Ekspertit, temperamentti ja dementiat. TJS/V-S S piirin koulutusrinki
|
|
- Asta Heino
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ekspertit, temperamentti ja dementiat TJS/V-S S piirin koulutusrinki Sinikka Hiltunen FK (kää äännöstiede), FM (kognitiotiede) tulkki ja kääk ääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen jatko-opiskelija, opiskelija, 1. vuosi väitösteema: Konsekutiivitulkit vieraiden kielten ammattilaisina Muistikouluttaja v:sta PÄIVÄN N TEEMOJA 1. Eksperttiys ja eksperttien muisti miten ekspertti eroaa noviisista? eksperttien muistintutkimusta 2. Muistitoimintojen synnynnäisyys - temperamentit mikä ihmeen temperamentti? temperamenttien suhde persoonallisuuteen temperamenttien synnynnäisyys tarkkaavaisuuteen vaikuttavat temperamenttipiirteet stressaantumiseen vaikuttavat temperamentit 3. Muisti ja dementiat eri dementiatyypit ja mistä ne johtuvat mikä on dementiaa ja mikä ei - yhteenvetoa 1
2 Eksperttiys, johdattelua aiheeseen Miten ekspertti eroaa taviksesta? Miten ekspertti eroaa noviisista? Eksperttiyden jaottelua Chi, 2003, 22 Novice noviisi Initiater aloittelija (käynyt läpi l initiaatioriitit) Apprentice oppipoika Journeyman ammattilainen, asiantuntija Expert - ekspertti, huippu-,, eliitti- Master mestari, opettaja S.Hiltunen/
3 Ekspertti vs. asiantuntija Asiantuntijuus taito, jonka kuka tahansa oppia hyvin, esim. lukutaito perusmatematiikka laulu piirtäminen Noviisi aloittelija jollakin erikoisalalla Esim.: KääK äännöstieteen opiskelija vs. kaksikielinen henkilö vs. kääk ääntäjä/tulkki S.Hiltunen/ Ekspertin määrittelyä Ericsson ja Smith, 1991: eksperttiys pysyvä huipputasoinen suoritus tietylle erikoisalalle tyypillisissä tehtäviss vissä Eksperttiys vaatii vähintv hintään n 10 v:n paneutumista johonkin erikoisalaan S.Hiltunen/
4 Eksperttiys ei synnynnäinen Ericsson K.A. ym., 1993: ÄO ei korreloi poikkeuksellisten taitojen kanssa: kyvykkyystestit korreloivat vain työuran alkuvaiheessa, 5 kokemusvuoden jälkeen j eroa ei enää ole Kyvykkyys (talent( talent) = varhain aloitettua harjoittelua: Schlaug ym., 1995: absoluuttinen sävelkorva: s saavutetaan vasta 6-vuotiaana: 6 altistus ja harjoittelu opittu taito ei synnynnäinen Määrätietoinen harjoittelu (deliberate practise) S.Hiltunen/ Määrätietoinen harjoittelu intensiivistä harjoittelua n. 4 t/pv, pv/vko motivaatio harjoitteluun ja parantamiseen tavoitetietoisuus tietoisuus palaute omasta edistymisestä S.Hiltunen/
5 Määrätietoinen harjoittelu Tehtävien toistuminen (kokemus) ei yksinää ään riitä tietoa on uudelleenorganisoitava: tarkkuuden nopeutuminen virheistä oppiminen uusia vaihtoehtoisia menetelmiä harjoittelua on ohjattava tietoisesti (treenaus, valmennus) ohjeet auttavat heikompia eniten epäonnistumisten sieto tasannevaiheesta ylipää ääseminen voi vaatia poisoppimista automatisoitumista varottava tietoisesti! tietoinen ponnistelu (uudet tavoitteet) Määrätietoinen harjoittelu eksperttiys vaatii: kv-tason tutkijaksi pääp ääsy vaatii: 80 t/vko kun huipulla: menestyneet kirjailijat ja tutkijat: 4 t/pv kirjoittamiseen yleensä aamupäiv ivällä ja joka arkipäiv ivä tällöin vaaditaan: alan parhaiden tason saavuttamista alan huippujen tason ylittämist mistä uusia innovaatioita esim. urheilijoiden ja muusikoiden tason nousu on koulutuksen ansiota S.Hiltunen/
