Kansallinen yhteistyö hankinnoissa ja elinvoimanäkökulma Kuntahankintojen rooli. KL-Kuntahankinnat Oy Raili Hilakari, toimitusjohtaja 8.1.

Transkriptio

1 Kansallinen yhteistyö hankinnoissa ja elinvoimanäkökulma Kuntahankintojen rooli KL-Kuntahankinnat Oy Raili Hilakari, toimitusjohtaja

2 Hankintatoimen pelikenttä kunnissa Kuntien ja kuntayhtymien hankintamenot n. 19 miljardia v Ostojen arvo ylittänyt henkilöstömenot v Hankintayksiköitä paljon: kunnat, kuntayhtymät, liikelaitokset, kuntayhtiöt Organisointitavat vaihtelevat mm. hankintarenkaat, muutamia hankintayhtiöitä, yksi liikelaitos Kilpailutetaan samoja tuotteita ja palveluita Kunnissa alettu kiinnittää huomiota hankinnan merkitykseen ja sen ohjaukseen hankintalinjaukset, hankintastrategiat, ohjeet mm. elinvoima- näkökohdat, vastuullisuus, innovatiivisuus Kuntien yhteinen ostovoima 2

3 Hankintatoimen pelikenttä Panostettu lisääntyvästi hankinta-osaamiseen ja perustettu mm. strategisesta hankinnasta vastaavien hankintajohtajien vakansseja Syntynyt hankintayksiköiden keskinäisiä verkostoja vaihtamaan kokemuksia ja luomaan yhteisiä käytäntöjä Kehitetty hankintaprosessia avoimempaan suuntaan osallistamalla tarjoajayrityksiä mm. markkinavuoropuhelut Panostettu sopimus- ja toimittajahallintaan Otettu sähköisiä työkaluja käyttöön hankinnoissa Luotu suhteita ja kehitetty säännöllisempää vuoropuhelua paikallisten yritysten ja järjestöjen kanssa Yrittäjäkenttään perustettu hankinta-asiamiehen tehtäviä Kuntien yhteinen ostovoima 3

4 Hankintalainsäädäntö Avoimuus, kaikkien tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu kantavia periaatteita Hankintalain kolmas kokonaisuudistus uusi laki voimaan v hankintojen jakaminen jakamattomuuden perusteleminen vastuullisuus, innovaatiot, kumppanuus toivotaan konkretiaa Hyvää ja huonoa jotkut asiat kirkastunevat vasta muutoksenhakuprosessien kautta = syntyy oikeuskäytäntöä Kuntaliitolla osallistava ja ammattitaitoinen ote lain valmistelussa Kuntien yhteinen ostovoima 4

5 KL-Kuntahankinnat Oy:n strategia 2015 KL-Kuntahankinnat Oy on vakiinnuttanut asemansa ja on tunnettu osaavana ja luotettavana kumppanina. Kuntahankinnat palvelee asiakkaitaan joustavasti tuomalla asiakkaille hankinnoissa ja toiminnassa kustannussäästöjä ja tehokkuutta. 1. Yhtiön hankintasopimusten volyymi on 300 miljoonaa euroa ja toiminta on suunnattu niihin hankintoihin, joissa volyymit ovat suuria ja yhteishankinnan edut ilmeisiä 2. Yhtiön toiminta on kannattavaa ja riskinsietokyky hyvä. Toiminnan kehittymisen myötä palvelumaksut ovat alentuneet puoleen ja kanavoituneet asiakkaiden hyödyksi 3. Yhteistyö ja roolijako on vakiintunut yhtiön sekä kunnallisten ja muiden hankintayksiköiden kanssa 4. Sopimustoimittajien ja sidosryhmien kanssa toiminta on avointa ja vuorovaikutteista 5. Ympäristöasioiden ja sosiaalisten tekijöiden merkitys ja niiden huomioiminen hankinnoissa on lisääntynyt Kuntien yhteinen ostovoima 5

6 Kuntien yhteinen ostovoima Kuntahankintojen avulla Suomen Kuntaliitto ry:n omistama yhteishankintayksikkö vuodesta 2008 Kilpailuttaa asiakkaiden puolesta puitesopimuksia sekä vastaa sopimushallinnasta ja valitusriskeistä Fokus kilpailutuksissa, joilla saavutetaan mittakaavaetua hintasäästöjen lisäksi prosessihyötyinä 55 puitesopimusta, joista 16 erityisen suurivolyymisia bulkkituotteita, joissa mittakaava-etu selkeä ja peitto valtakunnallinen Yli 1070 asiakasta 120 sopimustoimittajaa (45% isoja, 55% PK) Asiakasostojen yhteisarvo vuonna 2014 noin 260 MEUR Oman matalan organisaation lisäksi laaja asiantuntijaverkosto Aktiivisessa vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa mm. asiakasryhmät Asiakastyytyväisyyden keskiarvo 4 (1-5) Kuntien yhteinen ostovoima 6

