Kuntien hyvät toimintatavat sisäympäristöongelmissa ja rakennusten korjausten priorisointi

Transkriptio

1 1 Kuntien hyvät toimintatavat sisäympäristöongelmissa ja rakennusten korjausten priorisointi Loppuraportti Työsuojelurahastolle Sanna Lappalainen, Marjaana Lahtinen, Pasi Hynynen, Eero Palomäki, Rauno Holopainen, Ulla-Maija Hellgren, Erkki Kähkönen, Raimo Niemelä, Toni Rosendahl, Kari Salmi, Kari Reijula Työterveyslaitos Helsinki

2 Raportin kokosivat: 2 Työterveyslaitos: Sanna Lappalainen, Marjaana Lahtinen, Pasi Hynynen, Eero Palomäki, Rauno Holopainen, Ulla-Maija Hellgren, Erkki Kähkönen, Raimo Niemelä, Toni Rosendahl, Kari Salmi, Kari Reijula Hankkeen johtoryhmä: Helsingin kaupunki, Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, Tilakeskus: Pekka Hapuoja (pj), Sari Hildén Suomen kuntaliitto: Jorma Ruokojoki Helsingin kaupunki, HKR-rakennuttaja: Kari Vähämäki Työterveyslaitos, Kallaveden Työterveys ja Työterveyslaitos, Työlääketiede-tiimi: Anne Torpström Kuopion kaupunki, ympäristökeskus: Anne Mannerkorpi Vantaa kaupunki, tilakeskus, hankepalvelut: Pekka Wallenius Espoon kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimi/tilakeskus liikelaitos: Jaakko Mentunen, Jussi Saari Espoon kaupunki, keskushallinto, työterveyspalvelut: Marjatta Vuorinen Työterveyslaitos: Kari Reijula, Sanna Lappalainen, Marjaana Lahtinen, Erkki Kähkönen, Raimo Niemelä Työsuojelurahasto: Riitta-Liisa Lappeteläinen

3 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA TAVOITTEET MENETELMÄT TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Sisäympäristöongelmien ratkaiseminen kuntien rakennuksissa - ohje toimintatavoista sisäympäristöongelmia hoitaville ryhmille ja henkilöille PRIORITA -sisäympäristöongelmaisten rakennusten terveysriskin arviointi ja korjausten priorisointi Viestinnän haasteet hankalissa sisäympäristöongelmissa: opas sisäilmaryhmien työn tueksi LOPPUPÄÄTELMÄT LIITTEET... 15

4 TIIVISTELMÄ 4 Hyvä sisäympäristö vaikuttaa merkittävästi ihmisten hyvinvointiin. Toimitilojen laadukas sisäympäristö tukee toimintojen ja työn optimaalista sujumista ja edistää tilojen käyttäjien hyvinvointia. Tämän vuoksi hyvä sisäympäristö on myös tärkeä tuotantotekijä. Lisäksi rakennuksen arvo säilyy, kun kunnossapito ja mahdolliset sisäympäristöongelmat hallitaan hyvin ja korjaukset kohdennetaan oikein. Rakennuksiin liittyvät sisäympäristöongelmat ovat kuitenkin yleisiä. Ongelmat voivat tulla esiin viihtyvyyshaittoina, mutta ne voivat aiheuttaa myös rakennuksesta johtuvaa oireilua ja jopa sairauksia. Sisäympäristöongelmat voivat olla hankalia, monisyisiä ja aikaa vieviä. Sisäympäristöongelmien ratkaisutavat vaihtelevat eri kunnissa. Ongelmien ratkaisemiseen osallistuu aina monta tahoa, mm. kohderakennuksen tilojen käyttäjät, sekä asiantuntijat kaupungin työsuojeluorganisaatiosta, työterveyshuollosta, kiinteistöjen hallinnasta ja huollosta. Ratkaisuprosesseihin voi osallistua myös muita tärkeitä tahoja kohteesta ja tilanteesta riippuen kuten kouluterveydenhuolto, työsuojelu-, tai terveydensuojeluviranomainen. Ongelmien tunnistamiseen, selvittämiseen ja hallintaan tulee olla ennalta sovitut toimintavat, jolloin ongelmien ratkaiseminen onnistuu paremmin. Tässä kehittämishankkeessa kehitettiin ja ohjeistettiin kuntien toimintatapoja sisäympäristöongelmien ratkaisemiseen. Toimintatapa perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön (esim. sisäilmaryhmässä) ja prosessimaiseen työskentelyyn, joka on hyväksi havaittu toimintatapa vaikeissa ja laajoissa ongelmatilanteissa. Ohjeistus auttaa sisäympäristöasioita hoitavia yhteistyön rakentamisessa sisäympäristöongelman ratkaisemiseksi ja opastaa etenemään suunnitelmallisesti. Lisäksi hankkeen tuloksena julkaistaan viestintäopas sisäympäristöongelmien ratkaisemiseen liittyen. Suunniteltu ja säännöllinen viestintä on onnistuneen ratkaisuprosessin avainasioita. Oppaan aineisto pohjautuu tämän kehittämishankkeen ohella Työterveyslaitoksen (TTL) tausta-aineistoon sekä yhteistyöhön Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Kolmantena hankkeen tuotoksena kehitettiin sisäympäristöongelmaisten rakennusten korjausten priorisointimenetelmä PRIORITA. Menetelmän tausta-aineistona on TTL:n kehittämä sairaalakiinteistöjen tekninen arviointimenetelmä START. PRIORITAsta saatava arvio pohjautuu a. rakennuksen tekniseen kuntoon ja sisäilmasto-olosuhteisiin, b. tilojen käyttäjien terveydentilaan ja koettuun sisäympäristöön sekä c. sisäilmaryhmän kokonaisarvioihin tilanteesta kohderakennuksessa. PRIORITAssa annetut useat kriteerit ovat yhteyksissä tilojen terveellisyyteen ja näin ollen PRIORTAsta saatua arviota voidaan pitää terveysperusteisena. Menetelmä on kehitetty kunnille mm. päätöksenteon tueksi rakennusten korjausten priorisointiin. "Kuntien rakennusten hyvä sisäympäristö" hankkeeseen osallistui sisäilmaryhmien jäseniä Helsingistä, Vantaalta, Kuopiosta ja Espoosta, Kuntaliitosta Jorma Ruokojoki sekä Työterveyslaitoksen asiantuntijoita. Hankkeen tuotoksia on käsitelty ja kehitetty mm työpajoissa, joissa em kaupungeista oli sisäilmaryhmien jäsenten lisäksi osallistujia eri hallintokunnista (mm. palveluista vastaavia henkilöitä). Hankkeen johtoryhmä lämpimästi kiittää työpajoissa aktiivisesti mukana olleita osallistujia. Hanketta rahoitti hankkeeseen osallistuneiden kaupunkien ja Työterveyslaitoksen lisäksi Työsuojelurahasto.

