Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Transkriptio

1 Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Pelkosenniemen koulu Koulutie 9, Pelkosenniemi Kyselyn ajankohta: Toukokuu 2015 Tilaaja: Pelkosenniemien kunta, sivistysosasto Työterveyslaitos Sisäilmastokyselypalvelu Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki puh , sisailmastokyselypalvelu@ttl.fi Y-tunnus ,

2 2 (7) Sisällysluettelo 1. Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely ja sen käyttö sisäilmasto-ongelmien kartoituksessa ja arvioinnissa 2. Kyselyn toteutus ja tulokset 2.1 Kohteen ja ongelman kuvaus 2.2 Kyselyn toteutus, vertailuaineiston käyttö ja tulosten vertailtavuus 2.3 Tilojen käyttäjien kokemat työympäristöhaitat ja heidän ilmoittamansa työhön liittyvät oireet 3. Johtopäätökset ja suositukset Viitteet Lausunto toimitetaan pääsääntöisesti sekä tilaajalle, että tilaajan ilmoittamalle kohteen työterveyshuoltopalvelun tuottajalle. Tilaaja ja työterveyshuoltopalvelun tuottaja hoitavat tiedottamisen (kohteen johdon, työsuojelupäällikkö ja valtuutetut, mahdollinen sisäilmastotyöryhmä). Kyselyn tulokset on hyvä esitellä myös työpaikkakokouksessa, jossa työterveyshuolto kertoo kyselyn tuloksista ja on vastaamassa mahdollisiin kyselyä koskeviin kysymyksiin. Työterveyshuoltopalvelujen tuottaja Pelkosenniemen-Savukosken terveydenhuollon kuntayhtymä

3 3 (7) 1. Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely ja sen käyttö sisäilmasto-ongelmien kartoituksessa ja arvioinnissa Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely on kehitetty ns. MM-40 kyselyn (1) pohjalta. Se on tarkoitettu sisäilmasto-ongelmien kartoittamiseen ja arviointiin ryhmätasolla sellaisissa kohteissa, joista on käytettävissä luotettavat vertailuaineistot. Toistaiseksi tällaiset vertailuaineistot on julkaistu toimistotyötä (2) ja terveydenhuollon työtä (3) vastaavista työympäristöstä. Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyllä kartoitetaan tilojen käyttäjien kokemia työympäristöhaittoja ja työhön liittyviä oireita kyselyä edeltäneen kolmen kuukauden ajalta. Koska eräät taustamuuttujat (sukupuolijakauma, tupakointi, astmaatikkojen ja allergikkojen osuus vastaajista sekä työssä koettu stressi ja psykososiaalinen kuormitus) voivat vaikuttaa käyttäjien kokemukseen sisäilmasto-ongelmasta tai sen ratkaisukeinoihin (4, 5), kyselyssä kartoitetaan myös näitä taustamuuttujia ja ne huomioidaan tulosten tulkinnassa. Kyselyssä kerättävää tietoa käsitellään luottamuksellisesti ja tiedot esitetään siten, ettei yksittäistä vastaajaa ole mahdollista tunnistaa. Vertailuaineistosta poikkeavana koettu haitta ja oireet viittaavat sisäilmastoongelmaan. Kyselyn perusteella voidaan siis arvioida käyttäjien kokemaa haittaa, mutta ei sen syitä eikä siihen liittyvää terveysvaaraa. Sisäilmasto-ongelmien syiden ja rakennetun ympäristön olosuhteiden arvioinnin on perustuttava riittäviin rakenne- ja taloteknisin menetelmin tehtyihin tutkimuksiin ja altistumisolosuhteiden arvioinnissa tulee käyttää sisäilma-asiantuntijaa. Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyn tuloksia arvioitaessa on huomioitava, että erilaiset työtilan sisäilmasto- ja sisäympäristötekijät, kuten lämpöolojen ongelmat (veto, korkea, vaihteleva tai matala huonelämpötila) huono sisäilman laatu (sisäilman tunkkaisuus, kuivuus, erilaiset hajut) ja ilmanvaihdon riittämättömyys tilojen meluisuus, heikko valaistus ja heijastukset, havaittava pöly tai lika voivat aiheuttaa epäviihtyvyyttä ja erilaista epäspesifistä oireilua ilman, että olosuhteisiin liittyy erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaa altistumista. Koettu haitta voi tästä huolimatta olla merkittävä. Homeen ja maakellarin hajun syy on aina selvitettävä tarkemmin, koska haju saattaa viitata tilojen kosteus- ja homevaurioon. Mikäli rakennusteknisissä sisäilmastoselvityksissä todetaan työtiloissa merkittävä kosteus- ja homevaurio, sen yhteys mahdollisiin hengitysteiden oireisiin, hengitystieinfektioihin tai astman pahenemiseen on mahdollinen. Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyä voidaan käyttää sisäilmasto-ongelman kartoituksen lisäksi myös korjaustoimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaan.

4 4 (7) 2 Kyselyn toteutus ja tulokset 2.1 Kohteen ja ongelman kuvaus Tutkimuksen kohteena oli Pelkosenniemen koulu osoitteessa Koulutie 9, Pelkosenniemi. Sisäilmastokysely tehtiin kohteesta raportoitujen sisäympäristöongelmien kartoittamiseksi. 2.2 Kyselyn toteutus, vertailuaineiston käyttö ja tulosten vertailtavuus Kysely toteutettiin sähköpostikyselynä toukokuussa Kyselyn toteutuminen ja tilojen käyttäjiä koskevat keskeiset taustatiedot on esitetty alla olevassa taulukossa. TAUSTATIETOJA * Pelkosen niemen koulu Vastanneiden lkm 16 Vastaus% 94 Naisten osuus (%) Päivittäin tupakoivia (%) Astma Psykosos kuormitus 12 2 Taulukko: Kyselyn toteutuminen, tulkinnan kannalta keskeiset taustamuuttujat. Vertailuaineistona* terveydenhuollon työympäristöstä (3) kerätty tausta-aineisto, mikä edustaa keskimääräistä kohdetta, jossa ei ole tiedossa olevia rakennettuun ympäristöön liittyviä ongelmia. Tässä lausunnossa tuloksia on verrattu myös 2012 toteutetun sisäilmastokyselyn tuloksiin (Lausunto AR ). Vuoden 2012 kyselyssä vastausprosentti oli 71 (12 vastaajaa), mikä vaikeuttaa vertailua. Tuloksia arvioitaessa on huomioitava, että - alle 20 vastaajan ryhmässä yksittäisen vastaajan vastausten merkitys korostuu ja tulosten yleistettävyys heikkenee - tavanomainen kouluympäristö poikkeaa luonteeltaan terveydenhuollon toimintaympäristöstä mm. meluisuuden, ilmanvaihdon riittävyyden ja sisäilman laadun suhteen - naiset, astmaa sairastavat ja tupakoivat ovat herkempiä ympäristötekijöille (2, 3) - psyykkinen kuormitus ja työstressi voivat lisätä tai pahentaa sisäilmaan liitettyjä oireita ja sisäilmaa koskevia valituksia työpaikalla sekä vaikeuttaa ongelmaratkaisua (4). Tämän lausunnon on laatinut ylilääkäri Jari Latvala Työterveyslaitoksen Oulun aluetoimipisteestä.

5 5 (7) 2.3 Tilojen käyttäjien kokemat työympäristöhaitat ja heidän ilmoittamansa työhön liittyvät oireet Kuva 1. Tilojen käyttäjien kokemat työympäristöhaitat ( haittoja joka viikko ). Kuva 2. Tilojen käyttäjien ilmoittamat työhön liittyvät oireet ( työhön liittyviä oireita joka viikko viimeisten 3 kuukauden aikana )

