitä arvioitiin?

Mitä arvioitiin? Mira Huusko ja Juha Vettenniemi, Musiikkitalo 3.12.2018 Mitä arvioitiin? Miten opiskelijat kokivat oppineensa yrittäjyyttä nykyisten opintojensa aikana? Miten yrittäjyyttä opetettiin? Miten ammatillisen

Lisätiedot

Miksi johtavat ajatukset?

Miksi johtavat ajatukset? Miksi johtavat ajatukset? Johtavat ajatukset syntyvät aina sisältä päin. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea meille itsellemme. Tarkistamme ne joka vuosi yhdessä. Ne toimivat innostuksemme lähteenä ja niiden

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPOLKU. Nuorten työllisyyspalvelut

YRITTÄJYYSPOLKU. Nuorten työllisyyspalvelut YRITTÄJYYSPOLKU Lahden nuorisopalvelut Nuorten työllisyyspalvelut Matti Martikainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Lahti Tuija Oikarinen Yrittäjyyden ja työn murros - Yrittäjyys mahdollisuutena

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

Suuntana ajatteleva koulu. Liperin vanhempainilta

Suuntana ajatteleva koulu. Liperin vanhempainilta Suuntana ajatteleva koulu Liperin vanhempainilta 20.11.2017 OPH:n rahoittama hanke Akaan perusasteen koulut (8) Lappeenrannasta kolme koulua Viinijärven alakoulu, Liperi Helsingin yliopiston koulutuksen

Lisätiedot

Ohjaava opettaja -osaajamerkki

Ohjaava opettaja -osaajamerkki Ohjaava opettaja -osaajamerkki Osaajamerkkikuvake Kriteerit Ohjaava opettaja -osaamismerkki koostuu seitsemästä osaamismerkistä. Saavutettuasi osaamismerkkien taitotasot saat Ohjaava opettaja -osaajamerkin.

Lisätiedot

Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa. kehitysyhtiö KEHY

Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa. kehitysyhtiö KEHY Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa Päivi Ovaska Projektipäällikkö Saimaan ammattiopisto Sampo Antti Oravuo Yritysasiantuntija Imatran seudun kehitysyhtiö KEHY Yrittäjyysvalmiuksen edistämistä

Lisätiedot

Suomi 100 WISIOssa WISIOssa valmennetaan osaajia

Suomi 100 WISIOssa WISIOssa valmennetaan osaajia Suomi 100 WISIOssa WISIOssa valmennetaan osaajia WISIO on Turun ammatti-instituutin yrittäjyyden oppimisympäristö, joka toimii kohtauspaikkana eri toimijoiden välillä. WISIO:ssa on muuntuvien yrittäjyyden

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:

Lisätiedot

Henkilökohtaisten ratkaisujen mahdollistaminen opiskelijalle EQAVET Seminaari

Henkilökohtaisten ratkaisujen mahdollistaminen opiskelijalle EQAVET Seminaari Henkilökohtaisten ratkaisujen mahdollistaminen opiskelijalle EQAVET Seminaari 26.11.2018 Suuri Pedagoginen laatu yhdistyy yhä tiiviimmin hyvinvointiin Kivaa Opitaan ja hyvä olla HYVIN- VOINTI Ei opita

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT

OPETUSSUUNNITELMA VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT OPETUSSUUNNITELMA VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Palvelualan apulaisrehtorin hyväksymä 28.4.2015, 8. Näyttötoimikunta hyväksynyt 17.3.2015, 3. OPETUSSUUNNITELMA 1 (20) Sisällys VAPAASTI VALITTAVAT

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

OSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen

OSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen OSATA Osaamispolkuja tulevaisuuteen Miksi OSATA? Tulevaisuuden työelämässä uudenlaiset osaamisyhdistelmät korostuvat eikä työ sitoudu enää välttämättä tiettyyn ammattiin Opinto- ja työpolut eivät ole enää

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot

Liekki II valmennus. Orientaatio Tiimiakatemia

Liekki II valmennus. Orientaatio Tiimiakatemia Liekki II valmennus Orientaatio 26.10.2010 Tiimiakatemia Päivän agenda Ketä me ollaan ja mitä me täällä tehdään? Liekki valmennus aikataulut ja käytännöt Valmennusmenetelmät, muutamia peruskäsitteitä Odotuksia

Lisätiedot

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet 1.1.2015-30.6.2017 Minna Vaittinen Hyria koulutus Oy 22.11.2016 Mikä hyvinvointiklinikka-hanke on? Hyria koulutuksen

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio OPS-KYSELY Syksy 2015 Vetelin lukio KYSYMYKSET Mikä lukiossa on tärkeää? Millainen on unelmalukio? Missä ja miten opitaan parhaiten? VASTAAJAT 58 opiskelijaa 4 huoltajaa 7 opettajaa OPISKELIJAT Viihtyisät