6 Ekspertti vs. tavis Ekspertti vain omalla alallaan, ei siirry muille aloille: työmuistiteht muistitehtävissä parempia vain omaa alaa edustavissa tehtäviss vissä,, ei yleisesti: Chase ja Simon (1973), shakki: ekspertit muistivat paremmin pelitilanteen kannalta olennaisia asetelmia mutta eivät satunnaisia Automatisoituneet perustoiminnot noviisien ongelma tiedonhaussa (vihjeiden avulla hekin pääp ääsevät t käsiksi k tarvittavaan tietoon) Tarvittavan tiedon valikointi Metakognitiiviset taidot (itsereflektointi( itsereflektointi) S.Hiltunen/ Ekspertti ymmärt rtää ja integroi tietoa eri Tarkkaavaisuuden suuntaaminen erilaista: esim. lääl ääketieteen opiskelijat muistavat yksityiskohtia ja ekspertit yleisempää olennaista informaatiota Havainnot: suuremmat yksiköt syvällist llistä tietämyst mystä järjestellään n malleiksi, jotka automatisoituvat Nykyisen tilanteen analyysi ja tulevan ennakointi Ekspertti vs. tavis laadullinen (ei määm äärällinen) ongelmanratkaisu pienet vihjeet riittävät t ratkaisuun nopea palaute edistää kehitystä Keskeytykset eivät vaikuta suoritukseen Fysiologinen sopeutuminen (sormien pituus ja näppn ppäryys muusikoilla, urheilulajit etc.) S.Hiltunen/
7 Temperamentit Johdatusta aiheeseen Joskus on hyvin vaikeaa ymmärt rtää,, miksi joku ihminen käyttk yttäytyy ytyy (tai reagoi) siten kuin käyttk yttäytyyytyy Esimerkkinä henkilökultit kultit S.Hiltunen/ Johdatusta aiheeseen Esimerkkinä suhtautuminen ilmastonmuutokseen: ei ilmasto muutu (sekin tutkimus todistaa...) ei koske minua (ei tule mun elämän n aikana, mulla ei oo lapsia...) miksi meidän n pitäis is tehdä mitää ään n (tehköö ööt muut, isommat, USA, Kiina, Intia...) ei sillä ole mitää ään n vaikutusta mitä me tehdää ään... S.Hiltunen/
8 Temperamentti - mitä se on? joukko synnynnäisi isiä taipumuksia tai valmiuksia: tapa reagoida toistuvasti samalla tavalla samankaltaisessa tilanteessa ulkoisiin ärsykkeisiin ja/tai sisäisiin isiin ärsykkeisiin temperamentit noudattavat normaalijakaumaa: poikkeavat havainnot (outliers( outliers) oleellisia: korkea tai matala temperamenttipiirre: sijoittuu jakauman äärip ripäihinihin ihmisten erilaisuus (= yksilöllisyys) llisyys) johtuu temperamentista: kun kuvailemme toisiamme, käytk ytämme yleensä temperamenttipiirteitä S.Hiltunen/ Temperamentti - mitä se ei ole? temperamentti = tapa reagoida samalla tavalla EI tarkoita käyttäytymistä reaktion seurauksena: käyttk yttäytymistapansa ytymistapansa ihminen valitsee myöhästely voi johtua helposta häiritth irittävyydestä,, mutta on silti huonoa käytk ytöstä Ei tarkoita taitoja,, ne opitaan S.Hiltunen/
9 Temperamentin tunnistaminen itsessä samalla kun esittelen temperamenttityylejä,, merkitse itsellesi muistiin, kuinka vahva sinun kohdallasi kyseinen piirre on: Elämyshakuisuus Stressitilanteiden tulkinta: Temperamentti: Cloninger (novelty seeking, NS) kiihtyy uusista ärsykkeistä, jotka vihjaavat palkintoon tai rangaistuksen välttv lttämiseen: innostuu uusista asioista ja muutoksista näkee erilaiset asiat miten asian voisi tehdä toisin kyllästyy rutiineihin, inhoaa sääntöjä utelias innokas oppimaan/ tekemää ään uutta ei stressaannu helposti, vaikka muutoksia paljon ja jatkuvasti MUTTA: : voi jättj ttää asioita kesken (sinnikkyys?) S.Hiltunen/ Turvallisuushakuisuus (harm avoidance, HA) reagoi intensiivisesti kielteisiin ärsykkeisiin tai niiden mahdollisuuteen: välttää riskejä pitää rutiineista, ohjeista tehdään n kuten ennenkin suhtautuu varovaisesti kaikkeen uuteen oppijana pääp ääsee varmasti tuloksiin JOS ei muutoksia muutokset: stressi: tarvitsee sopeutumisaikaa suorituskyky laskee helposti: esim. oppimisympärist ristö: uusi luokkahuone tentissä stressi ) 9
