Asiakaspalveluiden tulevaisuudenkuvat
|
|
- Jarno Lehtinen
- 3 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Riittääkö osaaminen tulevaisuudessa? Asiakaspalveluiden tulevaisuudenkuvat Jari Lindqvist & Jyri Manninen Artikkelissa tarkastellaan asiantuntijapalveluiden, esimerkiksi yrityksille suunnattujen koulutus-, konsultointi- ja neuvontapalveluiden tulevaa kehitystä, sekä konsultointiin ja asiantuntijatyöhön liittyviä osaamistarpeita. Tarkastelu perustuu ennakointiprojektiin (Lindqvist & Manninen 1998). Asiantuntijapalveluiden tarve ja määrä on ollut jatkuvasti kasvussa. Myös alaan liittyvät osaamistarpeet lisääntyvät, mikä voi johtaa entistä suurempaan kilpailuun ammattitaitoisesta työvoimasta. Euroopan sosiaalirahaston tuella on Suomessa käynnistetty jo yli sata työelämän ennakointihanketta. Hankkeissa on kartoitettu eri alojen koulutus- ja osaamistarpeita sekä kehitetty ennakoinnin välineitä ja menetelmiä. Tulevaisuusajattelua on viritetty myös konsultoinnin puolella - eikä syyttä, kasvaahan toimiala nykyään 20 prosentin vuosivauhdilla. Tämä artikkeli perustuu Helsingin yliopiston Aikuiskoulutuskeskuksessa tehtyyn asiantuntijapalveluiden tulevaisuuskuvia kartoittaneeseen tutkimukseen (Lindqvist & Manninen 1998). Artikkelissa keskitytään lähinnä ennakoituihin toimintaympäristön muutoksiin ja henkilöstön osaamistarpeisiin. Asiantuntijapalveluilla tarkoitetaan tässä pienten ja keskisuurten asiantuntijapalveluyritysten muille yrityksille suunnattuja tuotoksia ja toimintoja. A siantuntijapalvelut kuuluvat yhtenä osana liike-elämää palvelevaan toimintaan, joka on tilastojen mukaan kasvanut selkeästi vuoden 1992 jälkeen niin yritysten, henkilöstön kuin liikevaihdonkin osalta. Esimerkiksi työllisyys kaksinkertaistui liike-elämää palvelevassa toiminnassa aikajaksolla (Hernesniemi 1997, 29). Asiantuntijapalvelusektorin on todettu kasvavan myös lähitulevaisuudessa ja sen merkitys työllistäjänä pk-sektorilla tulee korostumaan. Yhtenä asiantuntijapalvelujen kasvun selittäjänä on esitetty mm. teollisuuden siirtymistä joustavan tuotannon strategiaan. Tällöinhän teollisuusyritykset keskittyvät ydinosaamiseensa ja korvaavat aiemmin organisaation sisällä tuotetut tukipalvelut ostamalla ne erikoistuneilta palveluyrityksiltä. Asiantuntijapalvelujen kasvua on selitetty myös AIKUISKASVATUS 1/99 69
2 ARTIKKELIT PROFDELFI-PROJEKTI Jari Lindqvist Jyri Manninen palvelujen kysynnän kasvulla. Asiantuntijapalvelujen kysyntää lisäävinä tekijöinä on usein mainittu informaatioteknologian kehitys, tuotannon organisoinnin muutokset, yritystoiminnan kansainvälistyminen ja monimutkaisempien yritysrakenteiden syntyminen. Viimeisimmässä Euroopan Unionin asiantuntijapalveluiden käyttöä kartoittaneessa tutkimuksessa todettiin, että eniten ulkopuolista neuvontaa yritykset käyttävät rahoituksessa, tietojenkäsittelyssä, lakiasioissa ja markkinoinnissa (The European 1997). Suomessa tilitoimistopalvelut, kuljetuspalvelut, tekniset palvelut (esimerkiksi siivous- ja korjauspalvelut) sekä työterveyspalvelut ovat yksityisistä palveluista eniten käytettyjä pkyrityksissä (Storhammar 1996, 12). Lakiasiain- ja markkinointipalveluja käyttää noin kolmasosa pkyrittäjistä, mutta niiden käyttö ei ole yhtä toistuvaa kuin edellisten. Toimialoittaiset erot yrityspalvelujen käytössä ovat suuria. Teollisuuden pkyritykset käyttävät keskimäärin enemmän ja monipuolisempia yrityspalveluja kuin muut pkyritykset. Myös liikkeenjohdon konsultointipalvelujen käyttö on yleisempää teollisuuden pkyrityksillä kuin esimerkiksi rakennusalan ja kaupan yrityksillä (Storhammar 1996, 14). Profdelfi-projektissa selvitettiin asiantuntijapalvelusektorin yritysten tulevaisuutta ja asiantuntijapalveluyrityksissä työskentelevien akateemisten henkilöiden tulevaisuuden osaamistarpeita. Tarkastelun aikajänne oli viisi vuotta ja tavoitteena oli koota tutkimuskohteen avainasiantuntijoiden (n = 105) tulevaisuuskäsityksiä toisiaan täydentävien tiedonhaku- ja kommentointikierrosten avulla. Osatavoitteena projektissa oli lisäksi tulevaisuusajattelun herättäminen ja edistäminen erityisesti asiantuntijapalveluita tarjoavien pk-yritysten johdossa ja työntekijätasolla sekä eri sidosryhmien (yritysten johto, asiantuntijatyöntekijät, julkisen sektorin ja järjestöjen asiantuntijat, yliopistojen täydennyskoulutusorganisaatioiden edustajat) välisen vuoropuhelun käynnistäminen. Tausta-ajatuksena oli usko siihen, että erityisesti korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden osalta tulevaisuus on tehtävä eikä niinkään ennakointia vaativa itsestään toteutuva tilanne, jonka luonteeseen ei juurikaan voi vaikuttaa. Keskeiseen asemaan asettuu siten mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen tiedostaminen sekä osaamisen kehittäminen. Tutkimusprojektissa sovellettiin Delfoi-menetelmää. Tiedonhaku suoritettiin neljän eri kierroksen avulla. Ensimmäinen tiedonhakukierros toteutettiin asiantuntijahaastatteluina (N=21). Haastatteluaineiston alustavan analyysin jälkeen haastatteluihin osallistuneille lähetettiin ensimmäinen väliraportti kommentointia varten. Toisena tiedonhakukierroksena järjestettiin kohdennetulle asiantuntijaryhmälle (N=14) työseminaari, jossa tulevaisuuspajan muodossa tarkennettiin ennakointialueita. Haastattelukierroksen ja työseminaarin pohjalta toteutettiin laajempi lomakekysely (N=105). Lomakekyselyaineiston pohjalta laadittiin väliraportti, joka lähetettiin kaikille lomakekyselyyn osallistuneille kommentointia varten. Viimeisenä varsinaisena tiedonhakukierroksena toteutettiin asiantuntijaseminaari (N=25), jossa kyselylomakekierrokselta saatuja tuloksia kommentoitiin ja arvioitiin. Periaatteena tiedonhankinnassa ja aineiston analysoinnissa oli, että tutkimuksessa edettiin edellisessä vaiheessa tehtyjen havaintojen ja ratkaisujen pohjalta. Tutkimuksessa pyrittiin tuomaan esiin eri tyyppisiä vaihtoehtoja asian- 70 AIKUISKASVATUS 1/99
3 Lindqvist & Manninen tuntijapalveluiden tulevaisuudesta, ei niinkään konsensus-tyyppiseen johtopäätökseen. Kohderyhmänä tutkimuksessa oli pk-sektorin asiantuntijapalveluja tarjoavia yrityksiä (10 kpl), yliopistojen ja korkeakoulujen yrittäjyystutkijoita sekä julkisen sektorin ja järjestöjen pk-sektorin asiantuntijoita. Tutkimukseen osallistuneet yritykset edustivat seuraavia toimialoja: laskentatoimi ja kirjanpito, liikkeenhoidon konsultointi (sisältää liikkeenjohdon konsultointia, viestinnän konsultointia ym. konsultointia), mainospalvelu, henkilöstön hankinta sekä terveyspalvelu. Asiantuntijapalvelusektorin toimintaympäristömuutoksia Monimutkaistuvissa yritysympäristöissä yhä keskeisimmiksi strategisen suunnittelun välineiksi ovat nousemassa toimintaympäristön analysointi ja ennakointi. Asiantuntijapalvelujen toimintaympäristömuutoksia tarkasteltiin tässä tutkimuksessa taloudelliselta, kilpailulliselta, sosiaaliselta ja teknologiselta kannalta (vrt. Brooks & Weatherston 1997). Tutkimuksen mukaan todennäköisimmiksi toimintaympäristömuutoksiksi nousivat yritysten välisen kilpailun kiristyminen ja kansainvälistyminen. Kilpailun kiristyminen ja kansainvälistyminen luovat tulevaisuudessa paineita myös toimivien laatujärjestelmien ja auktorisoinnin kehittämiselle. Palvelujen laatuun liittyvät tekijät korostunevat muutenkin tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa asiantuntijapalveluyrityksiltä todennäköisesti vaaditaan yhä syvällisempää ongelmanratkaisukykyä asiakasyrityksen pulmissa. Tämä tarkoittaa myös laajempaa ja kiinteämpää sitoutumista asiakasyrityksen toimintaan - eräänlaista keskinäiseen luottamukseen perustuvaa yhteistyötä. Yritysten välisen kilpailun kiristymisen yhteydessä myös osaavista asiantuntijatyöntekijöistä saattaa Suomessa tulla pula. Nythän jo esimerkiksi tietotekniikka-ala potee jonkinasteista työvoimapulaa. Asiantuntijapalvelusektorille ja myös koulutusjärjestelmälle edellä mainittu asettaa monia haasteita. Syvällinen koulutus on ja luultavimmin tuleekin olemaan yksi asiantuntijuuden kulmakivi. Korkeakouluopinnot tarjoavat kuitenkin monille erityisaloille - esimerkiksi tilintarkastajille - ainoastaan hyvän pohjan, jolle asiantuntijuutta voi kehittää. Jo kauan keskustelun aiheena ollut ongelma korkeakouluopintojen ja työelämän heikosta kohtaamisesta on siis edelleen ajankohtainen. Yhä merkittävämmäksi tekijäksi asiantuntijoiden kehittämisessä ja kouluttamisessa nousevat organisaatiot, joissa asiantuntijatyötä tehdään. Esimerkiksi konsultoinnissa erilaiset mentor-järjestelmät ja työyhteisössä oppiminen tulevat luultavasti olemaan tärkeitä asiantuntijuuden kehittämisen muotoja. Tutkimuksessa tuli esiin useita asiantuntijapalvelujen käyttöä vaikeuttavia tekijöitä. Yhtenä suurimmista ongelmista asiantuntijapalvelusektorilla nousi esiin yritysten ja julkisen sektorin heikko asiantuntijapalvelujen käyttötaito. Pk-sektorilla myös yritysjohdon asennoituminen asiantuntijapalveluiden käyttöön koettiin ongelmaksi. Useinhan varsinkin pienissä yrityksissä lähes kaikki pyritään tekemään itse ja ulkopuolista apua hankitaan vain pahimmissa ongelmatilanteissa. Yleisesti vastaajat olivat myös sitä mieltä, että asiantuntijapalveluita tarjoavat yritykset eivät osaa kohdentaa palveluitaan riittävän hyvin pk-sektorille. Yritysten kehittämistarpeiden hahmottaminen koettiin niinikään ongelmana. Kehittämistarpeiden hahmottaminen näytti olevan vaikeaa sekä yrityksille itselleen että myös asiantuntijapalveluyrityksille. T utkimuksessa nousi esiin myös lievä huoli julkisten ja yksityisten asiantuntijapalvelutoimintojen mahdollisesta päällekkäisyydestä. Yhteiskuntahan tukee ja myös tuottaa monentyyppisiä yrityspalveluita, jotka huonoimmassa tapauksessa vievät elintilaa asiantuntijapalveluyrityksiltä ja häiritsevät vapaita markkinoita. Julkisten palvelujen käyttö on kuitenkin suhteellisen vähäistä ja toisaalta julkisen sektorin eri välittäjäorganisaatioiden toiminta on tärkeää asiantuntijapalvelujen kohdentamisessa ja markkinoinnissa. Julkisen ja yksityisen sektorin asiantuntijapalvelujen selkeämpi koordinointi varmasti selkeyttäisi tilannetta. tulevai- Asiantuntijapalvelujen suustaulukko AIKUISKASVATUS 1/99 71 Tutkimuksen keskeisiä tuloksia koottiin myös tu-
4 ARTIKKELIT levaisuustaulukkoon (taulukko 1). Tulevaisuustaulukon rakentamisessa sovellettiin skenaariotyöskentelyä. Skenaariotyöskentelylle on ominaista, että tulevaisuus ei ole täysin ennustettavissa eikä tulevaisuudentutkimuksen päätavoitteenakaan ole ennustaminen. Tarkoituksena on ennen muuta useiden vaihtoehtoisten tulevaisuudenkuvien ja niihin johtavien tulevaisuuspolkujen rakentaminen (Mannermaa 1991, 353). Tässä tutkimuksessa tulevaisuuskuvien rakentaminen perustui lomakekyselystä (n=105) saatuun kvantitatiiviseen aineistoon, josta suorien jakaumien avulla nostettiin esiin kolme skenaariota. Kyselylomakkeen jaottelulla toivoisin/ todennäköisesti pystyttiin erottelemaan kaksi skenaariota ja kolmas tässä tapauksessa ns. uhkaskenaario muodostettiin vähiten toivottujen muuttujien pohjalta. Eri teema-alueet saivat tällä perusteella kolme skenaariota. Eniten toivottu skenaario sai nimen ruusuinen tulevaisuus, todennäköinen skenaario nimettiin todennäköisin tulevaisuus -skenaarioksi ja uhkakuvaskenaario sai nimen ojasta allikkoon. Tässä esitetyillä skenaarioilla on selviä yhteyksiä myös työministeriön työskenaariohankkeessa esille tulleisiin skenaarioihin (Stenlund 1997, 5). Työskenaariohankkeessa esiteltiin kolme perusskenaariota: markkinavetoisen kehityksen skenaario, pohjoismaisen mallin sopeutus ja ongelmien kasautuminen. Markkinavetoisen kehityksen skenaario tarkoittaa tietoyhteiskuntaa, jonka moottoreina ovat taloudellinen kasvu, avoimet markkinat ja kansainvälinen kilpailu. Pohjoismaisen mallin sopeutus kuvaa tilannetta, jossa kansainvälistyminen ja työmarkkinoiden kehitys edistyy suotuisasti EU:n luodessa puitteet globaaleille markkinavoimille. Ongelmien kasautumisskenaario kuvaa tilannetta, jossa nykyiset taloudelliset, poliittiset ja ympäristöongelmat kärjistyvät niin, että tapahtuu rakenteellisia romahduksia ja yhteiskunnallisen kehityksen radikaalia uudelleensuuntautumista. Tämän tutkimuksen Ojasta allikkoon -skenaariota muistuttaa edellisistä lähinnä ongelmien kasautumisskenaario, joka edustaa selvimmin ennakoitua uhkatilannetta. Ruusuisen tulevaisuuden skenaario muistuttaa pääosin markkinavetoisen kehityksen skenaariota, joka tosin yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmasta on lähempänä ojasta allikkoon -skenaariota. Todennäköisin tulevaisuus -skenaario on työministeriön skenaarioista lähinnä pohjoismaisen mallin sopeutus skenaariota. Viiden vuoden aikaperspektiivillä tarkasteltuna asiantuntijapalvelujen tulevaisuus näyttää siis valoisalta. Sektorin uskotaan kasvavan ja sen merkitys verkostoituvassa yritysmaailmassa todennäköisesti korostuu. Asiantuntijapalvelujen kasvava tarve kohdistuu todennäköisimmin yritysten kasvun ja muutosten hallinnan parissa toimiville asiantuntijapalveluyrityksille, esimerkiksi liikkeenjohdon konsultointiin. Tämäntyyppinen kehitys on jo nähtävissä konsultoinnin toimialan nopeana kasvuna. Myös edellä mainittu laajeneva kansainvälistyminen tukee tätä näkemystä. Toimintaympäristömuutosten suunta näyttäisi myös tietotekniikan parissa toimivien asiantuntijapalveluyritysten näkökulmasta lupaavalta. Keskeinen tekijä kasvuodotuksissa on vakiintunut talouden yleistilanne ja ennakoitu kansantalouden kasvu. Asiantuntijapalveluyritykset ja niiden menestys on edelleenkin paljolti riippuvainen yleisistä talouden tunnusluvuista, joiden ennustaminen pitkällä tähtäimellä on vaikeaa. Tulevaisuuden osaamistarpeet asiantuntijapalvelusektorilla Yksi tutkimuksen tavoitteista oli määritellä asiantuntijatyössä tarvittavia osaamisalueita sekä ennakoida niihin liittyviä muutoksia. Osaamisella tarkoitetaan tässä paitsi työn tekemiseen suoraan liittyviä kvalifikaatioita, myös elämänhallinnallisia, omaa työuran suunnittelua ja työllistymistä edistäviä valmiuksia. Osaamista tarkasteltiin englantilaisen skills-tradition (esim. Dearing 1997, Hobrough & Bates 1998) näkökulmasta täydentäen sitä Reijo Väärälän (1995) kvalifikaatiotarkastelulla. Tarkastelutavan etuna on eri aineistojen vertailumahdollisuus ja selkeä liittymäkohta korkeakoulumaailmaa erityisesti anglosaksisissa maissa riepottelevaan skills-keskusteluun. Metodologinen ongelma on, ettei tämän tutkimuksen puitteissa ole ollut mahdollista tarkastel- 72 AIKUISKASVATUS 1/99
5 Lindqvist & Manninen Taulukko 1 Asiantuntijapalvelujen tulevaisuustaulukko Ojasta allikkoon Todennäköisin tulevaisuus Ruusuinen tulevaisuus YHTEIS- KUNNAL- LINEN KEHITYS TOIMINTA- YMPÄRIS- TÖN MUUTOK- SET Akateeminen työttömyys ja yhteiskunnallinen syrjäytyminen lisääntyvät entisestään. Työssä oleville jää entistä vähemmän vapaaaikaa, toisaalta palkkatyöstä elantonsa saavien osuus pienenee ja tilalle tulee vaihtoehtoisia toimeentulon muotoja tai harmaat markkinat. Asiantuntijapalveluiden tarve ja käyttö vähenevät niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Kilpailu asiantuntijapalvelusektorilla vähenee huomattavasti. Työllistämisen välilliset kustannukset nousevat pk-yrityksissä ja asiantuntijapalvelusektorin työllistävä vaikutus heikkenee. Pk-yritysten verotus kiristyy ja riskirahoituksen saanti vaikeutuu. Asiantuntijapalvelusektorin verkostoituminen ja kansainvälistyminen eivät etene. Ympäristöarvoihin ei kiinnitetä huomiota. Akateeminen työttömyys vähenee huomattavasti, samoin yhteiskunnallinen jakautuminen. Vapaa-ajan merkitys lisääntyy, mutta palkkatyön asema säilyy ennallaan keskeisenä toimeentulon muotona. Toisaalta myös kansalaispalkan osuus lisääntyy. Niin asiantuntijapalveluiden tarve kuin käyttökin lisääntyvät. Tämä koskee yhtälailla niin julkista kuin yksityistäkin sektoria. Asiantuntijapalvelusektorin sisäinen kilpailu kovenee ja sektorin työllistävä vaikutus voimistuu. Erityisesti huippuosaajien tarve lisääntyy. Työllistämisen välilliset kustannukset ja yritystoiminnan verotus säilyvät ennallaan. Erityisesti kansainvälistyminen ja verkostoituminen lisääntyvät. Turvallisuuskysymysten ja ympäristöasioiden merkitys yrityksissä myös korostuu. Akateeminen työttömyys vähenee, mutta jakautuminen syrjäytyviin ja menestyjiin lisääntyy. Vapaa-ajan merkitys työn vastapainona lisääntyy ja palkkatyön merkitys vähenee. Vaihtoehtoisten toimeentulomuotojen osuus lisääntyy. Asiantuntijapalveluiden tarve ja käyttö lisääntyvät selvästi. Asiantuntijapalvelusektori työllistää nuoria akateemisesti koulutettuja. Eri alojen huippuosaajista on kysyntää. Yritystoiminnan verotus ja työllistämisen välilliset kustannukset pk-sektorilla laskevat. Samalla myös pk-yritysten riskirahoituksen saanti helpottuu. Asiantuntijapalvelusektorin yritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla ja ovat laajalti verkostoituneita. ASIAN- TUNTIJA- PALVELU- SEKTORIN ONGELMAT Yritykset ja julkinen sektori eivät osaa käyttää asiantuntijapalveluja tehokkaasti. Julkisen sektorin palveluorganisaatiot ohjaavat asiantuntijapalvelujen käyttöä ja sektorilla ei ole tervettä kilpailua. Yksityiset asiantuntijapalveluyritykset ovat jääneet julkisen sektorin tukemien palveluorganisaatioiden jalkoihin. Asiantuntijapalveluiden laatu on vaihtelevaa ja perustuu mielikuviin. Yritysten kehittämistarpeista ei ole näkemystä ja verkostoituminen koetaan uhkana. Yritysten ja julkisen sektorin asiantuntijapalvelujen käyttötaito paranee. Toisaalta yritysten kehittämistarpeiden hahmottaminen on edelleen vaikeaa ja asiantuntijapalvelujen laskevat hinnat heikentävät myös palvelujen laatua. Verkostoituminen lisääntyy ja yritysten johdon asenne palveluiden ostamiseen muuttuu parempaan suuntaan. Laatujärjestelmien puuttuminen sekä palveluiden keskittyminen aiheuttavat edelleen ongelmia. Verkostomaisesti käytettävät asiantuntijapalvelut muodostavat merkittävän osan yritysten ja julkisen sektorin toiminnasta. Asiantuntijapalveluilla on omat laatujärjestelmät ja yritysten kehittämistarpeita ennakoidaan systemaattisesti. Asiantuntijapalveluyrityksillä on pksektorille kohdennettuja tuotteita ja yritykset toimivat hyvässä yhteistyössä julkisen sektorin palveluorganisaatioiden kanssa. ASIAN- TUNTIJA- TYÖ Työn tekeminen perustuu perinteiseen tayloristiseen malliin. Organisaatiot ovat hierarkkisia ja jäykkiä. Työajat ja työtehtävät ovat tarkkaan määriteltyjä. Uusi informaatioteknologia koetaan uhkana ja tiimityöskentely on organisaatioille vierasta. Työ on projektimaista ja yhä enemmän ajasta ja paikasta riippumatonta. Asiantuntijatyö on itsenäistä ja tapahtuu useimmiten tiimeissä. Uutta informaatioteknologiaa käytetään laajasti ja työ on tulosvastuullista. Asiantuntijatyö on siirtymistä projektista toiseen ja perustuu vahvaan tiimitoimintaan. Asiantuntija työskentelee verkoissa eikä työ ole aikaan tai paikkaan sidottua. Työ on hyvin itsenäistä mutta tulosvastuullista, joka näkyy myös palkkauksessa. AIKUISKASVATUS 1/99 73
6 ARTIKKELIT la osaamista todellisissa toimintaympäristöissä ja suhteessa konkreettisiin työtehtäviin. Taidot ja osaaminen realisoituvat vasta tietyn työtehtävän yhteydessä, ja tarkastelu tässä aineistossa liikkuu pakostakin abstraktimmalla tasolla. Todellisen työn tekemisen tasolla myös vaikuttavat monet piilevään tietämiseen tai tietoon, kollektiiviseen osaamiseen ja jaettuun tietoon liittyvät ilmiöt (esimerkiksi Kirjonen & al. 1998) joita ei tässä tutkimuksessa siis arvioida. Tässä tutkimuksessa valitulla asetelmalla pystyttiin ennakoimaan ns. yleisiä asiantuntijan tulevaisuuden osaamisalueita sekä asiantuntijapalvelusektorille ominaisia osaamisalueita. Keskeisimmiksi tulevaisuuden osaamisalueiksi nousivat kielitaito, uuden informaatioteknologian hallinta, tiimityö- ja ihmissuhdetaidot. Myös oman ajanja elämänhallinnan taidot tulivat selkeästi esiin yhtenä asiantuntijatyön osaamisalueena. Jos osaamisalueita tarkastellaan Väärälän (1995) kvalifikaatioluokituksen näkökulmasta, keskeisimmiksi nousevat motivaatiokvalifikaatiot, sosiokulttuuriset kvalifikaatiot ja innovatiiviset kvalifikaatiot. Motivaatiokvalifikaatiot tulevat näkyviin osaamisalueissa lähinnä ELÄMÄNHALLINNAN TAITOINA, joiden merkitys asiantuntijatyössä näyttää lisääntyvän. Asiantuntijapalvelusektorilla työskenteleville myös motivaatiokvalifikaatioihin liittyvä sitoutuneisuus on keskeistä. Erityisesti asiantuntijatyön vaativuus ja asiantuntijapalveluyritysten vahva tulossuuntautuneisuus edellyttävät työntekijältä vahvaa sitoutumista. Asiantuntijapalveluissa myös sosiokulttuuristen kvalifikaatioiden merkitys on korostumassa. Tätä näkemystä tukevat esimerkiksi tiimityöskentelyn ja verkostoitumisen lisääntyminen. Asiantuntijatiimeissä erityisesti kyky käyttää toisten osaamista oman osaamisen tukena ja oman oppimisen lähteenä korostuu. Innovatiiviset kvalifikaatiot näyttäytyvät asiantuntijatyössä ennen muuta kykynä jatkuvaan oppimiseen ja oman ammattitaidon kehittämiseen. Tärkeää on myös kyky oman työn analysointiin ja taito suhteuttaa työ laajempiin kokonaisuuksiin. Toimintaympäristömuutosten ja asiantuntijatyön luonteen muuttumisen pohjalta voidaan ennakoida, että tulevaisuudessa asiantuntijatyössä tarvitaan entistä enemmän l l l l verkostoissa työskentelemisen taitoja (tiimityötaidot,vuorovaikutus, kommunikaatiovalmiudet, oman elämän- ja ajan hallinnan taidot) kansainvälistymiseen liittyviä valmiuksia, liittyen myös edelliseen kohtaan (kielitaito, viestintäteknologia, kulttuurituntemus) analyyttisiä taitoja (asiakkaan tarpeiden tunnistaminen, itsearviointitaidot liittyen laadunvarmistukseen, palveluiden kohden taminen ja tuotteistaminen, ennakointivalmiudet, liiketoiminnan tuntemus) ydinosaamiseen ja sen ylläpitämiseen liittyviä taitoja Asiantuntijatyössä tarvittavien tieto- ja taitoalueiden ja niiden merkityksen lisääntymistä kuvaavissa kysymyksissä ei ollut juurikaan tilastollisesti ja sisällöllisesti merkittäviä eroja eri vastaajaryhmien kesken. Ainoa asiantuntijan ominaisuus jota yksi ryhmä (yritysjohto) korosti muita enemmän oli vastuullisuus. Riittääkö osaajia? Vastaajista 88 prosenttia (n=105) uskoo että huippuosaajien tarve lisääntyy ja 81 prosenttia on sitä mieltä, että sektorin työllistävä vaikutus kasvaa viiden vuoden kuluessa. Kuitenkin osaajista ja pätevistä työntekijöistä kilpaillaan jo nyt. Keskeinen kysymys asiantuntijapalveluiden tulevaisuuden kannalta onkin, kuinka korkeakoulujärjestelmä pystyy tuottamaan nykyisille ja tuleville työmarkkinoille soveltuvaa osaamista. Oheisessa taulukossa on vertailtu Profdelfi-projektissa paikannettuja keskeisiä osaamisalueita ja käynnissä olevasta toisesta tutkimuksesta poimittuja vastavalmistuneiden yliopisto-opiskelijoiden osaamisalueita, joita on tutkittu sekä laadullisesti että strukturoidun lomakekyselyn avulla. Taulukossa on alleviivattu ne tieto- ja taitoalueet, joissa yliopistosta valmistuvilla näyttäisi esiintyvän puutteita. Yliopistosta valmistuvien suurimmat sivistysaukot löytyvät yrityksen taloushallinnon ja markkinointitaitojen perusteiden hallinnasta, joiden merkitys puolestaan korostuu erityisesti yri- 74 AIKUISKASVATUS 1/99
7 Lindqvist & Manninen Taulukko 2. Yliopistosta valmistuvien osaamisalueiden ja asiantuntijatyössä tarvittavien osaamisalueiden vertailua YLIOPISTOSTA VALMISTUNEIDEN OSAAMISALUEET PROFDELFI Yliopisto-opiskelu kehittänyt paljon Minkälaista osaamista voi tarjota pk-yrityksille? Tärkeimmät osaamisalueet Merkitys lisääntyy tulevaisuudessa 91% oman alan teoreettinen osaaminen 72% analyyttiset taidot 69% oppimiskyky 68% ongelmanratkaisukyky 66% oma-aloitteisuus 46% käytännön taidot 44% tietotekniikka 43% joustavuus 42% kielitaito 40% työkokemus 38% kommunikaatiotaidot 35% sosiaaliset taidot 21% tiimityötaidot 9% taloushallinnon periaatteet 7% markkinointitaidot 48% kielitaito 34% vuorovaikutustaidot 31% erityisosaaminen 31% ammatillinen osaaminen 29% työkokemus 23% informaatioteknologia 19% innostuneisuus 19% oppimiskyky 18% viestintätaidot 18% joustavuus 15% oma-aloitteisuus 15% sitoutuminen 12% tiimityö 12% organisointija suunnittelu 11% analyyttiset taidot 81% Ydinosaaminen 79% Vuorovaikutustaidot 77% Ihmissuhdetaidot 71% Neuvottelutaidot 69% Kyky jatkuvaan oppimiseen 69%Tiedonhallintataidot 72% Asiakkaan liiketoiminnan tuntemus 71 % Vastuullisuus 68 % Tiimityötaidot 67 % Muutoksen sietokyky 63 % Itseohjautuvuus 68 % Palveluhenkisyys 61 % Kielitaito 61 % Informaatioteknologia 60 % Luovuus 55 % Elämänhallinnan taidot 53 % Muodollinen koulutus 53 % Kokonaisnäkemys 37 % Kulttuurituntemus 89 % Kielitaito 89 % Informaatioteknologia 85 % Tiimityötaidot 81 % Ihmissuhdetaidot 80 % Muutoksen sietokyky 80 % Kyky jatkuvaan oppimiseen 79 % Kulttuurituntemus 79 % Vuorovaikutustaidot 79 % Tiedonhallintataidot 76 % Palveluhenkisyys 76 % Itseohjautuvuus 72 % Asiakkaan liiketoiminnan tuntemus 72 % Elämänhallinnan taidot 72 % Luovuus 67 % Ydinosaaminen 67 % Kokonaisnäkemys 65 % Neuvottelutaidot 58 % Vastuullisuus 22 % Muodollinen koulutus Valmiit vastausvaihtoehdot; Yliopisto-opiskelu kehittänyt melko paljon tai paljon ko. taitoa, % vastaajista, n= 274 Avoin kysymys; Minkälaista osaamista sinulla on tarjota pk-yrityksille, % vastaajista maininnut, yleisimmät 15 taitoa, n=101 Asiantuntijatyössä tärkeimmiksi koetut osaamisalueet (%- osuus asteikon arvoista 4-5, 5=suuri merkitys) Tulevaisuudessa merkitys lisääntyy (% vastaajista) AIKUISKASVATUS 1/99 75
8 ARTIKKELIT tyksille suunnattavissa asiantuntijatehtävissä. Asiantuntijapalveluita voidaan pitää potentiaalisena työllistäjänä mm. humanisteille sekä kasvatus-, käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteilijöille, mutta tämäntyyppisten perustaitojen puute estänee kyseisen kehityksen ellei täydennyskoulutuksella tai perusopetuksen rakenteellisilla muutoksilla pystytä tilannetta korjaamaan. Yllättäen myös kielitaidossa, tietotekniikan hallinnassa ja ns. sosiokulttuuristen kvalifikaatioissa (esimerkiksi tiimityötaidoissa) näkyy olevan puutteita, tai ainakaan valmistuvat akateemiset eivät niitä kysyttäessä tunnista omaavansa. Tutkimuksen pohjalta tehdyistä tulevaisuuskuvista Ruusuisen tulevaisuuden toteutuminen näyttäisi vaativan konkreettisia toimenpiteitä koulutusjärjestelmältä. Ensinnäkin yritys- ja elinkeinoelämää tuntevien huippuosaajien koulutukseen tulisi kiinnittää huomiota (esimerkiksi koulutusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyötä parantamalla). Toiseksi tutkimuksessa esiin tulleet tulevaisuuden keskeiset osaamisalueet, kuten projekti- ja tiimityötaidot, elämänhallintataidot ja verkostovalmiudet (vuorovaikutustaidot, tietotekniikka) tulisi huomata korkeakoulutuksen kehittämisessä. Nykyisellään yliopistoista valmistuvien taidot ja osaaminen eivät näytä vastaavan näihin osaamistarpeisiin. LÄHTEET BROOKS, I. & Weatherston, J. (1997) The business environment. Prentice Hall. DEARING, R. (1997) Higher education in the learning society. National Committee of Inquiry into Higher Education. United Kingdom. HOBROUGH, J., Bates, R. (1998) Progression of skills and competencies through iniversity to employment. Industry & Higher Education, October HERNESNIEMI, H. (1997) Toimialojen tuotannon kasvun työllisyysvaikutukset Suomessa ETLA: Keskusteluaiheita 614. KIRJONEN, J., Remes, P., Eteläpelto, A. (toim.) (1997) Muuttuva asiantuntijuus. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino. LINDQVIST, J. & Manninen, J. (1998) Asiantuntijat tulevaisuuden tekijöinä. Asiantuntijapalveluyritysten tulevaisuuskuvat. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksen raportteja ja selvityksiä 29. MANNERMAA, M. (1992) Evolutionaarinen tulevaisuudentutkimus. Tulevaisuuden tutkimuksen seura. Helsinki: VAPK-kustannus. STENLUND, H. (1997) Työn tulevaisuus. Työskenaariohankkeen loppuraportti. Työhallinnon julkaisu 185. Helsinki: Hakapaino. STORHAMMAR, E. (1996) PK-yritykset yrityspalvelujen käyttäjinä ja asiakkaina - kokemuksia, ongelmia ja kehittämistarpeita. Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen taloudellinen tutkimuskeskus, Julkaisuja 139. The European Observatory for SMEs. Fifth Annual Report European network for SME Research. ( 1995) Ammattikoulutus ja kvalifikaatiot. Rovaniemi: Lapin yliopiston monistuskeskus. Artikkeli saapui Se hyväksyttiin julkaistavaksi AIKUISKASVATUS 1/99
AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA
AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen
Ohjaus Oulun yliopistossa
Ohjaus Oulun yliopistossa Lähinnä sinua: oman tiedekuntasi lähipalvelut ja omaopettaja O Opintojen suunnittelu ja aikatauluttaminen Kaikille yhteisissä palveluissa: opintopsykologi ja suunnittelijat O
Kansainvälinen politiikka
Kansainvälinen politiikka Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 1994 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin
Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)
Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä 2017 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä
Maistereiden työurat ja työelämän osaamistarpeet
Maistereiden työurat ja työelämän osaamistarpeet Katsaus yliopistojen maisteriuraseurantakyselyn tuloksiin. Yliopistojen oposeminaari 3.11.2017 Eric Carver Helsingin yliopiston urapalvelut Agenda 1. Uraohjaajan
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta
Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi
Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi Ennakointiryhmien aloitusseminaari 1.6.2017 Ylijohtaja Mika Tammilehto 1 Osaamisen ennakointifoorumi Toimii opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen
Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015
Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29
Kuinka turvaat työllisyytesi?
Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten
Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti
Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi 11.12.2017 Jaana Kullaslahti Pedagoginen johtaminen ja koulutuksen kehittäminen mitä tietoa?
Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin
Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä
MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010
MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa
Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus
Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Pro gradu -tutkielma TtM Jaana Luostarinen TtM Silja Ässämäki 11.05.2004 Tampere Luostarinen & Ässämäki 1 Miksi tämä aihe? Käyttöönottoprojekteissa
Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin
Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon
Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille
Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille Salon kaupunki Elokuu 2018 Salon kaupungin visio, perustehtävä ja arvot Salo joka päivä parempi Perustehtävä: Salon kaupunki kehittää alueensa elinvoimaa,
Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management
Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti
OPISKELIJAKESKUKSEN opiskelu- ja uraohjauspalvelut. Ohjausta ja neuvontaa. Ota yhteyttä
OPISKELIJAKESKUKSEN opiskelu- ja uraohjauspalvelut Ohjausta ja neuvontaa O Opintojen suunnittelussa ja aikatauluttamisessa O Jumiutuneiden opintojen eteenpäin saattamisessa O Työnhaku- ja urasuunnittelussa
VIESTI RY:N MENTOROINTI 2015. Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen
VIESTI RY:N MENTOROINTI 2015 Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen UUSIA URAKEHITYSMALLEJA! Sama tehtävä eri toimialalla Sama toimiala, mutta eri tehtävä Nousujohteisen tai tasaisen työn sijaan
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä
Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet
Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun
Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto
Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä Taloustieteiden tiedekunta
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Taloustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän
MATKAILUALAN KOULUTUS
Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme
OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET
OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti
Mistä akateeminen asiantuntijuus koostuu?
Mistä akateeminen asiantuntijuus koostuu? Sakari Jussi-Pekka Suunnittelija Ohjaus- ja työel elämäpalvelut Lähtökohtia tarkastelulle Tavoitteena ei määm ääritellä yksiselitteisesti asiantuntijuutta Urasuunnittelun
Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus
Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.
Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi
YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 -04-05 % % % % % % % % Lappi Teollisuus (D) - - - - 10 9 9 9 9 9 Rakentaminen (F) - - - - 12 12 12 12 12 12 Tukku- ja vähittäiskauppa
POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset
Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla
1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian
Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**
YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Keski-Suomi Teollisuus (D) - - - - 13 12 12 12 Rakentaminen (F) - - - - 13 12 13 13 Tukku- ja vähittäiskauppa
Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**
YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Lappi Teollisuus (D) - - - - 10 9 9 9 Rakentaminen (F) - - - - 12 12 12 12 Tukku- ja vähittäiskauppa (G) - -
YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat
Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**
YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Pirkanmaa Teollisuus (D) - - - - 15 15 14 14 Rakentaminen (F) - - - - 11 12 12 12 Tukku- ja vähittäiskauppa (G)
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN POLIISIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA 2017 2019 POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA Toimintaympäristön muutostekijät Keskeisiä muutostekijöitä
POHJOIS-POHJANMAA Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**
YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Pohjois-Pohjanmaa Teollisuus (D) - - - - 11 11 10 10 Rakentaminen (F) - - - - 12 12 12 13 Tukku- ja vähittäiskauppa
POHJOIS-KARJALA Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**
YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Pohjois-Karjala Teollisuus (D) - - - - 12 12 12 12 Rakentaminen (F) - - - - 11 11 11 12 Tukku- ja vähittäiskauppa
ETELÄ-POHJANMAA Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**
YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Etelä-Pohjanmaa Teollisuus (D) - - - - 18 17 17 17 Rakentaminen (F) - - - - 12 13 13 13 Tukku- ja vähittäiskauppa
Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**
YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Pohjois-Savo Teollisuus (D) - - - - 11 11 11 11 Rakentaminen (F) - - - - 11 11 11 11 Tukku- ja vähittäiskauppa
HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET
HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET TAVOITTEET - Hankintatoimen kansallisen tilan selvitys - Osaamiskartoitus Tutkimuksen sisältö ja tiedon hankinta - Kohderyhmä: suuret suomalaiset yritykset
PÄIJÄT-HÄME Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**
YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Päijät-Häme Teollisuus (D) - - - - 15 15 15 15 Rakentaminen (F) - - - - 12 12 13 13 Tukku- ja vähittäiskauppa
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla
ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-
Mikko Satuli Koulutuksen kautta työelämään työnantajan näkökulma
Mikko Satuli 3.4.2017 Koulutuksen kautta työelämään työnantajan näkökulma Työllisten tarve rakentamisessa Rakentamisen määrä tulevaisuudessa Rakentaminen ei lopu koskaan Kaupungistuminen jatkuu suurena
Urasuunnittelua ja sivuainevalintoja -HuTK 28.8.2015. Elina Koskinen Opiskelijakeskus elina.koskinen@oulu.fi
Urasuunnittelua ja sivuainevalintoja -HuTK 28.8.2015 Elina Koskinen Opiskelijakeskus elina.koskinen@oulu.fi Mitä on urasuunnittelu? O Urasuunnittelu on koko opiskeluajan kestävä prosessi O Tietoisten valintojen
YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA TYÖLLISTEN MÄÄRÄN MUUTOS* Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto
YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 -04 % % % % % % % % Satakunta Teollisuus (D) - - - - 14 14 14 14 14 Rakentaminen (F) - - - - 13 13 14 14 14 Tukku- ja vähittäiskauppa
Riittääkö seutukuntien vetovoima?
Riittääkö seutukuntien vetovoima? Maakuntavaltuuston ja maakunnan yhteistyöryhmän -seminaari 15.5.2017 Sulevi Komulainen Sisältö Työn murros Kolme näkökulmaa työn tulevaisuuteen Tulevaisuuden osaamistarpeet
Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen
Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä 2017 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän
UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ
UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ - Yksinyrittäminen vai verkostoyrittäjyys? Kuopio Tuija Toivola KTT, tutkimuspäällikkö SISÄLTÖ Miksi uusia toimintamalleja yrittäjyyteen? Mitä on
Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö
16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka
Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle
UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen
UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen Timo Lindholm / Sitra 22.8.2017 Lähtökohdat - Globaalit ilmiöt muokkaavat työelämää hävittävät ja luovat töitä. - Työn murroksen
Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa
Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008
TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila
TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI Timo Metsä-Tokila Tekninen konsultointi TOL 2008 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi
VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke
VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi
Työelämä nyt ja tulevaisuudessa
Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-
Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?
Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö
Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus
Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluihin tässä katsauksessa pääsääntöisesti luetaan seuraavat toimialat TOL 2008
Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö
Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari
Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus
Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä
Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2011 valmistuneiden tilanne syksyllä 2016 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän
Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä
DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2012 valmistuneiden tilanne syksyllä 2017 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän
-YRITYSYHTEISÖ OSAKKUUSYRITYKSET TEKNOLOGIAT JA STARTUPIT 7000 TYÖNTEKIJÄÄ LIIKEVAIHTO ERI MEUR TOIMINTAA PERUSTETTU 1999 FI SUOMESSA SYNTYNYT
-YRITYSYHTEISÖ OSAKKUUSYRITYKSET TEKNOLOGIAT JA STARTUPIT PERUSTETTU 1999 FI SUOMESSA SYNTYNYT 7000 TYÖNTEKIJÄÄ TOIMINTAA LIIKEVAIHTO ERI 11 MAASSA MEUR 320 TYÖPERÄINEN MAAHANMUUTTO JA HENKILÖSTÖPALVELUYRITYKSET
Näkökulmia Espooseen. Korkean vaikuttavuuden yritykset ja metropolialueen talouskasvu -seminaari, Vantaa Minna Joensuu,
Näkökulmia Espooseen Korkean vaikuttavuuden yritykset ja metropolialueen talouskasvu -seminaari, Vantaa Minna Joensuu, 20.3.2018 Osaavat ihmiset ja yritykset juurtuvat Espooseen Espoo on kansallisesti
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
Infra-alan kehityskohteita 2011
Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään
AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja
AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen
Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään
Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta
Nuorisotutkimus 2008
Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä
PK-YRITYSTEN SUHDANTEET
PK-YRITYSTEN SUHDANTEET "Millaisena koette suhdannenäkymät oman yrityksenne kannalta lähimmän vuoden aikana? SUHDANNENÄKYMÄT n=150 n=156 n=188 n=177 n=366 n=404 n=465 n=640 n=740 n=660 n=668 n=753 n=249
Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen
Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden
PK-YRITYSTEN SUHDANTEET
PK-YRITYSTEN SUHDANTEET "Millaisena koette suhdannenäkymät oman yrityksenne kannalta lähimmän vuoden aikana? SUHDANNENÄKYMÄT n=150 n=156 n=188 n=177 n=366 n=404 n=465 n=640 n=740 n=660 n=668 n=753 n=149
Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.
Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot
Kansainvälinen tradenomi
Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos
Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Lisää tähän otsikko Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? 7.10.09 Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK www.ek.fi Ketä Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa?
ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006
ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen
TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa
TAMKin strategia kohti vuotta 2020 Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 12.2.2016 TAMKin strategia kohti vuotta 2020 1. TAMKin strategian tausta Tampereen ammattikorkeakoulu käynnisti
ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010
ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 www.ek.fi/oivallus Facebook: Oivallus twitter.com/oivalluksia kirsi.juva@ek.fi Valokuva: Kaarle Hurting Miksi tulevaisuutta mietitään,
Yritysten työvoiman saatavuus- ja rekrytointitarpeet Uudellamaalla
Yritysten työvoiman saatavuus- ja rekrytointitarpeet Uudellamaalla Helsingin seudun kauppakamarin selvitys 3/2018 Markku Lahtinen markku.lahtinen@chamber.fi @Fondeo 050 571 3564 Tausta Selvitys toteutettiin
Keski-Suomen maakuntaohjelma
Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin
Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?
Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään
TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN
TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo
Jatkuvan oppimisen Suomi
Jatkuvan oppimisen Suomi Osaamisen tulevaisuuspaneeli Matti Kajaste, OKM Osaamisen tulevaisuuspaneeli Nimitetty syyskuussa 2017 Toimii vaalikauden loppuun Mukana: Puheenjohtaja: Anne Brunila, Hanken Jäsenet:
Yritysten kasvun suunta Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät
Yritysten kasvun suunta 2019 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrityksen toimipaikkakunta (N=407) Joku muu, mikä? Vaala Utajärvi Tyrnävä Taivalkoski Siikalatva Siikajoki Raahe Pyhäntä Pyhäjärvi Pyhäjoki Pudasjärvi
Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi
Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma
Mikko Kesä, TYÖN MUODOT TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄSSÄ
Mikko Kesä, 20.09.2017 TYÖN MUODOT TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄSSÄ ESITYKSEN RAKENNE Työn muutoksen narratiivi 2017. Muuttuvan työelämän osa-alueita: Osaaminen Työpaikat ja työnsaanti Suhde työhön Globaali kilpailu
Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen
Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan
Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa
Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä
Mirja Elinkeinoelämän foorumi Kotka
Osaava työvoima ja koulutuksen uudistukset Mirja Hannula @mirjahannula Elinkeinoelämän foorumi 31.1.2018 Kotka Suomessa ammattityövoiman saatavuus noussut merkittävimmäksi tuotannon tai myynnin kasvun
ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella
ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston
Danske Bank Pohjoismainen PK-yritystutkimus. Helmikuu 2017
Danske Bank Pohjoismainen PK-yritystutkimus Helmikuu 2017 Valtaosa tutkimukseen osallistuneista pk-yrityksistä ennakoi liikevaihdon kehittyvän positiivisesti kuluvan vuoden aikana Kuinka odotatte yrityksenne