Naantalin väylän hankearviointi
|
|
- Markus Laaksonen
- 3 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Merenkulkulaitoksen julkaisuja 6/2001 Naantalin väylän hankearviointi Merenkulkulai tos Helsinki 2001 ISBN ISSN
2 Merenkulkulaitoksen julkaisuja 6/2001 Naantalin väylän hankearviointi 33-4'. JI- O3 Helsinki 2001 ISBN ISSN
3 Julkaisija Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Reijo Helaakoski ja Antti Meriläinen, Linea Konsultit Oy KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Tutkimus Toimeksiantaja Merenkulkulaitos Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Naantalin väylän hankearviointi Tiivistelmä Naantalin satamaan johtaa nykyisin 13,0 metrin väylä, joka alkaa Utön ulkopuolelta ja on noin 130 kilometriä pitkä. Naantalin sataman kokonaisliikenteen liikenteen määrä oli 6,4 miljoonaa tonnia vuonna Ulkomaan liikenteen osuus oli 5,4 miljoonaa tonnia ja raakaöljyn osuus oli noin 35 % (1,9 milj. tn). Tulevaisuudessa Naantalin öljyjalostamolle arvioidaan tuotavan vuosittain noin 2,2 milj. tonnia raakaölj yä. Naantalin nykyinen väylä ei salli Natura-tyyppisten alusten täyden lastikapasiteetin hyväksikäyttöä. Varmistaakseen ympärivuotiset, häiriöttömät raakaöljykuljetukset sekä vakiokokoisten kaupallisten lastikokojen käytön on Fortum tilannut kaksi uutta alusta, joiden lastikapasiteetti on tonnia ja kulkusyvyys 15,3 metriä. Tämän hankearvioinnin tavoitteena on selvittää Naantalin väylän syventämisen yhteiskuntataloudellinen kannattavuus sekä ei-rahamääräiset vaikutukset suhteessa vertailuvaihtoehtoon (liikennöinti nykyisillä aluksilla). Naantalin väylän syventäminen mandollistaa suuremman ainskoon käytön, mikä vähentää ajettavien vuosittaisten matkojen määrää. Harvempien käyntikertojen ja käytettävän uuden alustekniikan myötä alusten aiheuttama onnettomuusriski vähenee. Lisäksi väylän parantaminen luo uusia mandollisuuksia Naantalin ja Turun alueen logistisille palveluille tulevaisuudessa ja siten parantaa alueen elinkeinoelämän yleisiä toimintaedellytyksiä. Väylän syventämisen kokonaisinvestoinnit ovat 54,4 milj. mk. Hankkeen mandollistamat, suuremman aluskoon tuomat kuljetuskustannussäästöt ovat 30 vuoden ajalta 179 milj. mk. Hankkeen hyötykustannusanalyysin perusteella väylän syventäminen on yhteiskuntataloudellisesti kannattava ja investoinnin hyöty-kustannus suhde on 3,5. Avainsanat (asiasanat) hankearviointi, yhteiskuntataloudellinen kannattavuus, Naantali, väylän syventäminen Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ISSN ISBN Merenkulkulaitoksen julkaisuja 6/ Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Luottamuksellisuus 19 suomi 10 julkinen Jakaja Merenkulkulaitos Kustantaja Merenkulkulaitos
4 ALKUSANAT Nykyistä Naantalin 13 metrin syvyistä väylää käytetään pääasiassa Fortumin raakaöljy- ja hiilikuljetuksiin sekä Avena Siilot Oy:n ja Raisio Yhtymän vilja- ja siemenkuljetuksiin. Öljykuljetuksissa väylä ei salli Natura-tyyppisten alusten täyden lastikapasiteetin hyväksikäyttöä. Tulevia öljykuljetuksia varten on Fortum tilannut kaksi uutta alusta, joiden lastikapasiteetti on tonnia ja kulkusyvyys 15,3 metriä. Naantalin väylä on suunniteltu syvennettäväksi 15,3 metriin, jotta suurempien tankkerien sekä nykyisten alusten liikennöinti täydessä lastissa olisi mandollista. Hankkeen arvioimiseksi Merenkulkulaitos tilasi Naantalin väylän syventämisen hankearvioinnin Linea Konsultit Oy:ltä. Merenkulkulaitoksen taholta työtä ovat valvoneet yliinsinööri Jouko Vuoristo, dipl. ins. 011i Holm ja tutkija Emmi Saarinen. Linea Konsultit Oy:ssä työstä ovat vastanneet dipl.ins. Reijo Helaakoski ja fil. lis. Antti Meriläinen. Helsingissä lokakuussa 2001 Merenkulkulaitos
5 SISALLYSLUETTELO ALKUSANAT JOHDANTO... I 1.1 Hankearvioinnin sisältö 2 HANKEKUVAUS Hankkeen tavoite, suunnitelmatilanne ja toteutusvalmius Nykyiset tavaravirrat ja tuleva kysyntä Hankkeen vaihtoehdot, kustannusarviot ja perustelut valitulle ratkaisulle VAIKUTUSSELVITYS Vaikutusten analyysi Ympäristövaikutukset Elinkeinoelämän toimintaedellytykset Liikenneturvallisuus Yleiset liikennepoliittiset tavoitteet YHTEISKUNTATALOUDELLINEN ANALYYSI Kannattavuuslaskelma Hyöty-kustannusanalyysi Laskenta-aika ja korko Hankevaihtoehdot ja kustannukset Väylänpitäjän hyödyt ja kustannukset Kuluttajien hyödyt Kuijetuspalvelujen tuottajien hyödyt Muun yhteiskunnan hyödytja kustannukset Herkkyystarkastelu Naantalin väylän syventämi en hyöty-kustannuslaskelma Ei-rahaltisten vaikutusten analyysi Ympäristövaikutukset Vaikutukset elinkeinoelärnään Toteutettavuu den arviointi Rahoitus Mandolliset riskitekijät YHTEENVETO Kooste hankearvioinnista ja yhteiskuntataloudeifisesta analyysista LÄHDELUETTELO LuTE
6 1 JOHDANTO 1.1 Hankearvioinnin sisältö Naantalin väylän hankearvioinnin päävaiheet ovat: hankekuvaus vaikutusselvitykset yhteiskuntataloudelliset analyysit ja yhteenveto Hankekuvauksessa selostetaan, mistä Naantalin väylän syventämishankkeessa on kysymys, sen tavoitteet, suunnitelmatilanne ja toteutusvalmius. Lisäksi hankekuvauksessa kuvataan tutkittavat vaihtoehdot, perustelut investointivaihtoehdolle sekä minkälaisia uusia kuljetuksia hankkeen toteuttaminen mandollistaa ja mitä ongelmia tulee, mikäli hanketta ei toteuteta. Hankkeen vaikutusselvitys perustuu suurelta osin aikaisempiin tai tekeillä oleviin selvityksiin (yleissuunnitelma, ympäristöselvitykset, lupahakemus), joista tehdään yhteenvedonomainen vaikutusten analyysi hankearvioinnin tarpeisiin. Siinä tuodaan esiin erityisesti ne hyödyt ja haitat, joit4 ei ole rahamääräisesti arvioitu. Naantalin väylän syventäminen on tyypillinen laajennusinvestointi, jonka vaikutusmekanismit ovat yksinkertaisempia ja hanke vaikuttaa paikallisemmin kuin uusinvestointi. Niinpä Naantalin väylän osalta on tarkoituksenmukaista selvittää vain hankkeen välittömät vaikutukset sekä niistä johtuvat yhteiskuntataloudelliset vaikutukset. Naantalin väylän hankearvioinnin yhteiskuntataloudellisen analyysin keskeinen osa on kannattavuuslaskelma, jonka tuloksena esitetään hankkeen hyöty-kustannussuhde ja sen herkkyystarkastelu keskeisimpien epävarmuustekijöiden osalta. Hankkeen yhteiskuntataloudelliseen analyysiin kuuluvat myös ei-rahallisten vaikutusten arviointi sekä toteuttavuuden arviointi, johon sisältyy hankkeen toteutettavuuden kannalta olennaisia tekijöitä, joita Naantalin väylän osalta ovat mm. rahoitukseen liittyvät näkökulmat. Lopuksi hankkeen kuvauksesta, vaikutuksista ja yhteiskuntataloudellisista analyyseistä laaditaan tiivis yhteenveto, joka sisältää koosteen hankearvioinnista, yhteiskuntataloudellisten analyysien keskeiset tulokset sekä johtopäätökset. 1