10 Temperamentti: Cloninger Kiitoksenkaipuu (reward dependency, RD) reagoi intensiivisesti etenkin sosiaaliseen palautteeseen: riippuvainen ulkopuolisesta myönteisest nteisestä palautteesta oppijana sitkeä,, JOS saa hyviä tuloksia ja kiitosta voi stressaantua: sydäntautiriski (etenkin miehillä Suomessa), JOS yhdistyy matalaan turvallisuushakuisuute en ja korkeaan sinnikkyyteen S.Hiltunen/ Seurallisuus (sosiaalisuus) (socialability) mieluummin seurassa kuin yksin Lapsena: lähestyy muita ihmisiä pelotta Aikuisena: hakeutuu toisten ihmisten seuraan pitää ihmisiä kiinnostavina sosiaaliset taidot voivat silti olla huonot! liittyy usein kiitoksenkaipuuseen: vaikea sanoa ei,, koska pelkää jäävänsä yksin stressi: : jos muilla yhtaikaa, helpompi selviytyä yhdessä Temperamenttipiirteitä S.Hiltunen/ Sinnikkyys (persistence) pitäytyy palkinnon mahdollisuutta lisää äävässä käyttäytymisessä (Cloninger ym., 1994, TCI) ei helposti häiritth irittävissä, palaa nopeasti tehtävän pariin keskeytyksen jälkeen osaa hyvin keskittyä,, jatkaa sinnikkää äästi loppuun lapsena hyvä koulutyöhön keskittyminen mutta jankkaa helposti joskus liika sinnikkyyskin voi olla ärsyttävääää Häirittävyys (distractability) havaitsee herkästi kaikki uudet ärsykkeet unohtaa asioita, kun lähtee l uuden ärsykkeen perää ään lapsena helppo: voi johdattaa huomion muualle mutta unohtelee helposti aikuisena voi oppia tekemää ään monta asiaa yhtaikaa tarttuu heti toimeen, nopea motivoitumaan, herkkä toisten pyynnöille ja vihjeillekin niistä, etenkin, jos on samalla sosiaalinen tai kiitosta kaipaava MUTTA: asiat jääj äävät t helposti kesken (JOS( ei sinnikäs) s) 10
11 Temperamentti - synnynnäisyys = synnynnäinen (ilmaantuu varhain) = biologinen pohja (välitt littäjäaineet) ilmenee lapsen hermojärjestelm rjestelmän kypsymisen myötä ympärist ristö,, hoito, kasvatus vaikuttavat myös välittäjäaineiden transkription (geenien lukemisen) kautta (suhteellisen) pysyvä: ihmisten välinen v järjestys ei muutu: = jos ystävykset lapsina: Pekka aktiivinen, Liisa ei aikuisina: Pekka aktiivisempi kuin Liisa S.Hiltunen/ Temperamentti ja ympärist ristö Tilanne määm äärittelee temperamenttipiirteen merkityksen Goodness of fit yhteensopivuus korkea temperamenttipiirre ei ole ristiriidassa ympärist ristön n vaatimusten kanssa Poorness of fit yhteensopivuus matala = stressi: yksilön n ja ympärist ristön n välinen v ristiriita S.Hiltunen/ ihminen voi huonosti 11
12 Temperamentti ja ympärist ristö Aikasidonnaisuus Ennen: elämyshakuiset löysivl ysivät t Amerikan Nyt: riskihakuinen käytk ytös s (ekstreem-lajit; huumeet, alkoholi; jopa rikollisuus) Kulttuurisidonnaisuus ujous länsimaissa l ja etenkin USA:ssa - sairaus Kiinassa toivottavaa: osoitus hyväst stä kasvatuksesta ja muiden ihmisten kunnioituksesta S.Hiltunen/ Temperamentti ja ympärist ristö Sukupuolisidonnaisuus: tietyt asiat sallitumpia tytöille kuin pojille (naisille kuin miehille) ja päin p vastoin Ikäsidonnaisuus: säännöllisyys: vauvalla myönteinen ominaisuus aikuisella häiritsevh iritsevä,, jos puolison sääs äännöllisyys on matala aikuisen temperamentti voi hävith vitä vaaditun hyvän n käytk ytöksen alle voi vahvistua myöhemmin, kun ympärist ristön vaatimukset heikentyvät t (lapset muuttavat pois kotoa yms.) S.Hiltunen/
