Kasvatuskumppanuus lasten hyvinvoinnin ja varhaisen tuen kivijalkana

Transkriptio

1 1 Tiivistelmä maakunnallisesta kehittämistyöstä : kasvatuskumppanuus Keski-Suomen Lapset ja perheet Kaste-hanke Paula Korkalainen Kasvatuskumppanuus lasten hyvinvoinnin ja varhaisen tuen kivijalkana Yhteistyömuotojen ja osaamisen uudistamisen tarpeiden herääminen Varhaiskasvatuksessa vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö on lapsen kasvun ja kehityksen perusta ja kivijalka. Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti silloin jos lapsella on kehityksensä kanssa pulmia tai vanhemmat tarvitsevat tukea vanhemman vastuiden toteuttamisessa. Lapsen ja perheen tukeminen toteutuu parhaiten moniammatillisen kasvatuskumppanuuden kautta ja osana arjen luonnollisia kohtaamisia ja osana lapsen tavallista arkea. Keski-Suomen varhaiskasvatushenkilöstön ammatillisen osaamisen arviointiin kohdistuneessa tutkimuksessa (Korkalainen 2009) varhaiskasvatushenkilöstö koki tarvetta yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen. Tutkimuksessa nousi esiin myös tarve kehittää uudenlaisia yhteistyömuotoja vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön ja vanhemmuuden tukemiseen. Näihin toimintatapojen uudistamistarpeisiin ja henkilöstön osaamisvajeisiin vastaamiseksi laadittiin yhdessä kuntien kanssa kehittämissuunnitelma ja kehittämistyö käynnistettiin Keski-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö VARKEn toimesta vuonna 2007 ja sitä jatkettiin Lapset ja perheet Kaste-hankkeessa vuosina Kasvatuskumppanuuskoulutukset kehittämisen tukena Kehittämisen työvälineeksi valittiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (Stakes) kehittämä kasvatuskumppanuuskoulutusmateriaali. Tätä materiaalia täydennettiin Keski-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö VARKEn muissa piloteissa ja toiminnassa tuotetuilla materiaaleilla kuten esimerkiksi päivähoidon turvallinen aloitus ja oma hoitajuus -pilotissa tuotetulla materiaalilla ja toimintamalleilla sekä Tunnemyhkyröitä ja sosiaalisia solmuja - prosessikoulutuksissa tuotetulla materiaalilla. Kehittämisen tavoitteena oli lisätä henkilöstön yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamista ja etsiä uusia toimintamuotoja vanhempien kohtaamisiin. Konkreettisena tavoitteena oli myös tukea kuntia omassa kehittämistyössään luomalla kestävä sisäisten kouluttajien verkostomainen toimintamalli, joka tukisi kunnissa ja yksiköissä tehtävää omaa kasvatuskumppanuuden kehittämistyötä. Kehittämistyön ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2008 Keski-Suomen varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö VARKE koulutti 14 kasvatuskumppanuuskouluttajaa. Kouluttajat olivat seitsemästä kunnasta eri puolilta Keski-Suomea. Suurin osa näistä kouluttajapareista käynnisti välittömästi valmistumisen jälkeen omissa kunnissaan ja seutukunnissaan peruskursseja. Toisessa vaiheessa vuonna 2009 koulutettiin 12 kouluttajaa lisää ja kolmannessa vaiheessa vuonna 2010 järjestettiin kolmas kouluttajakurssi. Näin maakuntaan saatiin kattava kasku-kouluttajaresurssi (40 kouluttajaa 12:ssä kunnassa), jotka toimivat sekä kouluttajina että tukijoina kuntien omassa kehittämistyössä. Moniin seutukuntiin on juurtunut tässä yhteydessä myös kuntien keskeinen yhteistyö, koska kasvatuskumppanuusteemojen kehittämisessä on antoisaksi ja järkeväksi havaittu peruskurssien järjestäminen yhdessä

