Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Transkriptio

1 Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM :: ::

2 SISÄLLYSLUETTELO Alueiden taustatiedot... 1 Yhteenveto... 1 Perustiedot... 2 Talouden ja kaupan kehitys lähialueilla ja ssa... 4 Väestön tulojen kehitys lähialueilla... 5 Kuluttajahinnat... 6 Pääomainvestoinnit ja työllisyys... 7 Rikollisuus... 8 Väestön muutos... 9 Väestöennuste vuoteen

3 1 ALUEIDEN TAUSTATIEDOT Tässä liiteraportissa tarkastellaan Suomen lähialueiden sosioekonomista tilannetta. YHTEENVETO Venäjällä on yhteensä 83 hallinnollista subjektia, joista Suomen itärajan välittömässä läheisyydessä on niistä neljä: Murmanskin oblast, Karjalan tasavalta, Leningradin oblast sekä Pietarin liittokaupunkialue. Näillä neljällä alueella asui vuonna 212 yhteensä 8,2 miljoonaa asukasta. Kaakkoisrajan rajanylityspaikkojen kautta vuonna 212 Suomeen saapuvista venäläismatkailijoista yli 9 % asuu näillä alueilla. Suomen lähialueet eroavat toisistaan niin demografisten kuin sosioekonomistenkin tekijöiden osalta. Venäjän alueiden elintasovertailussa Suomen lähialueet sijoittuvat kolmeen kategoriaan: Pietari ja Leningradin Oblast kuuluvat elintasovertailun ensimmäiseen kolmannekseen (sijat 2. ja 18.), Murmanskin oblast keskimmäiseen kolmannekseen (39.) ja Karjalan tasavalta viimeiseen kolmannekseen (51.). n kaupunki puolestaan kuuluu Venäjän alueiden vertailussa kärkikastiin ja on useilla mittareilla tarkasteltuna elintasoltaan korkein alue Venäjällä. Suomen rajan läheisten lähialueiden elintaso on kasvanut tasaisesti koko 2-luvun taantumavuotta 29 lukuun ottamatta. Alueiden BKT, vähittäiskauppa, investoinnit ja asukkaiden keskitulot ovat olleet kasvussa ja inflaatio laskussa. Sen sijaan asukkaiden reaalitulojen kasvu on hidastunut viimeisten vuosien aikana ja kääntynyt jollain alueilla negatiiviseksi. Murmanskissa ja Karjalan tasavallassa työttömiä on noin 9 %, Leningradin oblastissa noin 4 %. Pietarissa ja ssa vallitsee käytännössä täystyöllisyys työttömien määrän jäädessä alle kahteen prosenttiin. Väestön kasvu on kohdistunut viime vuosina Leningradin oblastiin ja erityisesti Pietariin. Sen sijaan Karjalan tasavallassa ja Murmanskin oblastissa väestö on vähentynyt. Väestökato on tosin näillä alueilla viime vuosina hidastunut. Suomen lähialueiden väkiluvun arvioidaan kasvavan nykyisestä 8,2 miljoonasta 9 miljoonaan vuoteen 231 mennessä. Koko Venäjän väestön sen sijaan arvioidaan pysyttelevän samankokoisena tai laskevan vähän. Rosstatin vuoteen 231 ulottuvan maltillisen väestönkehitysskenaarion mukaan Venäjän asukasluku vuonna 231 olisi noin 141,6 miljoonaa.

4 2 PERUSTIEDOT Venäjällä on yhteensä 83 hallinnollista subjektia, joista Suomen itärajan välittömässä läheisyydessä on niistä neljä: Murmanskin oblast, Karjalan tasavalta, Leningradin oblast sekä Pietarin liittokaupunkialue. Näillä neljällä alueella asui vuonna 212 yhteensä 8,2 miljoonaa asukasta. Kaakkoisrajan rajanylityspaikkojen kautta vuonna 212 Suomeen saapuvista venäläismatkailijoista yli 9 % asuu näillä alueilla. Selvityksessä on joiltain osin tarkasteltu lisäksi myös n liittokaupunkialuetta, josta Suomeen saapui Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta vuonna 212 noin 4 % venäläismatkailijoista. ssa oli vuonna 212 virallisten tilastojen mukaan lähes 12 miljoonaa asukasta, joten lähialueilla ja ssa asuu yhteenlaskettuna 2,18 miljoonaa asukasta, eli noin 14 % Venäjän kokonaisväkiluvusta. Luvuissa ei ole mukana alueilla epävirallisesti asuvia ulkomaisia siirtolaisia, joiden lukumäärä erityisesti ssa on arvioitu verrattain suureksi. Tarkasteluun on joiltain osin otettu mukaan myös Kaliningrad, joka on mukana vertailualueena Puolan ja Kaliningradin alueen LBT-sopimuksen (Local Border Traffic) vaikutuksia tarkasteltaessa. Suomen lähialueet eroavat toisistaan niin demografisten kuin sosioekonomistenkin tekijöiden osalta. Pietari on elintasomittareilla mitattuna Venäjän toiseksi varakkain alue, kun taas Karjalan tasavalta sijoittuu alueiden elintasovertailussa sijalle 51.

5 3 Suomen lähialueet eroavat toisistaan niin demografisten kuin sosioekonomistenkin tekijöiden osalta. RIA Novostin vuonna 213 tekemässä alueiden elintasovertailussa Suomen lähialueet sijoittuvat kolmeen kategoriaan: Pietari ja Leningradin Oblast kuuluvat elintasovertailun ensimmäiseen kolmannekseen (sijat 2. ja 18.), Murmanskin oblast keskimmäiseen kolmannekseen (39.) ja Karjalan tasavalta viimeiseen kolmannekseen (51.). Sijoitus elintasovertailussa näyttää korreloivan rikosten suhteellisiin määriin alueilla. Pietarissa tehtiin vuonna 211 Suomen lähialueista vähiten rikoksia (12 rekisteröityä rikosta / 1 as.) ja Karjalan tasavallassa eniten (224). DEMOGRAFIA Lähialueet Vertailualueet Venäjä Pietari Leningr. obl. Karj. tasav. Murm. obl. Kalining. obl. Asukasluku (milj.) * 143,35 5,3 1,75,64,78 11,98,95 Työikäisten osuus väestöstä 6,9 % 62 % 61 % 6,1 % 64,4 % 62,7 % 61,7 % TULOT JA ELINTASO Keskitulot rub. / as. 2288, , , , , ,3 Elintarvikeostosten osuus tuloista 32,6 % 33,9 % 36,7 % 31,8 % 29,5 % 26,8 % 36,1 % Henkilöautojen määrä / 1 as. (211) ,3 281, ,1 Pankkitalletukset / asukas (tuhatta ruplaa) 56, Alle vähimmäistuloilla elävien osuus 15,5 % 9 % 12 % 15 % 13 % 1 % 13 % Keskimääräinen asuinpinta-ala 22,3 m2 23 m2 25 m2 24 m2 24 m2 19 m2 23 m2 Lääkäreitä / 1 as. 42, VÄHITTÄISKAUPPA Liiketilojen pinta-ala / 1 as. 582,6 m2 975 m2 662 m2 538 m2 652 m2 828 m2 597 m2 Vähittäiskaupan liikevaihto rub. / 1 as Ravintoloiden as. paikkojen määrä / 1 as. 3, RIKOLLISUUS Rekisteröityjen rikosten määrä / 1 as. (1-83) 168,2 12,4 (7.) 142,9 (6.) 222,4 (1.) 21,9 (25.) 15 (54.) 16,9 (44.) ELINTASOVERTAILU Sijoitus elintasovertailussa** (1-82) * Kaikki luvut vuodelta 212, ellei toisin mainittu ** Rosstat, RIA Novosti 213. Elintasovertailussa Venäjän alueita (82) verrattiin yhteensä 64 parametrin mukaan. Tshetshenian tasavalta ei ollut mukana vertailussa.