5 1. TAUSTAA 5 Rakennuksiin liittyvät sisäympäristöongelmat ovat yleisiä. Laajan tutkimusaineiston mukaan esim. toimistotyöntekijöistä kokee jatkuvaa haittaa työpaikan kuivasta ilmasta 35 %, tunkkaisesta ilmasta 34 %, pölystä tai liasta 25 % ja vedosta 22 %. Viikoittain sisäilmaan liittyvää nenä-ärsytystä valittaa 20 %, silmien oireilua 17 %, poikkeavaa väsymystä 16 % ja kurkun oireilua 14 % toimistotyöntekijöistä (Sundman-Digert and Reijula, 2004). Sisäilmaongelmat voivat tulla esiin viihtyvyyshaittoina, mutta ne voivat aiheuttaa myös rakennukseen liittyvää oireilua ja sairauksia (Haahtela and Reijula, 1997). Kosteus- ja homevauriorakennuksiin liittyy Suomessa vuosittain noin 100 ilmoitettua ammattitautia. Arvioidaan, että todellisten kosteus- ja homevauriorakennusten aiheuttama työperäisten sairauksien määrä olisi huomattavasti tätä korkeampi (Reijula ym. 2001). Sisäilmaongelmat työpaikoilla vaikuttavat myös työntekijöiden työtehoon ja työn tuottavuuteen (Niemelä et al., 2002; Niemelä et al., 2006). Tutkimuksissa on todettu, että 2 C:een lämpötilan poikkeama optimaalisesta tasosta vähentää työntekijöiden tuottavuutta jopa 5 % (Niemelä et al., 2002). Tilojen käyttäjien hyvinvoinnin ja kiinteistöjohtamisen kannalta on tärkeää, että rakennusten korjaukset kohdennetaan oikein haittojen minimoimiseksi ja kiinteistökustannusten hallitsemiseksi. Rakennusten korjausten kohdentamisella ja rakennusten arvon säilymisellä on myös kansantaloudellista merkitystä. Kuntien sosiaali- ja terveysalan käytössä olevat kiinteistöt ovat pääasiassa rakennettu vuosikymmeniä sitten ja rakennusten peruskorjaustarve on voimakkaassa kasvussa. Korjaustarve on yleensä suurempi kuin kuntien resurssit sallivat. Kuitenkaan korjausten priorisointiin ei ole tällä hetkellä olemassa yleisesti hyväksyttyjä, yhdenmukaisia ja ohjeistettuja menetelmiä. Priorisoinnissa tärkein, mutta samalla vaikeimmin, arvioitava priorisointiperuste on rakennukseen huonoon kuntoon liittyvä terveysriski tilojen käyttäjille. Sisäympäristöongelmien ratkaisemiseen osallistuu usein monta tahoa, mm. kohderakennuksen tilojen käyttäjät, sekä asiantuntijat kaupungin työsuojeluorganisaatiosta, työterveyshuollosta, kiinteistöjen hallinnasta ja huollosta. Tilanteen ja kohteen mukaan ratkaisuprosesseihin voi osallistua myös muita osapuolia kuten kouluterveydenhuolto, työsuojelu- tai terveydensuojeluviranomainen. Tilan käyttäjät (organisaation henkilöstö, asiakkaat ja muut mahdolliset tilankäyttäjät) sekä erilaiset sidosryhmät (esim. koululaisten vanhemmat) voivat myös osallistua sisäympäristöongelmien ratkaisuprosesseihin. Lukuisten toimijoiden sujuva yhteistyö edellyttää etukäteen sovittuja toimintatapoja sekä vastuiden ja roolien selkiyttämistä. Kuntaliiton tekemässä selvityksessä 2006 (Hekkanen, 2006) todetaan, että toimintatavat sisäympäristöasioissa vaihtelevat kunnissa paljon. Selvityksen mukaan sisäilmaryhmätoiminta on kuitenkin organisoitu 45 kaupungissa tai kunnassa. Sisäilmaryhmien rooli vaihtelee koordinoivasta hankekohtaiseen ryhmätoimintaan. Selvityksen johtopäätöksissä todetaan, että sisäilmaryhmätoiminta ja sen edelleen kehittäminen on keskeistä sisäilmaongelmien ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa. Hyviä käytäntöjä sisäympäristöongelmien ratkaisemisessa on tutkittu myös aikaisemmissa hankkeissa (Lahtinen et al., 2002; Lahtinen et al., 2004; Lappalainen et al., 2002) ja sisäilmaryhmätoiminnan on todettu edistävän yhteistyötä, tiedonkulkua ja viestintää, systemaattista etenemistapaa ja seurantaa. Uusien hanketulosten soveltaminen ja implementointi kuntien sisäilmaryhmätoimintaan on kuitenkin tekemättä. Helsinki, Kuopio, Vantaa ja Espoo ovat edelläkävijäkuntia sisäympäristön hallintaan liittyvien toimintatapojen kehittämisessä. Näiden kuntien kokemuksia ja uusia tutkimustuloksia hyödyntäen tulisi kehittää ja levittää hyviä käytäntöjä sekä sisäympäristöongelmien hallintaa helpottavia työvälineitä laajemmin kuntasektorin käyttöön.

6 2. TAVOITTEET 6 Tämän hankkeen tavoitteet olivat: 1. Kartoittaa ja dokumentoida kaupunkien ja kuntien hyviä käytäntöjä sisäilmaongelmien ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa sekä seurannassa. 2. Arvioida ja kehittää edelleen toimintatapoja ja työkaluja, jotka edistävät moniammatillista ja toimialojen välistä yhteistyötä sekä viestintää sisäympäristön ongelmatilanteissa. 3. Testata aiemmissa hankkeissa kehitettyjen kiinteistöjen arviointimenetelmien soveltuvuutta kuntien rakennuskantaan sekä kehittää kiinteistöjen korjausten priorisointimenetelmä.

7 3. MENETELMÄT 7 Hanke toteutettiin yhteistyössä Työterveyslaitoksen, Suomen kuntaliiton sekä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kuopion kaupunkien kanssa. Hankkeen vetovastuu ja koordinointi oli Työterveyslaitoksella. Työmenetelminä hankkeessa olivat kuntien toimintatapoja kuvaavien aineistojen arvioiminen, kyselyt, haastattelut, työpajat ja seminaarit. Hanke aloitettiin kuntaliiton järjestämällä seminaarilla, jossa kuultiin useiden eri kuntien ja kaupunkien toimintatapoja sisäympäristöön liittyen. Seminaariohjelma on liitteenä 1. Seuraavaksi kartoitettiin Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kuopion toimintatapoja hyvän sisäympäristön ylläpidossa ja sisäympäristöongelmien ratkaisemisessa. Kunnat toimittivat TTL:n asiantuntijoille sisäympäristöön, ja erityisesti sisäympäristöongelmien ratkaisemiseen, liittyviä ohjeistuksia lähtötilanteen kartoittamiseksi. Lisäksi toteutettiin sisäympäristöasioihin liittyvä internet-kysely, joka jaettiin kaupunkien sisäilmaryhmien jäsenille. Kysely sisälsi kysymyksiä mm. seuraavilta aihealueilta: korjaukset (mm. esittely ja päätöksenteko) kaupunkitasoinen ja kohdekohtainen sisäilmaryhmä o kokoonpano, tehtävät, roolit, koordinoija, kohdekohtaiset mittausmenetelmät ja riskinarviointi, tavoitteet, päätöksenteko, tulokset, vaikuttavuus, seuranta, viestintä, hyvät käytännöt, toimintatapojen ohjeistus ja niiden selkeys, kehittämistarpeet rakennusten huolto ja ylläpito rakennus ja LVI kuntoarvio- ja tutkimusmenetelmät sekä niiden hyödyllisyys TTL:n asiantuntijat koostivat kyselystä yhteenvetoja ja arvioivat tuloksia verrattuna aiemmin tehtyihin hanketuloksiin, ohjeisiin ja toimintatapoihin. Ohjeita ja toimintatapoja työstettiin edelleen kunnille sopiviksi työpajoissa, joihin osallistui kaupunkien sisäilmaryhmien jäseniä ja muita sisäympäristöasioiden parissa toimivia henkilöitä kuten hallintokuntien edustajia. Työpajojen aiheet olivat: I Hyviä käytäntöjä etsimässä - yhteistyö ja toimintatavat sisäympäristöongelmien tunnistamisessa ja hallinnassa II Viestinnän haasteita sisäympäristöongelmissa III Toimintatavat sisäympäristöongelmien ehkäisemisessä, tunnistamisessa ja riskinarvioinnissa IV Sisäympäristöongelmaisten rakennusten priorisointimenetelmä, seuranta ratkaisuprosessissa ja jälkihoito Työpajojen tarkemmat ohjelmat ovat liitteinä 2a-d.