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

MATKALLA TÖIHIN TYÖELÄMÄVALMIUDET. & iida. saara

MATKALLA TÖIHIN TYÖELÄMÄVALMIUDET. & iida. saara MATKALLA TÖIHIN MITEN RAKENNAN OMAN POLKUNI? MISTÄ MOTIVAATIOTA? OSAANKO MINÄ? SUOMEN KIELEN TAITO JA VIESTINTÄ? VERKOSTOITUMINEN? MIHIN VOIN VAIKUTTAA? MIHIN KAIKKEEN KANNATTAA OSALLISTUA? OLENKO MINÄ

Lisätiedot

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Työssäoppiminen Yrittäjänä OTSIKKO TOY. Alaotsikko. malli. Lyhyesti Terhi Leppä

Työssäoppiminen Yrittäjänä OTSIKKO TOY. Alaotsikko. malli. Lyhyesti Terhi Leppä OTSIKKO Alaotsikko Työssäoppiminen Yrittäjänä TOY malli Lyhyesti Terhi Leppä IKATA: Yrittäjäksi kasvamisen polku Sisäinen yrittäjyys Siirtymisvaihe Ulkoinen yrittäjyys Kantava teema Sisällä polttelee ja

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

työpaikkaohjaajan opas

työpaikkaohjaajan opas työpaikkaohjaajan opas LUKIJALLE Tähän oppaaseen on koottu ohjauksessa huomioitavat ydinasiat, jotka antavat vinkkejä työssä tapahtuvan oppimisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Paljon lisämateriaalia

Lisätiedot

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Taitajakilpailutoiminta. ammatillisessa koulutuksessa

Taitajakilpailutoiminta. ammatillisessa koulutuksessa Taitajakilpailutoiminta ammatillisessa koulutuksessa Skills Finland ry Vuonna 1993 perustettu yleishyödyllinen yhdistys Tavoitteena suomalaisen ammattikoulutuksen ja ammattiosaamisen kehittäminen (vetovoima

Lisätiedot

POLKU OSAAMISEN YTIMEEN

POLKU OSAAMISEN YTIMEEN OSAAMISMATKA POLKU OSAAMISEN YTIMEEN MIKSI OSATA? Ohjauksen ja opetuksen roolin tulee muuttua siten, että se tukee oppijan osaamisidentiteetin kehittymistä ja antaa valmiuksia rakentaa omia yksilöllisiä

Lisätiedot

Opettajasta valmentajaksi -- miten koet uuden roolisi siinä? Kyselyn tulosten yhteenveto

Opettajasta valmentajaksi -- miten koet uuden roolisi siinä? Kyselyn tulosten yhteenveto Opettajasta valmentajaksi -- miten koet uuden roolisi siinä? Kyselyn tulosten yhteenveto Opettajasta ohjaajaksi Opettajasta tiimivalmentajaksi Muutos: tiimityön ja -taitojen lisääntyminen ohjaustaitojen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Amispalaute -päättökysely Tulosten yhteenveto

Amispalaute -päättökysely Tulosten yhteenveto Amispalaute -päättökysely Tulosten yhteenveto Tulokset 1.7.2018-30.6.2019 Opiskelijapalaute - Amispalautekyselyt Ammatillisen koulutuksen opiskelijapalaute kuvaa ammatillisten perustutkintojen, ammattitutkintojen,

Lisätiedot

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Erityisen hyvää Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Lukijalle Ammatilliseen erityisopetukseen on vuosien varrella kehitetty paljon hyviä käytäntöjä. Toimivien käytäntöjen ei välttämättä tarvitse olla

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista. Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo

Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista. Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo 18.9.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta,

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)

Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Ammatilliseen koulutukseen suunnatun opiskelijakyselyn tuloksia Juha Vettenniemi ja Raisa Hievanen Kansallinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4 Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yrittäjyysvalmennukset Koulutuskeskus Salpauksessa. Hanna Salminen Projektipäällikkö Rocket 2020 Rohkeasti Amis

Yrittäjyysvalmennukset Koulutuskeskus Salpauksessa. Hanna Salminen Projektipäällikkö Rocket 2020 Rohkeasti Amis Yrittäjyysvalmennukset Koulutuskeskus Salpauksessa Hanna Salminen Projektipäällikkö Rocket 2020 Rohkeasti Amis Rocket 2020 Rohkeasti Amis TAVOITE 1 Yli tutkintorajojen ja koulutusmuotojen välisen joustavuuden

Lisätiedot

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Amisten ajatuksia opintojen ohjauksesta ja henkilökohtaistamisesta

Amisten ajatuksia opintojen ohjauksesta ja henkilökohtaistamisesta Amisten ajatuksia opintojen ohjauksesta ja henkilökohtaistamisesta 14.11.2017 Juuso Luomala Pääsihteeri Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry OSKU ry Valtakunnallinen amisten opiskelijajärjestö OSKU

Lisätiedot

YTY 3 Yksilöllisten opintopolkujen toteuttaminen yhteistyössä - toimintasuunnitelma 2014-2015