2 2 (mm. Saarijärvi/Karstula/Kannonkoski/Kinnula/Kivijärvi/Kyyjärvi ja Keuruu/Multia/Petäjävesi/Uurainen). Kasvatuskumppanuuden peruskursseja on järjestetty vuosina yhteensä 11 eri puolilla Keski-Suomea. Pääsääntöisesti kukin kouluttajapari toteuttaa yhden koulutuksen / vuosi ja vastaa koulutuksiin osallistuneiden kaskuohjauksesta 5-12 kertaa. Peruskursseille ja kouluttajakoulutuksiin on osallistunut yhteensä noin 200 varhaiskasvattajaa, perhetyöntekijää tai perhetukikeskuksen työntekijöitä. Neljä peruskurssia on järjestetty monikunnallisesti. Useimmat peruskurssilaiset ovat voineet osallistua myös peruskurssin jälkeen toteutettaviin kasku-ohjauksiin. Osa näistä työmenetelmäohjausryhmistä on jatkanut yhteydenpitoa ja muodostanut näin omia vertaisverkostoja joko itseohjautuvina ryhminä tai kouluttajien koordinoimina ryhminä. Kasvatuskumppanuus on yksi päiväkotimme perusarvo Kesällä 2010 tehdyn Kaste-arvioinnin mukaan on kasvatuskumppanuuden kehittämistyön aikana ja kasku-koulutusten tuella henkilöstön yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen vahvistunut. Webropol -kyselyyn vastanneiden esimiesten ja konsultoivien erityislastentarhanopettajien mukaan on kasvatuskumppanuuden ajattelumalli tukenut uudistamaan vanhempien kanssa tehtävää työtä ja auttanut ammatillisuuden vahvistamisessa uudenlaisen työotteen löytymisessä. Palautteiden ja arviointikyselyn mukaan kasvatuskumppanuuden peruskurssit ovat olleet erityisesti vaikuttamassa henkilöstön osaamisen kehittymiseen ja uusien toimintatapojen omaksumiseen. Kasvatuskumppanuuden ajattelumalli tukee lasten ja perheiden kanssa työskentelyä ja vahvistaa yhteistyöperustaa erityisesti silloin kun lapsella on varhaisen ja erityisen tuen tarpeita: Ymmärrys lapsen tarpeista lisääntynyt ja valmiudet tarttua huolestuttaviin asioihin lisääntynyt! Helpompi ottaa vaikeitakin asioita esille keskusteluun vanhempien kanssa! Yhteistyöhön tullut varmuutta ja rohkeutta, uskalletaan ottaa asiat helpommin puheeksi. Työntekijöiden rohkeus tarttua asioihin on lisääntynyt. Vaikeissa asioissa sovittelutaito on myös kehittynyt ja intoa yhteistyön tekemiseen on tullut selvästi lisää. Vuorovaikutustaidot ovat selvästi kehittyneet sekä työyhteisössä että vanhempiin päin esim. hankalat ja vaikeat asiat on pystytty ottamaan esille dialogisesti ja vuorovaikutteisesti. Olen omaksunut uudenlaisen lähestymistavan vanhempiin ja moniammatillisiin työtiimeihin. Kasvatuskumppanuusajattelumalli on lisännyt ja kehittänyt yhteistyötä vanhempien kanssa. Kumppanuusperustainen luottamukseen perustuva työ- ja toimintapa on koettu mahdollisuudeksi käsitellä osapuolia askarruttavia asioita luonnollisissa arjen keskusteluissa silloin kun siihen on tarvetta. Kasvatusalan ammattilainen voi tukea vanhempaa ja hän saa tukea vanhemmilta omalle työlleen hyvän keskusteluyhteyden vallitessa. Henkilöstö on alkanut miettimään asioita enemmän vanhempien kannalta ja vuorovaikutus on avoimempaa: Yhteistyö vanhempien ja työntekijöiden kesken tiivistynyt ja kehittynyt.

3 3 Osallistuneet miettivät asioita enemmän vanhempien kannalta ja vuorovaikutus on avoimempaa. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö on nyt laadukkaampaa ja päivähoidon aloittamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Vanhemmat ovat saaneet äänensä kuuluville paremmin. Vanhempien kohtaamiseen on tullut lisää ammattitaitoa. Työntekijöiden motivaatio ja ymmärrys erilaisista elämänhistorioista ja niiden vaikutuksesta vuorovaikutukseen lisääntynyt. Myös vanhemman rooliin asettuminen on avannut puolustamaan työyhteisössä vanhempaa. Lapsen äänen kuuleminen vahvistunut. Keskusteluvalmiudet parantuneet päivähoidon aloitustapahtumassa: päivähoidon aloitukseen saatu jämäkkyyttä ja sisältöä enemmän kuin ennen! Systemaattinen paneutuminen kehittämisprosessin aikana kasvatuskumppanuusajattelumalliin ja kumppanuuden periaatteisiin on tukenut myös perheen kanssa käytäviä varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluja. Kehittämistyö on lisännyt myös ymmärrystä vanhempien osallistumisen merkityksestä. Kasvatuskumppanuusajattelu koetaan mahdollisuutena myös kasvatusyhteisöjen yhteisöllisyyden kehittämisessä: Luottamus, kunnioitus ja dialogisuus kehittyneet myös työyhteisössä ja ymmärrys erilaisista kohtaamistavoista lisääntynyt ja on saatu voimavaroja jaksamiseen. Kuinka tästä eteenpäin - juurruttaminen ja tulevaisuuden suunnitelmia Kasvatuskumppanuuden peruskursseille osallistuneet ovat arvioinnin mukaan ottaneet opitun käyttöön omassa työssään ja vieneet ajattelumallia omaan kasvatusyhteisöönsä. Kasvatuskumppanuuden uudistuneen ajattelutavan sisäistäneet ovat lisäksi järjestäneet yhteisöissään keskustelutilaisuuksia, teematilaisuuksia, esitelleet materiaaleja ja työstäneet materiaalia päivähoidon aloitukseen. Lisäksi kasvatuskumppanuutta on pohdittu kunnissa erilaisissa yhteistyötilaisuuksissa, vanhempainilloissa, työryhmissä, alueilloissa, henkilöstön suunnittelupäivillä ja kehittäjäverkostoissa. Esimiesten ja johtajien oma sitoutuminen, motivointipuhe ja teeman esillä pitäminen keskusteluissa on tukenut ajattelumallin juurtumista. Esimiesten sitoutuminen on mahdollistanut myös koulutuksiin osallistumisen. Verkottuminen. VARKE- hankkeen päätyttyä ja Kaste ykkösen päättyessä ovat kouluttajat vähitellen muodostaneet verkostoja omissa kunnissaan ja seutukunnissaan. Kouluttajaverkostojen lisäksi on useassa kunnassa muodostunut peruskurssien ja työmenetelmäohjausten jatkeeksi omia sisäisiä kasvatuskumppanuuden kehittäjäverkostoja. Verkostot kokoontuvat itseohjautuvasti keskustelemaan kasvatuskumppanuuteen liittyvistä teemoista ja kasvatuskumppanuuden herättämistä kysymyksistä (mm. Laukaassa, Keuruulla, Saarijärvellä ja Karstulassa). Sisäiset kasvatuskumppanuuskouluttajat muodostavat myös maakunnallisen kehittäjäverkoston. Kullekin alueelliselle kaskukouluttajaverkostolle on sovittu koordinaattori, joka voi kutsua verkoston koolle tarvittaessa ja vuosittaisiin vertaistapaamisiin.

4 4 Sonette yhteisöverkko. Kaskukouluttajaverkoston jäsenillä on myös mahdollisuus osallistua keskustelufoorumiin (ekollega) Keski-Suomen sosiaalialan henkilöstön Sonette - yhteisöverkossa. Verkkofoorumi mahdollistaa kokemusten ja koulutusmateriaalin vaihtamisen. Keskusteluareenalla pääsy edellyttää Sonetten käyttäjätunnuksia ja salasanan sekä erillisen sopimisen verkoston jäseneksi liittymisestä oman kunnan ATK-yhdyshenkilön kanssa. Kasvatuskumppanuus varhaiskasvatuksen kehittämisen ytimessä. Kuntien kanssa käydyissä keskusteluissa useimmat Keski-Suomen kunnat ovat asettaneet kasvatuskumppanuuden yhdeksi keskeisimmäksi kehittämisen kohteeksi tuleville vuosille. Hyvällä alulla olevan kehittämistyön jatkoksi tullaan henkilöstölle järjestämään edelleen kehittämistyötä ja ammatillista osaamista tukevia kasvatuskumppanuuden peruskursseja. Kasvatuskumppanuusajattelumallin syventämiseksi ja levittämiseksi on useiden kuntien kanssa luotu suunnitelmat systemaattisten ja säännöllisten koulutusten ja työmenetelmäohjausten toteuttamisesta lähivuosille. Syksyllä 2010 alkaa uusia peruskursseja mm. Wiitaunionissa, Äänekoskella ja Jyväskylässä. Uusi kurssi on alkamassa myös Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Kinnula seutukunnassa ja Saarijärvi ja Kannonkoski järjestää yhteisen peruskurssin keväällä Keuruulla ja Multialla on myös suunnitteilla kurssi tulevan toimintavuoden aikana. Jyväskylässä tullaan järjestämään vuosittain nonstop periaatteella kaksi peruskurssia syksyllä ja kaksi keväällä. Peruskurssien jatkeeksi järjestetään kasku-ohjauksia seuraavan toimintakauden aikana siten että koko prosessin kesto on noin vuosi. Lisäksi Jyväskylässä haetaan kokemuksia tulevan vuoden kuluessa koko kasvatusyhteisön kouluttamisesta kasvatuskumppanuuteen. Systemaattinen kasvatuskumppanuuden kehittämistyö jatkuu: tavoitteena on juurruttaa ajattelumalli koko Keski-Suomen maakuntaan ja tukea tätä kehittämistyötä kouluttamalla edelleen tulevan viiden vuoden aikana kaikki varhaiskasvattajat dialogisen kumppanuusajattelumallin mukaiseen työskentelyyn. Tavoitteena on siten uudistaa varhaiskasvatuksen palvelukulttuuria vanhempia osallistavampaan dialogiseen suuntaan ja syventää lapsi - vanhempi - kasvattaja -vuorovaikutussuhteita. Kasvatuskumppanuuden kehittäminen on sekä haaste että mahdollisuus myös työntekijöiden ammatillisuuden syventämiseen. Tavoitteeksi voidaan asettaa myös työ- ja kasvatusyhteisöjen kehittäminen dialogisiksi ja yhteistyön kehittäminen kumppanuusperiaatteiden mukaisiksi. Tavoitteena on kehittää myös kasvatuskumppanuuskoulutuksia ja olemassa olevaa materiaalia siten että samoissa koulutusryhmissä voisi olla myös muita lasten ja perheiden kanssa toimivia ammattilaisia yhteisen näkemyksen luomiseksi ja perhepalveluiden kehittämiseksi. Koulutusmateriaali on tällä hetkellä kohdennettu lähinnä varhaiskasvatuksen ammattilaisille, mutta kouluttajien käytössä olevaa manuaalia ollaan kehittämässä edelleen mm. Espoossa ja Hämeenlinnassa saatujen kokemusten perusteella moniammatillisia ryhmiä enemmän palveleviksi. Myös työmenetelmäohjaukseen on toiveita saada oma ohjaajan käsikirja (THL). Lisätiedot: Paula Korkalainen, puh tai paula.korkalainen[at]jkl.fi Keski-Suomen lapset ja perheet Kaste -hankkeen tiedotussivut: Liite: Kasvatuskumppanuuskouluttajat

5 5 Lähteet: Kaskela, M. & Kekkonen, M Kasvatuskumppanuus kannattelee lasta Opas varhaiskasvatuksen kehittämiseen. STAKES Oppaita 63. Vaajakoski: Gummeruksen kirjapaino. Korkalainen, P Riittämättömyyden tunteesta osaamisen oivallukseen. Ammatillisen asiantuntijuuden kehittäminen varhaiserityiskasvatuksen toimintaympäristössä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 363. Jyväskylä: Jyväskylä University Printing House.