13 Temperamentit ilmenevät t uskomuksina käytk ytöksen ja puheiden tasolla: esimerkkinä suhtautuminen ilmastonmuutokseen (kärjistetysti ) Temperamentti Elämyshakuisuus Turvallisuushakuisuus Kiitoksenkaipuu Sinnikyys Häiriintyvyys Kumpi ääripää Tekniikka/raha ratkaisee Kaikkihan me kuollaan joskus Puhe, jolla ilmentää Jännää: ihmiskunnan suurin käytännön koe Kun teen kaikkeni, muut kiittävät, esim. EU edelläkävijänä Pakko tehdä jotain, en saa muuten rauhaa, muut tekevät, jos tekevät (John Webster) Teen kaikkeni, vaikka muut ovat vastaan (Schwarzenegger) Ei meidän tekemisillä ole väliä hyttysen paskan vertaa (Kiina, USA tehkööt) Huomaa kaikki merkit sairastuu niistä (Pasi Toiviainen) Ei koske minua: Ei se mun elämän aikana tule. Muisti ja stressi 13
14 Alzheimerin tauti, oireita Yleisin (60%) Esiintyvyys nousee voimakkaasti iän i n myötä: 2% 65-vuotiailla, 25% yli 85-vuotiailla Etenee yleensä hitaasti ja tasaisesti: kesto keskimää äärin 10 vuotta Erityisesti uuden oppiminen ja lähimuisti l heikentyvät Ensin ajantajun, sitten paikantajun katoamista Ei tunnista olevansa sairas Alzheimerin tauti Lähde: Alzheimer's disease, From Wikipedia, the free encyclopedia 14
15 Vaskulaariset dementiat Aivoverenkierron häirih iriötiloja Toiseksi yleisin dementian aiheuttaja (20-30%) Taudin kesto keskimää äärin 8 vuotta, etenee usein portaittain Oireet riippuvat siitä,, missä vauriot sijaitsevat Masennus, unihäiri iriöt, ahdistus Toiminnan hidastuminen Toispuolihalvaukset ja sekavuustilat Muisti ja sairaudentunto usein paremmin säilyneitä kuin Alzheimerin taudissa Lewyn kappale -dementia = LBD Kolmanneksi yleisin dementian aiheuttaja Alkaa usein vuotiaana, harvoin perinnöllinen Johtuu aivojen hermosolujen muutoksista, Lewyn kappaleista solukuolema Lähde: nature.com Sairautta saattaa edeltää selittämätt ttömät kaatumiset, pyörtymiset ja tajuttomuuskohtaukset Alkuvaiheessa muisti paremmin säilynyts 15
16 Lewyn kappale -dementia, oireita Konkreettiset näköharhatn harhat, harvemmin kuuloharhat Voimakkaat vireystilan vaihtelut Oireet vaihtelevat päivp ivästä ja viikosta toiseen Paranoidisuutta ja aggressiivisuutta voi esiintyä Kävellessä taipumus kallistua eteenpäin Lähde:netterimages.com Frontaaliset dementiat 2% kaikista dementiatapauksista Alkaa usein ennen 70 vuotta (45-60 v) Syynä aivojen otsa- ja ohimolohkoja vaurioittavat sairaudet = frontaali- ja temporaalilohko otsalohko sääs äätelee sosiaalista käytk ytöstä,, ohjaa toimintoja ohimolohkossa sijaitsee mm. kielen ymmärt rtämisen alue (Wernicken alue) S.Hiltunen/ Lähde:softpedia.com 16
17 Frontaaliset dementiat Muistioireet kohtuullisen lieviä (vrt. Alzheimer) Kiinnostuksen puute, henkinen jäykkyys, j sosiaalinen vetäytyminen Sosiaalisesti sopimaton käytk ytös, ei estoja, impulsiivisuus, häiriintyvyysh Henkilön persoonallisuus voi muuttua Estottomuus ja sopimaton käyttk yttäytyminen ytyminen lisää ääntyvät Toiminta voi olla impulsiivista, suunnittelematonta ja ärsykesidonnaista Toisaalta henkilö voi olla apaattinen Frontaaliset dementiat: Semanttinen dementia Semanttisen dementian oireet (ohimolohko): Huomattava ja aikainen kielitaidon huononeminen Stereotypiat, puheen jatkuva väheneminenv Puheen tuottamisessa saattaa ilmetä vaikeuksia Käytännön n taidot ja avaruudelliset taidot säilyvs ilyvät kohtuullisina 17
18 Alkoholiperäinen inen dementia Kroonikkoalkoholisteista 50%:lla kognitiivisia häirih iriöitä 10%:lla on muistihäiri iriöitä tai dementiaa Syynä: pään n alueen vammat puutostilat aivoverenkierron häirih iriöt kirroosi keskushermoston infektiot jne. Alkoholiperäinen inen dementia sairastumisen jälkeisten j tapahtumien häviäminen muistista, jopa vuosien mittaiselta ajalta ennen sairastumista ja sen jälkeenj mieleenpainamiskyvyn heikkeneminen ahdistusta, jota paikataan satuilemalla vähitellen satuilu loppuu ja tilalle tulee masennus työmuisti voi olla hyvin säilynyts raitistuneella oireet voivat hävith vitä 18
