Nuoruusiän (neurokognitiivinen) kehitys

Transkriptio

1 Nuoruusiän (neurokognitiivinen) kehitys Minna Poutanen neuropsykologian erikoispsykologi PsL Kuntoutusyksikkö Nekku Monet aivoalueet ovat nuorilla jo kypsyneet. Kognitiiviset perustoiminnot eräänlaiset perusrakennuspalikat ovat jo pääosin hallussa. 1

2 Kognitiivinen kehitys ei etene lineaarisesti. Pikemminkin on yksilöllisesti määräytyviä kasvukausia, jolloin toiminnot uudelleenjärjestäytyvät. On myös jonkin verran sp eroja: visuospatiaaliset taidot kehittyvät pojilla keskimääräisesti varhaisemmin ja hienomotoriset taidot sekä prosessointinopeus tytöillä. Four Year Longitudinal Performance of a Population Based Sample of Healthy Children on a Neuropsychological Battery: The NIH MRI Study of Normal Brain Development Deborah P. Waber a1 c1, Peter W. Forbes a2, C. Robert Almli a3, Emily A. Blood a2a4 and The Brain Development Cooperative Group Eksekutiiviset toiminnot 2

3 Nuoruusikä alkaa puberteetista. Nuoruusikä päättyy? Murrosikä alkaa varhaisemmin kuin ennen Tyttöjen puberteetti alkaa aikaisemmin kuin pojilla (keskimäärin 8 12 vuotiaana) ja poikien 9 14 vuotiaana. Puberteetin pituus vaihtelee myös: tytöillä keskimäärin 3 vuotta ja pojilla keskimäärin 4 vuotta. 3

4 Nuoruus on myrskyn ja stressin aikaa, koska muutosten määrä on todella suuri ja dramaattinen Hormonaaliset Fyysiset Sosiaalinen ympäristö Opiskeluympäristö Suhde vanhempiin/suhde ikätovereihin Nuoruusiän kehitystehtävät? Kehitystehtävien syvämerkitys evoluutiopsykologian kautta. Itsenäistyminen Muutto pois kotoa Uusi yhteisö perheen tilalle kumppanin etsiminen oma paikka yhteisössä 4

5 Evoluutiopsykologia The evolutionary model emphasizes function over form. Function is what natural selection designed a behavior or characteristic to do; form addresses its phenomenological manifestation. Behaviorsor signals that look very different (i.e., have different forms) may actually have the same adaptive function. Aivot kehittyvät biologisesti ja geneettisesti määräytyvässä järjestyksessä. 5

6 Lyhyt oppimäärä aivojen kehityksestä Ensin kehittyvät alkeelliset rakenteet (perustoiminnot, erilaiset aistihavainnot ja motoriikka) ja vähitellen kehitys etenee kohti monimutkaisia aivoalueita. Viimeisimpänä kehittyvät aivojen kuorikerroksen etuotsalohkoalueet 6

7 Aivojen kehitys on progressiivista (hermosolun kasvu ja myelinisaatio) että regressiivistä (synaptisten yhteyksien karsiutumista). Aivoilla on kaksi erittäin voimakkaan kehityksen vaihetta. Toinen on vauvaiässä ja toinen nuoruusiässä. 7

8 Nuoruusiän aivojen kehitys on ennen kaikkea tehokkuuden ja integraation lisäämistä. Use it or lose it. Nuoruusiän kehityksessä tärkeitä aivoalueita ovat otsalohko, limbinen järjestelmä ja assosiaatioalueet 8

9 Aivojen otsalohkoalueilla tapahtuu harmaan aineen paksuuntumista. Prosessi saavuttaa huippunsa n vuoden iässä. Tämän jälkeen alkaa harvennus ja vahvennustyö (pruning ja myelinisation). Tutkija Jay Giedds vertaa synaptista harventamista ja sitä kautta aikuisen aivojen kehittymistä siihen kuinka Michelangelo veistää marmorilohkaretta ja saa aikaan upean taideteoksen Davidin. Aikuisen aivot > persoonallisuus Big five ~ persoonallisuudella on vahva biologinen perusta. 9

10 Nuoren aivojen turbulenssi ja uudelleenjärjestäytyminen on aina näkynyt arjessa. Nuoren käytöksessä, toimintatavoissa ja tunnereagoinnissa on piirteinä, jotka raivostuttavat, huolestuttavat ja turhauttavat vanhempia ja opettajia. (evoluutiopsykologia) USAssa kuolee vuosittain nuorta. Kuolemista n. 70% johtuu moottoriajoneuvo onnettomuuksista, tahattomista loukkaantumisista, tapoista/murhista ja itsemurhista. Miksi juuri nuoret tekevät riskivalintoja ja käyttäytyvät tavalla, joka vaarantaa heidän henkensä. 10

11 Lisäksi riski sairastua psyykkisesti on nuoruusiässä suuri Nuoruus on monien mielenterveyshäiriöiden tyypillinen alkamisikä. Noin puolet aikuisten mielenterveyshäiriöistä alkaa ennen 14 vuoden ikää ja kolme neljännestä ennen 24 vuoden ikää. Nuorten yleisimpiä mielenterveysongelmia ovat mieliala, ahdistuneisuus, käytös ja päihdehäiriöt (Marttunen ja Rantanen 2001). n. 28% nuorista on kokenut merkittäviä masennusoireita (vähintään kahden viikon ajan). 11

12 Nuoren ihmisen aivot Kuva lainattu artikkelista: What's Wrong With the Teenage Mind? By Alison Gopnik Kyse ei voi olla pelkästään otsalohkojen hitaasta kehityksestä. Muutenhan pienet lapsetkin toimisivat kuin murrosikäiset tai oikeastaan olisivat vielä pahempia. 12

13 In emotionally salient situations, subcortical systems will win out (accelerator) over control systems (brakes) given their maturity relative to the prefrontal control system. Tutkimuksessa havaittu että impulsiivisuus vähenee lineaarisesti iän mukana ja kognitiivinen kontrolli kasvaa lineaarisesti. Sen sijaan elämyshakuisuus ja riskinotto kasvaa kun lähestytään nuoruusiässä ja vähenee kun lähestytään aikuisikää. Otsalohkojen orbitofrontaalinen alue on yhteydessä limbiseen alueeseen (amygdala jne.). Alue yhdistää limbisiltä alueilta ja sensorisilta alueilta tulevan tiedon eli liittää tunnekokemukset havaintoihin. Otsalohkojen vaurioihin ihmisillä liittyvää emotionaalisesti ja sosiaalisesti epäasiallista käyttäytymistä. 13

14 Otsalohkot Merkittäviä alueita älyllisten toimintojen, toiminnanohjauksen ja käyttäytymisen kannalta. Lateraalinen prefrontaalikorteksi vastaa kognitiivisten toimintojen ohjauksesta että orbitofrontaalikorteksi puolestaan vastaa emotionaalisen ja sosiaalisen säätelyn ohjauksesta. Nuorilla limbinen systeemi kehittyy nopeammin kuin etuotsalohkot. Tätä kehityksellistä eroa pidetään syynä murrosiän ja nuoruusiän (ongelmalliseen?) elämyshakuiseen ja riskejä ottavaan käytökseen. Nuorten riskinarviointikyky on hyvin heikko ja samanaikaisesti he kokevat tietynlaiset palkinnot palkitsevimpina kuin aikuiset. Erityisesti voimakkaina he kokevat sosiaaliset palkinnot, joita saavat muilta nuorilta. P.S. Anna palkkio heti, nuoret aivot eivät jaksa odottaa viikkoa/kuukautta/vuotta 14

15 Aivotutkija Kiti Müllerilla on asiaa päättäjille: aivotutkimuksen näkökulmasta poliitikkojen käsitys nuorten ihmisten uraputkesta on päälaellaan. Aivojen otsalohkot kypsyvät vuotiaaksi asti. Otsalohkot ovat Müllerin mukaan tietoisen ajattelun kapellimestari, jotka ohjaavat monin tavoin kognitiivista eli älyllistä toimintaa ja ovat myös hyvin tärkeitä sosiaaliselle vuorovaikutukselle. Otsalohkot ovat erityisen tärkeät myös itsetuntemuksen kannalta. On siksi järjetöntä ajatella, että kaikki 20 vuotiaat tietäisivät, mitä he haluavat opiskella, mikä heidän tavoitteensa ja uransa on, Nokian lääketieteen erityisasiantuntijana nykyisin työskentelevä Müller kritisoi ja jatkaa: Aina vain puhutaan, että nuoret pitää saada tiukkaan opiskeluputkeen ja sieltä nopeasti ulos ja töihin, ja siinä se ura on. Siinä vaiheessa, kun nuorilla pitäisi olla mahdollisuuksia kokeilla erilaisia asioita, päättäjät haluavatkin laittaa Müllerin mukaan heidät tiukkaan opintoputkeen. Aikaisemmassa vaiheessa, kun nuoret tarvitsisivat selkeästi strukturoidumpaa ympäristöä, koulussa on runsauden tynnyri, valtavasti vaihtoehtoja ja valinnanvapautta". paattajienkasitys opintoputkesta on paalaellaan/215015# Yläasteen lopussa nuoret aivot eivät ole valmiita valitsemaan tulevaisuuden ammattia tai koulutusta. Koulun ja vanhempien tehtävänä on tukea nuorta tässä tehtävässä: auttaa nuorta löytämään omat ratkaisunsa. 15