7 2 HANKEKUVAUS 2.1 Hankkeen tavoite, suunnitelmatilanne ja toteutusvalmius Naantalin väylä palvelee sekä Naantalin sataman että Turun Pansion sataman toimintoja. Naantalin sataman muodostavat kaupungin Kantasatama, Luonnonmaan satamanosa ja Fortum Oy:n satamanosa. Satamaan johtaa nykyisin 13,0 metrin väylä, joka alkaa Utön ulkopuolelta ja on noin 130 kilometriä pitkä (kuva 1). Edellinen väylätyö valmistui on ilmennyt syventämistarvetta. Väylän parantamisesta on val-tämän jälkeen väylällä mistunut yleissuunnitelma vuonna Väylän yleissuunnitelma on laadittu koskemaan ainoastaan valtion väyläosuutta ja siinä on 14,2, 14,5 ja 15,3 metriä. Näitä vastaavat tarkasteltu kolmea kulkusyvyysvaihtoehtoa: väylän minimileveydet ovat 200 m, 240 m ja 240 m. Väylän linjaukseen ei syventämisen yhteydessä merkittäviä muutoksia ja väylätila säilyy pääosin nykyisellään. Jatkosuunnitteluun ja mandolliseen toteutukseen on valittu 15,3 metrin syvyinen väylä. Hankkeen yleissuunnitelma perustuu pääosin aikaisemmin tehtyihin maaperä- ja pohjatutkimuksiin, joita on täydennetty uusilla mittauksilla vuosina Kesällä 2000 on ja kesän 2001 aikana on tehty tutkimuksia väylän ulko-osalla. Ta- tehty lisätutkimuksia voitteena on, että vesilupahakemus jätetään vuonna 2001 Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon ja yhden ruoppauskohteen osalta Ålands Miljöprövningsnämnd -virastoon. Väylän rakennussuunnittelu tehdään vuonna 2002 ja hanke on toteutettavissa vuosina Merenkulkulaitoksen "Väyläohjelmassa " Naantalin väylän syventäminen on 2003 mennessä. Toistaiseksi ei valtion budjetissa ole osoi- esitetty toteutettavaksi vuoteen tettu siihen määrärahoja. Väyläohjelman yhteydessä tarkasteltiin hankkeen kannattavuutta, jolloin hyöty-kustannussuhteeksi saatiin 2,8. Tehdyn esiselvityksen perusteella hankkeen kustannusarvio oli tällöin 14,2 metrin syvyydellä valtion väylätyön osalta 30 milj. mk ja satamanpitäjän osalta 14 milj. mk. 2.2 Nykyiset tavaravirrat ja tuleva kysyntä Naantalin sataman kokonaisliikenteen määrä vuonna 2000 oli 6,4 miljoonaa tonnia, josta ulkomaanliikenteen osuus oli 5,4 miljoonaa tonnia (kuva 2). Raakaöljyn ja polttonesteiden osuus oli noin 35 %. Öljysataman alueella sijaitsee Fortum Oy:n öljyjalostamo. Naantalin öljynjalostamolle tuotu raakaöljymäärä oli vuonna 1999 noin 2,049 milj, tonnia (35 lastia)ja vuonna 2000 noin 1,914 milj. tonnia (30 lastia). Vuoden 2001 kesäkuun loppuun mennessä jalostamolle oli tuotu 1,115 milj. tonnia raakaöljyä (18 lastia). Tulevaisuudessa Naantalin öljyjalostamolle arvioidaan tuotavan vuosittain noin 2,2 milj. tonnia raakaöljyä. Naantalin nykyinen väylä ei salli Natura-tyyppisten alusten täyden lastikapasiteetin hyväksikäyttöä, sillä niiden kulkusyvyys on täydessä lastissa rannikolla 14,5 metriä. Varmistaakseen Porvoon ja Naantalin jalostamoiden raakaöljyhuollon ja ympärivuotiset, häiriöttömät merikuljetukset on Fortum Oy tilannut kaksi uutta dw-tonnin Afrabalt tyyppistä alusta, joiden ns. DAT-tekniikan avulla alukset pystyvät kulkemaan jäissä perä edellä. Fortum Oy:n investoinnit näihin kahteen alukseen ovat yli 0,5 miljardia markkaa. 2
8 a: :.wi j '\ W 't '; - a4lifllb1pl I KIHTI //..r;,e / :": - 1 ' Kokar - ' 4 - P. Ruoppauskohteet - Läjitysalueet Kuva 1. Naantalin väylän ruoppauskohteetja l4/itysalueet. 3
9 akaäljy C Kotimaan liikenne Muu ulkomaan liikenne - 9, () 'b V P\ P\ P\ \ \ '1.. Vuosi Kuva 2. Naantalin sataman tavarakuljetukset vuosina Hankkeen vaihtoehdot, kustannusarviot ja perustelut valitulle ratkaisulle Hankkeen vertailuvaihtoehtona on nykyinen väyläsyvyys, jossa liikennöidgän Naturaluokan kantavuutta vastaavalla alustyypillä, jonka syväys on 13,0 m ja lastikapasiteetti tonnia (kuva 3). Kuva 3. Vertailuvaihtoehdossa käytettävä Natura tyyppinen alus. 4
10 mk Investointivaihtoehdossa Naantalin väylä syvennetään siten, että se mandollistaa uusien Afrabalt tyyppisten alusten liikennöinnin tonnin lastissa 15,3 metrin kulkusyvyydellä (kuva 4). Väylän syventäminen käsittää 19 erillistä ruoppauskohdetta valtion väyläosuudella. Ruoppausten kokonaismäärä valtion väyläosuudella on noin m3 ja kokonaiskustannukset ovat 38,5 milj. mk. Muita investointeja ovat kolme erillistä ruoppauskohdetta Naantalin sataman alueella (noin m3) sekä vesialueen kunnostustyöt, joiden kustannukset ovat 12 milj. mk. Muihin investointeihin kuuluvat rantapenkereen tuenta, laiturin vahvistaminen sekä uusien lastausvarsien hankkiminen, joi4en kustannukset ovat noin 60 milj.. Näiden investointien ei kuitenkaan voida suoranaisesti katsoa liittyvän hankkeeseen ja ollen ne on jätetty hyöty-kustannusanalyysin ulkopuolelle. Siten hankkeeseen liittyvät näin väylän investointikustannukset ovat 50,5 milj, mk. Pääosa öljykuljetuksista tapahtuu Ventspilsistä, jota on syvennetty vastaamaan noin tonnin aluskokoa. Nykyinen Naantalin väylän syvyys ei mandollista laivojen täyden lastikapasiteetin hyväksikäyttöä, mistä aiheutuu Fortum Oy:lle ylimääräisiä kustannuksia. Kasvaneen aluskoon myötä on pienemmille aluksille sopivien kuijetuserien hankkiminen vaikeutunut. Lisäksi Itämeren alueen nykyisiin ja tuleviin satamiin (esim. Primorskin uusi satama) johtavien väylien kulkusyvyys on noin 15 metriä Aiu'a 4. 1i1/'estointivaihtOehdOssa käytettävä Afrabalt -iii ppinen alus. S
11 3 VAIKUTUSSELVITYS 3.1 Vaikutusten analyysi Ympäristövaikutukset Naantalin väylän syventäminen mandollistaa suuremman aluskoon käytön, mikä vähentää ajettavien vuosittaisten matkojen määrää. Suuremmat lastikoot aiheuttavat vahingon sattuessa suuremmat haitalliset ympäristövaikutukset, mutta suuremman aluskoon käyttö poistaa rannikon edustalla tapahtuvat lastinsiirrot, niihin liittyvän öljyvahinkoriskin sekä niihin liittyvät kustannukset. Naantalin väylän syventämiseen liittyen on lupahakemusta varten tehty seuraavat ympäristöselvitykset: Kalatalousselvitys Vesistöselvitys Läjitysalueselvitys Selvitys Naantalin sataman pohjasedimenttien haitallisista aineista Naantalin väylän ruoppausten vaikutuksia lähivesien laatuun ja kalatalouteen voidaan arvioida melko luotettavasti tehtyjen 1 sedimenttitutkimusten ja aikaisempien vastaavanlaisten hankkeiden vesistövaikutusten tarkkailun perusteella. Väylän syventämiseen liittyvillä ruoppaus- ja läjitystöillä voi olla kalataloudellisia vaikutuksia kalojen lisääntymisalueille sekä kalastukselle kohdistuvien häiriöiden kautta. Herkimmät alueet kalataloudellisille vaikutuksille ovat Viheriäisten aukko ja Airisto sekä Ajonpään edusta Naantalin sataman alueella. Vuonna 1985 tehdyn edellisen Naantalin väylän syventämisen yhteydessä ei väylätöiden todettu aiheuttaneen merkittäviä muutoksia näiden alueiden saalismääriin. Laivaliikenteellä on todettu olevan myös huuhtoutumisvaikutuksia väyläalueen läheisillä rannoilla. Nämä vaikutukset lisääntyvät laivaliikenteen ja laivojen nopeuden oleellisesti kasvaessa. Väylän syventämisen vaikutuksesta öljylaivojen käyntikerrat kuitenkin vähenevät eivätkä nopeudet juurikaan muutu, joten tässä suhteessa hankkeen vaikutukset ovat myönteiset. Väylän syventämisen yksityiskohtaisempia ympäristövaikutuksia ja niiden merkittävyyttä arvioitu kappaleessa on Elinkeinoelämän toimintaedellytykset Naantalin väylän syventäminen lisää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä Naantalin ja Turun talousalueilla. Väylän parantamisen hyödyt kohdistuvat toisaalta Fortumin toimintaan tehostaen yhtiön logistisia toimintoja ja mandollistaen vakiokokoisten kaupallisten lastikokojen käytön.