19 Huono muisti vs. dementia Hyvämuistisenkin muisti pätkiip Kielen kärjellk rjellä -ilmiöt: nuoret krt/vko iäkkäämmät t krt/vko Hyvä muisti on olennaisen havaitsemista Tunnereaktiot hyväss ssä ja pahassa motivaatio, kiinnostus pelko, stressi, jännittj nnittäminen Jätä rauhaan! Keskity! Jos muisti pätkiip Liian paljon erilaisia asioita yhtaikaa mielessä Keskity! Lepo, uni, rentoutus Pitkäaikainen stressi Kertaus on opintojen äiti Muistijälki ei kiinnity PKM:ää ään Kielen kärjellk rjellä Liikunta Pitkäkestoinen kestoinen muistijälki rappeutuu??? 19
20 Jos muisti pätkiip Masennus Estrogeenin puute (keski-ik ikäiset iset naiset) Luontaistuotteet? Luontaishoidot? Liikunta Korvaushoito? / Sinikka Hiltunen Glukokortikoidit Lääkityksen vähennys? Korkea verenpaine (140/90) Uniapnea Hoito Huono vatsa Lähteitä: : Eksperttiys Chi M.T.H., 2003: Two Approaches to the Study of Expert's Characteristics, Teoksessa Ericsson ym. (toim.) The Cambridge Handbook of Expertise and Expert Performance, 21-30, Cambridge:Cambridge University Press. Ericsson K.A., Smith J., 1991: Prospects and limits in the empirical study of expertise, Teoksessa K.A. Ericsson, J. Smith (toim.), Toward a General Theory of Expertise: Prospects and Limits, Cambridge: Cambridge Univeristy Press, Ericsson K.A., Delaney P.F., 1999: Long-term Working Memory As an Alternative to Capacity Models of Working Memory in Everyday Skilled Performance, Teoksessa A.Miyake ja P.Shah (toim.), Models of Working Memory. Mechanisms of Active Maintenance and Executive Control, , Cambridge: University Press Ericsson K. A., Kintsch, W., 1995: Long-term working memory, Psychological Review, 102:2, Ericsson K.A., Krampe R. Th., Tesch-Römer C., 1993: The role of deliberate practice in the acquisition of expert performance, Psychological Review, 100:3, van Gog T., Ericsson K.A., Remy M., Rikers P., Paas F., 2005: Instructional design for advanced learners: Establishing connection between the theoretical frameworks of cognitive load and deliberate practice, 53:3, Feltovich P.J., Prietula M.J., Ericsson K.A., 2006: Studies of expertise from psychological perspectives, Teoksessa Ericsson ym. (toim.) The Cambridge Handbook of Expertise and Expert Performance, 41-67, Cambridge:Cambridge University Press Horn J. & Masunaga H., 2006: A merging theory of expertise and intelligence, Teoksessa Ericsson ym. (toim.) The Cambridge Handbook of Expertise and Expert Performance, , Cambridge:Cambridge University Press. Gobet F., Lane P.C.R, Croker S., Cheng P.C-H., Jones G., Oliver I., Pine J.M., 2001: Chunking mechanisms in human learning, Trends in Cognitive Sciences, 5:6,
21 Lähteitä: : Temperamentit Keltikangas-Järvinen Liisa,, 2008: Temperamentti, stressi ja elämänhallinta Keltikangas-Järvinen Liisa, 2006: Temperamentti ja koulumenestys, WSOY Keltikangas-Järvinen Liisa, 2004: Temperamentti - ihmisen yksilöllisyys, llisyys, WSOY Lähteitä: : Muisti ja dementiat Hancock J., 2001: Muistimestari Hietanen M. ym. (toim.), 2005: Tunne muistisi: käytk ytä,, kehitä,, kohenna Kalakoski V., 2007: Muistikirja Kohonen A., 1998: Nerokas nolla Lurija, 1996: Suurmuistaja Sacks O., 1988: Mies joka luuli vaimoaan hatuksi 21
Temperamentit ihmissuhteissa
Temperamentit ihmissuhteissa Tampereen seudun työväenopisto 1.12.2012 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975
LisätiedotTemperamentti - mitä se on?