8 4. TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Sisäympäristöongelmien ratkaiseminen kuntien rakennuksissa - ohje toimintatavoista sisäympäristöongelmia hoitaville ryhmille ja henkilöille Kuntien toimintatapoja sisäympäristöongelmien ratkaisemisessa ja siihen liittyvää ohjeistusta käsiteltiin ensimmäisessä työpajassa. TTL:n asiantuntijat kirjoittivat ohjeen käsikirjoituksen ja ohjeistus viimeisteltiin hankkeen johtoryhmässä. "Sisäympäristöongelmien ratkaiseminen kuntien rakennuksissa - ohje toimintatavoista sisäympäristöongelmia hoitaville ryhmille ja henkilöille" on kokonaisuudessaan liitteenä 3. Kunnilla on hallinnoitavana tuhansia kiinteistöjä. Kunnat, kuntayhtymät tai kuntien liikelaitokset omistaman rakennuskannan määrä on noin 41,4 milj. kem 2. Määrä on noin 8 % Suomen rakennuskannan kokonaiskerrosalasta (Hekkanen, 2006). Rakennusten sisäympäristön kehittäminen ja toisaalta sisäympäristöongelmien ratkaiseminen on siten laaja kenttä. Hankkeessa mukana olevilla kunnilla on hyviä kokemuksia kaksitasoisesta sisäilmaryhmätoiminnasta: kaupunkitasoisesta ja kohdekohtaisesta. Molemmissa ryhmissä on moniammatillinen edustus. Kaupunkitasoisella ryhmällä on yleensä etenkin ohjauksellisia tehtäviä ja kohdekohtainen ryhmä keskittyy ratkaisemaan sisäympäristöön liittyviä asioita kohdekohtaisesti. Näiden ryhmien kokoonpano ja tehtävät on kuvattu liitteenä 3 olevassa ohjeessa. Kohdekohtaisen toiminnan kehittämisen lähtökohtana oli kuntien toimittama ohjeistus ja lisäksi mm. TTL:n aiemmin julkaisema opas aiheesta (Lahtinen et al., 2008). Työpajassa käsiteltiin mm. sisäympäristöongelmien ratkaisemiseen osallistuvia henkilöitä ja toimijatahoja, yhteistyömuotoja ja prosessin etenemistä. Työpajassa todettiin vähäisten resurssien asettavan monelta osin reunaehtoja kuntien sisäympäristöön liittyvään toimintaan. Moniammatillista sisäilmaryhmätoimintaa ongelmakohteissa pidettiin hyvänä toimintatapana, mutta siihen ei katsottu aina olevan mahdollisuutta mm resursseista johtuen. Toimintaohjeeseen määriteltiinkin kriteereitä, jolloin sisäilmaryhmätoiminta olisi erityisen tärkeää. Moniammatillista neuvottelua pidettiin ratkaisuprosessin kriittisissä vaiheissa kuitenkin aina välttämättömänä. Kriittisiä vaiheita ovat erityisesti sisäympäristöongelman määrittelyvaihe, riskin arviointi, tavoitteiden asettaminen, viestinnästä ja seurannasta sopiminen. Ohje opastaa etenkin sisäympäristöongelman ratkaisuprosessin etenemistä ja yhteistyön organisoimista. Ohjeessa on käsitelty suppeasti sisäympäristössä tehtäviä tutkimuksia ja viitattu niiden osalta muihin julkaisuihin, joista lisätietoa on saatavilla.

9 9 4.2 PRIORITA -sisäympäristöongelmaisten rakennusten terveysriskin arviointi ja korjausten priorisointi Sisäympäristöongelmaisiin rakennuksiin liittyvä terveydellisen riskin arvio on ollut erittäin vaikeaa, koska esim. sisäilman epäpuhtauksille ei ole terveysperusteisia raja-arvoja. Terveysriskin arviointi on usein perustunut yhden asiantuntijan arvioon ja arviointikriteerit ovat voineet vaihdella merkittävästikin eri kohteissa. Riskinarviointi on lisäksi useimmiten painottunut vain havaittuihin sisäympäristön haittatekijöihin, eikä tilannetta ole tarkasteltu kokonaisvaltaisesti huomioiden tilojen käyttäjien kokemuksia ja terveydentilaa sekä toimintatapoja sisäympäristöasioissa. Liian kapea tilannetarkastelu voi johtaa vääriin johtopäätöksiin, koska monet sisäympäristön haittatekijät voivat olla piileviä. Lisäksi monista haittatekijöistä ei tarkalleen tiedetä terveyshaittaa aiheuttavaa komponenttia, mutta tiedetään tiettyjen sisäympäristöongelmien yhteys huonoksi koettuun sisäympäristöön ja mahdollisiin terveyshaittoihin (esim. rakennusten mikrobivauriot). Tässä hankkeessa kehitettiin sisäympäristöongelmaisten rakennusten terveysriskiin perustuva korjausten priorisointityökalu PRIORITA. Menetelmä on tarkoitettu havainnoimaan rakennukseen, erityisesti tekniseen kuntoon ja sisäympäristöön, liittyviä merkittäviä ongelmia, jotka yleensä ovat yhteydessä terveyshaittojen esiintymiseen. Menetelmän tuloksia voidaan hyödyntää, erityisesti aineiston kertyessä, terveydellisen riskin arvioimisessa sisäympäristöongelmaisissa rakennuksissa. Menetelmä on tarkoitettu myös päätöksenteon tueksi päätettäessä toimenpiteiden kiireellisyysjärjestyksestä eri rakennuksiin tai tiloihin liittyen. Menetelmän teknisessä toteutuksessa ja osin sisällöllisessäkin on sovellettu Työterveyslaitoksen aiemmin kehittämää "Sairaalakiinteistöjen teknistä arviointimenetelmää (START )", PRIORITA menetelmässä on huomioitu hyvän sisäympäristön kokonaisuus (ABC), joka koostuu A) rakennuksen hyvästä kunnosta ja sisäympäristöstä B) työympäristön terveellisyydestä ja toimivuudesta sekä C) hyvistä käytännöistä rakennuksen ylläpidossa sekä sisäympäristöongelmien ehkäisemisessä, tunnistamisessa ja hallinnassa (Lappalainen et al., 2009). Näitä osa-alueita tulisi aina arvioida samanaikaisesti ja myös tilojen käyttäjien kokemusten kautta, kun tehdään arvioita sisäympäristön laadusta. PRIORITA menetelmässä rakennuksiin ja sisäympäristöön liittyvä terveysriskin arvio tilojen käyttäjille muodostetaan kohdekohtaisesti syötettyjen tietojen pohjalta seuraavilta osa-alueilta: A. Rakennuksen tekninen kunto ja muut sisäympäristötekijät kiinteistöhallinnan, -huollon ja työsuojelun asiantuntijat arvioivat tähän liittyvät kysymykset ja kriteerit menetelmässä B. Tilojen käyttäjien terveydentila ja koettu sisäympäristö nämä tiedot syötetään menetelmään työterveyshuollon arvioon ja sisäilmastokyselyyn perustuen C. Sisäilmaryhmän tilannearvio ko tiloihin tai rakennukseen liittyen moniammatillisen ryhmän (ensisijainen) tai useamman asiantuntijan arvio tilanteesta (toissijainen) Lisäksi arvioidaan rakennukseen liittyvää ylläpitoa ja muita toimintatapoja, jotka voivat vaikuttaa sisäympäristön laatuun ja tulevat kirjatuksi johtopäätöksiin. Menetelmän toimivuus perustuu syötettyjen tietojen oikeellisuuteen. Näiden osa-alueiden tarkempaa sisältöä on koottu taulukkoon 1.

10 Taulukko 1. Sisäympäristöongelmaisten rakennusten terveysriskin arvioinnin osa-alueet ja niihin liittyvät aiheet. 10 A. RAKENNUKSEN TEKNINEN KUNTO JA SISÄYMPÄRISTÖ A.01 Yleiskysymykset Rakennuksen/tilan pinta-ala Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennusvuosi Työntekijöiden lukumäärä Kokonaishenkilömäärä Peruskorjaukset Muutokset tilojen käyttötarkoituksesta Rakennuksen maanalaiset tilat Kosteusvauriokorjaukset (syy, laajuus ja korjaukset) Rakennuksen viereiset epäpuhtauslähteet Mahdolliset hajuhaitat sisäilmassa Asbestikartoitus A.03 Rakennuksen ulkopuolinen tarkastelu Julkisivun kosteusvauriot ja värimuutokset Sade- ja sulamisvesikourut ja syöksytorvet: kunto, puhtaus, sijainti, poisjohtaminen Rakennuksen salaojitus Kasvillisuus rakennuksen vieressä ja julkisivussa vieressä A.05 Rakennuksen yläpohja Vesikatteen elinkaaren vaihe ja toimivuus Ullakkotilan/vesikatteen tuuletus Vesikatteen alapuoliset vauriot ja niiden korjaus Kattovuodot ja niiden korjaus Vuodot rakennuksen sisäpuolisissa sadevesien poistoviemäreissä A.07 Rakennuksen alapohja Maanvastaisten rakenteiden kosteustekninen kunto Jalkalistojen kunto Rakennuksen alla olevat kuilut, putkikanaalit ym. Kantava alapohjalaatta tai ryömintätiloja lattioiden alla A.02 Kuntoselvitykset Rakennuksen kuntoarviot ja - tutkimukset Rakennuksen kunnossapidon pitkän tähtäimen suunnitelma LVI järjestelmien kuntoarviot ja - tutkimukset A.04 Rakennuksen ulkoseinät Julkisivurakenteen toimivuus ja kunto sekä esim. ilmaston aiheuttamat rasitukset Rakennuksessa/tiloissa esiintyvä vesi ikkunalaudoilla, tasoilla tai lattialla Ikkunarakenne ja vesipeltien kaato A.06 Rakennuksen märkätilat Rakenteen kunnon varmistus kosteusteknisin mittauksin Lattiarakenteen vesieristys Seinien materiaali ja valmistusvuosi Pinnoitteiden kunto Hajuhaitat A.08 Rakennuksen pintarakenteet Kosteus- tai mikrobivauriojäljet Tasoitteen/rappauksen mureneminen Pintamateriaalien värjäymät, maton/maalin kupruilu tai irtoaminen alustasta Vastaavatko tilojen pintamateriaalit tilojen kosteusrasitusta