12 Väylän parantaminen luo toisaalta myös uusia mandollisuuksia Naantalin ja Turun alueen logistisille palveluille tulevaisuudessa ja siten parantaa alueen elinkeinoelämän yleisiä toimintaedellytyksiä. Väylän syventäminen hyödyntää myös alueen muita satamia mandollistaen niiden lisätarjontapalvelut sekä esim. satama- ja telakkatoimintojen kehittämisen. Nykyisin Varsinais-Suomen satamiin ei johda Itämeren oloihin maksimisyvyistä väylää, mutta tämän väyläinvestoinnin myötä tämä puute poistuu Liikenneturvallisuus Uudet öljytankkerit on varustettu kaksoisrungolla ja muilla erikoisvarusteilla. Lisäksi saaristossa kulkiessaan aluksilla on mukana saattohinaaja alusten ohjailun varmistamiseksi hä ötilanteissa. Väylän syventäminen vähentää vuosittain kuijettavien matkojen määrää ja siten vähentää myös onnettomuusriskiä. Toisaalta väylän syventäminen samalla leventää väylää, mikä helpottaa öljytankkerien ja matkustajalaivojen ohjailua kohtaamistilanteissa, pienentää onnettomuusriskiä alusten koosta riippumatta ja lisää kokonaisturvallisuutta. Saattohinauksella, siihen liittyvällä koulutustoiminnalla, uuden DAT-aluksen ohjailua helpottavalla ruoriperäsimellä ja väylän parantamisella varmistetaan alusten turvallisempi kulku saaristoalueilla. Mandollisen onnettomuuden sattuessa öljyvahingot olisivat kuitenkin suuremmat suuremmasta lastikoosta johtuen. Mandollisen onnettomuuden seuraukset riippuvat kuitenkin yksittäisten lastitankkien suuruudesta ja maksimionnettomuuden riski saaristonopeuksilla ja saaristo-olosuhteissa on äärimmäisen pieni. 3.2 Yleiset ifikennepoliittiset tavoitteet EU:n liikennepolitiikan tavoitteena on löytää keinoja liikenteen kasvun hillitsemiseksi ja eri liikennemuotojen keskinäisten suhteiden kehittämiseksi siten, että ympäristöhaitat vähenevät. Näin ollen EU:n hikennepolitiikan voidaan katsoa olevan vesiliikennettä suosiva, koska vesiliikenne on ympäristöystävällinen liikennemuoto ja vähentää maanteiden ruuhkautumista siirtämällä kuljetuksia vesiteille. Keskeinen osa EU:n liikennepolitiikkaa ovat yleiseurooppalaiset liikenneverkot (TENverkot), joilla pyritään tehostamaan yhteismarkkinoiden toimintaa. Vesiliikenneyhteyksien kehittäminen tukee tätä tavoitetta Euroopan reuna-alueiden ja Keski-Euroopan välisen (1999) toteaa lyhyen matkan suhteellisen etäisyyden lyhentämisestä. Euroopan komissio ja Euroopan merenkulun vahvistavan yhteisön yhtenäisyyttä, helpottavan jäsenvaltioiden eri alueiden välisiä yhteyksiä sekä antavan uutta elinvoimaa syrjäseuduille. Satamat, sisävesiväylät ja meriväylät satamien osana ovat osa yleiseurooppalaista liikenneverkkoa. Suomen EU-jäsenyyteen liittyvässä eriulisessä päätösasiakirjassa tunnustetaan, että Suomen maantieteellisen sijainnin takia meriväylät ovat Suomelle erityisen tärkeitä ja ja kehittämiseen on kiinnitettävä riittävästi huomiota. siten näiden yhteyksien ylläpitämiseen 7
13 ja Liikenne- ja viestintäministeriön pitkän tähtäimen suunnitelmassa "Kohti älykästä ja kestävää liikennettä" tavaraliikenteeseen liittyvään toimintalinjaan sisältyy pyrkimys ylläpitää kehittää liikenneväyliä tavaraliikenteen tarpeita tyydyttäväksi. Tavoitteena on mm. ja osapuolien yhteistyötä sekä edistää logististen ketjujen sujuvuutta, toimintavarmuutta parantaa väyläyhteyksiä satamiin ja muihin terminaaleihin sekä keskeisille teollisuusalueille. Päämääränä on myös huolehtia suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyvystä tur - vaamalla kilpailukykyiset toimintapuitteet ja valvomalla suomalaisten kuijetusyritysten ja asiakkaiden etuja kansainvälisissä yhteyksissä. Liikenneministeriön Toiminta- ja taloussuutmitelmassa todetaan tavaraliikenteeseen liittyvinä tavoitteina olevan mm: huolehtia edullisten ja monipuolisten kuljetuspalveluiden tarjontaedellytyksistä kaikille asiakasryhmille eri puolilla maata tehostaa kilpailua kaikissa liikennemuodoissa sekä satama- että muissa logistiikkapalveluiden terminaalitoiminnoissa sekä pyrkiä lisäämään tuottavuutta uuden teknologian käyttöönotolla ja edistämällä logistiikka-alan osaamista.
14 4 YHTEISKUNTATALOUDELLINEN ANALYYSI 4.1 Kannattavuuslaskelma Hyöty-kustannusanalyysi Liikenteen kehittämisinvestointien yhteiskuntataloudellista kannattavuutta arvioidaan yleensä hyöty-kustannusanalyysin avulla. Analyysissa määritetään hankkeen rahamääräi haittoihin ja investointikustannuksiin perustuva hyöty-kustarmussuhde (HK-sun hyötyihin, suhde) seuraavasti: HK-suhde = (hyödyt - haitat) / investointikustannus. Hyöty-kustannusanalyysissa hankkeen kustannuksiin sisältyvät väylän investointikustannukset sekä rakentamisen aikaiset korot. Hyödyt voidaan jakaa väylänpitäjän hyötyihin, kuluttajien hyötyihin, tuottajien hyötyihin sekä muun yhteiskunnan hyötyihin ja ja kustannukset sekä investointien suuruus määritetään kustannuksiin. Hankkeen hyödyt nykyarvoisina. Tässä työssä hyöty-kustannusanalyysissa tarkasteltavat rahamääräiset hyödyt ja haitat ovat seuraavat: Hankkeen kokonaisinvestointikustannukset rakentamiskustannukset rakentamisen aikainen korko Väylänpitäjän hyödyt ja kustannukset vesiväylän ylläpito ja käyttö (jäänmurto, luotsaus) investoirinin jäännösarvo Kuluttajien hyödyt (teollisuudelle koituvat hyödyt). kuljetuskustannussäästöt Tuottajien hyödyt tuottojen kasvu Muun yhteiskunnan hyödyt ja kustannukset liikenteen päästöt liikenneonnettomuudet Hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava jos HK-suhde on suurempi tai yhtä suuri kuin 1, ja hanke on sitä kannattavampi mitä suurempi HK-suhde on. On kuitenkin otettava huomioon, että kaikkia hankkeen hyötyjä ja kustannuksia ei voida arvioida rahamääräisinä.