YTY 3 Yksilöllisten opintopolkujen toteuttaminen yhteistyössä - toimintasuunnitelma 2014-2015 YTY 3 Yksilöllisten opintopolkujen toteuttaminen yhteistyössä - toimintasuunnitelma 2014-2015 YTY 3 -hankkeessa tähdätään ammatillisten erityisoppilaitosten palvelu- ja kehittämistoiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan

Lisätiedot

UUDET OSAAJAT. Kuinka taide ja kulttuuri vastaavat tulevaisuuden osaamistarpeisiin? Anne Raasakka, apulaisrehtori, Vantaan ammattiopisto Varia

UUDET OSAAJAT. Kuinka taide ja kulttuuri vastaavat tulevaisuuden osaamistarpeisiin? Anne Raasakka, apulaisrehtori, Vantaan ammattiopisto Varia UUDET OSAAJAT Kuinka taide ja kulttuuri vastaavat tulevaisuuden osaamistarpeisiin? Anne Raasakka, apulaisrehtori, Vantaan ammattiopisto Varia sisällöt: osaamisperusteisuus henkilökohtaistaminen oppimisympäristöt

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto

Stadin ammattiopisto Stadin ammattiopisto Lukuvuoden 2014-2015 aloitustilaisuus Leena Mäkelä 4/5/13 Tervetuloa töihin! Stadin ammattiopiston toinen lukuvuosi alkaa Opiskelijarekrytointi jatkuu edelleen Oppimisympäristöjä parannetaan

Lisätiedot

MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos. www.facebook.com/mercuria.fi

MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos. www.facebook.com/mercuria.fi MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos www.facebook.com/mercuria.fi FAKTAA MERCURIASTA sijaitsee Länsi-Vantaalla Martinlaaksossa hyvien kulkuyhteyksien päässä perustettu vuonna 1908 omistajina Vantaan

Lisätiedot

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Ammattireitti Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Oulun seudun ammattiopisto OSAO on mukana Opetushallituksen rahoittamassa

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Tiimioppijan käsikirja

Tiimioppijan käsikirja Tiimioppijan käsikirja Sisällysluettelo Miksi tiimiopiskelua JAMKin hyvinvointiyksikössä? Mikä on tiimi, entä dialogitreeni? Tiimioppimiseen liittyviä käsitteitä Tiimiopiskelijan henkilökohtaiset osaamisen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla ja ohjaamalla itsenäisesti kerhotoimintaa. Keskeisinä taitoina kerhontoiminnan ohjauksessa ovat kasvatuksellisesti

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA

AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA OPISKELUPAIKAN VALINTA ON ISO PÄÄTÖS, MUTTA LOPPUELÄMÄÄSI SE EI LUKITSE. UNELMA-AMMATIIN VOI PÄÄTYÄ MONTAA ERI REITTIÄ JA MINKÄ IKÄISENÄ TAHANSA. KATSO ARMANIN TARINA TÄSTÄ

Lisätiedot

Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset

Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset Kyselyn tausta ja toteutus Ammatillisen koulutuksen uudistus lisää työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Kyselyllä kartoitettiin opiskelijoiden ohjauksen nykytilaa

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Yhteistyö työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa

Yhteistyö työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa 1 O S A A M I S E N O S O I T T A M I S E S T A, A R V I O I N N I S T A J A T O D E N T A M I S E S T A - M I T E N H A L L I T S E T L A A T U A? 2 6. 1 1. 2 0 1 8 Yhteistyö työelämän ja muiden sidosryhmien

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Omnian AMK-polkukokeilu Jarmo Aho 9.11.2018 Ammatillisista opinnoista korkeakouluun teknisillä aloilla Ammatilliset opiskelijat eivät ole tasasuhtaisessa asemassa kaksoistutkinnon

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Opiskelijoidemme näköinen Salpaus

Opiskelijoidemme näköinen Salpaus Opiskelijoidemme näköinen Salpaus Oppilaitoksen toimintakulttuurin kehittäminen; osallistavan toimintatutkimuksen tulokset TutkeOpe2015 -hanke 15.9.2016 Pedagogiset huiput seminaari, Levi Merja Tirkkonen,

Lisätiedot

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start 2. painos 2019 Julkaisija ja kustantaja: Varsinais-Suomen Yrittäjät Tekijät: Johanna Vainio ja Hanna Tarvainen / Varsinais-Suomen Yrittäjät Valokuvat: Emmi

Lisätiedot

Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä?

Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä? Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä? Laatua laineilla ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 2016 Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS Riitta Karusaari Pedagogiset huiput Levillä 16.9.2016 Mikä on Tulevaisuuden opettajan opas? Lähtökohtana pohdintaa - Millaista opettajan työ on tulevaisuudessa? - että opetus

Lisätiedot

Ohjaustyön dilemmat Ja elämänkulkujen jännitteet. Merja Korhonen 2013

Ohjaustyön dilemmat Ja elämänkulkujen jännitteet. Merja Korhonen 2013 Ohjaustyön dilemmat Ja elämänkulkujen jännitteet Merja Korhonen 2013 Armi-hankkeessa tuetaan ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita, jotka ovat vaarassa keskeyttää opintonsa tai jotka palaavat opiskelemaan

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot