Suomen tekevin korkeakoulu KAMK 20-toimintasuunnitelma
|
|
- Tuula Jurkka
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Suomen tekevin korkeakoulu KAMK 20-toimintasuunnitelma Hyväksytty Kajaanin ammattikorkeakoulun johtokunnassa
2 2 Sisältö KAMK:n strategisen kehittymisen lähtökohdat... 3 KAMK 20-strategia... 3 KAMK 20-toimenpideohjelma... 3 KAMK 20-toimintasuunnitelman periaatteet... 3 Toimintasuunnitelman tausta ja tavoitteet... 3 Toimintasuunnitelman tarkoitus... 4 Toimintasuunnitelman jalkauttamisen periaatteet... 4 KAMK 20-toimintasuunnitelman osa-alueet... 5 Toimintasuunnitelma ylin taso... 5 Strategisen johtamisen kehittäminen... 7 Koulutustoiminnan kehittäminen... 9 Opiskelijavetoisen kehittämistoiminnan kehittäminen TKI-toiminnan kehittäminen Yhteisten toimintamallien ja -ympäristöjen kehittäminen Toimintasuunnitelman jalkauttamisen aikataulu Suunnittelun ja jalkautuksen aikataulu Seurannan periaatteet... 17
3 3 KAMK:n strategisen kehittymisen lähtökohdat KAMK 20-strategia Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK) on vahva kansallinen korkeakoulu, jonka ensisijaisena tavoitteena on edistää Kainuun kehittymistä korkeakoulutasoisen osaamisen, osaajien ja kehittämistoiminnan avulla. KAMK:n toimintaa ohjaavana visiona on olla Suomen tekevin korkeakoulu, joka kuvastaa KAMK:n pyrkimystä aktiiviseen toiminta-alueensa kehittämiseen. Kainuun kehittymisen tukemisen lähtökohtana on integroida asiantuntijaorganisaation henkilökunta ja opiskelijat osaksi aluekehitystyötä. Vision toteuttaminen tukeutuu laajaan alueelliseen yhteistyöhön. KAMK tulee jatkossa vastaamaan yksin Kainuussa järjestettävästä nuorten pysyvästä, tutkintoon johtavasta korkeakoulutasoisesta koulutuksesta. KAMK:n vahvasti alueellisiin tarpeisiin pohjautuva toiminnan ja vaikuttavuuden kehittäminen on koko Kainuun kehittymisen kannalta kriittistä. KAMK 20-strategia on luonteeltaan rakenteellinen, toiminnallinen ja kulttuurillinen muutos, jolla pyritään ensisijaisesti vahvistamaan aluevaikuttavuutta ja saavuttamaan entistä vahvempi toimintavalmius ja alueellinen asema. KAMK 20-strategia on kuvattu tarkemmin Suomen tekevin korkeakoulu KAMK 20- strategia -nimisessä dokumentissa KAMK 20-toimenpideohjelma KAMK:n toimenpideohjelma perustuu KAMK 20-strategiassa esitettyihin tavoitteisiin ja kuvaa vision toteuttamisen osa-alueita keskeisimpien kehittämistavoitteiden, niitä kuvaavien mittareiden, yhdessä määriteltyjen tavoitteiden sekä pääasiallisten toimenpiteiden kautta. Toimenpideohjelma kuvaa KAMK:n keskeisimmät kehittämisalueet ja tavoitteellistetut keinot strategian toteuttamiselle. Toimenpideohjelma on ensisijaisesti KAMK:n organisatorista kehittämistä ja kehittymistä kuvaava työkalu, jonka keskeisimpinä sidosryhminä toimivat KAMK:n ylin johto, Kajaanin kaupunki (ylläpitäjä) sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö. Toimenpideohjelma Suomen tekevin korkeakoulu KAMK 20-toimenpideohjelma nimisessä dokumentissa. KAMK 20-toimintasuunnitelman periaatteet Toimintasuunnitelman tausta ja tavoitteet KAMK:n strateginen kehittyminen alkoi syksyllä 2010, jolloin KAMK 20-strategia hyväksyttiin Opetus- ja kulttuuriministeriössä. Toimenpideohjelmaa ja toimintasuunnitelmaa on työstetty keväällä 2011 ja työtä jatketaan edelleen. Kehittämistyön tueksi KAMK:uun palkattiin kullekin osaamisalueelle kehittäjä-rooliin työntekijä. Kevään 2011 aikana tavoitteena on ollut selvittää, kuinka KAMK:n olemassa olevia vahvuuksiamme tullaan edelleen vahvistamaan ja kuinka keskeisimpiin kehittämiskohteisiin tullaan vastaamaan.
4 4 Tässä toimintasuunnitelmassa kuvataan vain KAMK 20-strategian toteuttamisen kannalta oleellisimmat toimenpiteet. Sama periaate koskee myös erilaisia strategisia kumppanuusmuotoja, kuten CEMIS (Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus)- ja AIKOPA (Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelukeskus) -keskuksia, joiden toiminnan kehittäminen perustuu Kajaanin korkeakoulukonsortion strategiaryhmän hyväksymiin toimintasuunnitelmiin. Tämän toimintasuunnitelman tausta-aineistona toimii Kainuussa viime vuosina toteutetut selvitykset, joista keskeisimpiä ovat Kainuulaisten välittäjäorganisaatioiden yhteistyöselvitys sekä Kainuun korkea-asteen koulutuksen kehittämistyöryhmän loppuraportti. Johtamisjärjestelmän kehittämisen yhteydessä on myös linjattu, että toimintasuunnitelma korvaa keväällä 2010 toteutetut painoalojen kehittämissuunnitelmat. Toimintasuunnitelman tarkoitus Toimintasuunnitelma kuvaa hallitut, resursoidut ja aikataulutetut konkreettiset kehittämistoimet, joilla toimenpideohjelmassa määriteltyjä tavoitteita toteutetaan ja sitä kautta KAMK:n visiota tavoitellaan käytännössä. Toimintasuunnitelmassa määritellään toimenpideohjelmassa esitettyjen tavoitteiden toteuttamisen edellyttävät toimenpiteet yksityiskohtaisella, työnjohdollisella tasolla. Toisin sanoen toimintasuunnitelma konkretisoi KAMK 20-strategian ja toimenpideohjelman tavoitteet toimenpiteiksi. Toimintasuunnitelma on KAMK:n keskeinen operatiivisen johtamisen väline. Toimintasuunnitelma koostuu tasoista, joista kolme ensimmäistä tasoa on esitetty tässä toimintasuunnitelmassa. Toimintasuunnitelman ensimmäinen taso on esitetty KAMK 20-toimenpideohjelmassa. Kolmannen tason toimenpiteet muodostavat osaamisalueiden palvelustrategioiden sisällön, jotka tavoitteellistetaan ryhmien/tiimien ja sitä kautta yksilöiden työnkuviin kevään 2012 aikana. Näin ollen tässä dokumentissa esitetään kolmannen tason toimenpiteet ilman aikatauluja ja resursointia. Tavoitteiden läpikäynti tapahtuu osaamisalueiden johtoryhmissä ja nivoutuu edelleen KAMK:n johtamisen vuosikelloon. Toimintasuunnitelman jalkauttamisen periaatteet Toimintasuunnitelma kohdennetaan KAMK:n strategisiin kehittämiskohteisiin. Toimintasuunnitelma koostuu viidestä toimintasuunnitelman osa-alueesta, joiden pääasiallisena omistajana toimii KAMK:n johtoryhmä. Toimenpideohjelman mukaisesti kustakin osa-alueesta vastaa erikseen nimettävä johtaja, joka on KAMK:n johtoryhmän jäsen. Toimintasuunnitelman jatkokehityksen aikataulu ja periaatteet on esitetty tämän dokumentin kohdassa Suunnittelun ja jalkautuksen aikataulu. Johtajien operatiivisen tason yhteistyökumppanina toimii osaamisalueille kehittäjä, myöhemmin kehittämispäällikkö-rooliin nimetyt henkilöt. Kehittämispäälliköiden keskeisimpänä toimenkuvana on edistää oman osaamisalueensa strategista TKI- ja opiskelijavetoisen kehittämistoiminnan kehittymistä. Heidän roolinsa opetuksen ja TKI:n integraatiossa on siten keskeinen. Yliopettajien rooli tukee kehittämispäälliköiden työtä koulutuksen näkökulmasta. Opettajat, varsinkin yliopettajat ja kehittämispäälliköt tekevät yhteistyötä opiskelijavetoisen kehittämistoiminnan edistämiseksi yhdessä INNOVA-tiimin kanssa.
5 5 KAMK 20-toimintasuunnitelman osa-alueet Toimintasuunnitelma ylin taso KAMK:n koko organisaatioon kohdentuvat viiden kehittämiskohteen toimenpidekokonaisuudet ja niiden karkea aikataulu on esitetty Taulukossa 1. KAMK:n strateginen uudistuminen on merkittävä ja resursseja vaativa muutos. KAMK on strategisen kehittymisen alkutaipaleella. Strateginen uudistuminen nähdään mahdollisuutena. Asiantuntijaorganisaation kulttuurin muutos vaatii aikaa, koska perustoiminnan edellytykset on pystyttävä säilyttämään läpi muutosvaiheen. Näin ollen vain muutamaa koko organisaatiota koskevaa kehittämiskohdetta pystytään viemään yhtä aikaa eteenpäin. Toimintasuunnitelmalla tavoitellaan KAMK:n toiminnan kehittämistoiminnan systematisointia ja jäntevöittämistä. KAMK:ssa tehtävä kehittämistyö halutaan kohdentaa strategisten tavoitteiden saavuttamiseen. toimenpiteet linkittyvät kehittämisalueisiin ja niihin sidottuihin mittareihin. Konkreettisten toimenpiteiden linkittäminen tuloksellisuutta mittaaviin indikaattoreihin on tärkeää, koska jatkossa ammattikorkeakoulujen rahoitus tulee perustumaan yhä vahvemmin tuloksiin. Toisaalta toimintasuunnitelman avulla pyritään viestittämään KAMK:n henkilökunnalle, yhteistyökumppaneille ja keskeisimmille sidosryhmille KAMK:n pääasiallisten kehittämisresurssien kohdentuminen. Toimintasuunnitelman tarkoituksena ei kuitenkaan ole millään tavalla estää järkevien ja kokonaisuuden kannalta suotuisten, toimintasuunnitelmassa määrittelemättömien kehittämistoimenpiteiden käynnistämistä. Toimintasuunnitelma rakentuu siten, että toimenpidekokonaisuuksia voidaan pitää varsinaisista toimenpiteistä koostuvina hankeaihioina. KAMK 20- toimenpideohjelmassa esitetyn johtamisjärjestelmän ja johtamisen työkalun kautta Toimintasuunnitelman osa-alueet on purettu seuraavissa alikappaleissa auki. Kokonaisuuden kannalta merkittävin KAMK:n toiminnallinen kehittämisen osa-alue on KAMK:n laajuisen tekemällä oppimiseen perustuvan pedagogisen mallin käyttöönotto. Mallin avulla pyritään muuttamaan koko organisaation toimintakulttuuria, joka siten heijastuu kaikkien kehittämiskohteiden sisältöihin. Tekemällä oppimisen pedagogista mallia pilotoidaan parhaillaan KAMK:n tietyissä toiminnoissa, kuten pelialalla ja Myötätuuli-oppimisympäristössä. Toimintasuunnitelmataulukoissa esitettyjen pääasiallisten toimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen karkean aikataulutuksen kuvaamiseen on käytetty seuraavia symboleita - S = Suunnittelu - T = Toteutus
