Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke

Transkriptio

1 1

2 PaKaste työseminaarit - osahankkeiden kesken tiivistä yhteistyötä 2

3 Koillismaa: Kuusamo, Posio, Taivalkoski Peruspalvelukuntayhtymä Kallio: Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska Peruspalvelukuntayhtymä Selänne: Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi Kuntatoimijoiden lisäksi mukana seurakuntien ja järjestöjen lapsiperhepalveluiden henkilöstöä Kytkeytyy alueilla jo aiemmin tehdyn kehittämistyön verkostoihin (Varhis-hanke ) Kehittämiskoordinaattori Anu Määttä ( ) (Kuusamo-Taivalkoski-Posio) Kehittämiskoordinaattori Kirsi Anttila ( ) Projektipäällikkö Aira Vähärautio ( ) Kehittäjätyöntekijä (50 %) Paula Loukkola ( ) Kristiina Huttunen harjoittelija kasvatuspsykologian maisteriopiskelija 3

4 Pohjoisen alueen Kaste-hanketta hallinnoi Kolpeneen palvelukeskus Lapsen hyvä arki-hanketta hallinnoi Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Oulun yliopiston kanssa tehty yhteistyösopimus Kehittämiskoordinaattorit ovat työsuhteessa Kuusamoon (Anu Määttä) sekä Kallioon (Kirsi Anttila) Projektipäällikön palkkauksesta 50% tulee Posken perusrahoituksesta ja 50 % hankkeesta työsuhde Poskeen Kehittäjätyöntekijä (Paula Loukkola) työsuhteessa Kallioon Hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut , ja pöytäkirjat verkkosivuilla 4

5 Päätavoitteena on lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen sekä lasten ja perheiden palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen: 1. Moniammatillisen kumppanuuden edistäminen, yhteisten moniammatillisten toimintamallien ja verkostojen kehittäminen ja vahvistaminen lasten ja lapsiperheiden palvelujen tarjoajien välille. 2. Varhaisen tunnistamisen ja tukemisen edistäminen sekä lasten eri elämän piireissä tapahtuvan kasvatuksellisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukeminen. 5

6 3. Lasten ja perheiden palveluissa työskentelevän henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittäminen. 4. Kuntien ja muiden tahojen välisen yhteistyön ja yhteisen työn tapojen vahvistaminen lasten ja lapsiperheiden palveluissa asiakkaan osallisuus huomioiden. 5. Tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön työn välisen yhteyden kehittäminen. Tavoitteena on luoda hankkeen aikana kehittämisalueille toimiva, ennaltaehkäisevän ja varhaisen puuttumisen yhteistyö- ja kumppanuusmalli sekä kehittää uusia lasten ja perheiden hyvinvointia tukevia työtapoja ja työkäytänteitä. 6

7 Kehittämisalueille on perustettu kehittämistiimit ja paikalliset t Kehittämistiimit ovat vahvistaneet alueiden kehittämissuunnitelmat, joita on konkretisoitu työryhmien työskentelyssä - tarkemmat kehittämisen teemat ja toteutussuunnitelmat (pilottiyksiköt) Kehittämissuunnitelmat on laadittu kehittämiskoordinaattoreiden johdolla yhteistyöprosessissa, jossa on hyödynnetty alueilla aiemmin tehtyjä kehittämissuunnitelmia ja hankkeita kuultu alueiden työntekijöitä, kehittämistiimien ja työryhmien jäseniä kerätty arviointi- ja palautetietoa lapsiperhepalveluiden asiakkailta (Bikva-arvioinnit ja vertaishaastattelut) 7

8 Kehittämisen kohteita mm. lapsiperhepalveluiden palveluprosessien ja yhteistyökäytäntöjen analyysi esim. palveluoppaiden laatiminen perheiden käyttöön moniammatillisten yhteistyökäytäntöjen kehittäminen esim. 4-vuotistarkastusten mallinnus neuvolan ja päivähoidon yhteistyönä, varhaisen tuen prosessit asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen esim. Koillismaalla työntekijöiden koulutusta, Pyhäjärven päiväkodissa lasten osallisuuden kehittämisprosessi varhainen tuki ja kasvatuskumppanuus esim. kasvatuskumppanuus peruskoulutusryhmät, kouluttajakoulutus, työmenetelmäohjaus varhaisen tuen työmenetelmäosaamisen vahvistaminen esim. Huoli puheeksi, vanhemmuuden roolikartta, vanhemmuuskortit, perhenavigaattori 8

9 varhaiskasvatussuunnitelmaprosessit esim. kuntayhtymän yhteiset Vasut (Kallio ja Selänne), lapsikohtaiset Vasu-prosessit (varhainen tuki ja tunnistaminen) Pedagoginen kehittäminen esim. pedagoginen johtajuus, omahoitajatyötapa (Taivalkosken ryhmis), päivähoidon aloittaminen (mallinnus), perhepäivähoidon kehittäminen (Kallio ja Selänne) Perhetyö (neuvola, lastensuojelu) ja avoimet perhepalvelut esim. uusien palvelukonseptien kehittäminen, työmenetelmäosaamisen vahvistaminen Kehittämistyön prosessia ja tuloksia dokumentoidaan hankkeen verkkosivuille 9

10 Muodostettu alueellinen kehittäjäverkosto, joka koostuu Pohjois-Pohjanmaan sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan oppilaitoksista ja korkeakouluista, järjestöjen ja seurakunnan edustajista Käynnistetty tiivis yhteistyö alan opiskelijoiden ja opettajien kesken Oulun yliopiston varhaiskasvatuksen opiskelijoiden tutkimus- ja kehittämistyön käytännön työskentelyn toteutus kehittämiskoordinaattorin johdolla syksy 2009 ja kevät 2010 hanketyöntekijöiden vierailut oppilaitoksiin perustettu opinnäytepankki rekrytoitu kouluttajia ja konsultteja yksittäisiin kehittämisen teemoihin (tuetun prosessikehittämisen malli) 10

11 Käynnistetty kehittämistyön tukiprosesseina kaikilla kehittämisalueilla keskeiset koulutukselliset prosessit Varhaiskasvatuksen johtamisen prosessikoulutus Ediva Oy/Sanna Parrila kevät 2010 ja syksy 2010 Kasvatuskumppanuuskouluttajakoulutus Marjatta Kekkonen ja Aini Ronkainen (THL) kevät 2010 Moniammatillisen kehittämisen ohjausprosessi Arja Veijola ja Hilkka Honkanen (Oamk) - kevät 2010 kevät 2011 Työryhmien ja pilottiyksiköiden työskentelyyn kohdennetaan myös koulutusta ja konsultaatiota tuetun prosessikehittämisen mallin mukaisesti - syksy 2010 Kehittämistyön tuloksia levitetään koko Lapsen hyvä arkihankkeen toiminta-alueelle ajankohtaisfoorumeissa syksy kevät 2011 Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä ohjelma jaossa 11

12 Pohjoisen alueen Kaste PaKaste Neuvottelukunta Lapin osahanke Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Keski-Pohjanmaa Nuppu Kainuu Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen Varhaiskasvatuksen Kuusamon Alueellinen kehittäjäverkosto Ohjausryhmä Varhaisen tuen Varhaisen tuen Posion Perhepäivähoidon kehittäminen yhteinen Taivalkosken 12

13 Lapsen arki on siinä hetkessä, joka on tässä ja nyt Lapsi kaipaa arjen tahtiin hitautta ja leppoisuutta rauhallista leikkiä kavereiden kanssa (Taina Kyrönlampi-Kylmänen) yhdessäoloa vanhempien kanssa ja kiireetöntä läsnäoloa riittävästi unta Meidän aikuisten tehtävänä on pysähtyä kuuntelemaan lasta sekä mukauttaa aikuislähtöistä arjen rytmiä enemmän lapsen tarpeita vastaavaksi 13