Markkinaselvitys Venäjän elintarvikemarkkinoista

Transkriptio

1 Elintarvikealan pk-yritysten kansainvälistämisohjelma Vie äläkä vikise S11103 Markkinaselvitys Venäjän elintarvikemarkkinoista Turku Science Park Oy

2 Sisällys Venäjän markkinapotentiaali ja asiakasryhmät 3 Markkinoiden pimeä puoli 4 Markkinoiden kehitysvaihe, kasvunäkymät ja vaarat 5 Elintarvikkeiden tuonti 5 Peruna 6 Meijerituotteiden vienti Suomesta Venäjälle 7 Suomalaisten tuotteiden mahdollisuudet Venäjän markkinoilla 7 Lemmikkieläinruuan markkinat 10 Venäjän elintarvikemarkkinoiden hintataso 11 Hypermarketit ja supermarketit 13 Eco, bio, organic 18 Nettikauppa: myynti Suomesta 18 2

3 Venäjän markkinapotentiaali ja asiakasryhmät Markkinoiden koko Venäjän markkinat kasvavat erittäin nopeasti. Elintarvikkeiden vähittäismyynnin arvo on noin puolet kaikkien kulutustavaroiden myynnistä. Vuonna 1990 sen lähtölukema oli 5 mrd. usd. joka meni % vuosivauhtia nopeasti ylöspäin ja vuonna 1998 se saavutti 120 mrd. usd. Taulukosta näkee elintarvikkeiden myynnin kehitys vuoteen 2010 saakka. Markkinat kasvavat edelleen ja mikäli kasvu jatkuu vilkkaana vuonna ne saavuttavat noin 300 mrd. euroa (elintarvikkeet). Täytyy ottaa myös huomioon sen, että Venäjän elintarvikemarkkinat ovat tällä hetkellä kolmannella sijalla Euroopassa ja tilanne muuttuu nopeasti. 3

4 Markkinoiden pimeä puoli: keskimäärin 35 38% Toisaalta asiantuntijat pitävät virallisia lukuja virheellisinä ja syy siihen on Venäjän erikoinen käytäntö ja tapa hoitaa myyntiä. Arviolta noin % kaikesta myynnistä tapahtuu pimeästi. Vaikka liiketoimintakulttuuri on käynyt läpi historiallisen evoluution ja nykyään varsin nuoret yrittäjät pyrkivät hoitamaan yrityksen asioita eettisten normien mukaan, edelleen varsinkin elintarvike-alalla tapahtuu paljon väärinkäytöksiä kuten lahjonta, veropetoksia, myynti käteisellä jne. Hyvää esimerkki tähän on suurten kauppaketjujen hankinta-osastojen työntekijöiden keräämät lahjusrahat. Toinen esimerkki, joka liittyy enimmäkseen kulttuurin - vihanneskaupassa liikkuvat suuret summat käteistä rahaa. Kaikki lihat Elintarviketeollisuuden myynti Venäjällä (tärkeimmät tuotteet) v t. tonnia 4

5 Makkarat ja lihatuotteet Meijerituotteet Kasviperäiset rasvat Kananmunat ja siihen luokkaan kuuluvat Sokeri Viljatuotteet Peruna Tuoreet vihannekset Tuoreet hedelmät 2522 t. tonnia 481 t. tonnia 1459 t. tonnia 34,2 mrd. kpl 2933 t. tonnia 14,3 mljn. tonnia 9010 t. tonnia t. tonnia 5758 t. tonnia Markkinoiden kehitysvaihe, kasvunäkymät ja vaarat Venäjän talous elpyi taantumasta ennustettua hitaammin vuonna 2010: BKT kasvoi 4 %. Tämä johtui etenkin tuonnin ennustettua voimakkaammasta palautumisesta sekä historiallisen kuuman ja kuivan kesän aiheuttamista tuotantomenetyksistä varsinkin maataloudessa. Syksyn seisahduksen jälkeen talous virkistyi talvella, osin öljyn, metallien ja myös kaasun vientihintojen nousun tukemana. Yksityinen kulutus virkosi vuonna 2010 vaimeahkosti (kasvua alle 3 %); kotitalouksien reaalitulot elpyivät paremmin (noin 4 %), kotitalouksien pankkitallettamisen kasvu jatkui ja toisaalta kotitalouksien luotonotto pankeista virkosi tuntuvasti. Kulutuksen kasvun ennustetaan vilkastuvan ja olevan talouskasvun keskeinen vetäjä. Muun muassa tämä auttaa maataloutta nousemaan vuoden 2010 syvästä pudotuksesta. Palkkojen nousun odotetaan jatkuvan varsin nopeana mutta ei yhtä kiihkeänä kuin usean vuoden ajan ennen taantumaa. Toisaalta ostovoiman kasvua rajoittaa inflaatio, joka on kiihtynyt lähes 10 prosenttiin etenkin elintarvikkeiden hintojen nousun siivittämänä, mikä on johtunut Venäjän maatalouden viime kesän tuotantomenetyksistä ja ruoan maailmanmarkkinahintojen noususta. Riskejä etenkin hintarintamalla. Loppukesän ennusteen tapaan ennuste perustuu näkemykselle vahvasti kasvavasta maailmantaloudesta ja kaupasta. Maailmantalouden epävarmuudet voivat aiheuttaa pääomavirtojen tuntuvia vaihteluja Venäjän ja muun maailman välillä. Inflaation pysyminen Venäjällä odotettua nopeampana, esimerkiksi elintarviketuonnin kautta, nakertaisi entisestään pohjaa yksityisen kulutuksen, talouden keskeisimmän kysyntäerän, kasvulta. Investointien kehitykseen liittyy jatkuvasti huomattavia kysyntänäkymien ja yritysten toimintaympäristön epävarmuuksia, mutta investointien elpyminen lamasta voi muodostua arvioitua vahvemmaksikin. Tuonnin kasvun on esimerkiksi ruplan reaalikurssin noustessa mahdollista muodostua odotettua voimakkaammaksi, mikä painaisi alas BKT:n kasvutahtia ennustettua enemmän. 5

6 Elintarvikkeiden tuonti Venäjän tuonti virkosi vuonna 2010 huomattavasti ennustettua voimakkaammin tuonnin määrän kasvaessa 25 % vuoden 2009 erittäin syvästä kuopasta (-30 %). Osin tämä paikkasi kesän häiriöitä kotimaisessa tuotannossa, ja tuonnin kasvu tasaantuikin talvella. Kasvun ennustetaan loppukesän ennusteen tapaan hidastuvan ennustejakson mittaan. Tästä huolimatta tuonnin määrän arvioidaan kasvavan noin 15 % tänä vuonna ja noin 10 prosentintahtiin vuosina Tuonnin ennakoidaan saavuttavan taantumaa edeltäneen huippunsa ensi vuodenvaihteessa. Talouden tuontialttiuden odotetaan siis olevan jälleen korkea, joskin matalampi kuin ennen taantumaa, ja laskevan vähitellen. Tuonnin kasvuvauhdille asettaa rajaa tuonnin osuuden nousu taloudessa. Toisaalta tuontia tukee ruplan reaalikurssin nousu; reaalikurssi kauppakumppanimaiden valuuttoihin nähden on ylittänyt ruplan devalvoitumista edeltäneen vuoden 2008 lopun huippunsa. Reaalikurssin nousun odotetaan jatkuvan, kun inflaatio on kilpailijamaita nopeampaa ja vaihtotaseen ylijäämä tuo ruplan nimelliskurssiin vahvistumispainetta Elintarviketuonnin arvo (mld. USD) 17,4 21,6 27,6 35,2 30,1 Elintarviketuonnin osuus koko tuonnista (%) 17,7 15,7 13,8 13,2 18 Taulukko Elintarvikkeiden tuonti vuosina Tärkeimpien elinkarvikkeiden tuontimäärät 2008 t. tonnia 2009 Tuore ja pakastettu liha (ei 1711 t. tonnia 1437 t. tonnia lintulihaa) Tuore ja pakastettu lintuliha 1224 t. tonnia 986 t. tonnia Tuore ja pakastettu kala 881 t. tonnia 795 t. tonnia Mejierituotteet 140 t. tonnia 125 t. tonnia Hedelmät 1288 t. tonnia 1280 t. tonnia Kahvi 75,5 t. tonnia 89,3 t. tonnia Vilja ja viljatuotteet 959 t. tonnia 429 t. tonnia Kasviöljyt 112 t. tonnia 43,4 t. tonnia Lihatuotteet ja purkitettu liha 49,3 t. tonnia 40,7 t. tonnia Raakasokeri 2418 t. tonnia 1252 t. tonnia Juomat (myös alkoholi) 2619 mljn. USD 1788 mljn. USD Noussut Laskenut Moskovan alue on edelleen riippuvainen tuontielintarvikkeista. Moskovan alueelle tuodaan noin 30 % alueella kulutetusta lihasta, 30 % juustosta ja 55 % voista. Venäjän tilastopalvelun Rosstatin mukaan lihan tuotantosuunnitelma toteutui viime vuonna, mutta maidon tuotanto jäi suunnitteesta reilun viidenneksen. Maitokarjan määrä väheni lehmällä. Syinä olivat mm. investointien pieneneminen karjatalouteen, ammattitaitoisen henkilöstön puute ja teknologian 6

7 vanhentuneisuus. Lisäksi osa viljelijöistä on päättänyt tänä vuonna pienentää perunan kylvöalaa perunan hinnan noususta huolimatta. Peruna Maataloustutkimuslaitoksen mukaan tammi-helmikuussa 2011 Venäjälle oli tuotu ennätyksellinen määrää ruokaperunaa 383,5 tuhatta tonnia, määrä vastaa koko vuoden 2009 tuontimäärää. Peruna on tärkeä tuote Venäjällä, sen osuus maataloustuotannosta on 3 %. Viljelymaiden pintaalassa mitattuna se on 2,2 miljoona hehtaaria. Suurimmaksi osaksi (noin 84 %) on ihmisten omia palstoja ja loput on maatalousyhtiöt (10 %) ja yksityisyrittäjät (6 %). Taulukko Perunan keskihinta vähittäismyynnissä maaliskuu 2011 Moskova Pietari N.Novgorod Rostov Novosibirsk Ekaterinburg Habarovsk Hinta, kg 34,9 32,4 35,5 33,1 30,5 35,6 37,3 Meijerituotteiden vienti Suomesta Venäjälle. Suomalaiset yritykset vievät Venäjälle pääasiassa sulatejuustot, juustot ja meijerivoi. Markkinointiyhtiön Nilsen mukaan sulatuttujen juustojen segmentissä suomalaisella juustolla on 18 % ja meijerivoissa 14 %. Moskovassa ja Pietarissa nämä luvut ovat korkeimpia. Valiolla on 7

8 10 % kaikista Suomesta tuoduista tuotteista. Maitotuotteiden osalta suomalaisten tuotteiden osuus on noin 1,5-2 %. Vuonna 2010 Valion myynti on ollut 11,8 mrd. ruplaa eli 288 mljn. euroa missä kasvua oli 36 % edelliseen vuoteen. Tuotteissa se tarkoittaa noin 81 tuhatta tonnia ja kasvua 13 %. Analyytikkojen mukaan Venäjän maitotuotteiden markkinoilla on valtava kasvupotentiaali. Keskimääräinen kulutus henkeä kohti tällä hetkellä on noin 5 kg vuodessa kun terveysviranomaisten suositusmäärä on 6 kg ja Euroopassa kulutus on kg. Tilanne meijerivoin osalta on se, että kansallinen tuotanto ei pysty vastamaan kasvavaan kysyntään ja noin 40 % on tuontia. Vuonna 2010 esimerkiksi Valiolla on ollut vaikeuksia toimittaa riittävästi tuotteita ja toimitusten määriä rajoitettiin. Jogurttien tuonti Venäjälle Valio 2300 tonnia. 8

9 Maidon tuottajahinnat Venäjällä (euro on 41 ruplaa). Maidon kuluttajahinnat Venäjällä (euro on 41 ruplaa). Venäjä panostaa maidontuotannon lisäämiseen. Venäjän maatalouden kehittämisohjelman aikana vuodesta 2008 lähtien on perustettu nykyaikaista karjatilaa, joiden tekniikka on maatalousministeri Skrynnikin mukaan usein jopa uudenaikaisempaa kuin länsimaissa. Lisäksi vuodesta 2009 alkaen toteutetaan 22 alueellista lihakarjan- ja 55 maitokarjanhoidon ohjelmaa ja jalostustoimintaa tuetaan tänä vuonna 88 miljoonalla eurolla. Maatalousyrittäjien omistamien karjatilojen kehittämisohjelman puitteissa on perustettu yli 300 tilaa, ja ohjelma jatkuu vuoteen 2020 asti. Kotimaisen tuotannon tukemiseksi tarkastellaan mahdollisuutta nostaa voin ja juuston tuontitulleja ja kehitetään uusia mekanismeja suoran tuen maksamiseksi tuotettua korkealaatuista maitolitraa kohti. Tällä hetkellä Venäjän oma maidontuotanto kattaa noin 80 % kotimaan kulutuksesta. Suomalaisten tuotteiden mahdollisuudet Venäjän markkinoilla 9

10 Suomalaisten elintarvikkeiden hyvää imagoa Venäjällä eivät ole himmentäneet edes suurten suomalaisten elintarvikeyritysten viimeaikaiset vientirajoitukset. Hyvä maine ja pitkät elintarvikeviennin perinteet avaavat myös pienille ja keskisuurille yrityksille mahdollisuuksia löytää oma markkinarakonsa Venäjällä. Venäläisten kuluttajien ennakkoluulot tuontielintarvikkeita kohtaan ovat kasvaneet parin viime vuoden aikana. Tämä ei kuitenkaan koske suomalaisia elintarvikkeita, joita venäläiset pitävät korkealaatuisina, puhtaina ja kontrolloiduissa olosuhteissa valmistettuina, sanoo suuren venäläisen jakeluyhtiö Alidin myyntijohtaja Nikolai Prokopiev. Venäjällä päivittäin myydään elintarvikkeita noin 1 miljardilla dollarilla siinä on tilaa monen suomalaisen yrityksen tuotteille. Esimerkiksi suomalaisten lihatuotteiden markkinaosuus Venäjällä on joitakin prosentin kymmenyksiä. Venäjän elintarvikemarkkinoiden mahdollisuudet - markkinoiden suuri koko (142 miljoonaa asukasta) - nopeasti kasvava ostovoima, myönteinen palkkakehitys - länsieurooppalaisen elämäntyylin ja ravitsemusopin suosion kasvu - Erittäin suuri määrä asiakkaita verrattuna Suomeen ja muihin EU-maihin Venäjän elintarvikemarkkinoiden haasteita - Viranomaisten vaatimusten täytyminen - kotimaisten tuotteiden suhteellisen edullinen hintataso - ongelmalliset suhteet kauppaketjujen kanssa, vaikea päästä - oikeiden yhteistyökumppaneiden löytäminen Lemmikkieläinruuan markkinat Venäjällä on kotikissoja noin 30 miljoona, kotikoiria noin 20 miljoona. Kolmannella osalla perheistä (32 %) on pitänyt kissoja ja vain viides osa perheistä (17,5 %) koiria. Vuonna 2003 lemmikkieläinruuan markkinat kasvoivat 21,5 % ja vuonna 2004 vielä 10,5 %. Rahassa mitattuna vuonna 2003 markkinat kasvoivat 37 % ja vuonna 2004 vielä 16 %. Vuonna 2005 markkinoiden koko oli 11,9 mrd. ruplaa ( miljoona USD). Kokonaismyynti koirien ruuassa oli 21 % ja kissojen 79 %. 10

11 Vuonna 2004 markkinoilla oli 2 vahvaa yhtiötä Mars (Royal Canin) ja Nestle-Purina. Yhteenlaskettu markkinaosuus oli 86 %. Mars ja Purina tuottavat ruokaa omilla tehtailla Venäjällä. Ulkomaalaiset yhtiöt hallitsevat Venäjän markkinoita 90 % osuudella. Ruokkia on kolme eri hintasegmenttiä: Super Premium Cesar (Mars), Gourmet (Nestle), Sheba (Mars) jne Premium Darling (Nestle), Dr. Clauder`s (Mervo), Felix (Nestle), Friskies (Nestle), Pedigree (Mars), Royal Canin (Mars), Whiskas (Mars), "Оскар" (компания "Раритет") jne. Ekonom Chappi (Mars), Kitekat (Mars), "Васька" ("КлинВет"), "Лапка" jne. Tavallinen ostopaikka on lemmikkieläinkauppaa. Venäjän elintarvikemarkkinoiden hintataso Vuosi 2010 on ollut merkittävä elintarvikkeiden hintojen nousun kannalta. Kuivan kesän jälkeen mediassa ovat nousseet esille ongelmia eri tuotteiden riittävyydestä ja saatavuudesta. Ensin oli laitettu kielto viljan viennille, sitten oli tattarin vuoro ja lopuksi perunan hinta pomppasi yli 100 %. Nämä ongelmat ja varsinkin viljan hinnat nousu pakotti tuottajia nostamaan omien tuotteiden hinnat. 11

12 Taulukosta näkee sen, että vuonna 2010 peruna on kallistunut 110 %, voi 23 %, sokeri 22 %. Keskimäärin ruoka on kallistunut Venäjällä14 %. Myös maailmanlaajuisesti elintarvikkeiden hinnat olivat viime vuonna voimakkaassa kasvussa. Venäjä ja EU27 hintaindeksi Vertailua voi myös tehdä peruselintarvikkeiden osalta hintojen Venäjällä ja hintojen EU:n alueella välillä. 12

13 Keltaisella hintaindeksi Venäjällä ja punaisella EU maissa. Nämä tiedot ovat tammikuulta 2010 suhteutettuna tammikuuhun Vuoden 2010 aikana tilanne on muuttunut täysin ja 2011 ensimmäisen kvartaalin aikana se on pahentunut entisestään kun tammi-helmikuun aikana Kauppaketju Pyaterochka, Tarjoukset Pietarissa, Novgorodissa ja Pskovissa Vko

14 Kauppaketju Evroros Murmansk 14

15 Hintaesimerkkejä

16 Moskova Venäjä Moskov an alue Pietari Kalugan alue Ryazan in alue Tverin alue Tulskya alue Yaroslavl in alue Voi 302,3 235,71 231,67 277,54 225,71 219,49 270,82 221,12 277,33 Rypsiöljy. 68,77 68,1 64,36 74,83 65,23 69,07 63,85 64,35 65,66 Maito 36,32 31,51 33,92 36,97 27,63 26,26 28,92 27,92 30,32 Kananmunat 43,66 37,29 37,39 38,44 33,95 37,72 34,64 36,80 265,64 Ruisleipä 30,29 27,65 25,68 33,38 25,15 23,28 25,25 25,01 21,28 Vehnäleipä 43,21 41,96 42,13 65,65 38,85 40,27 42,73 45,60 33,50 Kovat juustot 292,83 259,54 241,9 262,79 241,95 240,22 250,75 235,54 265,64 Peruna 29,61 25,58 26,48 26,25 24,70 26,81 25,36 22,99 26,76 Kaali 27,65 23,89 24,91 26,23 24,03 24,87 22,28 21,80 25,88 Lintuliha 109,34 105,34 96,51 102,59 94,07 106,71 97,25 106,18 102,73 Naudan liha 213,69 192,70 209,24 189,33 191,58 205,82 201,55 207,73 194,89 Sokeri 38,48 39,27 36,21 41,39 37,19 37,24 38,95 38,91 38,87 Hypermarketit ja supermarketit 16

17 Tänä päivänä Venäjällä on noin 300 kauppaketjua, jossa myydään elintarvikkeita. Niiden osuus elintarvikkeiden kokonaismyynnistä on 30 % ja neliömetreissä mitattuna noin 20 %.(Taulukosta) Vähittäismyynnin rakenne v (kauppaketjut 17,5% kauppatorit 15,3 % muut 67,2 %) Eri kauppaformaattien markkinaosuudet v.2006 Econom-luokan kauppaketjut (discount) ovat kehittyneet nopeimmin kun muut. Niiden osuus on noussut 33 %:sta v %:iin v (mutta on taas laskenut v.2010). Supermarkettien osuus on noussut v %:iin (20 % v. 2006). Vastaavasti hypermarkettien osuus, mukaan lukien Cash and Carry, on laskenut v.2006 tasosta 33 % 27 %:iin. Asiantuntijoiden mukaan avaintekijöinä kauppa-alalla lähitulevaisuudessa tulevat olemaan: 17