6 6 (7) 3. Johtopäätökset ja suositukset Tässä kyselyssä ilmoitettua työympäristöhaittaa ja työhön liitettyä oireilua voidaan pitää tavanomaisesta poikkeavana ja kohteessa voidaan katsoa olevan sisäilmastoongelma. Tilojen pölyisyys ja vetoisuus näyttää 2012 ja 2015 kyselyiden vertailussa vähentyneen ja sisäilman laatu sen sijaan heikentyneen, mutta muutosta ei pienen vastaajamäärän vuoksi voi pitää merkittävänä. Kysely antaa tietoa koetun ongelman laajuudesta. Sisäilmastokyselyn perusteella ei kuitenkaan voi määrittää sisäilmasto-ongelman syytä, vaan kyselyn tuloksia on tarkasteltava yhdessä muiden kohteessa tehtyjen selvitysten ja havaintojen kanssa. Rakennetun ympäristön ja sen altistumisolosuhteiden arvioinnin on perustuttava riittäviin rakenne- ja taloteknisin menetelmin tehtyihin tutkimuksiin ja altistumisolosuhteiden arvioinnissa tulee käyttää sisäilma-asiantuntijaa. Käyttäjien kokemaan haittaan voivat vaikuttaa myös työyhteisössä esiintyvä huolestuneisuus ja epäluottamus sekä erilaiset yksilölliset tekijät, joiden merkitys korostuu erityisesti silloin, kun vastaajien määrä on pieni. Kohteessa todetun sisäilmasto-ongelman selvittelyä on syytä jatkaa rakenne- ja taloteknisin menetelmin. Sisäilmasto-ongelman jatkoselvittelyssä on tämän kyselyn perusteella syytä ottaa huomioon seuraavat havainnot: - havainnot sisäilman tunkkaisuudesta, kuivuudesta, ilmanvaihdon riittämättömyydestä, homeen tai maakellarin hajusta (syy selvitettävä). (Kuva 1) - työhön liittyvästä väsymyksestä, päänsärystä, silmien ja hengitysteiden ärsytysoireista (kuva 2). Kyselyn tulosten perusteella on syytä kartoittaa ja tutkia tarkemmin ilman epäpuhtauslähteet (mineraalikuitulähteet, kosteus- ja homevauriot rakenteissa ja näihin liittyvät riskirakenteet), mahdolliset rakenteiden epätiiveyskohdat sekä ilmanvaihdon toimivuus ja paineolosuhteet (erityisesti mahdollinen alipaineisuus). Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös prosessinhallintaan, viestintään ja luottamuksen rakentamiseen. Kaikki tutkimuksissa havaitut tekniset vauriot ja puutteet on kyselyssä esille tulevan koetun haitan ja oireilun vuoksi syytä korjata kiireellisesti. Mikäli kohteessa todetaan kosteus- ja homevaurioita eikä niiden nopea korjaaminen ole mahdollista, on niiden terveydellinen merkitys arvioitava. Suosittelemme kontrollikyselyn tekemistä ½-1 vuoden kuluttua mahdollisten korjaustoimenpiteiden jälkeen. Lisätietoja Työterveyslaitoksen tarjoamista palveluista ongelmanne ratkaisemiseksi löytyy osoitteesta: Sisäympäristöongelmien ratkaisu vaatii moniammatillista yhteistyötä ja edellyttää erilaisten näkökulmien ja työkäytäntöjen yhteensovittamista sekä pitkäjänteistä työskentelyä. Tähän työskentelyyn ohjaavaa materiaalia löytyy mm. seuraavan linkin kautta www -sivuiltamme: ntamalli/sivut/default.aspx

7 7 (7) Suosittelemme, että kyselyn tulokset käsitellään työpaikkakokouksessa, jossa työterveyshuolto kertoo kyselyn tuloksista ja on vastaamassa mahdollisiin kyselyä koskeviin kysymyksiin. Työterveyslaitos voi pyydettäessä antaa lisätietoa ja auttaa mahdollisten sisäilmasto-ongelmien syytekijöiden terveydellisen merkityksen arvioinnissa. Jari Latvala ylilääkäri Sisäilmapalvelut Leena Aitto-oja erikoislääkäri Sisäilmapalvelut VIITTEET (1) Andersson K. Epidemiological Approach to Indoor Problems. Indoor Air 1998; Suppl. 4: (2) Sundman-Digert C., Reijula K., Suomen Lääkärilehti 2002; 11: ja Reijula K, Sundman-Digert C, Occup Environ Med 2004; 61:33-38 (3) Hellgren, U-M, Palomäki, E., Lahtinen, M., Riuttala, H. and Reijula, K., Scand J Work Environ Health 2008, 4: (4) Lahtinen, M., Sundman-Digert, C., Reijula, K. Psykososiaalinen työympäristö ja sisäilmaongelmat. Suomen Lääkärilehti 2002; 12: (5) Työ ja terveys -haastattelututkimus Taulukkoraportti. Työterveyslaitos, Helsinki, 2006.