11 11 A.09 Rakennuksen välipohjarakenteet Poikkeava kosteus väestösuojatilojen hiekkakerroksessa Riskirakenteiden mikrobiologisen kunnon varmistaminen materiaalinäyttein tai avaamalla rakenteita Välipohjien orgaaniset eristeiden, puumuottien tai masuunikuonan esiintyminen rakenteissa Välipohjien kerrokselliset rakenteet A.11 Muut sisäympäristön haittatekijät Sisäympäristöselvityksissä havaitut haittatekijät Sisäilmamittauksissa todettu viitearvot ylittäviä epäpuhtauspitoisuuksia Lämpöolosuhteiden hallinta Rakennuksen tai sen osan voimakas alipaineisuus Haittatekijät, joita ei ole onnistuttu korjaamaan 2 vuoden aikana Vahapölyn esiintyminen Radon selvitykset ja hallinta Aistinvarainen arvio sisäilmasta A.13 LV ja automaatiojärjestelmä Lämmitysjärjestelmän lämmönjakotapa Rakennuksen/ alueen sekavesiviemäröinti ja viemäröinnin tulviminen Käyttövesiputkien asennustapa Käyttövesiputkien ja viemärin vuodot Hajuhaitat viemäröintiin liittyen Automaatiojärjestelmän tarkistukset Lämmitys- ja jäähdytysverkoston elinkaaren vaihe, kunto ja mahdolliset ongelmat Käyttövesi- ja viemärijärjestelmän elinkaaren vaihe, kunto ja mahdolliset ongelmat A.10 Mahdolliset hiukkaslähteet Hankalasti siivottavat tilat/paikat Pinnoille poikkeuksellisen nopeasti kertyvä pöly Alakaton päällä käytetty pinnoittamaton mineraalivilla Tilojen rikkinäiset tai osittainkin pinnoittamattomat akustiikkalevyt Ilmanvaihtojärjestelmän äänenvaimennusmateriaalit ja niiden kunto A.12 Ilmanvaihtojärjestelmä Ilmanvaihtojärjestelmän tyyppi, kunto ja elinkaaren vaihe Ulkoilman sisäänotto Ilmanvaihtojärjestelmän, jäähdytyksenja kostutuslaitteistojen puhdistus ja huolto sekä niiden käyttö Jäähdytysjärjestelmien kondenssivesien poistojen toimivuus Ilmanvaihtokoneen ja kanaviston vuodot Tuloilman suodatustaso ja suodattimien huolto Ulkoilmavirran määrä ja palautusilma Ilmanvaihtokanavien lämmöneristyksen riittävyys Aistinvarainen arvio sisäilmasta

12 12 B. TERVEYDELLINEN JA KOETTU SISÄYMPÄRISTÖ B.01 KÄYTTÄJIEN KOKEMUKSET Oireet: väsymys, pää tuntunut raskaalta, käsien iho-oireet, yskä, käheys/kurkun kuivuus, nenän ärtyminen, silmien ärtyminen, keskittymisvaikeudet, päänsärky, hengen ahdistus, kuume tai vilunväreet, nivelsärky tai -jäykkyys, lihaskipu, muu Haitat: veto, liian korkea tai matala lämpötila, vaihteleva lämpötila, tunkkainen tai kuiva ilma, riittämätön ilmanvaihto, homeen tai maakellarin hajut, tupakansavu, muut epämiellyttävät hajut, melu, heikko valaistus tai heijastukset, havaittava pöly tai lika B.02 TERVEYDELLINEN TARKASTELU Työntekijöiden yhteydenottojen määrä työterveyshuoltoon, sisäympäristöongelmiin liittyen. Sisäympäristön ongelmista johtuvia ammattitauteja on todettu. Mahdollisesti sisäympäristöön liitettyjä ammattitautitutkimuksia on meneillään. Työntekijöitä on uudelleen sijoitettu sisäympäristöolosuhteiden vuoksi. Rakennuksessa on ilmaantunut uusia astmoja ja/tai aiemmin todettujen astmojen kliininen taudinkuva on pahentunut. Lyhytaikaiset hengitystiesairauspoissaolot Työsuojelupiiri tai kunnan terveydensuojeluviranomainen on velvoittanut ryhtymään toimeen sisäympäristöolosuhteiden tai rakennuksen teknisen kunnon vuoksi huom. oireet ja haitat joka viikkoisia ja työympäristöön liitettyjä B.03 ERITYSRYHMÄT Alle 3 vuotiaat lapset Allergisille henkilöille tarkoitetut tilat Tilat, joissa on vastustuskyvyltään heikentyneitä henkilöitä C. SISÄILMARYHMÄ C.O1 SISÄILMARYHMÄN ARVIO Kohteessa käytetyt sisäympäristöongelman ratkaisutavat Sisäympäristöongelman merkittävyys Haitan ajallinen kesto Siivoustaso ja siivottavuus Kiinteistöhuollon toiminta

13 PRIORITA menetelmässä saadaan lopputuloksena ns riski-indeksi. Pisteytys on rakennettu niin, että teknisen arvioinnin perusteella muodostuu peruspistemäärä, jota korotetaan terveydellisen arvioinnin, käyttäjien kokemusten ja sisäilmaryhmän antaman arvioinnin muodostamalla kertoimella. 13 Teknisessä arvioinnissa pisteytetään rakenteiden ja teknisten järjestelmien todetut tai odotettavissa olevat ongelmat, joista saattaa olla haittaa rakennuksen käyttäjien terveydelle. Riskin suuruutta painotetaan haitan vakavuuden ja sen esiintymisen todennäköisyyden perusteella annetuilla painokertoimilla. Teknisestä arvioinnista saatava peruspistemäärä saadaan laskemalla kertyneet pisteet yhteen painokertoimilla painotettuna. Käyttäjien kokemukset otetaan huomioon Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyn avulla. Kyselyn vastaukset summataan painotettuna yhteen ja verrataan vertailuaineistoon. Vaihtoehtoisesti, jos sisäilmastokyselyä ei voida toteuttaa, käyttäjien kokemukset kartoitetaan asiantuntija-arviona. Terveydellisessä arvioinnissa työterveyshuolto vertaa eri tavoin painotettujen kriteerien avulla rakennuksen käyttäjien terveydellistä tilannetta. Sisäilmaryhmän osuudessa asiantuntijaryhmä arvioi rakennuksen tilannetta yhteisenä näkemyksenään. Arvioinneissa verrataan tilannetta suhteessa muihin vastaaviin rakennuksiin. PRIORITA menetelmä on tehty ohjelmaksi, jota käytetään web-selaimella ja se vaatii jatkuvan internet-yhteyden. Sovelluksen käyttö on mahdollista perusasetuksillaan olevilla Windows- Linux- ja Macintosh-työasemilla sekä rajoitetusti myös mobiililaitteilla. Tiedot tallentuvat keskitetysti palvelimella olevaan tietokantaan. Yhteys on suojattu ja käyttäjien pääsyä järjestelmään hallinnoidaan käyttäjätunnuksien ja käyttäjäryhmien avulla. Menetelmä tulee olemaan saatavilla Työterveyslaitoksen internet sivuilta (www. ttl.fi/sisaymparisto).

14 Viestinnän haasteet hankalissa sisäympäristöongelmissa: opas sisäilmaryhmien työn tueksi Sisäilmasto-ongelmiin liittyvät julkisuuskriisit ovat olleet viime vuosina tuttuja monessa kunnassa. Valtakunnalliset ja paikallislehdet ovat kertoneet suurin otsikoin "homekouluista" tai päiväkotien ja terveyskeskusten evakoista sisäilmaongelmien vuoksi. Valtion virastotalojen ongelmatkaan eivät ole jääneet mediassa vähemmälle huomiolle. Näyttääkin siltä, että kohu sisäilmasto-ongelmien ympärillä keskittyy erityisesti julkisiin rakennuksiin. Luottamus julkiseen toimijaan ja kunnan tai valtion "byrokratiaan" tuntuu olevan ajoittain kehnolla tolalla. Julkisen sektorin erityispiirteisiin sisäilmaston ongelmatilanteissa kuuluu myös sidosryhmien moninaisuus. Hyvä viestintä tukee sisäilmasto-ongelman ratkaisua. Se ei ole pelkästään tiedon välittämistä vaan vastavuoroista tietojen, näkemysten ja kokemusten vaihtamista. Sisäilmasto-ongelmiin liittyvä viestintä on monella tapaa haasteellista. Sisäilmasto-ongelmat ovat usein monimuotoisia ja yksinomaan tekniseltä kannalta vaikeita tutkia ja ratkoa. Asiantuntijat joutuvat toimimaan tilanteessa, jossa on paljon epävarmuustekijöitä: usein joudutaan turvautumaan epäsuoriin mittausmenetelmiin, eikä terveysperusteisia raja-arvoja sisäilman altisteille ole riittävästi. Lisäksi laajoissa, pitkään jatkuneissa sisäilmasto-ongelmissa on kysymys paljon muustakin kuin teknisestä ongelmasta ja sen korjaamisesta. Sisäilmasto-ongelmat voivat pahimmillaan kärjistyä, ja tilan käyttäjien huoli ja tunnelmien kiristyminen saattaa yllättää tilannetta hoitavat asiantuntijat. Tilan käyttäjien kokemukset ja näkemykset ongelmatilanteesta saattavat poiketa asiantuntijoiden arvioista ja epäluottamuksen ilmapiiri viritä. Tässä hankkeessa tuotettu opas pyrkii auttamaan vaikeiden, terveyshaittaa aiheuttavien sisäilmasto-ongelmien viestintään liittyvissä haasteissa. Miten viestiä terveysriskejä sisältävistä asioista oikealla tavalla? Miten selviytyä viestinnän karikoista? Miten rakentaa rapautunutta luottamusta ja uskottavuutta? Mikä avuksi, kun vastassa on vihamielinen kuulijakunta? Opas on suunnattu erityisesti sisäilmaryhmille moniammatillisen yhteistyön tueksi, mutta se soveltuu myös kaikille sisäilmasto-ongelmien parissa työskenteleville. Opasta on valmisteltu hankkeen aikana kuntien sisäilmaryhmille ja viestinnän asiantuntijoille suunnatussa työpajassa sekä suppeammissa kirjoittajakokouksissa. Oppaassa on lisäksi hyödynnetty valtion työsuojelurahaston rahoittaman "Senaatti-kiinteistöjen laadukas sisäympäristö" - kehittämishankkeen yhteydessä tehtyä työtä. Opas "Lahtinen M, Ginström A, Harinen S, Lappalainen S, Tarkka O, Unhola T. Selätä sisäilmastokiista - viesti viisaasti. Työterveyslaitos, Helsinki 2010." tullaan julkaisemaan TTL:n kustantamana kevään 2010 aikana ja sitä voi tilata Työterveyslaitoksen kirjakaupasta. Oppaan sisällysluettelo on liitteessä 4.

15 5 LOPPUPÄÄTELMÄT 15 Tässä hankkeessa tuotettiin toimintaohje "Sisäympäristöongelmien ratkaiseminen kuntien rakennuksissa" kunnissa sisäympäristöongelmia hoitaville ryhmille ja henkilöille. Toimintaohje on saatavilla sähköisenä ja painettuna julkaisuna Suomen kuntaliitosta sekä sähköisenä Työterveyslaitoksen internetsivustolta ( Ohje on kaikkien kuntien hyödynnettävissä ja ohjeessa esitettyjen toimintatapojen toivotaankin levittyvän laajasti kunnissa. Ohjeita voidaan soveltaa ja tarkentaa vielä kuntakohtaisesti. Tässä hankkeessa mukana olleet kunnat ovat hyödyntäneet ja hyödyntävät toimintaohjetta omien toimintamallien kuvaamisessa. Ohjetta työstettiin yhdessä suurten kuntien kanssa, mutta ohje on hyvin sovellettavissa myös pienempiin kuntiin. Pienissä kunnissa jää harkittavaksi mm. tarvitaanko erikseen koordinoivaa ja kohdekohtaista sisäilmaryhmää. Pienissä kunnissa osaamisen laajentamiseksi ja resurssien optimoimiseksi voisi olla järkevää tehdä alueellista yhteistyötä ja muodostaa esim. kuntien yhteinen sisäilmaryhmä. Kohdekohtainen sisäympäristöasioita hoitava toimijajoukko voi olla huomattavasti pienempi pienissä kuin suurissa kunnissa - onnistunut sisäympäristöongelmien ratkaisuprosessi vaatii kuitenkin samankaltaista yhteistyötä kunnan koosta riippumatta. Onnistunut viestintä on sisäympäristöongelmien ratkaisemisessa yksi tärkeimmistä ja haasteellisimmista asioista. Sisäympäristöön liittyvään viestintään ei ole ollut saatavilla opasta. Tämän hankkeen yhteydessä viestinnän ja sisäympäristön ammattilaisten yhdessä tuottama opas tulee helpottamaan oleellisesti viestinnän suunnittelua sisäympäristöongelmien ratkaisuprosesseissa. Viestinnän ammattilaisten osaamista tulisi jatkossa muutoinkin hyödyntää entistä enemmän sisäympäristöongelmien yhteydessä. Viestintäopas on kaikkien kuntien hyödynnettävissä ja sitä voi tilata Työterveyslaitoksen kirjakaupasta. Sisäympäristöongelmaisiin rakennuksiin liittyvä arvio terveydellisestä riskistä tilojen käyttäjille on ollut erittäin vaikeaa, koska esim. epäpuhtauksille ei ole ollut terveysperusteisia raja-arvoja. Terveysriskin arviointi on usein perustunut yhden asiantuntijan arvioon ja arviointikriteerit ovat voineet vaihdella merkittävästikin eri kohteissa. Tässä hankkeessa kehitettiin erään kiinteistöjen arviointimenetelmän pohjalta terveysriskin arviointiin perustuva sisäympäristöongelmaisten rakennusten korjausten priorisointimenetelmä, PRIORITA. Menetelmässä tarkastellaan niitä sisäympäristön osa-alueita ja aiheita, jotka voivat johtaa terveyshaittoihin, mikäli niissä esiintyy ongelmia tai puutteita. Osa-alueet liittyvät sisäympäristötekijöihin ja -olosuhteisiin, terveydellisiin näkökulmiin ja tilojen käyttäjien kokemuksiin sekä toimintatapoihin sisäympäristöön vaikuttavissa asioissa. Menetelmä on avuksi päätöksenteossa eri rakennuksien ja tilojen toimenpiteiden kiireellisyysjärjestyksestä päättäessä. Menetelmä on käytettävissä Työterveyslaitoksen internetsivustolta ( 6 LIITTEET 1. Hankkeen alkuseminaari 2a-d. Hankkeen työpajojen ohjelmat 3. Toimintaohje kunnille sisäympäristöongelmien ratkaisemiseen 4. Viestintäoppaan sisällysluettelo

16 KIRJALLISUUSVIITTEET 16 T. Haahtela and K. Reijula, Sisäilman terveyshaitat ja ehdotukset niiden vähentämiseksi, AT-Julkaisutoimisto Oy, Helsinki (1997) 136 pp. M. Hekkanen, Kosteus- ja homeongemlien havaitseminen, korjaus ja ehkäisy kuntien rakennuksissa. Kuntaliitto, Helsinki (2006). M. Lahtinen, P. Huuhtanen, E. Kahkonen and K. Reijula, Psychosocial dimensions of solving an indoor air problem, Indoor Air 12(2002), pp M. Lahtinen, P. Huuhtanen, K. Vähämäki and E. Kähkonen, Good practices in managing work-related indoor air problems - A psychosocial perspective., Am. J. Ind. Med. 46(2004), pp M. Lahtinen, S. Lappalainen and K. Reijula, Sisäilman hyväksi, toimintamalli vaikeiden sisäilmaongelmien ratkaisuun., Työterveyslaitos (2008) 69 pp. S. Lappalainen et al., Laadukas sisäympäristö saavutetaan hallitsemalla kokonaisuutta, Sisäilmastoseminaari 2009 SI Raportti 27(2009), pp S. Lappalainen, K. Vähämäki and K. Reijula, Hyvä yhteistyökäytäntö kosteus- ja homevaurioiden ratkaisemiseksi. Työterveyslaitos, Helsinki (2002), p. 18 s. R. Niemelä, M. Hannula, S. Rautio, K. Reijula and J. Railio, The effect of air temperature on labour productivity in call centres - a case study, Energy and Buildings 34(2002), pp R. Niemelä, O. Seppänen, P. Korhonen and K. Reijula, Prevalence of building-related symptoms as an indicator of health and productivity, Am. J. Ind. Med. 49(2006), pp C. Sundman-Digert and K. Reijula, Assessment of indoor air problems at work with a questionnaire, J. Occup. Environ. Med. 61(2004), pp

17 LIITE 1 17 Jorma Ruokojoki Kuntien toimintamallit sisäilmaongelmien ehkäisyssä ja ratkaisuissa sekä rakennusten korjausten priorisointi Aika Maanantai Paikka Kuntatalo, kokoushuone B 3.6 Ohjelma 9.00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen lyhyt esittely Kari Reijula, Työterveyslaitos 9.30 Ajankohtaista sisäilmaongelmista Kari Reijula, Työterveyslaitos 9.45 Sisäilmaryhmän toiminta ja hankkeiden priorisointi Helsingissä Pekka Hapuoja Teti-järjestelmän käyttö Helsingissä Sari Hilden Tauko Sisäilmaryhmän toiminta ja hankkeiden priorisointi Kuopiossa Anne Mannerkorpi Peruskorjaushankkeiden priorisointi Espoossa Jaakko Mentunen Sisäympäristöasioiden ohjausryhmän toiminta ja menettelytavat kosteusongelmatapauksissa Vantaalla Pekka Wallenius Sisäilmaryhmän toiminta ja hankkeiden priorisointi Tampereella Heikki Keto Lounas Sisäilmaryhmän toiminta Sipoossa Markku Koskinen Yhteenveto ja evästykset hankkeelle Keskustelu 15.0 Tilaisuuden päätös

18 LIITE 2a 18 "Kuntien rakennusten hyvä sisäympäristö" hankkeen työpaja 1: Hyviä käytäntöjä etsimässä: Yhteistyö ja toimintavat sisäympäristöongelmien tunnistamisessa ja hallinnassa Paikka ja aika: klo 9-15 Työterveyslaitos, Arinatie 3, HELSINKI Ohjelma: 9.00 Kahvi ja osallistujien esittäytyminen 9.15 Lyhyt johdanto päivän teemaan/laboratoriopäällikkö Sanna Lappalainen 9.30 Toimintatavat sisäympäristöongelmissa ja kaupunkien väliset erot niissä/sanna Lappalainen toimitetun aineiston ja kyselyn tulosten perusteella lounastauko Ryhmätyöt/Sanna Lappalainen ja erikoispsykologi Marjaana Lahtinen Analysointi, keskustelu ja ryhmätyö (+ kahvi) Loppukeskustelu ja jatkosta sopiminen

19 LIITE 2b 19 "Kuntien rakennusten hyvä sisäympäristö" hankkeen työpaja 2: Viestinnän haasteita sisäympäristöongelmissa Aika: klo Paikka: Työterveyslaitos, Arinatie 3, Helsinki Ohjelma: Työpajan avaus/sanna Lappalainen Viestinnän haasteista sisäympäristöongelmissa/marjaana Lahtinen - Johdanto päivän teemaan Kaupunkien viestintäohjeet/marjaana - Kaupunkien viestintäohjeiden analyysiä toimitetun aineiston pohjalta - Kyselytulokset 2009: Miten kaupunkien viestintäohjeita arvioitiin? - Yhteiskeskustelu: Mikä on tuntunut toimivalta? Mitä hyviä käytäntöjä, joita haluaisi välittää myös muille? Havaittuja haasteita? lounastauko Ryhmätyöt/Sanna ja Marjaana kahvi Ryhmätöiden purku/sanna ja Marjaana Työpajan päätös ja jatkon suunnittelu

20 LIITE 2c 20 "Kuntien rakennusten hyvä sisäympäristö" hankkeen työpaja 3: Toimintatavat sisäympäristöongelmien ehkäisemisessä, tunnistamisessa ja riskinarvioinnissa Aika: klo Paikka: Työterveyslaitos, Arinatie 3, Helsinki Ohjelma: Työpajan avaus ja johdanto päivän aiheisiin Kaupunkien toimintatavat kyselyn ja toimitetun aineiston perusteella/ Sanna Lappalainen Hyviä käytäntöjä rakennusteknisiin selvityksiin liittyen ja niiden soveltaminen kunnissa/ arkkitehti Eero Palomäki lounastauko Hyviä käytäntöjä LVI selvityksiin liittyen ja niiden soveltaminen kunnissa/ erikoistutkija Rauno Holopainen kahvi Terveydellisen riskin arviointi sisäympäristöongelmaisissa rakennuksissa/teemajohtaja Kari Reijula, tutkimusinsinööri Pasi Hynynen, Eero Palomäki ja Sanna Lappalainen Kehittämistarpeet päivän aiheisiin ja jatkon suunnittelu

21 LIITE 2d 21 "Kuntien rakennusten hyvä sisäympäristö" hankkeen työpaja 4: Sisäilmaongelmaisten rakennusten priorisointimenetelmä, seuranta ratkaisuprosessissa ja jälkihoito Aika: klo Paikka: Työterveyslaitos, Arinatie 3, Helsinki Ohjelma: Tilannekatsaus hankkeessa/sanna Lappalainen Priorisointimenetelmä ja testauksen tuloksia/ Pasi Hynynen ja Sanna Lappalainen lounastauko Ratkaisuprosessi, tavoitteet ja seuranta/eero Palomäki Viestinnän merkitys seurantavaiheessa/marjaana Lahtinen Entä jos kaikki tilankäyttäjät eivät pysty palaamaan korjattuun rakennukseen/erikoislääkäri Kirsi Karvala kahvi Seurantakäytäntöjen kehittämistarpeet ja mahdollisuudet - keskusteluryhmät Purku ja johtopäätökset, työpajan päätös

22 LIITE 3 22 Sanna Lappalainen 1, Marjaana Lahtinen 1, Pekka Hapuoja 2, Anne Mannerkorpi 3, Pekka Wallenius 4, Jaakko Mentunen 5, Jorma Ruokojoki 6, Jussi Saari 5, Anne Torpström 7, Sari Hildén 2, Kari Vähämäki 8, Marjatta Vuorinen 9, Raimo Niemelä 1, Eero Palomäki 1, Erkki Kähkönen 1, Kari Reijula 1 1 Työterveyslaitos, Laadukas sisäympäristö -teema 2 Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, Tilakeskus 3 Kuopion kaupunki, Ympäristökeskus 4 Vantaan kaupunki, Tilakeskus, hankepalvelut 5 Espoon kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimi/tilakeskus liikelaitos 6 Suomen kuntaliitto 7 Työterveyslaitos, Kallaveden Työterveys ja Työterveyslaitos, Työlääketiede-tiimi 8 Helsingin kaupunki, HKR-rakennuttaja 9 Espoo kaupunki, Keskushallinto, työterveyspalvelut SISÄYMPÄRISTÖONGELMIEN RATKAISEMINEN KUNTIEN RAKENNUKSISSA Ohje toimintatavoista sisäympäristöongelmia hoitaville ryhmille ja henkilöille

