Danske Bank Pohjoismainen PK-yritystutkimus. Helmikuu 2017

Transkriptio

1 Danske Bank Pohjoismainen PK-yritystutkimus Helmikuu 2017

2 Valtaosa tutkimukseen osallistuneista pk-yrityksistä ennakoi liikevaihdon kehittyvän positiivisesti kuluvan vuoden aikana Kuinka odotatte yrityksenne liikevaihdon kehittyvän vuoden 2017 aikana? Kasvua yli kasvua 6- Kasvua 1- Ei muutosta % Laskua 1- Laskua 6- Laskua yli En osaa sanoa / halua vastata 0 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Valtaosa kaikista vastaajayrityksistä odottaa positiivista liikevaihdon kehitystä (6). Suomen odotukset ovat keskimäärin matalimmat, mutta silti 5 yrityksistä odottaa liikevaihdon kasvavan ainakin jonkin verran tämän vuoden aikana. N () = 251 N () = 250 N () = 251 N () = 250 1

3 ja odottaa työllistävänsä vähintään nykyisen määrän työntekijöitä myös vuoden 2017 aikana Kuinka ennakoitte yrityksenne työntekijämäärän kehittyvän vuoden 2017 aikana? Työllistämme saman määrän työntekijöitä Työllistämme vähemmän työntekijöitä 2 2 Työllistämme enemmän työntekijöitä % En osaa sanoa / halua vastata 0 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Valtaosa pohjoismaisista yrityksistä ennakoi työllistävänsä nykyistä vastaavan työntekijämäärän tämän vuoden aikana (6). laiset (30 %) ja ruotsalaiset (2) yritykset uskovat lisäävänsä työntekijämääränsä vahvemmin kuin suomalaiset ja tanskalaiset (2). N ( = 251 N () = 250 N () = 251 N () = 250 2

4 Joka viidennellä tutkimukseen vastanneella pohjoismaisella yrityksellä on halua kasvaa kansainvälisesti Onko yritykselläsi halua kasvaa kansainvälisesti? 1 1 Kyllä Ei 1 80 % 8 8 Keskimäärin yksi viidestä pohjoismaisesta pkyrityksestä haluaa kasvaa kansainvälisesti (18 %). Suomalaisyritysten halu laajentaa kansainvälisille markkinoille on tutkimuksen kärkeä () samalla tasolla ruotsalaisten kanssa. 7 0 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 8 N () = 251 N () = 250 N () = 251 N () = 250 3

5 Yhdellä viidestä pohjoismaisesta pk-yrityksestä on tällä hetkellä vientitoimintaa Onko yritykselläsi vientitoimintaa? 1 Kyllä Ei 7 80 % 8 8 Noin viidenneksellä tutkimukseen vastanneista yrityksistä on tällä hetkellä vientitoimintaa (19 %). 8 on peränpitäjä (1), haastatelluista tanskalaisyrityksistä vientiä on jopa 27 %:lla. En osaa sanoa / halua vastata 0 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % N () = 251 N () = 250 N () = 251 N () = 250 4

6 yksi kymmenestä aikoo aloittaa viennin uusille markkinoille tämän vuoden aikana Aikooko yrityksenne aloittaa vientiä uusille markkinoille vuoden 2017 aikana? Kyllä Ei Noin yksi kymmenestä pohjoismaisesta yrityksestä aikoo laajentaa uusille markkinoille tämän vuoden aikana (1). En tiedä / halua vastata 8 laisyritysten aikomukset ovat tutkimuksen korkeimmat (1), Suomessa ja ssa taso on aavistuksen matalampi (1).. 0 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % N () = 251 N () = 250 N () = 251 N () = 250 5

7 Naapurimaat keskeisiä vientitoimintojen kehittämiselle ja laajentamiselle Mihin maihin suunnittelette viennin aloittamista? Saksa Iso-Britannia 2 30 % % % 4 5 Norway Suomalaisyritysten tärkein vientiponnistusten kohdemaa on (2). Yhdysvallat Kiina Venäjä % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % vaikuttaa lähtökohtaisesti houkuttelevalta vientimaalta vain ruotsalaisyrityksille (2). N (Total) = 132 N () = 40 N () = 29 N () = 30 N () = 33 6

8 Hallintoon ja byrokratiaan liittyvät tekijät sekä sisäisten resurssien puute suurimmat vientitoimintaa rajoittavat tekijät Mitkä koette suurimmiksi yrityksenne vientitoimintaan rajoittavasti vaikuttaviksi tekijöiksi? Hallinnolliset ja byrokratiaan liittyvät tekijät (ylimääräinen paperityö jne.) Keskeisten vientimarkkinoiden taloudellinen tila Pätevän työvoiman puute Rahoituksen puute Asiantuntija-avun puute Vientihankkeisiin sitoutettavien sisäisten resursien puute Tullit ja kaupan esteet Muu, mikä En osaa sanoa / halua kertoa % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hallinnolliset ja byrokratiaan liittyvät tekijät ovat suurin yksittäinen vientitoimintojen aloittamista haittaava tekijä suomalaisyrityksille ( 1). Merkittävä osa vastauksista kuitenkin kohdentuu muuvastauskategoriaan, jossa korostuvat yksittäisiin toimialoihin ja tuotteisiin liittyvät tekijät. N () = 251 N () = 250 N () = 251 N () = 250 7

9 Kotimarkkinoiden kasvava kysyntä nähdään keskeisenä kasvun mahdollistajana Missä näette suurimpien yrityksenne kasvumahdollisuuksien olevan tulevien vuosien aikana? Kotimarkkinoiden kysynnän lisääntyminen Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden paraneminen Yleinen digitalisaatiokehitys Lisääntyvä vienti Uudet rahoitusmahdollisuudet (joukkorahoitus jne.) Edullisemman työvoiman helpompi saatavuus Muu, mikä en osaa sanoa / halua vastata % 40 % % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kotimarkkinoiden kasvava kysyntä nähdään suurimpana kasvumahdollisuutena kaikissa maissa. Tämä korostuu erityisesti suomalaisyritysten kohdalla. N () = 251 N () = 250 N () = 251 N () = 250 8

10 pätevän työvoiman saatavuus ja kotimarkkinoiden heikko kysyntä ovat puolestaan keskeiset haasteet. Mitkä ovat yrityksenne kasvun kannalta keskeiset tulevien vuosien haasteet? Pätevän työvoiman saatavuus Kotimarkkinoiden heikko kysyntä Lisääntyvä sääntely Rahoituksen saatavuus Hallinnolliset haasteet Kasvun vaatimien sisäisten resurssien saatavuus Heikko ulkomainen kysyntä Vientirajoitteet % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Total Denmark Sweden Finland Norway Valtaosa yrityksistä Suomessa, ssa ja ssa näkee suurimmaksi haasteekseen pätevän työvoimannan saannin tulevaisuudessa (3, 3, 2). laisyrityksille keskeinen kasvun haaste on kotimarkkinakysyntään liittyvä epävarmuus (3) N () = 251 N () = 250 N ( = 251 N () = 250 9

11 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tulokset perustuvat 1002 Epinionin ja Norstatin toteuttamaan puhelinhaastatteluun, jotka on toteutettu Suomessa, ssa, ssa ja ssa vuoden 2016 joulukuussa. Analyysi tarjoaa tilastollisesti edustavaan otoksen perustuen kunkin markkinan kokoon, maantieteelliseen jakaumaan sekä toimialajakaumaan. Tutkimushaastattelujen kohderyhmä olivat yksityisesti omistettujen, 2-49 henkilöä työllistävien pk-yritysten johtajat, jotka vastaavat yrityksen taloudellisesta päätöksenteosta. Mukana on omistajayrittäjien lisäksi myös toimitusjohtajia ja talousjohtajia