Yhteistyökykyisyys eduksi tulkin ammatissa? KäTu2018, Turku, 13.4.2018 Sinikka Hiltunen - tohtoriopiskelija, Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, kognitiotiede - ohjaajat: Virpi Kalakoski, TTL
LisätiedotTemperamentit tutkimuskohteena
Hän oli ihan sairaana huolesta: Temperamentit ja sairastumisalttius Hyvinkää ään n opisto, 26.3.2014 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä
LisätiedotTemperamentti ja vuorovaikutus
Temperamentit oppimisen taustalla Päijät-Hämeen kesäyliopisto, 1.10.2012 Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja
LisätiedotAjattele aivojasi ja - muistiasi Sinikka Hiltunen Vanajaveden opisto, 26.8.2013, 18.00 FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer
LisätiedotTemperamentti ja vuorovaikutus
Temperamentit oppimisen taustalla Kouvolan perheterapeutit, Vierumäki, 1.11.2012 Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja
LisätiedotTutustutaan erityisherkkyyteen
Tutustutaan erityisherkkyyteen Vanajaveden opisto, 10.10.2015 10-16 Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede), FM (kognitiotiede) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer
LisätiedotTemperamentit tutkimuskohteena
Temperamentit ja kokemukset - persoonallisuus Opettajien koulutuspäiv ivä,, Seinäjoki 5.10.2013 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä
LisätiedotIlo antaa ja saada palautetta
Ilo antaa ja saada palautetta Sinikka Hiltunen Helsingin kesäyliopisto 15.8.2013 FK (käännöstiede 1992), FM (kognitiotiede 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992,
LisätiedotHyvinkään opisto 10.11. ja 17.11.2012
Muuta mieltäsi kehitä itseäsi si Sinikka Hiltunen Hyvinkään opisto 10.11. ja 17.11.2012 FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer v. 2000
LisätiedotAjattele aivojasi ja - muistiasi Sinikka Hiltunen Kaukajärven martat, 18.00-19.30 FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000)
LisätiedotMuistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista
Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista SKTL:n Tulkkijaos Koulutus- ja virkistäytymisp ytymispäivä Tampere-talo, 8.10.2011 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede 1992), FM (kognitiotiede
LisätiedotMinä oppijana. Helsingin kesäyliopisto, ,
Minä oppijana Helsingin kesäyliopisto, 24.8.2016, 1720.15 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net FK (käännöstiede, 1992) Tulkki ja kääntäjä v:sta 1975 (venäjä, saksa) Kognitiotieteen maisteri, 2008 Tohtoriopiskelija,
Lisätiedotssä jaksaminen: Apua stressiin ja unihäiri iriöihinihin Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net
Työss ssä jaksaminen: Apua stressiin ja unihäiri iriöihinihin Pohjois-Pohjanmaan Pohjanmaan kesäyliopisto, 15.11.2013,.2013, 9 159 Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,,
LisätiedotMUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT
MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:
LisätiedotKielten ammattilaisten muistista ja tarkkaavaisuudesta
Kielten ammattilaisten muistista ja tarkkaavaisuudesta Muisti-kollovio, 8..3 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK käännöstiede 992 FM kognitiotiede 8 tulkki ja kääk ääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 975
LisätiedotMuisto vai tieto, totta vai tarua? Hyvinkään opisto, 23.10.2013, 18.00-19.30 Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP
LisätiedotHuolehdi muististasi!
Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys
Lisätiedotssä jaksaminen: Apua stressiin ja unihäiri iriöihinihin Eteläpohjanmaan kesäyliopisto, 25.10.2013, 9.45 16.30 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.
Työss ssä jaksaminen: Apua stressiin ja unihäiri iriöihinihin Eteläpohjanmaan kesäyliopisto, 25.10.2013, 9.45 16.30 Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta
LisätiedotMuistisairaudet 23.10.13
Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme
LisätiedotTavoitteista totta NLP avuksi
Tavoitteista totta NLP avuksi Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto, Oulu 9.5.10.5.2014 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net FK, käännöstiede, 1992 tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja
LisätiedotELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti
ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti SISÄLTÖ 1. OLOSUHTEET JA HYVINVOINTI 2. TEMPERAMENTTI JA
LisätiedotLukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella
LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä
LisätiedotTemperamentti- ja persoonallisuuspiirteiden huomioiminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa
Temperamentti- ja persoonallisuuspiirteiden huomioiminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Jan-Henry Stenberg FT., Psyk.lis., erikoispsykologi kouluttajapsykoterapeutti VET Linjajohtaja, HYKS Psykiatria
LisätiedotMillainen olen? Miten reagoin uusiin asioihin? Teemailta 11.3.2009 Helena Partinen ja Kaisa Tuuteri
Millainen olen? Miten reagoin uusiin asioihin? Teemailta 11.3.2009 Helena Partinen ja Kaisa Tuuteri 1 Mitä on temperamentti? Ihmiselle tyypillisiä käyttäytymispiirteitä, jotka erottavat hänet muista Yksilöllinen
LisätiedotAjattele aivojasi mieti muistiasi Pirkanmaan tulkkikeskus, 10.12.2013, 14.15-15.45 Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992,
LisätiedotOnko työmuistin joustava päivittäminen simultaanitulkkien erityistaito? KäTu2019, Tampere,
Onko työmuistin joustava päivittäminen simultaanitulkkien erityistaito? KäTu2019, Tampere, 12.4.2019 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net - tohtoriopiskelija, Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta,
LisätiedotMuistin ihmeellisyydestä
Muistin ihmeellisyydestä SKTL, paikallisosasto, 17.3.2016 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen - Käännöstiede (DKK, 1975; FK, 1992) - Kognitiotiede (FM, 2008) - Kognitiotieteen tohtoriopiskelija - Helsingin
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti
LisätiedotMiten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä
Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotTiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia
Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,
LisätiedotKati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä
Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018 Muistisairaudet Kognitiivisia kykyjä heikentäviä aivosairauksia Yleensä eteneviä Periaatteessa tunnetaan myös korjaantuvia tiloja ja
LisätiedotVoiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
LisätiedotPIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS
PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan
LisätiedotMUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA
. MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset
LisätiedotKielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet
Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotAJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA
AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi
LisätiedotMihin minä pystyn? Minäkäsitykset ja niiden muuttaminen
Mihin minä pystyn? Minäkäsitykset ja niiden muuttaminen Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer
LisätiedotTuire Palonen Oppimistutkimuksen keskus
TEKEEKÖ HARJOITUS MESTARIN? Futurex seminaari 6.6.2011 Tuire Palonen Oppimistutkimuksen keskus Taituruus ilmenee: Hyvin organisoituneena ja käyttökelpoisena tietämyksenä taitona ratkaista ongelmia tehokkaalla
LisätiedotOppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi
Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija
LisätiedotMuistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen
Muistisairaan ihmisen kohtaaminen 22.5.2017 Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaudet Suomessa Lähes 193 000 muistisairasta ihmistä 14 500 uutta sairastunutta vuosittain 7 000
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotKuinka hoidan aivoterveyttäni?
Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden
LisätiedotKestävä aivotyö aivotyön tuottavuus
Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus
LisätiedotTemperamenttitutkimuksen alustavia tuloksia: TCI-mittari ja häirittävyys
Sinikka Hiltunen 1/6 Temperamenttitutkimuksen alustavia tuloksia: TCI-mittari ja häirittävyys 1. Taustaa Kaikkien temperamenttikyselyn henkilökohtaisten tulosten kohdalla on hyvä muistaa, että mitä enemmän
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotEpävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme
Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai
LisätiedotMuistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.
LisätiedotOppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen
Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi
LisätiedotKetola 26.10.2011. Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011
Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011 Asiat, jotka auttavat meitä sekä nyt että silloin jos jotain tapahtuu aivoissamme, ovat hyvin yksinkertaisia ja meille kaikille mahdollisia. Motivaatio
LisätiedotTarkka kuuntelu tulkkien valttikorttina
Tarkka kuuntelu tulkkien valttikorttina KäTu-2015-symposium, 10.4.2015 SINIKKA HILTUNEN HELSINGIN YLIOPISTO KÄYTTÄYTYMISTIETEIDEN LAITOS KOGNITIOTIEDE www.muistikuisti.net Tarkka kuuntelu tulkkien valttikorttina
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotVaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja
Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja Non-lineaarinen pedagogiikka / Keith Davids Urheilija, tehtävä ja ympäristö ovat jatkuvassa
LisätiedotTemperamentit tutkimuskohteena
Temperamentit tutkimuskohteena Hyvinkään opisto 4.4.2012 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja
LisätiedotYksilöt opetuksessa. Mustikat: Marja Jalava, Sanna Nyqvist, Elina Paukkunen ja Anssi Yli-Jyrä. Humanistinen tiedekunta
Yksilöt opetuksessa Mustikat: Marja Jalava, Sanna Nyqvist, Elina Paukkunen ja Anssi Yli-Jyrä Humanistinen tiedekunta Johdanto Opiskelijat yksilöinä voiko opiskelijoita tyypitellä? Lackner: tyypittelyn
LisätiedotLiikenneturvallisuus tutkijalautakuntatyön psykologin näkökulmasta
Liikenneturvallisuus tutkijalautakuntatyön psykologin näkökulmasta Sari Kukkamaa Neuropsykologi (OYS Neurokirurgia) Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan käyttäytymistiedejäsen Psykologiliiton liikennepsykologian
LisätiedotKasvuympäristö, aikuisuus, ikääntyminen
Kasvuympäristö, aikuisuus, ikääntyminen Miten lasten ja nuorten minäpystyvyysuskomuksiin voi vaikuttaa? NLP-harjoitus: kielteisen, rajoittavan uskomuksen muuttaminen hyödynnetään kieltä Minäpystyvyyden
LisätiedotKieli ja aivot. Kieli ja aivot
Kieli ja aivot Hyvinkään opisto, 4.10.2012 19.30 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer
LisätiedotMinäpätevyyden tunnetta kohottamaan!
Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen
LisätiedotPelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma
Pelipuiston päiväkodin ökasvatussuunnitelma Päivähoito kantaa vastuun toimintansa aiheuttamasta ristökuormituksesta ottamalla huomioon kestävän kehityksen eri ulottuvuudet. Lapsia kasvatetaan ristötietoisuuteen
LisätiedotMitä on taitovalmennus?