23 - Alkupuhe 23 Hyvä sisäympäristö vaikuttaa merkittävästi ihmisten hyvinvointiin, sillä sisätiloissa vietetään suurin osa elinajasta. Kun toimitilassa on laadukas sisäympäristö, se tukee toimintojen ja työn optimaalista sujumista ja edistää tilojen käyttäjien hyvinvointia. Tämän vuoksi hyvä sisäympäristö on myös tärkeä tuotantotekijä. Lisäksi rakennuksen arvo säilyy, kun kunnossapito ja mahdolliset sisäympäristöongelmat hallitaan hyvin ja korjaukset kohdennetaan oikein. Rakennuksiin liittyvät sisäympäristöongelmat ovat kuitenkin yleisiä. Ongelmat voivat tulla esiin viihtyvyyshaittoina, mutta ne voivat aiheuttaa myös rakennuksesta johtuvaa oireilua ja jopa sairauksia. Sisäympäristöongelmat voivat olla hankalia, monisyisiä ja aikaa vieviä. Lisäksi niihin voi kietoutua työyhteisön tilanteeseen, viestintään ja johtamiseen liittyviä ongelmia, jotka vaikeuttavat entisestään sisäympäristöongelmien hoitamista. Sisäympäristöongelmien ratkaisutavat vaihtelevat eri kunnissa. Ongelmien ratkaisemiseen osallistuu aina monta tahoa, mm. kohderakennuksen tilojen käyttäjät, sekä asiantuntijat kaupungin työsuojeluorganisaatiosta, työterveyshuollosta, kiinteistöjen hallinnasta ja huollosta. Tilanteen ja kohteen mukaan ratkaisuprosesseihin voi osallistua myös muita tärkeitä osapuolia kuten kouluterveydenhuolto, työsuojelu- tai terveydensuojeluviranomainen. Tilan käyttäjät (organisaation henkilöstö, asiakkaat ja muut mahdolliset tilankäyttäjät) sekä erilaiset sidosryhmät (esim. koululaisten vanhemmat) ovat myös usein laaja ryhmä, joilta tarpeen mukaan voi olla edustus näissä ratkaisuprosesseissa. Lukuisten toimijoiden sujuva yhteistyö edellyttää etukäteen sovittuja toimintatapoja sekä vastuiden ja roolien selkiyttämistä. Ongelmien tunnistamiseen, selvittämiseen ja hallintaan tulee olla ennalta sovittu toimintamalli, jolloin ongelmien ratkaiseminen oleellisesti helpottuu. Tässä ohjeessa esitetään hyväksi todettu toimintatapa sisäympäristöongelmien ratkaisemiseen. Esitetty toimintatapa perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön (esim. sisäilmaryhmässä) ja prosessimaiseen työskentelyyn, joka on hyväksi havaittu toimintatapa vaikeissa ja laajoissa ongelmatilanteissa. Ohje on hyödyllinen kaikille sisäympäristöasioita hoitaville toimijoille: se auttaa yhteistyön rakentamisessa sisäympäristöongelman ratkaisemiseksi ja opastaa etenemään suunnitelmallisesti. Ohjeessa painotetaan ratkaisuprosessin tärkeitä vaiheita. Toimintatapoja on syytä soveltaa ja tarkentaa kunta- ja organisaatiokohtaisten erityispiirteiden mukaan. Lisäksi monissa kaupungeissa on havaittu hyväksi toimintatavaksi laatia erikseen tästä ohjeesta tarkempi virastotasoinen toimintatapaohje yhteyshenkilöineen ja rooleineen. Tämä ohje on laadittu yhteistyössä "Kuntien hyvät toimintatavat sisäympäristöongelmissa ja rakennusten korjausten priorisointi" -hankkeessa, johon osallistui sisäilmaryhmien jäseniä Helsingistä, Vantaalta, Kuopiosta ja Espoosta sekä asiantuntijoita Suomen kuntaliitosta ja Työterveyslaitoksesta. Ohjeen sisältöä on käsitelty mm työpajoissa, joissa em. kaupungeista oli sisäilmaryhmien jäsenten lisäksi osallistujia eri hallintokunnista (mm. kuntien palveluista vastaavia henkilöitä). Hankkeen johtoryhmä kiittää työpajoihin osallistuneita. Ohje on laadittu erityisesti suurten kaupunkien toimintatapoja varten, mutta on monin osin sovellettavissa myös pienempiin kuntiin. Hanketta rahoitti hankkeeseen osallistuneiden kaupunkien ja Työterveyslaitoksen lisäksi Työsuojelurahasto. Helsingissä Kehittämishankkeen johtoryhmä

24 Sisällysluettelo 24 SANASTOA MIKÄ ON HYVÄ SISÄYMPÄRISTÖ? MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN TARVE HYVÄN SISÄYMPÄRISTÖN SAAVUTTAMISEKSI Koordinoivan ja kohdekohtaisen sisäilmaryhmän tehtävät ja kokoonpanot Eri toimijoiden roolit sisäympäristöasioissa SISÄYMPÄRISTÖONGELMAN RATKAISEMINEN Sisäympäristöongelman ratkaisu prosessina Sisäympäristöongelmasta ilmoittaminen Alustavat selvitykset, alustava ongelman määrittely ja mahdolliset korjaavat toimenpiteet Lisäselvitykset Ongelman määrittely, riskinarviointi ja tavoitteet toimenpiteille Korjaustoimenpiteet ja siivous Seuranta LIITTEET KIRJALLISUUTTA... 37

25 Sanastoa 25 Alustavat sisäympäristöselvitykset Rakennukseen ja sisäympäristöongelmiin liittyvien taustatietojen ja aiempien sisäympäristöselvitysten kerääminen ja arvioiminen, rakennuspiirustuksien tarkastelu, riskirakenteiden tunnistaminen, ilmavaihtojärjestelmän alustava tarkastelu (esim. käyntiajat, ilmamäärämittauspöytäkirjat, aistinvarainen puhtauden tarkastelu, suodatustaso), tilojen aistinvarainen arvioiminen, tilojen käyttäjien ja sisäympäristöasiaa hoitavien henkilöiden alustavat haastattelut. Alustavat selvitykset eivät yleensä sisällä rakenteiden avauksia. Alustavissa selvityksissä arvioidaan aina myös, vastaako tilojen nykyinen käyttötarkoitus suunniteltua käyttötarkoitusta (esim. ilmanvaihdon säädöt) ja tiloissa oleva tekniikka nykyistä käyttöä. Alustava ongelman määrittely Alustavien sisäilmastoselvitystulosten perusteella tehtävä alustava ongelman määrittely joko lisäselvitysten tekemiseksi tai korjaustoimenpiteiden suunnittelemiseksi. Lisäselvitykset Tarkemmat ja/tai laajemmat sisäilmastoselvitykset liittyen esim. rakenteisiin (esim. rakenteiden avauksia, mikrobiologisia määrityksiä), ilmanvaihtojärjestelmään (esim. puhtauden tarkistus ja tarvittaessa mittaus, ilmamäärien mittaus, mineraalikuitulähteiden tutkimukset), sisäilmaan (esim. kemiallisten yhdisteiden mittaaminen) tai tilojen käyttäjien kokemuksiin (esim. sisäilmastokysely). Seurantamittaukset Sisäilmastoon liittyvät kemiallisten, biologisten ja fysikaalisten tekijöiden mittaukset sen jälkeen, kun sisäympäristöongelma on korjattu, tilat siivottu ja olosuhteet ovat normalisoituneet. Sisäilma-asiantuntija Henkilö, jolla on asianmukainen koulutus alalle, tuntee sisäilmaston laatuun vaikuttavat tekijät (erityisesti rakennustekniikka ja ilmanvaihtojärjestelmä) ja kykenee toimimaan sisäilmatyöryhmän asiantuntijajäsenenä. Sisäilma-asiantuntija hallitsee kemialliset, biologiset ja fysikaaliset haittatekijät. Sisäilma Rakenteiden rajaamalla alueella olevaa ilmaa. Sisäilmaryhmä Eri alojen asiantuntijoista ja tilan käyttäjien edustajista koostuva työryhmä, jonka tehtävänä kohteissa on suunnitella ja koordinoida sisäilmaongelmien ratkaisuprosessia sekä arvioida selvitysten tuloksia tarvittavine toimenpiteineen. Sisäilmaryhmä suunnittelee ja huolehtii myös prosessin aikana tapahtuvan viestinnän eri osapuolille. Lisäksi useissa kunnissa ja suurissa organisaatioissa on koordinoiva sisäilmaryhmä, jolla on yleensä etenkin ohjauksellisia tehtäviä. Sisäilmasto Sisäilmaa laajempi käsite, jolla yleensä tarkoitetaan sisäilman epäpuhtauksien lisäksi myös ilmanvaihtojärjestelmää ja lämpöolosuhteita. Sisäilmasto-ongelma Terveyttä tai turvallisuutta vaarantava puute tai ongelma rakennuksessa tai sen osassa, syynä voi olla esimerkiksi kosteus- ja homevaurio, rakennusmateriaaleista aiheutuva kemiallinen päästö, orgaaninen pöly tai toiminnasta aiheutuva vika tai virheellinen ylläpito.

26 26 Sisäympäristö Sisäilmastoa laajempi käsite, jolla tarkoitetaan sisäilmaston lisäksi valaistusta, ääniympäristöä ja ergonomisia tekijöitä. Sisäympäristö käsittää myös muita tekijöitä, jotka vaikuttavat sisäympäristöön kuten käytettävyys, esteettömyys, turvallisuus ja psykososiaaliset näkökulmat sekä monet viihtyvyystekijät (esim. värit ja materiaalit). Sisäympäristössä ei ole tuotannollista lähteitä, vaan "sisäympäristöllä" tarkoitetaan esim. toimistojen, koulujen ja päiväkotien sisäympäristöä. Tilan käyttäjät Tiloissa toimivan organisaation henkilöstö, asiakkaat ja muut mahdolliset tilan käyttäjät.

27 27 1. Mikä on hyvä sisäympäristö? Sisäympäristö koostuu monesta osatekijästä, kuten ilman laadusta, lämpöoloista, ääniympäristöstä, valaistusolosuhteista ja tilajärjestelyistä. Sisäympäristöä onkin tarkasteltava kokonaisuutena: Sisäympäristö on laadukas (kaavio 1), jos A. sisäympäristötekijöissä ja -olosuhteissa ei havaita puutteita, B. tilan käyttäjät ovat sisäympäristöön tyytyväisiä ja C. rakennuksen ylläpidossa ja huollossa sekä sisäympäristöongelmien ehkäisemisessä, tunnistamisessa ja ratkaisemisessa on hyvät toimintatavat. Hyvä sisäympäristö tukee tilassa tehtäviä toimintoja ja tilan käyttäjien terveyttä. Kaavio 1. Laadukas sisäympäristö koostuu kolmesta osa-alueesta. Sisäympäristön arvioinnissa on erityinen painoarvo sillä, miten tilojen käyttäjät kokevat ympäristön. Tilojen käyttäjien kuuleminen on tärkeää, koska mitattu ja koettu sisäympäristö eivät aina vastaa toisiaan. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että sisäympäristötekijät ovat usein näkymättömiä. Sisäilmaongelmien aiheuttajat voivat olla piileviä, minkä vuoksi niitä ei aina tavoiteta käytettävissä olevilla mittausmenetelmillä. Ihminen on hyvä ja herkkä "mittari", joka aistii sisäympäristöön vaikuttavien tekijöiden yhteisvaikutukset. Yksilölliset erot kokemuksissa saattavat olla suuriakin. Tämän vuoksi esim. joissakin tapauksissa voidaan joutua yksilöllisiin erityisjärjestelyihin, vaikka sisäympäristö olisikin tyydyttävällä tasolla. Toisaalta on otettava huomioon, että oireilun taustalla voi olla sisäympäristön laatuun liittyvien syiden lisäksi myös muita, esimerkiksi työkuormitukseen tai työyhteisöön liittyviä ongelmia. 2. Moniammatillisen yhteistyön tarve hyvän sisäympäristön saavuttamiseksi 2.1 Koordinoivan ja kohdekohtaisen sisäilmaryhmän tehtävät ja kokoonpanot Sisäympäristöongelmien ratkaisussa on kysymys mittavasta moniammatillisesta yhteistyöstä, johon vain harvalle työpaikalle on käytännössä kehittynyt rutiineja. Hyvin sujuva moniammatillinen yhteistyö vaatii onnistuakseen sekä yhteistyön rakenteiden organisointia että tietoista kehittämistyötä. Moniammatillinen yhteistyö edellyttää eri intressien ja ammattiryhmäkohtaisten työskentelykäytäntöjen yhteen nivomista, eri toimijoiden roolien selkiyttämistä ja yhteisen tavoitteen löytämistä. Hyväksi koettu tapa organisoida yhteistyötä on moniammatillinen sisäilmaryhmä. Sisäilmaryhmä alkaa olla vakiintunut nimitys moniammatilliselle yhteistyöryhmälle, vaikka ryhmässä käsitellään yleensä laajasti sisäympäristöön liittyviä tekijöitä.

28 Koordinoiva sisäilmaryhmä 28 Useissa kunnissa ja suurissa organisaatioissa onkin keskusjohdon asettamana kuntatasoinen koordinoiva sisäilmaryhmä, jolla on yleensä etenkin ohjauksellisia tehtäviä. Ryhmän tavanomaisia tehtäviä ja kokoonpano on esitetty kaaviossa 2. Kaavio 2. Koordinoivan sisäilmaryhmän tehtävät ja osallistujat. Kohdekohtainen sisäilmaryhmä Laajoissa tai vaikeissa sisäympäristöongelmatilanteissa voi olla tarpeen perustaa moniammatillinen kohdekohtainen sisäilmaryhmä, jossa erityishuomio on kohdetilojen käyttäjien edustuksessa. Tilan käyttäjiä kuuleva, osallistava ja hyvästä viestinnästä huolehtiva työskentelyote takaa onnistuneen ratkaisun. Ryhmän tehtävänä on muodostaa sisäympäristöongelman ratkaisuprosessi eli ryhmällä on operatiivisia tehtäviä. Kohdekohtainen sisäilmaryhmä huolehtii prosessin suunnitelmallisesta ja tavoitteellisesta etenemisestä. Lisää tietoa kohdekohtaisen sisäilmaryhmän organisoimisesta ja ratkaisuprosessista on mm. Työterveyslaitoksen oppaassa Lahtinen ym "Sisäilman hyväksi" (toimintamalli vaikeiden sisäilmaongelmien ratkaisuun) sekä viestinnästä Työterveyslaitoksen oppaassa Lahtinen ym "Selätä sisäilmastokiista - viesti viisaasti". Ryhmän tavanomaisia tehtäviä ja kokoonpano on esitetty kaaviossa 3.

29 29 Kaavio 3. Kohdekohtaisen sisäilmaryhmän tehtävät ja osallistujat. Kohdekohtainen sisäilmaryhmä tekee yhteistyötä myös rakennuksen korjausten aikana toimivan hankeryhmän kanssa. Tämä on tärkeää, jotta sisäympäristöongelmasta ja korjaukselle asetettavista tavoitteista siirtyy riittävästi tietoa korjauksen hankeryhmälle. Sisäilmaryhmä vastaa yleensä seurannasta. Muita mahdollisia sisäilmaryhmän muotoja Kuntien tilanteen ja tarpeiden perusteella arvioidaan minkälaisia sisäilmaryhmiä tarvitaan. Joissakin isoissa kunnissa toimii edellisten lisäksi myös virastotason sisäilmaryhmä, joka mm. toimeenpanee kaupunkitason koordinoivan sisäilmaryhmän suosituksia ja ohjeita sekä ohjaa ja seuraa ko hallintokuntaan kuuluvien rakennusten kohdekohtaisten sisäilmaryhmien toimintaa. Pysyvät sisäilmaryhmät voivat hyvin vaikuttaa sisäympäristöongelmien ehkäisemiseen vaikuttamalla mm. rakennusten kunnossapitoprosesseihin. Pienissä kunnissa voi olla mahdollista, että tarvitaan vain yksi sisäilmaryhmä, joka huolehtii tässä ohjeessa annetuista tehtävistä. Pienissä kunnissa osaamisen laajentamiseksi ja resurssien optimoimiseksi voidaan tehdä alueellista yhteistyötä ja muodostaa esim. kuntien yhteinen sisäilmaryhmä. Ryhmän jäsenet voisivat jakaa osaamista ja tehdä yhteistä kehittämistyötä hyvän sisäympäristön ja hyvien toimintatapojen saavuttamiseksi. 2.2 Eri toimijoiden roolit sisäympäristöasioissa Rakennuksen hallinnoinnista ja teknisestä kunnosta vastaava taho esim. tilakeskus tai isännöitsijä Taho, jonka tehtävänä on vastata hallinnoimiensa kiinteistöjen ylläpidosta, kunnossapidosta ja käytettävyydestä siihen käyttötarkoitukseen, johon tilat on tarkoitettu. Tämä on yleensä vastuutettu tilakeskukselle, tekniselle keskukselle tai esim. isännöitsijälle. Tämä taho vastaa (organisointi ja valvonta) sisäympäristöongelmien alustavista selvityksistä ja mm. korjaustoimenpiteistä. Kiinteistöä hoitava ja/tai kunnossapitävä ja/tai siivoava taho Monessa kunnassa on tilojen omistamisesta ja ylläpidosta vastaava taho erotettu toteuttavasta tahosta. Myös käytännön kiinteistönhoito tai kunnossapitotyötä edustava taho osallistuu sisäympäristöasioiden hoitoon ja ongelmien ratkaisemiseen. Hallintokunnan/toimialan/viraston edustaja