18 - Kauppaformaatin muutokset suuntaan missä supermarkettien ja halpakauppaketjujen määrä kasvaa ja asema kuluttajien keskuudessa vahvistuu kun taas hypermarkettien määrä supistuu - Kuluttajien käyttäytymisen muuttuminen ja keskihintaisten ja halpojen tuotteiden suosion kasvu - Radikaaliset muutokset kauppojen tuotevalikoimissa - Valtaosan kauppaketjujen strategian muutokset ja halpojen tuotteiden valikoiman laajentaminen - Taloustavaroiden osuuden kasvattaminen hypermarkettien tavaravalikoimassa - Toimintatapojen muuttaminen ja kiristäminen tavaratoimittajien kanssa - Asiakasmäärän kasvattamien käyttäen erilaisia asiakkaita sitoutuvia ohjelmia - Nettikaupan kasvu - Keskinäiset ostot ja muita omistusjärjestelyitä - Valtionvallan vaikuttamisen kasvu Yleisesti ottaen kauppaketjujen kehitys vuosina tulee olemaan riippuvainen valtion päätöksistä ja yleisistä toiminta-ehdoista joita tullaan asettamaan kauppaketjujen toiminnalle. Kauppaketjujen keskittyminen on Luoteis-Venäjällä ja Venäjän keskiosassa. Venäjällä on maantieteelliset ja logistiset ongelmat. Parhaiten hyötyvät kasvavasta kysynnästä ne kauppaketjut, jotka lähtevät investoimaan maan muihin alueisiin. Tuottajien ja tavaratoimittajien keskuudessa parhaiten ovat menestyneet ne, jotka lähtivät Venäjän kehittyville alueille pois Moskovasta, Pietarista ja muista suurkaupungeista. - Jakelukanavien ykkösprioriteetti on supermarketit joiden osuus kaikista kaupoista on kasvanut reippaasti. Suurin myynnin potentiaali on toisen rivin kaupungeilla missä asukasmäärä on 0,5 1 mljn. Nykyaikaisten formaattien kauppojen määrä on kasvanut vuodesta 2007 vuoteen %. - Suurissa kaupungeissa on odotettavissa tulevaisuudessa hypermarkettien kasvu. Toistaiseksi niiden määrä 1 mljn. asukasta kohti: Moskovassa 3, Nizhniy Novgorod 7, Pietari 10, Euroopassa Toinen trendi markkinoilla on erikoiskauppojen määrän kasvu. Niin vuonna 2010 lemmikkieläinkauppojen määrä on kasvanut 19 %, lasten tarvikkeet 23 %, leipäkauppoja 22 %. (vertailuvuosi on 2009). Valtaosa asiantuntijoita ovat sitä mieltä, että tänä päivänä ostaja metsästävät hyvän hinnan ohella myös niin sanottu shopping experience, eli tunnelma, palvelu, erilainen valikoima sisältäen Premium-luokan tavaroita. Suurin osa nykyajan kauppaketjuista ei pysty tarjoamaan sellaisia mahdollisuuksia kuluttajille. Mutta nyt ja tulevaisuudessa tapahtuvien muutosten ohella tavallinen toimintatapa on ja tulee olemaan yhtä tärkeä eikä se ole ihmeellistä jos ajatellaan, että kaupunkilaisessa Venäjässä on noin erilaista kauppaa. Eco, bio, organic 18

19 Viime vuosien aikana kuluttajien määrä, jotka ovat valmiita maksamaan tuotteista, joita on tuotettu ekologisesti, on kasvanut 20 %. Moskovassa sellaisten kuluttajien määrä on jo puolet. Mutta kaikesta huolimatta ekologisten tuotteiden markkinoita Venäjällä ei ole eikä ole näköpiirissä lähivuosinakin. Merkillistä on myös se, että 32 % ihmisistä, joilla on niukasti varoja, ovat valmiita maksamaan vähän enemmän saadakseen puhtaampia ja turvallisempia elintarviketuotteita. Venäjän ekologisten normien mukaan tuotetun ruoan mahdollisuuksia markkinoilla on erittäin vaikea hahmottaa ja varsin vaikea ennustaa tämän suunnan kehittymistä. Tänä päivänä tavallisille elintarvikkeille, jotka ovat kauppojen hyllyillä, ei ole järkevää vaihtoehtoa. Ylipäätänsä tämä segmentti on tutkittu erittäin vähän ja luotettavia tietoja ei ole saatavilla. Kauppaketjut myös eivät ole valmiita antamaan paljon hyllytilaa näille tuotteille. X5 Retail Group selittää asia sillä, että ekoloogisesti puhtaiden tuotteiden tuottaminen vaatii tarkkaa kontrollia ja suurempia kustannuksia tavallisiin tuotteisiin verrattuna, se tekee niistä erittäin arvokkaita ja niitä myydään melkein kappaletavarana bisneksen kannalta se ei ole kannattava. Ongelmia lisää myös se, että Venäjällä liikkeellä paljon tuotteita joissa on bio, eco, organic merkintöjä mutta tällä tavoin aika usein merkitään sertifioitu pakkaus ja samaan aikaan sisältö voi olla mitä tahansa. Juuri yhteisten pelisääntöjen (lakien) puuttuminen, yhteisen standartin puuttuminen, ja selkeän valvontajärjestelmän puuttuminen lisäävät epävarmuutta ja herättävät epäuskottavuutta kauppojen ostoihmisillä. Kaiken lisäksi, korruptio on myös suurena esteenä luottamuksen syntymiselle, koska sertifikaattien hankkiminen Venäjällä rahalla on hyvin yleistä. Nettikauppa. Malli: Myynti Suomesta Netin käyttö: Saatujen tietojen mukaan nettiä Venäjällä käytetään pääasiassa, nettikauppaa ajatelleen, tuotteiden ja mallien katsomiseen ja vertailuun. Asiakas valitsee tuotteita netissä, tarkistaa kyseisen tuotteen saatavuuden ja varsinaisen ostopäätöksen ja ostos tehdään jo kaupassa. Asiakas saattaa myös soittaa sen jälkeen kun on käynyt netissä. Nettikaupan luotettavuus on toistaiseksi alhaisella tasolla. V 2008 on perustettu nettikauppa-rekisteri jonka tarkoitus on lisätä luotettavuutta ( ). B to B ulkomaankauppa netissä on harvinaisempi ilmiö johtuen tullimenettelystä. Tulli: Ilman erillisiä tullimaksuja voi lähettää ulkomailta postilähetyksiä yksityiseen käyttöön tarkoitettuja tavaroita jos lähetettävän tavaran arvo on alle ruplaa (220 euroa), sama 19

20 henkilö voi olla tavaran vastaanottajana vain kerran (1) viikossa. Tulli voi määrittää tavaraa kauppatavaraksi tullitarkastuksen yhteydessä jos tavara ei täytä yksityiseen käyttöön tarkoitettujen tavaroiden kriteeriä. Kansainväliset lähetykset käsitellään Venäjällä postin kansainvälisissä jakelukeskuksissa. Lähde: Toimintatapa ehdotus: Tällä hetkellä B to B nettikauppa on siinä vaiheessa, että se ei tuo sitä varsinaista etua yritykselle, vaan se on pikemminkin tapa mainostaa omia tuoteita ja yritystä. Voi lähteä kehittämään sitä segmenttiä sillä, että Venäjän markkina-aluetta varten tehtäisiin venäjänkielisiä nettisivuja ja seuraamalla yhteydenottojen määrää ja kävijä-määrää Ja niiden pohjalta voi sitten tehdä johtopäätöksiä. Kaava: RAJA MYYJÄ VENÄJÄN TULLI - Tarkistaa lähetykset - Tekee päätökset - Määrää tullimaksut - Kontrolloi lähetykset loppuun asti POSTIN KANSAINVÄLINEN JAKELUKESKUS: - Käsittelee saapuvat lähetykset - Säilyttäminen - Yhteistyö tullin kanssa POSTI: - Luovuttaa lähetykset vastaanottajalle Faktat: - Ottaa vastaan maksut (postiennakko, tullimaksut) - Kerää lähetykset - Lähettää paketit jakeluun, mukana tullauspäätös (jos tavarasta täytyy maksaa tullimaksut) 20

21 nettikauppaa on Venäjällä 150 mrd ruplaa nettikauppojen myynti v % kasvua on ollut vuonna 2009, vuonna 2008 se kasvoi 40 % 80 % netinkäyttäjistä suurissa kaupungeissa on tehnyt vähintään yksi ostos 3 vuotta netin käyttöä kuluu ennen kun ihminen alkaa ostamaan jotain netin kautta 46 % osti kirjoja, 40 % osti kodinkoneita, 35 % osti tietokoneita ja laitteita 74 % ostajista Moskovassa maksaa tavaraa kuriirille, pankkikortilla maksaa vain 20 % ruplaa/kk/nettikaupan asiakas 5-30 % hintaero virtuaali- ja reaalikaupan välillä 21