6 Ruplaa Miojoonaa ruplaa 4 TALOUDEN JA KAUPAN KEHITYS LÄHIALUEILLA JA MOSKOVASSA Suomen lähialueiden BKT / asukas on kasvanut tasaista vauhtia koko 2 luvun ajan, vuoden 29 taantumaa lukuun ottamatta. Kaivannaisteollisuusvaltainen Murmanskin alue oli BKT / asukas mitattuna alueista rikkain aina vuoteen 27, mutta se on sen jälkeen menettänyt asemansa Pietarille ja Leningradin oblastille. n alueen BKT / asukas on noin 2,5-kertainen Pietariin verrattuna. Vähittäiskaupan arvossa Pietari on selvä ykkönen noin 2 miljardilla eurolla vuonna 211. Viime vuosina vähittäiskaupan arvo on Pietarin heijastusvaikutusten ansiosta kehittynyt verrattain nopeasti myös Leningradin oblastissa. n vähittäiskaupan arvo on noin kolminkertainen Pietariin verrattuna. Alueiden BKT / as. Vähittäiskaupan arvo Lähde: Rosstat 213

7 Ruplaa / kk % 5 VÄESTÖN TULOJEN KEHITYS LÄHIALUEILLA Lähialueiden asukkaiden keskitulot ovat kasvaneet koko 2-luvun, joskin inflaatio on syönyt osan tulojen kasvusta. Vuonna 212 Pietarissa ja Murmanskin oblastissa keskitulot olivat noin 5-6 % korkeammat kuin Leningradin oblastissa ja Karjalan tasavallassa. Väestön reaalitulot kasvoivat selvästi 2-luvulla aina vuonna 29 alkaneeseen taantumaan saakka. Taantuman jälkeen reaalitulojen kasvu on ollut hitaampaa ja ajoittain jopa negatiivista. Vuoden 212 aikana inflaation madaltumisen myötä reaalitulot ovat kuitenkin Venäjällä kääntyneet taas maltilliseen kasvuun. Vuoden 213 ensimmäisten kuukausien aikana reaalitulot kasvoivat toukokuuta lukuun ottamatta kuukausitasolla,6 7,5 % edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna. Keskitulot Reaalitulojen muutos Lähde: Rosstat

8 % Ruplaa / kk. 6 KULUTTAJAHINNAT Kuluttajahintojen inflaatio laski tasaisesti 2-luvun alusta vuoteen 26, jolloin se lähti taas nousuun. Taantuman jälkeen inflaatio on taas jatkanut laskuaan. Vuonna 212 Venäjän kuluttajahintojen inflaatio oli 6,6 %. Lähialueista kallein kuluttajakorin vertailuhinta (kuukauden välttämättömimmät tuotteet ja palvelut / asukas) on korkein Murmanskin oblastissa, jossa se vuonna 211 oli noin 22 % korkeampi kuin Leningradin oblastissa. Vuosien välisenä aikana elintarvikekorin vertailuhinta on keskimäärin kaksinkertaistunut kaikilla alueilla. ssa vertailukorin hinta on lähes 4 % kalliimpi kuin Leningradin oblastissa. Inflaatio Kuluttajahintakorin keskihinta Pietari Leningradin obl. Karjalan tasav. Murmanskin obl Lähde: Rosstat

9 Ruplaa % 7 PÄÄOMAINVESTOINNIT JA TYÖLLISYYS Lähialueista pääomainvestointeja asukaslukuun suhteutettuna on houkutellut eniten Leningradin oblast ja erityisesti sen Pietaria lähellä olevat alueet. Sijaintinsa ja Pietariin verrattuna liberaalimman elinkeinopolitiikan ansioista se on houkutellut alueelleen jopa kolminkertaisen määrän investointeja asukasta kohden Pietariin verrattuna. ssa pääomainvestoinnit ovat samalla tasolla kuin Pietarissa ja Murmanskin oblastissa. Työttömien määrä työikäisestä väestöstä on korkein Murmanskin oblastissa ja Karjalan tasavallassa ja matalin Pietarissa ja Leningradin oblastissa. Vuonna 213 Pietarissa oli käytännössä täystyöllisyys ja tämä oletettavasti houkuttelee tulevaisuudessakin muuttamaan työikäistä väestöä korkean työttömyyden alueilta Pietariin ja sen lähialueille. Myös n työttömyysprosentti on erittäin alhainen, vain 1,4 % vuonna 211. Pääomainvestoinnit / as. Työttömyys % Lähde: Rosstat

10 Rekisteröityä rikosta / 1 as. 8 RIKOLLISUUS Rikollisuus lähialueilla kasvoi vuodesta 23 vuoteen 26. Sen jälkeen rekisteröityjen rikosten määrä on kääntynyt laskuun erityisesti Pietarissa ja Leningradin oblastissa. Sen sijaan Karjalan tasavallassa rikollisuuden määrä on pysytellyt samoissa lukemissa koko 2-luvun. Karjalan tasavallassa tehtiin vuonna 211 asukaslukuun suhteutettuna lähes kaksinkertainen määrä Pietariin verrattuna (22,2 ja 12 rikosta / 1 as.). Rikostilastoja on käsitelty tarkemmin selvityksen Rikollisuus, siirtolaisuus ja maahanmuutto -luvussa. Tilastoa tarkasteltaessa on syytä huomioida, että luvut eivät kuvaa poliisin tietoon tulleita rikosilmoituksia, vaan rikoksiksi rekisteröityjä rikoksia. 3 Rekisteröidyt rikokset / 1 as Lähde: Venäjän sisäministeriö

11 Muutos ed. vuoteen 9 VÄESTÖN MUUTOS Vertailussa olevista lähialueista väestö on kasvanut prosentuaalisesti nopeimmin ssa ja Pietarissa. ssa väestönkasvu on tosin 2-luvun loppua kohden hidastunut ja Pietarissa kiihtynyt. Lähialueista eniten väestöään ovat menettäneet Karjalan tasavalta ja Murmanskin oblast. Näillä alueilla väestökato on 2-luvun loppua kohden hidastunut. 2,5 Väestön muutos Venäjällä, lähialueilla ja ssa 2, 1,5 1,,5, -,5-1, -1,5-2, -2,5 Koko Venäjä Luoteis-Venäjä Pietari Leningradin oblast Karjalan tasavalta Murmanskin oblast Lähde: Rosstat

12 MIljoonaa asukasta 1 VÄESTÖENNUSTE VUOTEEN 231 Venäjän tilastovirasto Rosstatin vuonna 213 tekemän väestöennusteen neutraalin skenaarion mukaan Venäjän väestön lukumäärä ei tule oleellisesti muuttumaan vuosien välisenä aikana. Neutraalin skenaarion mukaan väestön kokonaismäärä vähenee nykyisestä 143,35 miljoonasta 141,6 miljoonaan vuonna 231. Alla on tarkasteltu väestömäärän muuttumista Suomen lähialueiden sekä n osalta. Ennusteen mukaan väestön määrä tulee vähenemään Suomen lähialueilla Karjalan tasavallassa sekä Murmanskin oblastissa, mutta kasvamaan Pietarissa ja Leningradin oblastissa. n väkiluvun ennustetaan kasvavan noin 1,2 miljoonalla. Kokonaisuudessaan väestömäärä tulee näillä alueilla kasvamaan 2,18 miljoonasta 22,22 miljoonaan, eli noin kymmenellä prosentilla. Näiden alueiden väestön osuus Venäjän kokonaisväestömäärästä kasvaa nykyisestä 14 %:sta 15,6 %:iin , 5,9 Väestöennuste lähialueille Suomen lähialueiden väkiluku: - 212: 8,2 miljoonaa - 231: 9 miljoonaa ,9 1,8,6,6,8,6 Pietari Leningradin obl. Karjalan Tas. 231 VÄESTÖENNUSTE (milj. as.) Pietari 5,3 5,916 Leningradin oblast 1,75 1,932 Karjalan Tasavalta,64,552 Murmanskin oblast,78,596 11,98 13,227 Yhteensä 2,18 22,223