Hyvinvointia työstä Hyvä sisäilmasto ja -ympäristö

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä Hyvä sisäilmasto ja -ympäristö Jari Latvala, ylilääkäri Sisäilmapalvelut, Työterveyslaitos 1

2 Aiheeseen liittyviä keskeisiä termejä ja määritelmiä Sisäilma: Rakenteiden rajaamalla alueella oleva ilma. Sisäilmasto: Sisäilman lisäksi myös lämpöolot. Sisäympäristö: Sisäilman ja lämpöolojen lisäksi myös valaistus, ääniympäristö ja muut ergonomiset tekijät. Kosteusvaurio: Liiallisesta tai pitkäaikaisesta kosteudesta aiheutuva materiaalin tai rakenteen kosteussietokyvyn ylittyminen tai ominaisuuksien muuttuminen siten, että rakenne tai rakenteen osa tulee korjata tai vaihtaa. Kosteus- ja homevaurio: Kosteusvaurio, jossa todetaan home-, hiiva- ja/tai bakteerikasvustoja. Haitallinen altistuminen: STM:n työryhmämuistio 2009: 18 Merkittävä kosteus- ja homevaurio: Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012 Terveyshaitta: Terveydensuojelulaki 763/1994 Haitta ja vaara: Työturvallisuuslaki 738/2002 Työpaikan sisäympäristö on kunnossa, kun HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa ja sisäympäristötekijöissä ei havaita puutteita KOETTU SISÄYMPÄRISTÖ Tilan käyttäjät ovat sisäilmaan ja sisäympäristöön tyytyväisiä ORGANISAATION TOIMIVUUS A + B + C Työpaikalla on hyvät toimintatavat sisäympäristöön liittyvien ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen ja hallintaan Tilojen tekninen kunto ja sisäilmastoolosuhteet Tilojen käyttäjien terveydentila ja kokemukset tilaan liittyen Toimintatavat rakennuksen ylläpidossa (huolto, siivous, haittailmoitusmenettely, haittojen hallinta) Pirjo Jokela 4 2

3 Milloin sisäilman laadussa ja sisäympäristötekijöissä ei havaita puutteita (A) Asumisterveysohje (STM 2003) ja Asumisterveysopas (YTL 2009) Melu, lämpöolot Ilmanlaatu: ilmanvaihdon epäkohdat (CO2, mikrobit), vähäinen ilmankosteus (talvella), materiaalipäästöt (hajut/voc, mineraalikuidut) Rakennekosteus, mikrobikasvu ja kontaminaatio Pöly ja lika (siivous) Tupakan savu 09/02/2015 Qui deli nes for Hea lthy Työterveyslaitos Hou sing SISÄTILOJEN ITIÖPITOISUUKSISTA -PITOISUUDEN NOUSUN NORMAALILÄHTEET (LEHTONEN YM. 1994) TAVANOMAISTA: Asunnot < 100 cfu/m 3 Koulut < 50 cfu/m 3 Toimistot < 50 cfu/m 3 Ulkoilma joskus myös talvella! Vain rakenteissa todettua homevauriota voidaan pitää terveyshaittaa merkitsevänä tekijänä, mikä pitää pyrkiä ehkäisemään ja korjaamaan!

4 Kosteus- ja homevauriot sisäilmastoongelman aiheuttajana MERKITTÄVIEN KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN ARVIOITU MÄÄRÄ, NIISSÄ ALTISTUVIEN MÄÄRÄ JA ARVIO KORJAUSKUSTANNUKSISTA RAJOITTUEN KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIHIN (EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNAN JULKAISU 1/2012) 7 Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden arvioitu määrä asuntokannassa, niissä altistuvien määrä ja arvio korjauskustannuksista rajoittuen kosteus- ja homevaurioihin (Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012) Jari Latvala 4

5 Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden arvioitu määrä työpaikkojen rakennuskannassa, niissä altistuvien määrä ja arvio korjauskustannuksista rajoittuen kosteus- ja homevaurioihin (Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012) Jari Latvala Milloin tilan käyttäjät ovat sisäilmaan ja sisäympäristöön tyytyväisiä (B) Pelkästään rakennetun ympäristön ominaisuudet eivät riitä selittämään käyttäjien kokemuksia Tilojen käyttäjien psykososiaalinen kuormitus ja mm. työn tietointensiivisyys lisäävät ärsytysherkkyyttä Tilojen käyttäjät itse vaikuttavat ympäristöönsä: käyttäjien määrä, tupakointi, hajusteiden käyttö, Tilojen käyttäjien yksilöllinen herkkyys ympäristötekijöille vaihtelee suuresti: sukupuoli, tupakointi, terveydentila (astma, allergiat), muu yksilöllinen herkkyys (ympäristöherkkyys), Ongelmatilassa työt eivät suju ja työntekijät voivat huonosti, vaikka S1 -laatutaso täyttyy puhumattakaan siitä, ettei olla vielä lähelläkään haitallisena pidettävää tai erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaa altistumis- tai kuormitustasoa tilojen ja sisäympäristön käytettävyys vaikuttaa myös työn tuottavuuteen 10% lasku koetuissa haitoissa -> 1%:n tuottavuuden kasvu korjaavia toimenpiteitä ei tarvitse perustella terveysriskeillä eikä sillä, että jokin raja-arvo ylittyy! Miten käyttäjien tyytyväisyyttä voi mitata ja arvioida? Paljonko on paljon? Mikä on tavanomaista, mikä tavanomaisesta poikkeavaa? Johtuuko koettu haitta rakennetusta ympäristöstä vai jostakin muusta tekijästä? 5

6 Milloin sisäilmasto-ongelma? Sairaalatyöntekijöiden kokemat työhön liittyvät oireet (joka viikko viimeisen 3 kk aikana) Hellgren U-M. sjweh 2008;(4):58-63, n= KÄYTTÄJIEN KOKEMA SISÄILMASTO-ONGELMA: PALJONKO ON PALJON? MIKÄ ON TAVANOMAISTA? LIITTYYKÖ KOETTU ONGELMA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN? VAI JOHTUUKO SE TILOJEN KÄYTÖSTÄ JA KÄYTTÄJISTÄ? Sairaalaympäristö: tilannetta voi pitää tavanomaisena Verrokkiaineiston kiinteistöissä ei ollut osoitettavissa olevia vaurioita Koetut ongelmat johtuvat todennäköisesti työhön ja työolosuhteisiin liittyvistä tekijöistä eivätkä ne välttämättä ratkea rakennettua ympäristöä korjaamalla Toimistoympäristö: ongelma on mahdollinen Verrokkiaineistossa on mukana myös ongelmakohteita Rakennettuun ympäristöön liittyvä ongelma on mahdollinen ja mikäli kiinteistössä todetaan vaurioita, korjaukset saattavat vähentää koettua haittaa ja oireita Koulu- ja päiväkotiympäristö: ei julkaistua verrokkiaineistoa Tavanomainen tilanne on sairaala-aineiston kaltainen, mutta oppitunnin pituudesta, opetus/lapsiryhmän koosta yms riippuen enemmän mm melusta ja ilmanvaihdon riittämättömyydestä aiheutuvaa ongelmaa Myös työn psykososiaalinen kuormitus vaikuttaa Toimisto- (Reijula ym. oem 2004;(61):33-38, n=11 154) ja sairaalatyöntekijöiden (Hellgren U-M. sjweh 2008;(4):58-63, n=3811) kokemat työolosuhdehaitat ja oireet (joka viikko viimeisen 3 kk aikana) 6

7 Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely 13 Sisäilmaongelmien ratkaisun hyvät käytännöt Vuorovaikutteinen ja säännöllinen viestintä Moniammatillisen yhteistyön rakenteiden luominen Sisäilmaongelmien ratkaisun hyvät käytännöt Tilojen käyttäjiä osallistava työote Tavoitteellinen ja prosessimainen työskentely Ongelmatilanteen kokonaisvaltainen ja maltillinen tarkastelu 7

8 Toimintamalli sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi (Lahtinen, Lappalainen, Reijula: Sisäilman hyväksi - Toimintamalli vaikeiden sisäilmaongelmien ratkaisuun, Työterveyslaitos 2008) Koulujen ongelmissa edustus myös seuraavista: käyttäjähallintokunta kouluterveydenhuolto terveydensuojeluviranomainen vanhempien edustaja Luottamuksen ilmapiiri avaintekijänä sisäilmastoongelman ratkaisussa Luottamuksen ilmapiirin aikaansaamisessa ei ole kysymys yksittäisistä ja irrallisista tiedottamisen tempuista! Luottamuksen ilmapiiri on seurausta hyvästä prosessin hoidosta, jonka perustana on teknisten asiantuntijoiden, kiinteistönhallinnan, työsuojelun, työterveyshuollon ja tilankäyttäjien näkökulmien yhteen nivominen - näitä edustavien ihmisten keskinäinen vuorovaikutus ja yhteistyö. Epäluottamusta ovat omiaan aikaansaamaan mm. asiantuntijoiden keskenään erilaiset kannanotot, koordinaation puute toiminnassa eri osapuolten kesken, ongelmatilannetta hoitavien henkilöiden puutteelliset viestintätaidot ja mahdolliset epäonnistuneet aiemmat ratkaisuyritykset. 8

9 Maallikon ja asiantuntijan arvio haitasta, vaarasta ja riskistä poikkeavat toisistaan Tilan käyttäjien kokema riski on eri asia kuin asiantuntija-arviona syntyvä riski! Kyse ei ole ristiriidasta vaan molemmat on huomioitava, jos ongelma aiotaan ratkaista. Tilan käyttäjien näkemys riskistä on subjektiivinen arvio, jonka suuruuteen vaikuttaa ensisijaisesti se, mitä juuri nyt voi kokea ja huoli tulevasta. Asiantuntija-arviossa taas painottuu nykytila suhteessa tavanomaiseen sekä muutoksen todennäköisyys. Se mitä asiantuntijat pitävät pienenä riskinä voi tilan käyttäjien mielestä olla pelottava riski ja myös päinvastoin. Tilan käyttäjien näkemys riskistä ("koettu riski") koettu haitta + huolestuneisuus arvioitu riski RISKI = KOETTU RISKI + ARVIOITU RISKI Jari Latvala Työterveyslaitoksen sisäilmastopalvelu 18 9

10 Kiitos 10