15 Hyöty-kustannusanalyysiin liittyy yleensä myös herkkyystarkastelujen laatiminen hankkeeseen keskeisesti liittyvien epävarmuustekijöiden osalta. Hyöty-kustannusanalyysin laatimisessa noudatetaan Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemaa "Hankearvioinnin yleisohjetta" vuodelta Laskenta-aika ja korko Laskelman perusvuosi on Hyödyt ja haitat muutetaan reaalista laskentakorkoa käyttäen nykyarvoksi vuonna Liikenne- ja viestintäministeriön julkaiseman "Hankearvioinnin yleisohjeen" suosituksen mukaan hankkeen aiheuttamat hyödyt lasketaan 30 vuoden ajalta ( ). Suosituksen mukaan laskelman diskonttokorko on 5 % ja perusvuosi on hankkeen ensimmäinen kokonainen liikenteelläolon vuosi Hankevaihtoehdot ja kustannukset Investoinnin vertailuvaihtoehdon määrittäminen (vaihtoehdon johon suunniteltua investointia verrataan) on yksi keskeisistä hyöty-kustannusanalyysin lähtökohdista. Hankkeen vertailuvaihtoehto, investointivaihtoehto ja investointikustannukset on esitetty kappaleessa 2.3. Rakentamisen aikainen korko Laskelmassa huomioidaan myös ns. rakentamisen aikaiset korot hankkeeseen sidotulle pääomalle 2 vuoden rakentamisajalta. Korkona käytetään hankkeen laskentakorkoa (5 %) Väylänpitäjän hyödyt ja kustannukset Jäännösarvo Liikenne- ja viestintäministeriön suosituksen mukaan hankkeen jäännösarvoa määritettäes tulisi ottaa huomioon hankkeen tekninen ja taloudellinen pitoaika. Useimpien rakenne- -sä tyyppien pitoaika on yli 40 vuotta, mutta tulevaisuuden epävarmuuden takia on kannattavuuslaskelmissa perusteltua käyttää 40 vuoden pitoaikaa. Näin ollen 30 vuoden laskentaajanjakson jälkeen hankkeen jäännösarvo on 25 %. Vesiväylien ylläpito ja käyttö Kun kysymyksessä on väylän syvennys eikä turvalaitteiden määrä oleellisesti muutu, voidaan todeta, että väylän vuotuiset ylläpito-, käyttö- ja kunnossapitokustannukset eivät muutu. Jäänmurto Jäänmurtajatoiminnan avulla varmistetaan ympärivuotiset merikuljetukset 23 :een Suomen rannikon talvisatamaan. Vertailuvaihtoehdossa Natura-tyyppinen alus tarvitsee jäänmurtaja-avustusta, kun taas investointivaihtoehdossa Afrabalt -tyyppisessä aluksessa sovelletaan 10
16 jäissä kuljettaessa "Double Acting Tanker (DAT)" patenttia, jolloin jäänmurtaja-avustusta ei tarvita. Keskimääräinen jäänmurtoavustuskauden pituus Naantalin väylällä on ollut noin kuukautta viimeisen 20 vuoden aikana. 2 Erillistä maksua ei kuitenkaan jäänmurtaja-avusta peritä, vaan se sisältyy aluksilta perittävim väylämaksuihin. Jäämaksuluokka vaikuttaa merkittävästi väylämaksun suuruuteen. Jäämaksuluokka perustuu aluksen rakenteisiin. Mitä tukevammat rakenteet ja mitä paremmin alus liikkuu jäissä, sen parempi jäämaksuluokka. Natura-tyyppinen alus kuuluu jäämaksuluokkaan 1C, kun taas Afrabalt tyyppinen alus kuuluu jäämaksuluokkaan la. Luotsaus Luotsaustoiminnan tarkoituksena on ohjata alus turvallisesti satamaan rannikkoalueella paikallisilla väylillä ja erityisolosuhteissa. Vertailuvaihtoehdossa käytettävällä Naturatyyppiseltä alukselta ja investointivaihtoehdossa käytettävällä Afrabalt -tyyppiseltä alukselta perittävissä luotsausmaksuissa ei ole merkittävää eroa ja näin ollen sitä ei ole otettu huomioon hyöty-kustannusanalyysissa. Väylämaksu Väylämaksuilla katetaan julkisten kulkuväylien ja vesiliikenteen turvalaitteiden rakentamisesta, ylläpidosta ja hoidosta aiheutuneita kustannuksia sekä jäänmurron kustannuksia. Aluskohtaiset väylämaksut määräytyvät aluksen koon, talviliikennekelpoisuuden ja käyntikertojen mukaan kuitenkin siten, että maksut on porrastettu aluksen nettovetoisuuden ja jäämaksuluokan mukaan. Vertailuvaihtoehdossa käytettävällä Natura-tyyppiseltä alukselta perittävä vuosittainen väylämaksu on noin 2,7 milj. mk suurempi kuin investointivaihtoehdossa käytettävällä Afrabalt -tyyppiseltä alukselta perittävä väylämaksu. Tämä ero johtuu pääasiassa näiden alusten jäämaksuluokan erosta. Kuitenkin väylämaksun pienentyminen voidaan nähdä sekä kuljetusyrittäjän hyötynä että väylänpitäjän kustannuksena. Koska nämä erät kompensoivat toisensa, väylämaksua ei ole otettu huomioon hyöty-kustannusanalyysissa Kuluttajien hyödyt Kuljetuskustannussäästöt Hyöty-kustannusanalyysin merkittävimmät rahamääräiset hyödyt aiheutuvat kuljetuskustannussäästöistä. Vaihtoehtojen väliset kuljetuskustarmukset on laskettu Merenkulkulaitok perusteella, jossa määritetään säiliöalusten tonnikohtai -sen päivitettyjen aluskustannusten kustannukset eri syväyksillä kulkeville aluksille ajo- ja satamavuorokausien mukaan -set (katso taulukko 1). 11
17 (mk Taulukko 1. Hyöly-kustannusanalyysissa käytettyjen kulletuskustannusten yksikköarvot (lähde. Merenkulkulaitoksen julkaisuja 4/2001). Aluskustannukset It! ajovrk) 13,0 2,74 2,02 15,3 1,70 1,21 SYVAYS (m) Alus kustannukset (mk / t / satamavrk) Fortumin arvion mukaan tulevaisuudessa Naantaliin tuodaan vuosittain noin 2,2 milj, tonnia raakaöljyä. Arviolta 3/4 näistä öljykuljetuksista tapahtuu Ventspilsistä ja '/4 Pohjanmereltä. Edestakainen ajoaika Ventspilsistä Naantaliin on 2 vrk ja Pohjanmereltä Naantaliin kuluu keskimäärin 3 vrk matkaa kohti. Arvioitu ajo- on 4 vrk. Lastaukseenja purkaukseen aika rannikkoväylällä on '/2 vrk matkaa kohti. Vertailuvaihtoehdossa arvioidut öljykuljetukset vaativat Natura -tyyppisellä alukselta (lastikapasiteetti tonnia) keskimäärin 28 vuosittaista matkaa, mikä tarkoittaa noin 70 ajovuorokautta ja 84 satamavuorokautta. Päivitettyjen aluskustannusten mukaan vuosittaiset liikennöintikustannukset ovat tässä vaihtoehdossa noin 28,4 milj, mk. Investointivaihtoehdossa Afrabalt -tyyppiset alukset (lastikapasiteetti tonnia) tarvitsevat näihin öljykuljetuksiin keksimäärin 22 vuosittaista matkaa, mikä tarkoittaa noin 55 ajovuorokautta ja 66 satamavuorokautta. Tämän vaihtoehdon vuosittaiset liikennöintikustannukset ovat noin 17,3 milj, mk. Kuijetuskustannusten vuotuinen hyöty on 11,1 milj, mk. Vuoteen 2005 diskontattu hyöty on yhteensä 178,6 milj, mk Kuljetuspalvelujen tuottajien hyödyt Tuottojen kasvu Kuijetuspalvelujen tuottajien hyöty on tuotettuja uusia yksikköjä kohden laskettujen voittoosuuksien summa. Väylän syventäminen mandollistaa suuremman aluskoon käytön, jolloin kuljetusmäärät kasvavat ja kuijetusten yksikkökustannukset alenevat. Tämä merkitsee kuijetuspalvelujen tuottavuuden kasvua ja mandollistaa joko hintojen laskemisen tai voittojen kasvattamisen. Kuijetuspalvelujen tuottajien hyötyjen rahamääräinen arvottaminen on vaikeaa eikä niitä ole otettu huomioon hyöty-kustannusanalyysissa. Ei-rahallisten vaikutusten analyysissa on kuitenkin käsitelty myös kuijetuspalvelujen tuottajille kohdistuvia hyötyjä. 12
