YHTEISÖTALOUS MAASEUDULLA - KOKEMUSTEN ARVIOINTIA JA NÄKEMYKSIÄ

Transkriptio

1 YHTEISÖTALOUS MAASEUDULLA - KOKEMUSTEN ARVIOINTIA JA NÄKEMYKSIÄ -Margita Lukkarinen, toimitusjohtaja -Kokkotyö-säätiö

2 YHTEISÖTALOUDEN MATKASSA Kylien kehittämistä Kokkolassa perusturvakeskuksen viranhaltijana Kylä Palveluyrittäjänä hanke yhteydet Jämtlandiin ja muuhun Ruotsiin Osuustoiminnan kehittäminen, Vaasan läänissä, Mittnorden, valtakunnallisesti, Euroopassa CECOP, REVES, Coop Finland, Kosti Yhteisötalous, paikallinen kehittäminen, työllisyys, sosiaalinen yrittäjyys, Kylätalous - Coop Consult, konsultointi, arviointi Aluekehittäminen elinkeinotoiminta - hyvinvointiyrittäjyys - naisten yrittäjyys

3 YHTEISÖTALOUS KÄSITTEENÄ Yhteisötalous on osuuskuntien, keskinäisten yhtiöiden, yhdistysten ja säätiöiden harjoittamaa taloudellista toimintaa jonka tavoitteena on demokraattisen yhteistyön avulla edistää jäsenen ja ympäröivän yhteisön sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää hyvinvointia Niina Immonen 2004 Yhteisötalous; osuuskuntien, keskinäisten yhtiöiden, yhdistysten ja säätiön harjoittama taloudellinen toiminta Kielitoimiston sanakirja 2004

4 KYLÄTALOUS YHTEISÖTALOUDEN KÄSIKIRJA Yhteisötalous koostuu järjestöistä ja yrityksistä, joissa ihmiset ovat toiminnan keskipisteenä. Tavoitteita toteutetaan jäsenten tarpeet huomioon ottaen yhteisöllisesti ja demokraattisesti johdetuissa yrityksissä, joissa jäsenet ovat osallisia ja heillä on oikeus päättää yhdessä yrityksen asioissa. Ne luovat mielekästä työtä ja laadukkaita työpaikkoja, joissa keskeistä on yhteisön eheyttäminen, sosiaaliturva ja paikallinen kehitys. Samalla luodaan palveluja sinne, missä niitä tarvitaan ja paikataan julkisen sektorin jättämiä aukkoja, esimerkiksi kun toimintaa on lakkautettu taloudellisten edellytysten puutteessa.

5 YHTEISÖTALOUS MEILLÄ JA MUUALLA Sektoreiden välistä rajankäyntiä ei mistään kotoisin Yrittäjyys- työllisyys-sosiaali- ja terveyssyrjäytyminen-maaseutu Komissiossa yrittäjyyden, sosiaali- ja työllisyysasioiden pääosasto Alueiden komitea kumppanuus Parlamentti SE intergroup 10 % osuus Euroopan työllisyydestä 9 miljoonaa työntekijää Ruotsissa kehittämistoimintaa kattavasti luvulta, LKU nykyään Coompanion

6 ALUEIDEN KOMITEAN KIINNOSTUS Kumppanuus viranomaisten kanssa kehittämisstrategioiden toteuttamisessa ja paikallista hyvinvointia kehitettäessä Lisäarvon tuottaminen kehittämistoimintaan: luo sosiaalista pääomaa, aktivoi kansalaisia ja luo sosiaalista yhteenkuuluvuutta Monipuolistaa eurooppalaista yhteiskunta- ja talousmallia Luo uutta yrityskulttuuria ja uusia yrityksiä Sekoittaa erilaiset resurssit luo uutta työtä Aktivoi ihmisiä paikallisella tasolla Muuttaa passiivista työvoimapolitiikkaa aktiiviseksi