Mitä on taitovalmennus? Ekologinen malli motorisesta kontrollista/oppimisesta Taitovalmentajan tehtävänä on tehdä itsestään tarpeeton Opeta urheilijat oppimaan! Luo olosuhteet ja tilanne, jossa oppiminen
LisätiedotPää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen
Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta
LisätiedotNaprapaatti Petteri Koski Ergo-Selkäklinikka Kyamk
Naprapaatti Petteri Koski Ergo-Selkäklinikka Kyamk Esitetään, että kyse on synnynnäisistä kyvyistä esim. pallotuntuma, peliäly, lumituntuma Toisaalta, että kyse on yksilön potentiaalista oppia uusia asioita
LisätiedotErityislapset partiossa
Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti
LisätiedotHS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja
HS:n taitopolku 1) Visio täydellisestä suorituksesta 2) Suunnistustaito oma oivallus 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja 4) Vinkkejä Visio täydellisestä suorituksesta Hyvä puhdas suunnistus
LisätiedotKAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys
KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotOppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi
Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Haasteita opinnoissa Opinnot eivät käynnisty Opinnot jumahtavat Opinnot eivät pääty.. Kielipelkoiset Graduttajat Opiskelutaidot puutteelliset Vitkastelijat
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotOsastonsihteerin muistikoulu
Osastonsihteerin muistikoulu FCG, Naantali, 22.5.2014, 11.4512.45 Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen
LisätiedotMuistelupäivä. Pieksämäen seutuopisto 15.11.2011 10-16
Muistelupäivä Pieksämäen seutuopisto 15.11.2011 10-16 Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen
LisätiedotADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA
ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotItsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö
Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista
LisätiedotElämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotKoulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään
Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä
LisätiedotOmaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013
Omaisyhteistyön seminaari Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 PD-palliaation kohteena Bunting-Perry L 2006 Parkinsonin-tauti/yleistä 2/3 yli 70-vuotiaita Etenevä hermosolujen kuolema SN ja laajaalaisemminkin
LisätiedotTarvitseeko perehdyttäjä pedagogin taitoja?
Tarvitseeko perehdyttäjä pedagogin taitoja? -opisto 26.4.2019 Sitra / megatrendit: o Elinikäinen oppiminen muuttuu hyveestä välttämättömyydeksi. o Elinikäisestä uuden oppimisesta pitäisi tulla uusi elämän
LisätiedotIkääntyvän muisti ja aivoterveys
Ikääntyvän muisti ja aivoterveys 13.4.2016 Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi amk Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) Ikääntyminen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi
Hyvinvointia työstä Henkiseen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä työssä (Lähde: Kaikkea stressistä, Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola toim. Työterveyslaitos) Jalmari Heikkonen, MScPH (licentiat i
LisätiedotPerusliikuntataitojen kehittäminen
Perusliikuntataitojen kehittäminen Suunnistusliiton seminaari 5.2.2011 Taitoharjoittelun teesejä (jotka eivät pidä paikkaansa) Lajitekniikan kehittämiseen tarvitaan runsaasti valmentajan ohjeita. Vain
Lisätiedot1. TOM-PERUSVALMENNUS
1. TOM-PERUSVALMENNUS Muisti ja muistisairaudet Aivot jakautuvat oikeaan ja vasempaan puoliskoon, jotka ovat aivokurkiaisen välityksellä yhteydessä toisiinsa. 2 1 3 1. Isoilla aivoilla on tärkeä rooli
LisätiedotHavainnointikoulutus osa 2. Sitoutuneisuuden havainnointi
Havainnointikoulutus osa 2. Sitoutuneisuuden havainnointi Jyrki Reunamo Helsinki, Hämeenlinna Turku Lokakuu 2014 7.10.2014 1 Parikeskustelu Havainnoitavien ryhmien kuvailu Tutustumaan havainnoitavaan ryhmään?
LisätiedotAivot narikkaan Asiakastilaisuus Riitta Veijalainen Vastaava työterveyspsykologi Voimavarakeskeinen työnohjaaja
Aivot narikkaan Asiakastilaisuus 18.3.2019 Tähdelliset työt tehdään ja muuten ollaan kuin Ellun kanat Tuntematon sotilas Työelämän muutokset ja aivot Aivoterveyden uudet uhkat: -korkeat psyykkiset vaatimukset
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotAivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen
LisätiedotEnemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011
Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä
LisätiedotPalaute oppimisessa ja ohjaamisessa
Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen
LisätiedotArmolahjat ja luonnonlahjat
Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat
LisätiedotAjattele aivojasi Sinikka Hiltunen TAMK, 11.2.2013, 14.30-16.00 FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen
LisätiedotMuutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen. Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen
Muutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen Mitä muutokseen liittyviä kieli-, mieli- tai vertauskuvia muistat kuulleesi tai käyttäneesi?
LisätiedotMuistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS
Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN
LisätiedotMiten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?
Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden
LisätiedotAsiakkaiden ajatuksia laadusta ja arvioinnista. kelä
laadusta ja arvioinnista päihdetyössä Kimmo MäkelM kelä Asenne ratkaisee! Tää on työtä sydämell mellä Laadun ominaisuuksien jaottelu (Outinen ym. 1994) Toiminnan edellytysten laatu Toiminnan laatu Toiminnan
Lisätiedot