18 mk Muun yhteiskunnan hyödyt ja kustannukset Liikenteen päästöt Vaihtoehtojen väliset päästökustannukset on laskettu Merenkulkulaitoksen päivitettyj en vesiliikenteen aluskohtaisten päästökustannusten perusteella, jossa määritetään säiliöalus eri syväyksillä kulkeville keskimääräisille aluksille -ten ilmapäästöjen yksikkökustannukset ajo- ja satamavuorokausien mukaan (katso taulukko 2). Taulukko 2. Hyöty-kustannusanalyysissa käytettyjen päästökustannusten yksikköarvot (lähde: Merenkulkulaitoksen julkaisuja 5/2001). SYVAYS Päästökustannukset Päästökustannukset Päästökustannukset (m) avo merellä ran nikkoväylällä satamassa (mk I ajovrk) (mk I ajovrk) (mk / satamavrk) 13, , Laskelman mukaan vertailuvaihtoehdon vuosittaiset päästökustannukset ovat 2,17 milj.. Investointivaihtoehdossa vuosittaiset päästökustannukset ovat 1,51 milj. mk. Vuotuinen päästökustannusten ero on siten 0,66 milj. mk. Vuoteen 2005 diskontattu on yhteensä 10,8 milj. mk. kustannus On huomattava, että laskelmassa on käytetty syväyksen mukaisia tyyppialuksia. Ilmapäästöjen yksikkökustannuksien määrittämisessä käytetty yleistävä luokittelu ei tee eroa yksittäisten laivojen kohdalla. Tämä saattaa olla ongelma esimerkiksi tietyissä yksittäistapauksissa, kun väylällä liikennöi alus, jonka päästöt ovat selvästi keskimääräistä alempia. On myös huomattava, että vain ilmaan kohdistuvista päästöistä on tehty rahamääräisiä arvioita, mutta veteen kohdistuvista päästöistä ei ole arvioita. On kuitenkin oletettavaa, että veteen kohdistuvat päästöt vähenevät investointivaihtoehdossa vähempien käyntikertojen myötä Herkkyystarkastelu Naantalin väylän syventämisen investointikustannukset on eri selvityksissä arvioitu varsin Sen sijaan Naantalin öljynjalostamolle kul- tarkasti, eikä niihin liity suurta epävarmuutta. jetettavat raakaöljymäärät vaihtelevat vuosittain ja tämä vaihtelu jatkunee myös tulevaisuudessa. Vuosittaisten kuljetusmäärien suhteen on tehty herkkyystarkastelu, jossa on selvitetty, miten hankkeen kannattavuus muuttuu, jos vuosittaiset kuljetusmäärät laskevat 1,5 milj, tonniin, mikä oli alin vuosittainen kuljetusmäärä Naantalin öljynjalostamolle vuosina Herkkyystarkastelussa hankkeen hyöty-kustannussuhde on 2,5. Tarkastelun perusteella voidaan todeta, että hanke on kannattava, vaikka vuosittainen kuljetusmäärä olisi 1,5 milj. tonnia (noin 30 % pienempi kuin arvioitu vuosittainen kuljetusmäärä). 13
19 milj Naantalin väylän syventämisen hyöty-kustannuslaskelma Hankkeen hyöty-kustannusanalyysin perusteella väylän syventäminen on yhteiskuntataloudellisesti kannattava (lute 1). Analyysin perusteella investoinnin hyöty on 3,5. Naantalin väylän syventämisen hyöty-kustannusanalyysin keskei-kustannussuhdset tulokset ovat seuraavat: Naantalin väylän syventämisen rakentamiskustannukset ja rakentamisen aikaiset korot 54,4 milj, mk. ovat Kuljetuskustannussäästöjä saavutetaan suuremman aluskoon ansiosta yhteensä 178,6 mk. milj, Muulle yhteiskunnalle hankkeesta aiheutuu 10,8 milj. markan suuruiset hyödyt ympäristökustannuksista (päästöt ilmaan). Hankkeesta koko yhteiskunnalle aiheutuvat nettonykyarvoiset hyödyt ovat 192,5 milj. 3,5, hankkeen nykyarvoksi 138 markkaa, jolloin hyöty-kustannussuhteeksi saadaan mk ja sisäiseksi koroksi 21 %. Jos arvioidut vuosittaisten kuljetusmäärät laskisivat 1,5 milj. tonniin, olisi investoinnin hyöty-kustannussuhde 2, Ei-rahallisten vaikutusten analyysi Hyöty-kustannusanalyysin lisäksi esitetään sanalliset arviot hankkeiden ei-rahallisista vaikutuksista osana yhteiskuntataloudellista kannattavuusanalyysia. Ei-rahallisten vaikutusten analyysin tarkoituksena on täydentää rahamääräisiä analyyseja ja tuoda esiin ne hyödyt ja haitat, joita ei ole rahamääräisesti arvioitu Ympäristövaikutukset Naantalin väylällä ja satamassa tehtävistä ruoppauksista ja läjityksistä saattaa aiheutua työnaikaisia kielteisiä vaikutuksia kalojen lisääntymiselle. Vaikutusten suuruus riippuu kuitenkin ruoppausten ajoituksesta eri kalalajien kutualueisiin ja -aikaan nähden. Niinpä niillä alueilla, jossa ruopataan ja läjitetään pehmeitä ja samennusta aiheuttavia maaaineksia, tulisi töitä välttää kalojen kutuaikoina. Töidenaikaisia haittoja kalakantaan voidaan myös vähentää kalaistutuksilla. Kalastukseen väylän ruoppaus- ja läjitystyöt saattavat vaikuttaa veden lisääntyneen kuntoainepitoisuuden liettäessä pyydyksiä. Tästä johtuen saalistuotto saattaa alentua ja pyydysten puhdistustyö lisääntyä. Erityisesti rysäpyynti voi kärsiä ruoppauksista ja läjityksistä, ja läjitysmenetelmäk- kun taas verkkopyyntiä voidaan tarpeen mukaan siirrellä. Ruoppaussi pehmeiden maa-ainesten alueella tulisikin valita ruopattavasta maa-aineksesta mandollisimman vähän veteen kiintoainesta huuhtova menetelmä. Ruoppausmassoja ei tulisi sijoittaa kalastuspaikkojen läheisyyteen, vaan läjityspaikkojen valinnassa tulisi kuulla paikallisia kalastajia. Väylän syventämisen osalta kaikki läjitysalueet sijaitsevakin väyläalueella. Lisäksi ammattikalastajille tulisi tiedotta etukäteen ruoppaus- ja läjitystöiden alkamisesta, sijainnista ja kestosta. Naantalin väylän ruoppauskohteiden sedimenttitutkimusten perusteella ruopattavien pohji - en haitta-ainepitoisuuksien todettiin olevan normaalia tai lähes normaalia tasoa ja että pi- 14
20 toisuudet eivät ole haitallisen korkeita ja vaaraksi ympänstölle ruoppausmassoja mereen läjitettäessä. Massat on suunniteltu sijoitettavan luonnollisille sedimentaatioalueille, jolloin ne jäävät pysyvästi paikoilleen merenpohjaan. Eroosiopohjaisille alueille sijoitetaan vain ja muuten kovia maa-aineksia ja sedimentaatiopohjaisille alueille läjitetään peh- kalliota meää maa-ainesta. Myös Naantalin satama-alueella tehtyjen sedimentti- ja virtaustutkimusten perusteella alue on sedimentaatiopohjaa, jonka katsotaan soveltuvan ruoppausmassojen läjitykseen. Myös satama-alueelta ruopattavien massojen raskasmetallipitoisuudet olivat haitattomalla tasolla ja massat ovat läjityskelpoisia mereen. Uusimmassa vesistöselvityksessä on todettu, että Naantalin väylän ruoppauksista aiheutuvat veden laadun muutokset ovat niin vähäisiä, ettei hankkeen vesistövaikutusten säännöllistä tarkkailua ole tarpeellista järjestää. Sen sijaan ruoppaustöiden aikana tulisi tehdä sameuskartoituksia ruoppauskohteiden lähiympäristössä. Väyläalueella erityisesti kapeissa salmissa muodostuu isojen laivojen ajaessa suurilla nopeuksilla pusku- ja imuvirtauksia ja aallokkoa, jotka aiheuttavat rantojen pehmeiden maaainesten huuhtoutumista ja rantavesien muuttumista karummiksi. Aallokko voi haitata myös veneiden ja pyydysten pitämistä aallokkovaikutuksen alaisilla ranta-alueilla. Tällä syventämishankkeella ei kuitenkaan ole merkittäviä huuhtoutumisvaikutuksia. On myös arvioitu, että uusien alusten mandollistama käyntikertojen vähentäminen ja uusi alustekniikka vähentävät ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta noin 10 %. Väylän syventäminen poistaa myös alusten lastinsiirrot Suomen rannikon edustalla ja siten vähentää merkittävästi öljyvahinkoriskiä Vaikutukset elinkeinoelämään Naantalin väylän syventäminen palvelee raakaöljykuljetusten lisäksi myös Naantalin ja ja Luonnonmaan telakkatoimintaa. Turun satamiin suuntautuvaa muuta alusliikennettä ja Naantalin Väylän parantaminen tuo uusia kehittämismandollisuuksia esim. Pansion muun sataman toiminnoille sekä parantaa näiden satamien nykyisiä toimintaedellytyksiä. Eurooppatie E 18:n kehittämiseen on myönnetty valtion budjetissa 2 mrd. mk., mikä vahvistaa tien asemaa valtakunnallisena kuljetuskäytävänä. Naantalin satama on osa tätä kuljetuskäytävää ja väylän syventäminen mandollistaa uudet tuontikuljetukset Naantaliin. Naantalin väylän parantaminen on osa Fortumin Naantalin öljynjalostamon tehostamista. Väylän syventämisen mandollistama aluskoon kasvu mandollistaa Fortumin talvivarastojen alentamisen ja näin parantaa ja tehostaa yhtiön logistisia toimintoja. Lisäksi suuremman aluskoon mandollistama väyläsyvyys tuo Forturnille hyötyjä mm. varastointijärjestelyjen ja logististen toimintojen tehostamisen kautta. Lisäksi suurempi lastikoko mandollistaa normaalien, vakiokokoisten raaköljylastien hankkimisen lähtösatamasta eikä pienempiä, vanhoihin aluksiin mahtavia normaalista poikkeavia lasteja tarvitse tulevaisuudessa enää hankkia. 15