7 Etuja asiakkaillemme Kulut katetaan palvelunmaksuilla (keskimäärin 1%) - ei suoria asiakasveloituksia Ei myöskään liittymis- tai vuosimaksuja, eikä osakkuuksia Vakioidut tuotteet Helpotusta pitkän aikavälin budjetointiin 4-vuotisilla puitesopimuksilla Aktiivinen sopimusvalvonta ja laadun varmistaminen Kattaa sopimushallinnan ja valitusriskien vastuut Käytössä oman tiimin asiantuntijoiden ja koko verkoston ammattitaito Käytössä sähköinen kilpailutusjärjestelmä Jatkuvasti kehittyvä palvelu, markkinavuoropuhelut asiakkaiden ja toimittajien kanssa Helppo ja nopea tapa tehdä hankintoja Kuntien yhteinen ostovoima 7

8 Asiakas ratkaisee Hanseliin verrattuna Kuntahankintojen puitesopimuksiin liittyminen on vapaaehtoista ja täysin asiakkaan omiin linjauksiin perustuvaa Asiakkaan roolina puitesopimuksia käyttäessään on tilaamisen ja toimitusten koordinointi ja reklamaatiot: ei ohiostoja, logistiset ratkaisut tehokkaita = hankinnan jäävuorikustannusten optimointi Kuntahankinnat kunnioittaa asiakkaittensa linjauksia ja hakee volyymihankinnoissakin ratkaisuja ottaa huomioon paikallisten yritysten mahdollisuuksia tarjota Esimerkiksi elintarvikepuitesopimuksesta kunta voi irrottaa tietyt tuotealueet, jos se haluaa ostaa ne läheltä Kuntahankinnat voi järjestää myös paikallisia tai alueellisia kilpailutuksia (esim. asumispalvelut, toteutettu kolme) monitoimittajamallilla Kuntien yhteinen ostovoima 8

9 Vuoropuhelua yritysten kanssa Markkinavuoropuheluiden ja sopimushallinnan lisäksi Kuntahankinnat tapaa eri yhteyksissä yrityksiä sekä yrittäjäjärjestöjä Osallistumme lainsäädäntöhankkeisiin ja resurssien rajoissa kehitysprojekteihin, joissa osallisina monipuolisesti hankintatoimen sidosryhmiä - mukana mm. kolmessa TEKES-Huippu ostaja-hankkeessa Huhtikuussa Jyväskylän kaupungin järjestämässä hankintojen verkostotapahtumaan verkottumaan Suunnitelmissa hankinta-asiamiesten tapaaminen Kuntien yhteinen ostovoima 9

10 Perustukset tehty, talo ei vielä pystyssä elinvoimaisuuden kannalta Strategian 2020 painopisteet arvioitavina parhaillaan Mitä elinvoimaisuus merkitsee Kuntahankintojen kannalta Strategiaa varten tavattu mm. asiakasorganisaatiota eri puolilta Suomea odotukset ja kehittämistarpeet koottu, mitä teemme oikein, mitä väärin Jatkossakin huomio on volyymihankinnoissa ja sopimuksissa - mutta kuinka laajasti? Nykyinen määrä 55 vai vähemmän? Strategiassa 2020 Kuntanhankintojen rooli vastuullisuudessa, innovatiivisuudesta ja myös elinvoimaisuudesta tullaan tarkentamaan sen mukaan kuin niiden huomioiminen on yhteishankinnoissa mahdollista Kuntien yhteinen ostovoima 10

11 Kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset hankinnat mrd. euroa 2000 muutos% keskim./v Käyttötaloushankinnat yht. 6,00 13,40 14,16 14,67 5,7 3,6 7,1 - Aineet, tarvikkeet, tavarat 2,40 3,94 4,06 4,07 3,1 0,3 4,1 1) - Palveluiden ostot 3,23 8,77 9,33 9,78 6,4 4,9 8,9 - Vuokrat 0,37 0,69 0,77 0,81 11,3 5,8 6,2 Investointihankinnat yht. 2) 2,50 3,96 4,02 4,08 1,5 1,4 3,8 - Rakennukset 1,04 1,64 1,69 1,75 3,4 3,0 4,0 - Maa- ja vesialueet 0,20 0,27 0,27 0,26-1,2-5,5 2,0 - Kiinteät rakenteet ja laitteet 0,80 1,27 1,31 1,32 3,2 0,7 3,9 - Muut investointihankinnat 0,46 0,78 0,75 0,76-4,2 1,7 3,9 Hankinnat yhteensä 8,50 17,36 18,18 18,75 4,7 3,1 6, Ulkoiset menot yhteensä 25,30 42,32 44,29 45,81 4,7 3,4 4,7 Hankintojen osuus, % 33,6 41,0 41,0 40, ) Palveluiden ostot eivät sisällä kuntien ja kuntayhtymien keskinäisiä ostoja. Ne on eliminoitu vähentämällä palveluiden ostoista kuntien ja kuntayhtymien saamat myyntitulot muilta kunnilta ja kuntayhtymiltä. Niitä myyntituloja, jotka kuntien tai kuntayhtymien liikelaitokset saavat muilta kunnilta tai kuntayhtymiltä ei ole pystytty eliminoimaan. 2) Vuoden 2010 investointihankinnoissa sekä ulkoisissa menoissa yhteensä on mukana Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä /hp Lähde: Tilastokeskus

12 Kysymyksiä ja vastauksia Kuntien yhteinen ostovoima 12