6 6 TAULUKKO 1. KAMK:n koko organisaatiota koskeva alustava toimintasuunnitelma
7 7 Strategisen johtamisen kehittäminen Strategisen johtamisen kehittämisen toimintasuunnitelma (Taulukko 2) koostuu kahdesta erityyppisestä toimenpidekokonaisuudesta. Johtamisjärjestelmän kehittämisen avulla yksinkertaistetaan ja yhtenäistetään organisatorisia toimintaperiaatteita ja -malleja. Johtamisjärjestelmän kehittämisen sekä yhteisten toimintamallien ja -ympäristöjen (kohta Yhteisten toimintamallien ja -ympäristöjen kehittäminen, Taulukko 6) toimintasuunnitelmat linkittyvät siten vahvasti toisiinsa. Toisaalta strategisen yhteistyön kehittämisen avulla luodaan edellytyksiä koulutuksen ja TKI-toiminnan kehittymiselle. Johtamisjärjestelmän kehittäminen pitää sisällään KAMK:n strategisen kehittymisen kannalta oleellisimmat toimenpiteet. Keskeisessä asemassa on osaamisalueperustaisen organisaatiorakenteen ja -toiminnan kehittäminen. Johtamisjärjestelmän nivominen operatiivisen toiminnan johtamisen työkaluihin realisoi KAMK:n kehittämisen tavoitteet toimenkuviin asti. Johtamisjärjestelmän kehittämisen tarkoituksena on mahdollistaa tekevä korkeakoulu -teeman mukaisen pedagogisen mallin toteuttaminen ja siten KAMK:n vision saavuttaminen sekä varmistaa riittävät toiminnan ja aluevaikuttavuuden edellytykset. Strategisten kumppanuuksien kehittämiseen, erilaiseen strategiseen yhteistyöhön panostetaan sekä KAMK:n kansallisen roolin ja aseman vahvistamiseen liittyvät toimenpiteet ovat toinen strategisen johtamisen ja ajattelun kehittämisen osa-alue. Strategiset kumppanuudet on jaettu karkeasti kolmeen osaan. Kajaanin korkeakoulukonsortion toimintaa kehitetään CEMIS- ja AIKOPA-keskusten olemassa olevien toimintasuunnitelmien mukaisesti. Konsortion strategiaa ollaan kehittämässä kattamaan Kainuussa toimivien korkeakoulujen toiminnot yhteisen, Kainuun kehittymistarpeisiin perustuvan tavoiteasetannan kautta. Kainuun korkeakoulustrategia esitellään ja sen jatkosta neuvotellaan Kajaanin yliopistokeskusneuvotteluissa syksyllä Strategian sisällöstä ja etenemisestä on sovittu Kajaanin korkeakoulukonsortion strategiaryhmässä. Ammattikorkeakoulutasoinen yhteistyö perustuu KAMK:n osaamisalueisiin ja verkostomaiseen yhteistyöhön. KAMK:lla ja RAMK:lla on 04/2011 allekirjoitettu strateginen kumppanuussopimus, joka ensivaiheessa kohdentuu rakennustekniikan koulutuksen ratkaisuihin. RAMK aloittaa syksyllä 2012 rakennustekniikan koulutuksen Kajaanissa. Sopimus sisältää kaivannaisalaan nivotun insinöörikoulutuksen ja TKI:n yhteistyöesityksen valmistelun RAMK:n, KTAMK:n ja Oulu Mining Schoolin kanssa. Yhteistyön toteuttamismahdollisuuksista neuvotellaan Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa syksyn 2012 tulosneuvotteluissa, joissa KAMK:n tavoitteena on saada kaivannaisalan koulutusoikeus itselleen. DIAK:n kanssa on allekirjoitettu aiesopimus (03/2011) sosionomikoulutuksen aloittamisesta Kajaanissa vuonna KAMK jatkaa aktiivista, pääsääntöisesti valtakunnallista koulutuksen vientiä omilla vahvuusalueillaan. Kuusamon kaupungin kanssa allekirjoitetun, vuoteen 2015 ulottuvan sopimuksen puitteissa KAMK vie kaikkiin osaamisalueisiinsa liittyvää koulusta Kuusamoon. Sopimus sisältää myös hankeyhteistyömahdollisuuden. Restonomi-koulutusta viedään vastaavasti Ouluun toisen peräkkäisen opiskelijaryhmän muodossa.
8 8 TAULUKKO 2. Strategisen johtamisen kehittämisen toimintasuunnitelma
9 9 Kansainvälistä yhteistyötä kehitetään KAMK:n sisäisen selvityksen perusteella tarkoin valittujen strategisten KV-kumppaneiden kanssa. Jokaiselle osaamisalueelle on määritelty KV-kumppanit, joiden yhteistyön edistämiseen panostetaan. Pisimmällä neuvottelut ovat pelialalla. Ruotsissa sijaitsevan Skövden yliopiston kanssa tavoitteena on solmia strateginen kumppanuussopimus vuoden 2011 aikana. Kaksoistutkintoja KAMK:lla on kahden kansainvälisen korkeakoulun kanssa, kahden uuden sopimuksen työstäminen on parhaillaan menossa. Alueellisen yhteistyön kehittymisen edellytysten luonti etenee strategiassa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti. Kajaanin kaupunkikonsernin kanssa ollaan pitkällä neuvotteluissa, jonka mukaan konserni toimisi jatkossa KAMK:n oppimisympäristönä. Vastaavasti Kainuun maakunta -kuntayhtymän, varsinkin sen SOTE-alan kanssa yhteistyö tiivistyy vuoden 2011 loppuun mennessä allekirjoitettavan yhteistyösopimuksen määrittelemissä puitteissa. Yhteistyösopimuksen tarkoituksena on pystyä yhdessä vastaamaan yhä kasvavaan SOTE-alan palvelutarpeeseen uusien innovaatioiden avulla. Kainuun toisen asteen koulutuksen kanssa tehtävä yhteistyö sisältää kampusalueen kehittämisen sekä infrastuktuurien ja osaamisen yhteisen kehittämisen. Yritysyhteistyötä kehitetään INNOVA-hankkeen periaatteiden mukaisesti. Koulutustoiminnan kehittäminen Koulutustoiminnan kehittämisen toimintasuunnitelma on esitetty Taulukossa 3. Koulutustoiminnan, opiskelijavetoisen kehittämistoiminnan sekä TKI-toiminnan kehittäminen nivoutuvat vahvasti toisiinsa tekemällä oppimiseen perustuvan pedagogisen mallin käyttöönoton ja siten organisatorisen toimintakulttuurin muutoksen kautta. Koulutustoiminnan kehittämisen tarkoituksena on vahvistaa KAMK:n opetuksen profiilia, sisältöjä ja osaamista. Keskeinen osa tätä toimintasuunnitelman osaa on henkilöstön osaamisen kehittäminen, joka linkittyy laatujärjestelmän kehittämiseen ja sen yhteisten toimintatapojen määrittelyyn ja käyttöönottoon. Resursoinnin, roolituksen ja työsuunnittelun kehittämisen sekä osaamisen kasvattamisen kautta opetushenkilökunnan työnkuvaa ja ajankäyttöä jäntevöitetään ja vision mukainen tekeminen mahdollistetaan. Opetussuunnitelmien modularisointi perustuu KAMK:n sisäinen poikkialaisen yhteistyö mahdollistamiseen niin opettajien kuin opiskelijoiden osalta. Moduulien avulla opiskelijat voivat monipuolistaa ammatillista osaamistaan valitsemalla opintokokonaisuuksia muilta osaamisalueilta. Moduulit mahdollistavat myös strategisten kumppaneiden nykyistä tarkoituksenmukaisemman hyödyntämisen opetuksessa sekä kurssien käytännön toteutuksen nykyistä tarkoituksenmukaisemman hallinnoinnin. Osaamisalueita tullaan kehittämään kansallisesti vetovoimaisiksi selkeän ja toisiaan tukevan profilaation avulla. Varsinkin peli- ja kaivannaisalan koulutusta kehitetään kansallisen, osittain myös kansainvälisen koulutustarpeen edellyttämällä tavalla. Datacenter-ratkaisuihin liittyvään osaamiseen sekä koulutus- ja TKI-toimintaan panostetaan mikäli CSC:n supertietokone rakennetaan Kajaaniin. Edelleen, erilaiseen simulaatio-opetuksen ja -ympäristöjen kehittämiseen panostetaan niin peli-, SOTEkuin kaivannaisalan osalta.
10 10 TAULUKKO 3. Koulutustoiminnan kehittämisen toimintasuunnitelma
11 11 AIKOPA:n ja tutkintoon johtavan koulutuksen yhteistyön tiivistämisen kautta resursseja, osaamista ja aluevaikuttavuutta kehitetään vastaamaan entistä paremmin toimintaympäristön osaamistarpeisiin. AIKOPA on palveluorganisaatio, joka myy koulutusta. AIKOPA:n tuloksentekokyky perustuu tehokkaaseen työelämän osaamistarpeiden ennakointiin, jonka vaikutukset halutaan näkyvän myös tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Tutkintoon johtavan koulutuksen ja täydennyskoulutuksen integroinnilla taataan tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoiden työelämävaatimusten tiedostaminen, tuetaan ammattiin valmistuvien työllistymistä sekä samalla tuetaan työssä jaksamista ja elinikäisen oppimisen täydennyskoulutuspalvelun mahdollisuuksia. Lisäksi korostetaan täydennyskoulutuksen painopisteen siirtymistä yksittäisten henkilöiden kouluttamisesta tai kurssien suorittamisesta koko työyhteisöä hyödyntäviin osaamisen kehittämisohjelmiin. Alumni-toiminnan kehittämisen kautta AIKOPA pystyy toisaalta pitämään yllä verkostoja sekä luomaan edellytyksiä tutkintoon johtavasta koulutuksesta valmistuvien opiskelijoiden työllistymisen kehittämiseen. Opiskelijavetoisen kehittämistoiminnan kehittäminen Opiskelijavetoisen kehittämistoiminnan toimintasuunnitelman (Taulukko 4) keskeisimpänä kehittämiskohteena on tekemällä oppimiseen perustuvan toimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto. Toimintamallin kehittäminen on koko toiminnallisen organisaation keskeisin toimenpide. Tekemällä oppimiseen perustuvan toimintamallin avulla pyritään luomaan yhteisöllisyyttä sekä parantamaan oppimistuloksia, opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja aluevaikuttavuuspotentiaalia. Tekemällä oppiminen on perinteistä luokkamuotoista opetusta haastavampi niin opiskelijoille kuin henkilökunnalle. Keskeinen osa tätä toimintasuunnitelman osaa on jatkuvan, pitkäjänteisen ja opiskelijat hyödyntävän yhteistyömallin määrittely ja käyttöönotto. Alueellinen yhteistyömalli linkittyy strategisen johtamisen ja siellä alueellisten kumppanuuksien kehittämiseen. Toimintamalli toimii palveluna KAMK:n ja alueellisten toimijoiden välillä ja sitä kehitetään INNOVA-projektissa. INNOVA:lla tarkoitetaan KAMK:n toimintamallia, jossa tuotetaan järjestelmällisesti uusia innovaatioita tuotteita, palveluita ja yrityksiä. INNOVA:n henkilökunta tukee muun henkilökunnan ja opiskelijoiden innovaatiotoimintaa opetuksessa. INNOVA toimii myös fyysisenä opiskelijavetoisen yritystoiminnan esihautomona. Alueellinen yhteistyömalli mahdollistaa aidon innovaatio- ja projektitoiminnan opetussuunnitelmatasolla, koska se pohjautuu jatkuvaan, pitkäjänteiseen yhteistyöhön valittujen kumppaneiden kanssa. Hyvänä esimerkkinä pitkäjänteisestä yhteistyöstä on Kajaanin kaupunkikonsernin toimiminen KAMK:n oppimisympäristönä. Henkilökunnan resursoinnin kehittämisen kautta tiettyjen opettajien rooli muuttuu opiskelijoiden yhteistyökumppaneiden kanssa toteuttamien oppimisprojektien ohjaamiseen. Opettajat ja INNOVA:n henkilökunta (INNOVA-tiimi) tukevat opiskelijoiden omien innovaatioiden ja yritysideoiden kehittämistä. Vastaavasti INNOVA-tiimi edistää aktiivisesti KAMK:n, kainuulaisten yritysten ja alueen välistä yhteistyötä mm. yrittäjälounastilaisuuksien järjestämisen muodossa.
12 12 TAULUKKO 4. Opiskelijavetoisen kehittämistoiminnan toimintasuunnitelma
13 13 Osana KAMK:n strategista uudistumista opettajan työnkuvaa ja resursointia kehitetään kohti asiantuntijaorganisaation periaatteita. Suomen tekevin korkeakoulu - visio ohjaa toiminnan suuntaa siten, että jokainen KAMK:n henkilökunnan jäsen pystyy tuottamaan alueellista lisäarvoa oman osaamisensa ja resursseidensa puitteissa. Henkilökunnan osaamisen ja resursoinnin kautta mahdollistamme opiskelijoiden alueelliset toimintaedellytykset, jolla puolestaan on vaikutus työllistymisen kehittymiseen. Opiskelijoiden ja henkilöstön työelämäjaksojen konseptoinnilla ja käyttöönotolla tarkoitetaan KAMK:n henkilökunnan ja opiskelijoiden harjoittelu- ja opinnäytetyöjaksojen integroimista toisiinsa. Tällöin henkilöstön työelämäjakso nivotaan osaksi opiskelijan, mahdollisuuksien mukaan monialaisen ja -kulttuurisen opiskelijaryhmän työelämän kanssa toteutettavaa kehittämistoimintaa. Henkilöstön jäsenen tehtävänä on siten kotouttaa opiskelijat organisaatioon sekä ohjata ja tehdä töitä opiskelijoiden kanssa tapauskohtaisesti määriteltävän ajanjakson. Mallia pilotoidaan valittujen yhteistyökumppaneiden kanssa lukuvuoden aikana. TKI-toiminnan kehittäminen TKI-toiminnan kehittämisen toimintasuunnitelma on esitetty Taulukossa 5. KAMK:n TKI-toiminnan tulevaisuuden keskeisimpänä haasteena on pystyä ylläpitämään hanketoiminnan volyymi alueellisten rahoitusinstrumenttien vähentyessä tulevaisuudessa. CEMIS on keskeinen toimenpide, jolla KAMK pyrkii vastaamaan rahoituspohjan monipuolistamiseen liittyviin kysymyksiin. CEMIS-toiminnan kehittäminen KAMK:ssa kohdentuu kolmeen osa-alueeseen, jotka toteutetaan yhteistyössä viiden CEMIStoimijan kanssa. Koulutusyhteistyön kehittämisen tarkoituksena on tuoda CEMIStoimijoiden osaamista, tutkimusten tuloksia sekä käytännön näkökulmaa KAMK:n koulutukseen. Tämä tapahtuu erilaisten asiantuntijaluentojen, opinnäyte- ja harjoitteluohjausten sekä yleisen KAMK:n tietojärjestelmät-osaamisalueen kehittämisen muodossa. Hankeyhteistyön kehittäminen tarkoittaa CEMIS-toimijoiden yhteisen hankevalmisteluprosessin ja -osaamisen kehittämistä. Tavoitteena on pystyä tarkastelemaan resursseja kokonaisuutena ja välttää turha keskinäinen kilpailu. Samalla pyritään kehittämään yrityslähtöisen hankevalmistelun roolia ja vaikuttavuutta, joka edistää myös koulutuksellisen yhteistyön kehittymistä. CEMIStoimijoiden ohella yhteistyö kainuulaisten välittäjäorganisaatioiden kanssa on sekä osaamisen että resurssien hyödyntämisen näkökulmista ensisijaisen tärkeää. Kevään 2011 aikana toteutetun kainuulaisten välittäjäorganisaatioiden yhteistyön kehittämisselvityksen mukaisia toimenpiteitä viedään sovitusti eteenpäin. Hanketoiminnan siirtyminen kansallisten ja kansainvälisten rahoitusinstrumenttien hyödyntämiseen asettaa merkittäviä haasteita yhteistyölle sekä KAMK:n sisäisen osaamisen kehittämiselle. KAMK:ssa rahoituspohjan monipuolistaminen edellyttää hankevalmisteluosaamisen lisäämistä sekä TKI-toiminnan resursoinnin kehittämistä. Resursoinnin kehittäminen linkittyy näiltä osin laatujärjestelmän ja siellä yhteisten toimintatapojen ja käytänteiden kehittämiseen, jolloin kehittämistoiminta tullaan vastuuttamaan osaamisalueille. Osana tätä prosessia laaditaan osaamisaluekohtainen TKI-tiekartta.
14 14 TAULUKKO 5. TKI-toiminnan toimintasunnitelma
15 15 KAMK:n TKI-yksikön toimintaa kehitetään projektiorganisaationa, jonka keskeisimpiä toimintoja ovat projektien hallinnointi sekä hankevalmistelun tuki. Osaamisalueiden kehittämistoiminnasta vastaa osaamisalueiden johtajat ja kehittämispäälliköt. Osaamisalueiden alueellista vaikuttavuutta lisätään panostamalla soveltavaan, alueen elinkeinoelämää tukevaan tutkimukseen ja kehittämistoimintaan. Lähtökohta hanketoiminnan kehittämisessä on käyttää pääsääntöisesti opetushenkilöstöä osaamisen ja pysyvyyden varmistamiseksi. Yhteisten toimintamallien ja -ympäristöjen kehittäminen Yhteisten toimintamallien ja -ympäristöjen kehittämisen toimintasuunnitelma (Taulukko 6) linkittyy vahvasti johtamisjärjestelmän kehittämiseen nimenomaan KAMK:n koko taloa koskevien toimintamallien osalta. Laatujärjestelmä pitää sisällään keskeisimmät KAMK:n toimintamallit ja -muodot. KAMK on hakenut laatujärjestelmän vaikuttavuuteen kohdentuvaa toista laatuauditointikierrosta vuodelle Laatujärjestelmä integroidaan vahvasti osaksi KAMK:n johtamisjärjestelmää, jonka kautta yhtenäistetään KAMK:n toiminnan keskeisimmät osa-alueet läpi organisaation. Laadun ja laatujärjestelmän kehittäminen on osa johtamisjärjestelmän kehittämistä, jossa kokonaisarkkitehtuureilla on kaikkinensa keskeinen rooli. KAMK:ssa aloittaa uusi laatupäällikkö 08/2011. Niin sanotun toiminnallisen organisaation, eli koulutus- ja TKI-organisaation kulttuurimuutos edellyttää hallinnollisen organisaation ja yhteisten palveluiden kehittämistä. Erilaisten tukitoimintojen palvelukyky varmistetaan. IT-yksikön toimintaa kehitetään kohti proaktiivista tietohallintomallia, jolla on aito mahdollisuus, kyky ja resurssit edistää aloilla tapahtuvaa opetus- ja kehittämistyötä. Laissa määritellyn kokonaisarkkitehtuurien kehittämisen velvoite nivotaan osaksi tietohallinnon tehtäviä. Vimpelinlaakson ainutlaatuisen kampuksen kehittäminen yhdessä Kainuun toisen asteen koulutuksen, CEMIS-toimijoiden ja alueellisten välittäjäorganisaatioiden kanssa edistää toimintaedellytysten sekä alueellisen osaamiskeskittymän ja sitä kautta vaikuttavuuden kasvattamista. Tekeminen ja aluevaikuttavuus halutaan varmistaa tarkoituksenmukaisen toimintaympäristön kehittämisen myötä. Näin ollen toimintaympäristön kehittäminen liittyy tiivisti koulutustoiminnan ja opiskelijavetoisen kehittämistoiminnan toimintasuunnitelmiin. Esimerkkeinä mainittakoon INNOVA-ympäristön sekä erilaisten SOTE-, peli- ja kaivannaisalojen simulaatioympäristöjen kehittäminen. Merkittävä osa CEMIS-toiminnoista sijoittuu kampusalueelle vuonna AIKOPA:n siirtymistä Vimpelinlaaksoon KAO:n aikuiskoulutuksen kanssa yhteisiin tiloihin työstetään ja aikataulutetaan parhaillaan.
16 16 TAULUKKO 6. Yhteisten toimintamallien ja -ympäristöjen kehittämisen toimintasuunnitelma
17 17 Toimintasuunnitelman jalkauttamisen aikataulu Suunnittelun ja jalkautuksen aikataulu KAMK on tällä hetkellä strategiatyössä tilanteessa, jossa strategia on määritelty, toimenpideohjelma tehty sekä koko talon yhteisiin kehittämiskohteisiin kohdistuvan toimintasuunnitelman runko ja sen karkea aikataulu suunnittelutyön osalta työstetty (tämä dokumentti). Toimintasuunnitelma toimii tässä vaiheessa osaamisaluekohtaisten, konkreettisten toimenpiteiden tavoiteasetantana ja priorisointilistana. Toimintasuunnitelmassa esitettyjä kehittämistoimenpiteitä ja niiden vaatimia resursseja ei ole vielä määritelty. Toimintasuunnitelma tulee päivittymään sitä mukaa kun strategiatyö etenee. Avainhenkilöiden kehittämistyön alkuvaiheen resursointi on käynnistynyt siten, että keskeisimmät toimenpiteet saadaan käynnistettyä ajallaan. Toimintasuunnitelmassa esitettyjen kehittämistoimenpiteiden painoarvo ei ole suoraan verrannollinen keskenään. Tässä suunnittelun vaiheessa ei olla esimerkiksi hankkeistettu kuin muutamia, aivan keskeisimpiä kehittämistoimenpiteitä. Vasta osaamisaluekohtaisten toimintasuunnitelmien valmistumisen yhteydessä pystytään KAMK:n strategisen kehittämistoiminnan reaalinen resurssi- ja kustannusarvio osoittamaan. Samalla mahdollistuu toimenpiteiden lopullinen priorisointi ja rahoitusmekanismien käyttöpotentiaali. Huomattavaa on myös se, että eri kehittämiskohteiden toimenpiteet linkittyvät vahvasti toisiinsa. Kesän 2011 aikana suunnittelutyön jatkon suunnittelua ja resursointia jatketaan. Samalla käynnistetään osaamisaluekohtaisten toimintasuunnitelmien laadinta, joiden tavoiteaikataulu on 02/2012. Osaamisalueiden tarkempien toimintasuunnitelmien sisällöt tullaan sisällyttämään Kajaanin kaupungin vuosikellon mukaisiin palvelustrategioihin, joita voidaan pitää sovellettuina osaamisaluekohtaisina tulossopimuksina. Seuraava KAMK:n toimintasuunnitelman versio koostetaan kevään 2012 aikana, joka esitellään Opetus- ja kulttuuriministeriön tulosneuvotteluissa syksyllä Seurannan periaatteet Toimintasuunnitelman seuranta mukailee toimenpideohjelman yhteydessä määriteltyjä periaatteita. Toimintasuunnitelman lähtökohtaisena tarkoituksena on toimia KAMK:n sisäisen toiminnan johtamisen välineenä. Näin ollen KAMK:n johtokunnan sijaan toimintasuunnitelman ensisijaisina omistajina ja katselmoijina toimivat KAMK:n sekä osaamisalueiden johtoryhmät. Esittelystä vastaa kehittämispäälliköt ja osaamisalueiden johtajat.
Suomen tekevin korkeakoulu KAMK 20-toimenpideohjelma
1 Suomen tekevin korkeakoulu KAMK 20-toimenpideohjelma 2011-2013 Hyväksytty Kajaanin ammattikorkeakoulun johtokunnassa 9.5.2011 2 Sisältö KAMK:n strategisen kehittymisen lähtökohdat... 3 KAMK 20-strategia...
LisätiedotSUOMEN TEKEVIN KORKEAKOULU KAMK 20-STRATEGIA
SUOMEN TEKEVIN KORKEAKOULU KAMK 20-STRATEGIA Ivalo 625 km FINLAND Oulu 181 km KAJAANI Helsinki 551 km KAINUU TOIMINTA-ALUEENA Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK) syntyi kolmen perinteikkään kainuulaisen
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotSuomen tekevin korkeakoulu KAMK 20-toimenpideohjelma 2013-2016
1 Suomen tekevin korkeakoulu KAMK 20-toimenpideohjelma 2013-2016 Hyväksytty Kajaanin ammattikorkeakoulun johtokunnassa xx.xx.2012 2 Sisältö Strategisen kehittymisen tilanne... 3 Strategisen kehittymisen
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotKorkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä
Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Suomalainen korkeakoululaitos
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotKORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI
KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI 31.10.2018 Tampereen ammattikorkeakoulu Päivi Karttunen, vararehtori Susanna Saarinen, kehittämispäällikkö TAMK numeroina yhteensä noin
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA
1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan
LisätiedotPEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
LisätiedotSUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI
SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset
LisätiedotSTRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti
STRATEGIA 2010-2012 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTIN TAUSTA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin - tai tuttavallisemmin Lapin matkailuinstituutin
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto
Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja
LisätiedotPedagogisen johtamisen katselmus
Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä
LisätiedotPOLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset
LisätiedotONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi
ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN POLIISIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA 2017 2019 POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA Toimintaympäristön muutostekijät Keskeisiä muutostekijöitä
LisätiedotProjektipäällikkö Olli Vesterinen
Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO
ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet
LisätiedotKorkeakoulujen ICT-osaamisen ja -yhteistyön kehittäminen
Korkeakoulujen ICT-osaamisen ja -yhteistyön kehittäminen piloteilla harppaus eteenpäin Turo Kilpeläinen Rehtori KAMK turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 ICT-alan kehittämisen asemointi Valtion tavoitteet
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotAmmattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012
Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,
LisätiedotFUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK
FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotKommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma
Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Yhdessä ja/vai erikseen ICT:n eri osa-alueilla
LisätiedotOpiskelijapalautteen perusteella ammattikorkeakoulun neuvonta- ja ohjauspalvelut tukevat opiskelua hyvin. Myös työelämäyhteyksien tuki toimii hyvin.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on laatinut
LisätiedotVAIKUTTAVUUTTA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN. Ylijohtaja Mika Tammilehto
VAIKUTTAVUUTTA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN Ylijohtaja Mika Tammilehto 7.5.2019 TYÖN MURROS ON JO TODELLISUTTA Teknologinen kehitys muuttaa talouden toimintalogiikoita ja rakenteita, ammatti- ja tehtävärakenteita,
LisätiedotFUAS-virtuaalikampus rakenteilla
Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön
LisätiedotCEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i
K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010
LisätiedotOsaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö
Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö Osaava-ohjelma 2010-2017 lyhyt tausta Kolmas osa opettajista ilmoitti
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
LisätiedotPedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus
Pedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen johtamisen kehittämishanke vuosina 2011 2012. Hellevi Lassila, koulutusjohtaja, vararehtori Koulutuskeskus
LisätiedotOlli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM
Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM 31.10.2016 OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta
LisätiedotOPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN
OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN LAATUKRITEERIT LAATUTEKIJÄ PUUTTUVA LAATU ALKAVA LAATU KEHITTYVÄ LAATU EDISTYNYT LAATU 1. Järjestön koulutuksen kokonaissuunnittelu
LisätiedotLahden ammattikorkeakoulun strategia 2020
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotAMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
LisätiedotKorkeakoulujen ICT-osaamisen ja -yhteistyön kehittäminen
Korkeakoulujen ICT-osaamisen ja -yhteistyön kehittäminen perusosaamisen kivijalka valetaan ensin Turo Kilpeläinen Rehtori/toimitusjohtaja Kajaan ammattikorkeakoulu turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600
LisätiedotKokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa
Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa Peda Forum-päivät Turussa 15.-16.8.2018 Jenni Koponen Metropolia AMK & Eetu Heikkinen Oulun yliopisto Esityksen runko Ketä me ollaan? Mitä
LisätiedotKansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus
Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa
LisätiedotTulevaisuuteen tähtäävä poliisikoulutus
Päätös ID-17153509 1 (5) 20.07.2017 POL-2017-13405 Poliisiammattikorkeakoulun pedagogiset linjaukset 2017- Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen
LisätiedotKansalliset toimet oppijan parhaaksi ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi. Digioppimisen Areena
Kansalliset toimet oppijan parhaaksi ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi Digioppimisen Areena 27.11.2018 Perusopetus Opetusneuvos Kimmo Koskinen Perusopetuksen digitalisaatiolle suunnitellaan yhteisiä
LisätiedotECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa
ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö
LisätiedotMikkelin ammattikorkeakoulu
Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotPäätösseminaari Pirjo Ståhle
Päätösseminaari 10.6.2019 Pirjo Ståhle Näkökulmamme Uudenmaan TKI lisäarvon, ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta, mm. Mitkä ovat Uudenmaan TKI-toiminnan reunaehdot: lainsäädäntö ja strategiat Miltä TKI-toiminta
LisätiedotVUODEN 2014 ULKOISEEN
VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto
LisätiedotOsaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen
Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Maija Mikkilä 26.7.2012 1 Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Toteuttajaverkosto: Kotka Hamina Pyhtää Virolahti-Miehikkälä Helsingin yliopisto,
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus
Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava
LisätiedotYRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)
YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen
LisätiedotJaana Muttonen, HAMK Opettajankoulutusfoorumi
Rahoittaja: #OPEKE OPEKE AMMATILLISEN OPETTAJANKOULUTUKSEN UUDISTAMINEN Jaana Muttonen, HAMK Opettajankoulutusfoorumi 27.9.2017 Mikä OPEKE on? Valtakunnallinen kehittämishanke, jossa kehitetään ja uudistetaan
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS
AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin
LisätiedotPIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma
PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4
LisätiedotOsa valtakunnallista Sujuvat siirtymät - toimenpidekokonaisuutta
Avoimesti verkossa Avoimet ammatilliset opinnot -hanke 1.4.2018 31.7.2020 Osa valtakunnallista Sujuvat siirtymät - toimenpidekokonaisuutta Tavoite Selvitetään, mitä Avoimet ammatilliset opinnot - palvelun
LisätiedotKorkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK
Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotAmmattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole
LisätiedotAMEO-strategia
AMEO-strategia 2022 9.10.2018 AMEOn missio ja visio AMEO-missio Ammatillisen erityisopetuksen tulevaisuuden rakentaja AMEO-visio Kaikille yhdenvertainen, saavutettava ja osallistava ammatillinen koulutus
LisätiedotXAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu
XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) strategia 2022 ja visio vuoteen 2030 Tiivistelmä, hyväksytty Xamk Oy:n hallituksessa 23.9.2015 Visio
LisätiedotDigimentoritoimintaa. Suvi Junes, TaY Minna Koskinen, JAMK Paula Vaskuri, OY Mari Virtanen, Metropolia AMK
Digimentoritoimintaa Suvi Junes, TaY Minna Koskinen, JAMK Paula Vaskuri, OY Mari Virtanen, Metropolia AMK Mistä puhutaan? Digitalisaatio "Digitalisaatio on sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten
LisätiedotKAMK:sta Suomen tekevin ammattikorkeakoulu. Yhteistyöseminaari Kaukametsä. Kaupunginjohtaja Jari Tolonen
KAMK:sta Suomen tekevin ammattikorkeakoulu Yhteistyöseminaari 25.11.2010 Kaukametsä Kaupunginjohtaja Jari Tolonen 1 YLEISTÄ Kainuun alueen ainoa korkeakoulutasoisen osaavan työvoiman tuottaja AMK:sta koulutuksen
LisätiedotOpiskelijapalaute on myönteistä erityisesti työelämäyhteyksien ja harjoittelun järjestämisen osalta.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT HUMAK ja sen ylläpitäjät
LisätiedotOsaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.
Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.
LisätiedotOpinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.
OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve
LisätiedotKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020
KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on
LisätiedotYAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi
YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi Mukana Suomen kaikki ammattikorkeakoulut Hankkeen tavoitteena on: Uudistaa YAMK-toimintoja Profiloida
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto
Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto 26.1.2017 Mitä tavoitellaan? Ketterämpää, oikea-aikaisempaa ja joustavampaa vastaamista työ-
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotKAMK:n tapa toimia - ja kuinka sen teemme
KAMK:n tapa toimia - ja kuinka sen teemme Johtamis- ja laatukäsikirja 3.0 Sivu 2 / 26 Käsikirja v 3.0 hyväksytty 16.2.2015. SISÄLLYS Johdanto... 3 Laatupolitiikka... 3 Johtamis- ja laatujärjestelmä ja
LisätiedotTIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA
TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA 2019 2023 VISIO avoimen ja vahvan tiedeyhteisön kehittäjä yhdessä kanssa avoimen tieteen kansallisen toimintakulttuurin edistäminen VAHVAT. JÄSENSEURAT avoimen
LisätiedotKAMK:n johtamis- ja laatujärjestelmän kehittäminen. Teija Sievänen Laatupäällikkö p
KAMK:n johtamis- ja laatujärjestelmän kehittäminen Teija Sievänen Laatupäällikkö p. 044 7101 237 teija.sievanen@kamk.fi 1 Esityksen sisältö KAMKin auditoinnin tulokset Laatujärjestelmän esittely Auditoinnin
Lisätiedot10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen
Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)
LisätiedotOsaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla
Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka
LisätiedotMiten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM
Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi 13.11.2018 Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM Palveluintegraation muutosohjelmaa koskevia linjauksia Palveluintegraation muutosohjelma kokoa
LisätiedotEi näyttöä tai puheen tasolla
Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat
LisätiedotIt-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen
It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut
LisätiedotOsekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6
Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan
LisätiedotMonikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?
Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden
Lisätiedot31.10.2011. KAMK:n osaamisalueet
KAMK:n osaamisalueet Tietojärjestelmät Aktiviteettimatkailu = matkailu & liikunta Liiketoiminta ja innovaatiot Kone- ja kaivostekniikka Sairaan- ja terveydenhoito M i k k o K e r ä n e n 1 AKTIVITEETTIMATKAILU
LisätiedotLARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta
LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto
LisätiedotPohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli. Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi. Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija
Pohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.11.2016 1 Miksi kotoutuminen on tärkeää? Laki kotoutumisen
LisätiedotLAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN
LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMINEN 2012 1. KORKEAKOULUN LAATUPOLITIIKKA t Laadunhallinnan jalkauttaminen laitoksille ja koulutusohjelmiin - EFQM-itsearvioinnin käytön kehittäminen - OPS- katselmusten kehittäminen,
LisätiedotYritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen
LisätiedotYritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen
LisätiedotKohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa
Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ry:n strategia vuosille 2016 2020 Hyväksytty Arenen kevätvuosikokouksessa 17.3.2016
LisätiedotStrategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö
LisätiedotUusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä
Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 6.3.2017, Jyväskylä #uusiperuskoulu UUSI PERUSKOULU 1. Peruskoulufoorumilta visio suomalaiselle peruskoululle 2. Opettajien osaamisen kehittäminen läpi uran 3. Kokeilu-, kehittämis-
LisätiedotLAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017
LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään
Lisätiedotvoimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill
Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.
LisätiedotTukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen
Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia
LisätiedotSelkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
LisätiedotO Osaava-ohjelma Programmet Kunnig
n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?
Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen
LisätiedotOppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa
Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa 23.11.2016 Neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson Ammatillisen koulutuksen osasto Mitä reformissa tavoitellaan?
Lisätiedot