7 MATKALLA JAPANIIN Jämtlannin asukasluku ja asukastiheys 3,3 as/km². Östersund suurin kaupunki Yhteisöllisestä yrittäjyydestä vanhustenhuollossa vientituote Äldrekooperativet Ingelsgården i Lövvik Brismarksgården i Hoting Kretsloppshuset i Mörsil Moosegarden Coompanion 2/3 alueellinen rahoitus (järjestöt, julkinen sektori, konsulttitoiminta, Eu-rahoitus). 1/3 valtion rahoitus (Tillväxtverket (NUTEK)

8 MENESTYSTEKIJÖITÄ PAIKALLISUUS OSALLISUUS KUMPPANUUS LUOTTAMUS VASTUU TALOUDELLISUUS RAKENTEET

9 PAIKALLISUUS Paikalliset tarpeet paikalliset ratkaisut Paikallisen osaamisen hyödyntäminen Paikallisten vahvuuksien hyödyntäminen Tunnistaminen ja tunnustaminen Parempia ja laadukkaampia työtilaisuuksia ja palveluja Uusia innovaatioita (Moosegarden, Kretsloppshuset) Palvelukombinaatioita (Sokoja, Velkua)

10 OSALLISUUS Yhteissuunnittelu (IMMI, Kulturmontörerna) Kuuleminen ja kuunteleminen Yhteiset areenat (senioriasuminen Psaaressa) Palvelunkäyttäjä palveluntuottaja yrityksen osakas (Ingelsgården) B-joukkue yrittäjänä (Vägen Ut, Basta) Rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta Empowerment -ilman käyttäjien osallistumista voimaantuminen ei toteudu vaan patriarkaalinen suhde kaikkitietävä asiantuntija ja passiivisesti vastaanottava asiakas jatkuu Advocacy - företrädarskap

11 KUMPPANUUS Kaikki työpaikat luodaan ja menetetään paikallisella tasolla Yhteistyöstä aitoon kumppanuuteen Strateginen suunnittelu ja toteuttaminen Sektorirajojen ylittämistä Luovuutta perinteiseen virkamiestyöhön Palveluseteli LOV toimivat markkinat Monivuotisia kehittämisohjelmia

12 LUOTTAMUS - VASTUU Osaaminen ammatillisuus Pitkäjänteisyyttä toimintaan Realistiset odotukset Avoimuus päätöksenteossa ja toiminnassa Yhteisöllisen toiminnan tunnukset (takaako merkki Sosiaalinen yritys yhteisöllisesti toimimisen?) social entrepreneurship samhällsföretagande Pelasta maailma ja tule rikkakksi Alueellinen sosiaalinen vastuu TSR Tunnustettujen verkostojen merkitys

13 TALOUDELLISUUS Ei mitata vain kustannuksina Yhteiskuntavoitto on mitattavissa (sosiaalinen / sosioekonominen tilinpäätös, SYTA-analyysi) Vägen ut- Basta arviointi (Equal) 120 milj. SEK/vuosi asukkaan kunnan päihdetyön vuosibudjetti 1 milj. SEK/vuosi/työntekijä Suuret voittajat oikeuslaitos, sosiaalitoimi ja vakuutusyhtiöt (kumppaneita?) Green Care miten myydä palvelu kunnille ja muille?

14 RAKENTEET LAKI JA TUKI - LOU estänyt moninaisuuden kehittämistä hoivasektorilla Ruotsissa, pienet yhteisölliset yritykset eivät voineet kilpailla isojen kanssa - LOV lagen om valfrihetssystem mahdollistaa ja Coompanionin tukee toimijoita kouluttamalla ja neuvomalla SOCIAL CLAUSES HANKINNASSA PYSYVÄ TUKIRAKENNE - erikoistuneet neuvontakeskukset joka läänissä Coompanion ja Kvinnors resurscentra Uusyrityskeskukset, Yritys-Suomi, TEM

15 TUTKIMUKSEN AIHEITA?...

16 KIITOS!