21 4.3.1 varat, 4.3 Toteutettavuuden arviointi Rahoitus Merenkulkulaitos on nettobudjetoitu laitos. Rahoitus budjetoidaan valtion talousarviossa tehtäväalueittain. Talousarviossa menoerä väylätyöt käsittää väylähankkeisiin osoitetut mutta väylien kehittämiseen kuuluvia hankintoja rahoitetaan jonkin verran myös muilta momenteilta. Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) laatu vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelman (TTS) seuraavalle nelivuotiskaudelle, jossa määritellään hallinnonalan menoille rahoituskehykset. LVM:n TTS:ssä vuosille on perussuunnitelman 15 milj, mk vuodessa ja muutos- mukaisesti osoitettu Merenkulkulaitoksen väylätöihin suunnitelmassa 25 milj. mk vuodessa. Nämä määrärahat ovat selvästi pienemmät kuin keskimääräiset viime vuosina väylätöihin käytetyt varat. Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia mennessä meri- ja sisävesiväylien pitkän tähtäimen kehittämisohjelma toteutus ja rahoituspäätösten perustaksi. Merenkulkulaitoksen väyläohjelmassa on esitetty väylähankkeiden rahoitustarpeet vuosille ilman vuosittaista ajoitusta tai on suunniteltu viime vuosina toteutuneeseen in- hankkeiden priorisointia. Väyläohjelma vestointitasoon, joka on siis selvästi korkeampi kuin LVM:n TTS:n mukainen rahoitustaso. Tämä tarkoittaa sitä, että osa lähivuosille suunnitelluista väylähankkeista jäisi toteutumatta. Siten ei myöskään tällä hetkellä ole varmuutta siitä, tullaanko valtion budjetissa osoittamaan määrärahat Naantalin väylähankkeelle vuosille Liikenne- ja viestintäministenön hallinnonalalla on tavanomaisen liikenneinvestointien budjetoinnin rinnalle kehitetty uusia menettelytapoja, joiden ansiosta rahoitus saadaan käytettyä tehokkaammin. Tällaisia tapoja ovat mm. jälkirahoitus ja kokonaisrahoitus. Myös muita liikenneinvestointien rahoituksen kehittämismandollisuuksia on tutkittu, joita ovat aiheuttaja maksaa, käyttäjä maksaa ja hyötyjä maksaa periaatteet. mm Mandolliset riskitekijät Naantalin väylähankkeella ei ole rahoituksen epävarmuuden lisäksi muita merkittäviä riskitekijöitä. Hanke käsittää väylän syventämisen ruoppaamalla ja sen sisältö on täten selväpiirteinen eikä tekniseen toteutettavuuteen, kustannusarvioon tai jatkosuunnitteluun liity merkittäviä epävarmuustekijöitä. Hankkeesta jätetään lupahakemus ja on oletettavaa, että prosessi ei tuo esiin lainsäädännöllisiä tai yhteiskunnallisia asioita, jotka hidastaisivat suunniteltua hankkeen toteutusaikataulua. 16
22 YHTEENVETO 5.1 Kooste hankearvioinnista ja yhteiskuntataloudellisesta analyysista Hanke Naantalin väylä palvelee sekä Naantalin sataman että Turun Pansion sataman toimirtoja. Naantalin sataman muodostavat kaupungin Kantasatama, Luonnonmaan satamanosa ja Fortum Oy:n satamanosa. Satamaan johtaa nykyisin 13,0 metrin väylä, joka alkaa Utön ulkopuolelta ja on noin 130 kilometriä pitkä. Naantalin sataman kokonaisliikenteen liikenteen määrä oli 6,4 miljoonaa tonnia vuonna Ulkomaan liikenteen osuus oli 5,4 miljoonaa tonnia ja raakaöljyn osuus oli noin 35 % (1,9 milj. ta). Tulevaisuudessa Naantalin öljyjalostamolle arvioidaan tuotavan vuosittain noin 2,2 milj. tonnia raakaöljyä. Hankkeen merkitys Naantalin nykyinen väylä ei salli Natura-tyyppisten alusten täyden lastikapasiteetin hyväksikäyttöä, sillä niiden kulkusyvyys on täydessä lastissa rannikolla 14,5 metriä. Varmistaakseen Porvoon ja Naantalin jalostamoiden raakaöljyhuollon ja ympärivuotiset, häiriöttömät merikuljetukset on Fortum Oy tilannut kaksi uutta Afrabalt tyyppistä alusta, joiden lastikapasiteetti on tonnia ja kulkusyvyys 15,3 metriä. Nämä uudet alukset tehosavat Fortumin logistisia toimintoja ja mandollistavat vakiokokoisten, noin tonnin kaupallisten lastikokojen käytön. Kannattavuus Väylän syventämisinvestoinnit ovat valtion väyläosuudella 38,5 milj. mk ja satamaalueella 12 milj. mk. Hankkeen mandollistamat, suuremman aluskoon tuomat kuljetuskustannussäästöt 2,2 milj, tonnin vuosittaisilla raakaöljykuljetuksiila ovat 30 vuoden ajalta 179 mk verrattuna nykyiseen väyläsyvyyteen, jossa liikennöidään nykyisillä Natura- milj, tyyppisillä aluksilla. Hankkeen hyöty-kustannusanalyysin perusteella väylän syventäminen kannattava ja investoinnin hyöty-kustannussuhde on 3,5. Jos on yhteiskuntataloudellisesti 1,5 milj. tonniin, olisi investoinnin hyöty- arvioidut vuosittaisten kuljetusmäärät laskisivat kustannussuhde 2,5. Vaikutukset Naantalin väyliin syventäminen mandollistaa suuremman aluskoon käytön, mikä vähentää ajettavien vuosittaisten matkojen määrää. Harvempien käyntikertojenja käytettävän uuden alustekniikan myötä alusten onnettomuusriski vähenee. Lisäksi väylän parantaminen luo uusia mandollisuuksia Naantalin ja Turun alueen logistisille palveluille tulevaisuudessa ja siten parantaa alueen elinkeinoelämän yleisiä toimintaedellytyksiä. Väylän syventämiseen liittyvillä ruoppaus- ja läjitystöillä voi olla kalataloudellisia vaikutuksia kalojen lisääntymisalueille sekä kalastukselle kohdistuvien häiriöiden kautta, mitkä rajoittuvat kuitenkin suppealle alueelle. Väylähankkeella ei ole rahoituksen epävarmuuden lisäksi muita merkittäviä riskitekijöitä ja on oletettavaa, että hankkeen suunniteltu toteutusaikataulu ( ) ei hidasta. 17
23 LÄHDELUETTELO Kala- ja vesitutkimus Oy (2001). Kalatalousselvitys Naantalin väylän ja sataman syventämishankkeesta 13 m:stä 15,3 m:iin. Kala- ja vesitutkimus Oy (2000). Naantalin väylän läjitysalueselvitys. Liikenneministeriö (2000). Hankearvioinnin yleisohjeet. Liikenneministeriön julkaisuja 8/2000. Helsinki. Liikenne- ja viestintäministeriö (2000). Kohti älykästä ja kestävää liikennettä Liikenne- ja viestintäministeriö (2000).Liikenne- ja viestintäministeriön halimnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy (2001). Selvitys Naantalin sataman pohjasedimenttien haitallisista aineista Naantalin 13 metrin väylän syventämishankkeen lupakäsittelyä varten. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy (2000). Vesistöselvitys Naantalin väylän vesilain mukaista lupahakemusta varten. Merenkulkulaitos (1998). Väyläohje1ma Merenkulkulaitos, EP-Logistics (2001). Aluskustannukset Merenkulkulaitoksen julkaisuja 4/2001. Merenkulkulaitos, Electrowatt-Ekono Oy (2001). Vesiliikenteen aluskohtaisten päästö 5/ kustannusten yksikköarvojen määrittäminen. Merenkulkulaitoksen julkaisuja
24 Lute. Hyöty-kustannuslaskelma Vuosi Raakaöljyliikeime (milj.tn) 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2 Diskonttokerroin 1,10 1,05 1,00 0,95-0,24 0,26 Nykyarvo (milj.mk) Investointikustannukset Väylä 41,5 19,2 19,3 Satama 12,9 6,0 6,0 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 54,4 Hyödyt ja haitat Kuljetuskustannussäästöt 178,6 11,1 11,1 11,1 Vesiväylän ylläpito ja käyttö 0,0 0,0 0,0 0,0 Ympäristökustannukset 10,8 0,7 0,7 0,7 Investointien jäännösarvo 3,1 12,6 HYÖDYT YHTEENSÄ 192,5 HJK-SUHDE 3,5 NYKYARVO (milj, mk) 138 SISÄINEN KORKO (%) 21
Naantalin väylän hankearviointi
Merenkulkulaitoksen julkaisuja 6/2001 Naantalin väylän hankearviointi Helsinki 2001 ISBN 951-49-0948-8 ISSN 1456-7814 Merenkulkulaitoksen julkaisuja 6/2001 Naantalin väylän hankearviointi Helsinki 2001
antti meriläinen juha tervonen pekka iikkanen Naantalin ja Rauman meriväyläinvestointien jälkiarviointi
2013 antti meriläinen juha tervonen pekka iikkanen Naantalin ja Rauman meriväyläinvestointien jälkiarviointi Antti Meriläinen, Juha Tervonen, Pekka Iikkanen Naantalin ja Rauman meriväyläinvestointien
Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri. Kalajoki 15.11.2013
Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri Kalajoki 15.11.2013 Toteutuksessa olevat väylien kehittämishankkeet Perämerellä Pietarsaaren 11 metrin väylähanke Pietarsaaren
Liikenneväylähankkeiden arvioinnin yleisohje
Liikenneväylähankkeiden arvioinnin yleisohje / 29/12/2003 / 1 Yleisohjeen tarkoitus Yhteiset periaatteet tie-, rata- ja vesiväylähankkeiden arviointiin Lisäksi tarvitaan tarkempaa ohjeistusta ja menetelmiä
VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN
VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN Hankkeen esittelytilaisuus 7.12.2015 7.12.2015 Page 1 VUOSAAREN VÄYLÄN JA SATAMAN SYVENTÄMINEN Väylän ja sataman nykytilanne &
Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko
Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen
Satamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys
Satamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja satamien
Vesiväylähankkeet. Hankesuunnittelupäivä 6.5.2015 Olli Holm
Vesiväylähankkeet Hankesuunnittelupäivä 6.5.2015 Olli Holm Vesiväylähankkeet Hankkeiden keskeiset tavoitteet Kuljetustalouden parantaminen (suuruuden ekonomia kuljetuksissa) Uudet tavaralajit (esim. LNG)
Liikenneväylähankkeet
Liikenneväylähankkeet Nykyinen ohjeistus Käytäntö tiehankkeissa Yksikköarvoihin liittyviä ongelmia Kannattavuuslaskelma Vaikutusten analyysi Toteutettavuuden arviointi 1 Nykyinen ohjeistus ja käytäntö
Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen
Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden
VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto
VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018-2021, Liikennevirasto 23.5.2017 Talousjohtaja Kristiina Tikkala Liikenneverkon rahoitus 2017-2021 1 400 000 000 1
Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä
Raportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kanavavaihtoehdot 67050263.SU 10.1.2006
Raportti 67050263.SU 10.1.2006 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Kanavavaihtoehdot 1 YLEISTÄ Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistukseen
Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta
Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta Liikenne- ja viestintävaliokunta 14.2.2019 Ari Herrala Johtava asiantuntija, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL
INVESTOINTIEN EDULLISUUSVERTAILU. Tero Tyni Erityisasiantuntija (kuntatalous)
INVESTOINTIEN EDULLISUUSVERTAILU Tero Tyni Erityisasiantuntija (kuntatalous) 25.5.2007 Mitä tietoja laskentaan tarvitaan Investoinnista aiheutuneet investointikustannukset Investoinnin pitoaika Investoinnin
Pääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen
1 15.12.2003 Aulis Nironen 2 PÄÄTEIDEN KÄSITTEITÄ Pääteillä tarkoitetaan valta- ja kantateitä Valtatiet palvelevat tärkeiden asutus- ja liikennekeskusten välistä kaukoliikennettä ja muodostavat maantieverkon
PortNetin vaikuttavuuden arviointi
PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla
VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI
VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen
Hankearvioinnin kehikko - käsitteet
Hankearvioinnin kehikko - käsitteet Yhteiskuntataloudellinen analyysi = Kannattavuuslaskelma + Vaikutusten analysointi + Toteuttavuuden arviointi Vaikutusten analyysissa tuodaan esiin erityisesti ne hyödyt
LIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS
LIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS 13.10.2010 Esillä tiedotustilaisuudessa Liikennepolitiikan toimintaympäristö 2010-luvulla: Kiristyvä julkinen talous Talous- ja elinkeinorakenteen muutos
KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI. Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma
KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.6.2018 P35903P001 Tarkkailusuunnitelma Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen
Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus
Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Merenpohjaan kohdistuva toiminta kuten ruoppaus ja läjitys kuormittaa ympäristöä, ja huonosti suunniteltuna ja
SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ
SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Parl. työryhmän raportti 13.12.2018 Lainsäädäntö Laatiminen perustuu elokuussa 2018 voimaan tulleeseen lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä Laki säätää
MÄNTÄ-VILPPULAN KESKUSTATAAJAMAN OYK
MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI MÄNTÄ-VILPPULAN KESKUSTATAAJAMAN OYK FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (5) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen
Tiehankkeiden arvioinnin ohjeistus
1 Vaikutusten hallinnan seminaari 26.11.2003 Anton Goebel, Tiehallinto 2 Ohjeistuksen nykytila Jo vuoden 1994 YHTALI:ssa edellytettiin liikennemuotokohtaisten hankearviointiohjeiden laatimista. Myös liikenne-
Merenkulkulaitoksen kulkuväylien perustamiskäytäntö
Merenkulkulaitoksen julkaisuja 9/2007 Merenkulkulaitoksen kulkuväylien perustamiskäytäntö Helsinki 2007 ISBN 978-951-49-2132-2 ISSN 1456-7814 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 1.9.2007 Tekijät
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 1 (5) 276 Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin kaupungin liikuntaviraston hakemuksesta HEL 2012-014235 T 11 01 01 Viite: Dnro ESAVI/165/04.09/2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (6) 232 Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Helsingin Sataman meriläjityksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Viite:
VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät
Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä
Oulun sataman tuloväylän syventäminen
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OULUN SATAMA Oulun sataman tuloväylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2015 4701-P25804 YVA-ohjelma Jonsson Jyrki 15.1.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tehdyt tutkimukset...
Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%)
Sisäisen korkokannan menetelmä Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäinen korkokanta määritellään
UUS 2007 R ASIA. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta 2. HANKKEESTA VASTAAVA
PÄÄTÖS Helsinki Dnro 28.12.2008 UUS 2007 R 11 531 1. ASIA Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta 2. HANKKEESTA VASTAAVA Merenkulkulaitos PL 171 00181 Helsinki
Meriväylät Torniosta Kristiinankaupunkiin. Hirvelä/Jukuri2013
Meriväylät Torniosta Kristiinankaupunkiin Hirvelä/Jukuri2013 Meriväylien kehittämishankkeita länsirannikolla Tornio 8 m väylä syvennetty 9 metriin (hanke valmistunut 2008) Kemi Ajos 10 m väylän syventäminen
Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (4) Dnro 1280/090/ VESILAIN MUKAINEN LUOKITTELU... 3
LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (4) Sisällysluettelo 1 VESILAIN MUKAINEN LUOKITTELU... 3 2 LIIKENNEVIRASTON VESIVÄYLÄLUOKITUS... 3 2.1 Perusluokitus... 3 2.2 Tekniset määrittelyt (täydennysosio perusluokitukseen)...
Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla
Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus
Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista
20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi
Radikaali. vesiliikenne
Radikaali vesiliikenne Vesillä liikkumiseen liittyy useita samoja haasteita kuin maalla liikkumiseen. Navigointi vesiliikenteessä vaatii vielä enemmän paikantamista ja ympäristön tuntemusta kuin maaliikenteessä.
Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen
Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin
Hyöty-kustannussuhde ja tiehankkeen kannattavuus
Tielaitos TIEHALLINTO Hyöty-kustannussuhde ja tiehankkeen kannattavuus Tie- ja liikennetekniikka Y H T E I S K U N T A T A L O U D E L L I N E N Kannattavuuslaskelma... H/K K A N N A T T A V U U S Hankearvioinnin
Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry
Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa
Rauman meriväylän ja sataman syventäminen
Rauman meriväylän ja sataman syventäminen Mediatilaisuus 1.9.2016 1.9.2016 Hanke-esittelyn sisältö 1. Väylähankkeen yleisesittely, projektipäällikkö Seppo Paukkeri/ Liikennevirasto 2. Ruoppausurakan ajankohtainen
NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030
SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen
Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa
Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston
Merenkulkulaitoksen tilastoja 8/1994. Kauppalaivaston bruttorahtitulot ja ulkomaille maksetut kustannukset vuosina
Merenkulkulaitoksen tilastoja 8/1994 Kauppalaivaston bruttorahtitulot ja ulkomaille maksetut kustannukset vuosina 1984-1993 Merenkulkulaitos MERENKULKUHALLITUS Marraskuu 1994 Tilastotoimisto Kauppataivaston
VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto
VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020, Liikennevirasto 26.4.2016 Liikenneverkon rahoitus 2 Perusväylänpidon rahoitus 3 JTS 2017-2020, perusväylänpito
VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto
VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020, Liikennevirasto 3.5.2016 Liikenneverkon rahoitus 2 Perusväylänpidon rahoitus 3 JTS 2017-2020, perusväylänpito
Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta. Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016
Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016 Korjausvelkahankkeet Ns. korjausvelkapaketista vesiväylien kunnostukseen 10,5 M Saimaan kanavan alaporttien
Millaisella väyläverkolla kuljetat vuonna 2019? Väylänpidon rahoitusnäkymät
Millaisella väyläverkolla kuljetat vuonna 2019? Väylänpidon rahoitusnäkymät Liikenneviraston pääjohtaja Kari Wihlman 3.10.2018 3.10.2018 Kari Wihlman Suuret ratahankkeet 14.5.2018 3 Globaalit megatrendit
Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008
Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon
Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi
Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi 12.4.2018 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen teistä,
Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013
Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu
Vesiväyläinvestointien hankearviointiohje
Merenkulkulaitoksen julkaisuja 1/2005 Vesiväyläinvestointien hankearviointiohje Helsinki 2005 ISBN 951-49-2094-5 ISSN 1456-7814 Merenkulkulaitoksen julkaisuja 1/2005 Vesiväyläinvestointien hankearviointiohje
EU:n terrorismin vastaisten toimien arvioidut kustannukset
SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ C: KANSALAISOIKEUDET SEKÄ PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIAT KANSALAISVAPAUDET SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIAT EU:n terrorismin vastaisten toimien arvioidut
Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 510 000 euroa. S e l v i t y s o s a : 1.1.2015 toimintansa
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (5) 200 Aluehallintoviraston päätös Länsisataman edustan väylän muuttamisesta ESAVI/197/04.09/2013 Päätös Asia tulisi käsitellä 10.6.2014 kokouksessa. päätti merkitä
JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t )
Annuiteettimenetelmä Investoinnin hankintahinnan ja jäännösarvon erotus jaetaan pitoaikaa vastaaville vuosille yhtä suuriksi pääomakustannuksiksi eli annuiteeteiksi, jotka sisältävät poistot ja käytettävän
Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa
Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA EMMI.E.NIEMINEN@HELSINKI.FI TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO
Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013
Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun
@Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.2.2016 COM(2016) 78 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (EGF/2016/000 TA 2016 komission aloitteesta
Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet
Markus Dernjatin/ WWF Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet Öljyntorjunnan peruskurssi, Helsinki Öljykuljetusten määrä Suomelahdella Lähde: ymparisto.fi Onnettomuuden riski ei kuitenkaan synny vain öljykulkjetuksista,
LIITE 8 Päijänne-Saimaa kanava. Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 Maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaihe
LIITE 8 Päijänne-Saimaa kanava Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 Maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaihe 5.5.2017 Yara? Päijänne-Saimaa kanava? 2 Päijänne-Saimaa kanava, merkinnän kumoaminen maakuntakaavasta
Kuva: Juha Nurminen. Tankkeriturva-hanke
Kuva: Juha Nurminen Tankkeriturva-hanke Pekka Laaksonen 21.05.2010 John Nurmisen Säätiö John Nurmisen Säätiö on perustettu 1992 John Nurminen Oy:n aloitteesta. Tarkoitustaan säätiö toteuttaa monin eri
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,
Tielaitos TIE HALLINTO. Hyöty-kustannussuhde ja tiehankkeen kannattavuus 1!P TIEHALLINTO. Kirjasto. Tie- ja liikennetekniikka
Tielaitos TIE HALLINTO Hyöty-kustannussuhde ja tiehankkeen kannattavuus -i.. 1!P TIEHALLINTO Kirjasto Tie- ja liikennetekniikka 02 Kannattavuuslaskelma... >- i,, 'Oi ptal0 tot Hankearvioinnin kehikko HANKEKIJVAUS
Tehtävä 1: Maakunta-arkisto
Tehtävä 1: Maakunta-arkisto Maakunta-arkisto aikoo ostaa uuden laitteen avustamaan ja nopeuttamaan henkilöstönsä työskentelyä. Laitteen hinta on 36 000 ja sen arvioitu taloudellinen pitoaika on 5 vuotta.
Pyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu
Pyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu Yleisötilaisuus 25.2.2016, Pyhäjoki 2016-02-26 Page 1 Lähtökohdat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on suunnitellut tulvasuojelutoimenpiteitä Pyhäjoen
Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 53 000 euroa. Selvitysosa:
Suomen logistinen kilpailukyky ja sen parantamisen mahdollisuudet. Finnmobile Vaikuttajafoorumi Ylijohtaja Minna Kivimäki
Suomen logistinen kilpailukyky ja sen parantamisen mahdollisuudet Finnmobile Vaikuttajafoorumi 8.11.2012 Ylijohtaja Minna Kivimäki Lähtökohdat tulevaisuuden liikennepolitiikalle Hallitusohjelman suuntaviivat
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 25/ (5) Kaupunginhallitus Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 25/2018 1 (5) 428 Kaupunkipyöräpalvelun laajentamisen hankesuunnitelma HEL 2018-002575 T 00 01 04 00 Päätös päätti hyväksyä kaupunkipyöräpalvelun laajentamista koskevan hankesuunnitelman
Vaasan Ekonomien hallituksen ehdotus yhdistyksen syyskokoukselle selvitystyön aloittamiseksi oman mökin tai lomaasunnon 26.11.2010
» Vaasan Ekonomien hallituksen ehdotus yhdistyksen syyskokoukselle selvitystyön aloittamiseksi oman mökin tai lomaasunnon hankkimiseksi 26.11.2010 Lähtökohdat selvitystyölle 1/3 2 Hallitus esittää yhdistyksen
Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista
20.08.2014 KJ Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Suomenlahdelle on vuosina 2011-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia erilaisten
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 6 2007 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2007 JULKAISUSARJA 6 2007 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen
Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput
Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun
Esimerkkejä ekologisista kompensaatioista merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4.
Esimerkkejä ekologisista kompensaatioista merellä Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4.2018 Ekologisten kompensaatioiden käyttö maailmalla Ekologisia kompensaatioita
Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti
Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala
Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa
Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2009
Ympäristöministeriön raportteja 5 2009 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2009 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2009 Ympäristöministeriön
EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus
EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot
Merenkulkulaitos 8/
8,5 Merenkulkulaitoksen TIEDOTUSLEHTI Merenkulkulaitos 8/12.7.2005 VAYLIEN KULKUSYVYYSKÄYTÄNTÖ Väylien syvyys ilmoitetaan Suomessa kulkusyvyytenä. Merenkulkulaitos vahvistaa kullekin väylälle tietyn kulkusyvyyden,
Suurhankkeista liiketoimintamahdollisuuksia Hailuodon kiinteä yhteys Johtaja Lars Westermark, Väylävirasto
Suurhankkeista liiketoimintamahdollisuuksia Hailuodon kiinteä yhteys 24.1.2019 Johtaja Lars Westermark, Väylävirasto Väylävirasto eli Väylä Väylä vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.4.2015 COM(2015) 156 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (EGF/2015/000 TA 2015 komission aloitteesta
Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008
Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. laatiminen. Hanna Perälä
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen Hanna Perälä 13.3.2019 1 Taustalla parlamentaarisen työryhmän työ Parlamentaarisen työryhmän loppuraportti 13.12.2018 ja valtioneuvoston selonteko
Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut (a-asia) HEL 2014-002250 T 08 00 00 Hankenro 0923_18 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut
Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla
Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu -seminaari 3.6.2009 Maakuntasuunnittelija Eeva Polvi Etelä-Savon maakuntaliitto Valtioneuvoston kaksiosainen periaatepäätös
Merenkulkulaitoksen tilastoja 8/1992. Kauppalaivaston bruttorahtitulot ja ulkomaille maksetut kustannukset vuosina
Merenkulkulaitoksen tilastoja 8/1992 Kauppalaivaston bruttorahtitulot ja ulkomaille maksetut kustannukset vuosina 1982-1991 Merenkulkulaitos MERENKULKUHALLITUS Lokakuu 1992 Tilastotoimisto Kauppalaivaston
Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma
Liikenneväylien korjausvelka Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma 5.2.2016 Liikenneväylillä on n. 2,5 miljardin arvosta korjausvelkaa 4000 3500 korjausvelka M 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 nykyrahoitus
Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016
BUDJETOINTIOHJE 1 (6) Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016 Yleistä arvioinnin taustaa Tässä ohjeessa on käsitelty kattavasti kaikkia maksuluokkia koskevat asiat yhdessä
44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset
44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.2.8 Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset Selvittämällä suunnittelualuetta dynaamisena, toiminnallisena kokonaisuutena, saadaan
Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
Suomen logistiikan näköalat
BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan
HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja
Ruotsin tapa toteuttaa pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa ja rahoittaa liikenneinfraa
Ruotsin tapa toteuttaa pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa ja rahoittaa liikenneinfraa Havaintoja ja ideoita Suomessa sovellettavaksi 28.6.2018 Havaintoja ja ideoita Suomessa sovellettavaksi 1. Liikennejärjestelmän
XL Siltatekniikan päivät
XL Siltatekniikan päivät Minna Torkkeli 25.1.2017 Liikenneverkko huomenna 20.1.2017 2 Mitä on korjausvelka? Valtion omistamat maantiet, radat ja vesiväylät Korjausvelka muodostuu huonokuntoisen, korjaustarpeessa
Kalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut
Kalatalousavustukset Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus 29.5.2017 Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hallinnoimat määrärahat,
Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto
Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä
Tiemerkinnät ja tienpidon rahoitus
Tiemerkinnät ja tienpidon rahoitus 22.1.2016 Vesa Männistö, FM Oma esittely Väyläomaisuuden hallinnan johtava asiantuntija Rahoituksen ja palvelutason suunnittelu (tiet, radat, vesiväylät) Väyläomaisuuden
Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja
Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme